Havaiji ja Los Angeles lapsen kanssa – vinkkejä, kokemuksia ja suosituksia!

Nyt olisi matkapostauksen vuoro, sekä Los Angelesin, että Havaijin osalta. Jos jotakuta kiinnostaa lukea blogini aikaisempia Cali- tai Hawaii-aiheisia postauksia, niin löytyy niitä tuolta sivun alapuolen hakutoiminnolla hakemalla kohteiden nimillä. Vietimme reissullamme ensin Loseissa kolme yötä tasaamassa aikaeroa, jonka jälkeen lensimme 10 päiväksi Oahulle. Paluumatkalla vietimme vielä yhden yön Los Angelesissa ja voin todeta, että tuo välistoppi oli kyllä nerokas vaihtoehto näin pienen lapsen kanssa matkustaessa. Viimeksi olin Kaliforniassa raskaana ilman Tommia, siitäkin on jo pari vuotta aikaa. Tuolloin yövyimme Santa Monicassa, myöskin Havaijin välistopilla, mutta tällä kertaa oli ehdoton valinta suunnata tuttuun paikkaan ihanalle Hermosa Beachille.

Kuten aikaisemmin mainitsinkin, rakastan Kaliforniaa ja Havaijia aivan hurjasti. Juuri rento rantaelämä ja leppoisa elämäntyyli on mieleeni tai oikeastaan meidän kummankin. Myös poika nautti aivan valtavasti rantaleikeistä ja uudesta ympäristöstä ilman toppahaalaria. Hollywoodit, Universal Studiot sun muut on kierretty läpi aikaisemmin jo niin monet kerrat, ettei tällä kertaa edes vaivauduttu. Hengailtiin vain Hermosassa leppoisissa merkeissä. Majoittauduimme Airbnb:ssä ja kerta oli itseasiassa ensimmäinen! Vaikka aikaisemmin olenkin katsonut majoituksia palvelun kautta, oli tämä ensimmäinen kerta kun varasin sieltä majoituksen. Todella näppärää ja kaikki sujui vallan mainiosti. Saimme majoituspaikan omistajalta jopa lainaan matkarattaat alkuun niiden lentoyhtiön hukkaamien tilalle. Ehdoton plussa on se, että pääsee hotellien sijaan yöpymään apartment-tyylisesti, joka usein lapsen kanssa on paras vaihtoehto. Jälkeenpäin mietin, että olisi pitänyt katsoa Airbnb:tä myös Havaijilta.

Naperon reissupullo SIGG:iltä. Mainitsinkin jo aikaisemmin, että rantaleikit olivat pienelle suurinta riemua ikinä! Ekana päivänä poika hoksasi kuinka kivaa on leikkiä vesirajassa ja lähti sen jälkeen aina melkein heti rannalle saavuttuamme juoksemaan vettä kohti 😀 Puolenpäivän aikaan olivat rantaleikit sitten ohi ja huoneeseen lounaan kautta päiväunille. Tämmöistä kaavaa noudattivat useimmat päivämme.

Millä lensimme?

Pisimmät lennot, eli Tukholma- Los Angeles bongasimme Norwegianilta ja kustansivat naurettavat 300e/henkilö. Tuo Tukholman väylä on muutenkin äärimmäisen kätevä reitti! SAS:ihan lentää samaa, mutta jatkossa suosin ehdottomasti huomattavasti edullisempaan hintaan myös Norwegiania. Vaikka ruoka ja juoma puuttuikin, ei se oikeastaan sen koommin haitannut ottaen huomioon hinnan. Puhumattakaan puolityhjistä koneista mennen tullen, jolloin saimme vuorotellen Tommin kanssa kokonaiset tyhjät rivit pötköttelyyn! Väsyneenä lentäessä kun maksaisi jo pelkästään ylimääräisestä penkistä sievoisen summan 😀 Los Angelesin lento kesti noin 10h ja tosiaan sen lisäksi olin buukannut välille Helsinki-Tukholma-Helsinki Finnairin tarjouslennot.

Ainut miinus Norwegianille tosiaan melko huonosta ruokavalikoimasta, joka piti sisällään käytänössä vain kämäsiä leipiä, suklaata ja muita snacksejä. Lämpimän ruoan saa toki tilattua ennakkoon, mutta niin saa toisaalta otettua kentältäkin mukaansa haluamansa eväät lennolle. Aikaisemmin olen lentänyt Norwegianin pitkän reitin Köpiksestä Floridaan ja myös tuolloin olin kovin tyytyväinen. Koneet ovat uusia, kaikki toimii sutjakkaasti ja hinnat tuntuvasti edullisempia varsinkin noilla pidemmillä lennoilla. Jos lentää yöllä, ennemmin ehkä juuri valitsee ruokatarjoilun sijaan sen tyhjän penkkirivin.

Havaijin lennot lensimme Virgin Americalla, muistaakseni lennot olivat myös reilun 300 euron luokkaa. Melko edullisesti päästiin siis toiselle puolelle maailmaa, vaikka yksi ruumalaukku toki nosti lippujen hintaa muutamilla kympeillä. Eräs todella outo seikka oli kuitenkin Virginillä se, ettei heillä ollut turvavöitä lapselle, vaan ohje oli pitää lasta tiukasti sylissä. Ööh? No, lapsi otettiin loistavasti kuitenkin huomioon ja saimme mennen tullen ylimääräisen paikan, jotta poika pääsi pötköttämään kunnolla. Havaijin lennon kesto oli vajaat 6h. Noin yleisesti sujuivat kaikki lennot melko hyvin, pääasiassa nukkuen, puuhastellen ja ihmetellen. Ehkä haastavinta taaperon kanssa lentäessä on se kun toinen tahtoisi olla kokoajan menossa, mutta lentokoneessa kun pitäisi malttaa olla suurimman osan ajasta paikallaan.

Missä majoituimme?

Waikikin hotellimme oli Aston Waikiki Beach (kuvassa), jossa olen ollut joskus aiemminkin. Hotelli on aivan rannassa, joka on todella helppoa lapsen kanssa. Se meillä olikin ideana ja halusimme nimenomaan hotellin aivan rannasta. Aamupala ei kuulunut, mutta usein söimmekin aamiaisen ulkona. Muutenkaan tämä, kuten eivät monet muutkaan Waikikin hotelleista, ole aivan viimeistä huutoa, mutta ihan perushyvä hotelli kuitenkin. Huoneemme oli ylimmässä, 25. kerroksessa ja näkyvät olivat melko hurjat. Varasin alunperin siis ”parhaimman” merinäköalahuoneen, koska halusin nimenomaan kokonaisen merinäköalan, en osittaista. No, osittainen tuo merinäköala kuitenkin oli ja huoneemme oli rivistössä toiseksi viimeinen, jolloin eteen tuli naapuritaloja. Kuulemma ocean frontit ovat sitten erikseen (vaikken edes semmoisia ollut nähnyt) ja muutenkin, mielestäni tuo merinäköalojen kirjo oli jotenkin todella hämäävää. No, näkyipä kuitenkin se meri.

Olen muuten niin mainonnan uhri! Ennen suorastaan vihasin Trivagoa, mutta nykyään käytän sitä kokoajan. Havaijin hotelleja vertailin jatkuvasti Trivagosta, kätevä kun ei tarvitse katsoa erikseen Booking.comia ja Hotels.comia, joista yleensä varailen majoituksia. Eniten kyttäilin tarjouksia North Shoren Turtle Bay Resortista, josta olin haaveillut jo vuosia. Sinne siis suuntasimme yhden Waikiki-viikon jälkeen. Kaksi kertaa vaihdoinkin varausta kun hinta laski entisestään. Meillä oli siis Vista-kerroksen huone merinäköalalla.

Turtle Bay oli kyllä superihana, mutta tuohon hintaan nähden oli kyllä myös muutamia puutteita: Vista-huoneen aamupala oli melko kehno, virallinen buffa olisi maksanut noin 30$ jokaisena aamuna, hotellin omat ravintolat olivat todella kalliita, netti toimi huoneessamme todella huonosti ja yleisesti kaikki maksoi todella paljon. Perus isojen resorttien ongelmia, vaikka netin olisin tosiaan odottanut toimivan erinomaisesti. Huone oli kuitenkin todella upea ja varsinkin tuo näköala, ah! Kävin kahtena aamuna varhain joogassa, joka oli todella kiva tapa aloittaa päivä. Helppo paikka muutenkin lapsen kanssa. 

Vikana iltana bongailin parvekkeelta valaita 🙂 Auringonlaskut olivat tuolla ihan mielettömiä!

Vuokrasimme myös yhdeksi vuorokaudeksi hotellilta auton (ei ollut muuten kovin halpa) ja kiersimme rannikkoa kahteen suuntaan. North Shorella pysähdyimme kaikilla legendaarisilla surffibreikeillä, kuten Banzai Pipelinella, Sunset Beachilla ja lopulta kiersimme Haleiwan kylää. Jos tuonne menee, niin auto on todella ehdoton, jos haluaa nähdä muutakin kun resorttia ja yhtä rantaa. Olimme pohjoisessa siis kolme yötä. Waikikilta ajaa North Shorelle noin reilun tunnin.

Missä käydä?

Ehkä perinteisimmät nähtävyydet Oahulla ja Waikikin tuntumassa ovat Pearl Harbour, Diamond Head, Hanauma Bay, Ala Moana Center ja Polynesialainen kulttuurikeskus. Myös Dolen ananasplantaasi voi olla hauska kokemus jos vuokraa auton ja kiertelee saarta. Jos sanoisin itse kolme lemppari-nähtävyyttä, joihin on helppo kulkea valitsisin nämä: Hanauma Bay, Diamond Headin kraateri ja Ala Moanan ostari. Kaikkiin pääsee todella helposti, Hanauma Bayhin ja Diamond Headiin pääsee vaivattomasti julkisen liikenteen bussilla Waikiki Beachiltä, viime kerralla myös kävelin Waikikilta Diamond Headiin, joka kävi mukavasta lenkistä. Hanauma Bay on kaunis rantapoukama ja suojelukohde, myös erinomainen paikka snorklaukseen. Rantaan on sisäänpääsymaksu ja päivisin turisteja kyllä on paljon, mutta silti todella kaunis kohde, joka kannattaa nähdä edes kerran. Jos shoppailla haluaa, niin ovat Waikiki Beach ja Ala Moanan ostari siihen parhaimmat. Omat suositukseni varsinkin: Nordstrom Rack (Waikiki) ja Saks Fift Off (Ala Moana)! Ihan parhaimmat paikat tehdä merkkilöytöjä pikkurahalla!

Diamond Headin kraateri on kuitenkin aivan must-paikka nähdä! Huipulta näkee koko Waikikin ja maisemat ovat upeat. Lapsen kanssa vaeltaminen tänne tosin on todella hankalaa kovan kipuamisen ja jyrkkien portaiden vuoksi. Myös Diamond Headiin on pieni sisäänpääsymaksu. Muutamia vuosia sitten kävin myös Kailua Beachilla, joka on melko rauhallinen ja kaunis ranta. Kailuaan kulkee myös paikallinen bussi, mutta täytyy kerran vaihtaa, eli suoraan Waikikilta ei Kailuaan pääse. Obamalla on muuten Kailuassa loma-asunto.

Missä syödä?

Omia lemppareitani Havaijilla oli ehdottomasti poke bowlit! Myös Cheesecake Factory on aina Jenkeissä ihan pakollinen paikka. Ruokalista on loputon, annokset superisoja ja juustokakkuvalikoima älytön. Waikikin Cheesecake Factoryyn tuppaa aina vaan olemaan niin julmettu jono, että kannattaa varautua odottamaan pöytää jonkin aikaa. Yleisesti tuntuu muutenkin, että paikka on aina täynnä. Söimme paljon food truck-paikoissa (eli siis kirjaimellisesti rekkoja, joista myydään ruokaa), pokepaikoissa ja sitten sekalaisissa muissa ravintoloissa. Tommin mielestä pääkadun ravintolat olivat täyttä kuraa (olen kyllä samaa mieltä :D), joten parista kerrasta oppineena suuntasimme sitten aina hieman kauemmas illallisamaan, juuri siis food truck-mestoihin tai muihin pikkupaikkoihin, joita löytyy jo ihan muutaman minuutin kävelymatkan päässä pääkadulta.

Tässä ihan mielettömän hyvä ahi poke, tonnikala poke juuri tuosta ylemmän kuvan poke-paikasta, tuommoinen minikoko maksoi 5$ ja erinomainen esimerkiksi lounaaksi 🙂

Jos vielä suuntaamme Havaijille, suuntaamme juuri tuonne pohjoiseen, jossa on enemmän autenttista menoa. Lisääntynyt turistinpaljous Waikikilla pistää jo jopa ahdistamaan. Muista saarista kiehtoisi hurjasti esimerkiksi Kauai. Tulipas heti taas kova matkakuume..

Jos teillä tulee mieleen kysymyksiä kummastakaan kohteesta, niin vastailen mielelläni. Melko Havaiji-painotteinen postaus, vaikka pitikin kertoa kummastakin, heh.

 

Sisältää kaupallisia linkkejä. SIGG-pullo saatu.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

California love ja lomalta paluun ajatuksia

Heti alkuun pari sanaa: Kamala jet lag-pöhnä. Jokatapauksessa, kotona taas ollaan! Olipa ihana herätä omassa sängyssä auringonpaisteeseen. Olisi ollut melkoinen harvinaisuus vielä ennen reissua. Emme nukkuneet paluulennolla Loseista käytännössä ollenkaan, vaikka yölento olikin. Eipä ihmekään, että nukuimme koko perhe juuri 14h yöunet ja vieläkin aivan töttöröö. Sain jo illalla purettua kaikki tavarat ja into piukeana ihastelin reissuostoksiani 😀

Aloin jo haaveilla (siis about sadannen kerran), että menisi joskus Kaliforniaan hieman pidemmäksi aikaa. Turistiviisumin puitteissa siis, koska tuskin on ihan kamalan helppoa saada tuosta vain mitään työlupia. Ah, kuinka ihanaa olisi aloittaa aamut rantakadulla lenkkeillen tai meditoiden tyhjällä rannalla! Tällä kertaa löysin Hermosasta niin paljon kivoja uusia kauppoja, että odotan jo innolla seuraavaa kertaa. Esimerkiksi ihan mielettömän antiikkikaupan, josta löytyi melkein mitä vain. Astioita, simpukoita, tauluja, vanhoja valokuvia, koruja.. Siis kunnon aarreaitta! Voin esitellä myöhemmin omat ostokseni.


Ja kivi- ja kristallikokoelmani on muuten myös hieman paisunut. Se on myös todettava, että kun syksyllä intouduin kivistä ja totesin olevani todellista marginaalia täällä Suomessa, on Kaliforniassa kaikilla kristalleja. Eikä siinä edes ole mitään outoa. Ennen reissua intouduin enemmänkin tutkimaan kivijuttuja ja nyt reissun aikana yhä edelleen. Jos joku suuntaa Hermosa Beachille, niin osaan suositella kyllä parasta kivi- ja kristallikauppaa ikinä!! Ostin esimerkiksi tuon kirkkaan quartz-kristallin (kvartsiko se nyt sitten on Suomeksi?), jossa näkyy sateenkaarta. Opin, että kristallissa näkyvä sateenkaari tuo iloa ja onnea, sekä symboloi mm. uusia alkuja ja luonnollista kauneutta. Ensin katselin myös kristallia, jossa näkyi sisällä mustia raitoja. Kuulemma ne poistavat negatiivista energiaa.Ihme kyllä, ettei vielä toistaiseksi ole mitään sen kummempaa lomalta paluun kriisiä. Vaikka olisi toki ollut kiva vielä lomailla ja hengailla reissussa, on mukava palata kotiin myös ihan arkisten juttujen pariin. Ajattelin illalla palailla työjuttujen pariin, heti kun saan aivot myös yö-moodista. Tällä hetkellä kun elellään parhaillaan keskellä yötä. Eiköhän se tästä taas pikkuhiljaa, valoterapiaa ja normaalit arkirytmit kehiin!

Ensi viikolla kuitenkin luvassa taas ihan tavallisia juttuja näiden lomakuulumisten jälkeen. Tuntuu niin kivalta palailla bloginkin pariin taas hiljaisemman postailun jälkeen.

Aurinkoista sunnuntaita <3

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Huomioita Havaijilta x 8

Aikaisempi huomioita Kaliforniasta-postaus sai paljon palautetta ja samanlaista postausta toivottiin myös Havaijin osalta. Tai oikeastaan Waikikin, koska Waikiki Beach on oikeastaan melko räikeä vastakohta sille, millainen Havaji on noin muilta osin ja muualta. Vietimme alkuloman Waikikilla, joten siitä syystä ovat nämä tuona aikana kirjoitetut jutut melko Waikiki-painotteisia. Ajattelin tehdä vielä erillisen matkapostauksen reissusta. Mistä varasimme lennot, missä majoituimme yms, mutta sillävälin tässä postausta Havaijista.

Waikiki Beach on tosiaan Havaijin tunnetuin paikka, eli se suurin turistikeskittymä. Turisteja on todella paljon. Samoin hotelleja, kauppoja ja kaikea muutakin. Toki Waikikilla on ollut aikaisemminkin paljon turisteja, mutta tällä kertaa kävi turistikuhina jotenkin aivan ylivoimaisena. Varsinkin iltaisin ovat kadut niin pakkautuneena ihmisistä, että hyvä jos pääsee pääkadulla eteenpäin. Ekoina päivinä tuo ihmisvilinä alkoi jopa ahdistaa, vaikka olinkin ollut täällä monesti aikaisemminkin. Monissa liikkeissä ja ravintoloissa oli ”palkataan työntekijöitä”-kylttejä, joten mietinkin, että onko turistien määrä oikeasti lisääntynyt ja sitä myötä myös työvoiman tarve. (Vai Trumpin työllistämisohjelma, haha :D)

Kodittomia on todella paljon Waikikilla. Kun matkustaa paratiisisaarelle, ei ehkä odottaisi näkevänsä onnettomia ihmisiä, mutta niitä on täällä melkeinpä enemmän kun missään. Oahulla on todella paha huumeongelma ja se näkyy. Kodittomia kylttien kanssa on laidasta laitaan, miehiä, naisia, vanhoja ja nuoria. Monesti olen miettinyt, mikä näiden ihmisten tarina on? Ovatko he reissanneet Havaijille paremman elämän ja paratiisi-unelman perässä, mutta suunnitelmat ovatkin menneet pahasti mönkään? Tämä on ehdottomasti paikan kurjin kääntöpuoli.

Paras aamiainen Waikikilla tuli syötyä ehkäpä Eggs & Thingsissä, jossa kävin myös edellisellä kerralla. Buttermilk pancakes ananaksella, nam! Pannukakkuja tulee reissun jälkeen kova ikävä.

Shoppailumahdollisuudet ovat täällä mitä parhaimmat! Pääkadulta ja Ala Moana-ostarista löytyy kauppoja vaikka millä mitalla, nyt löysin lisäksi kaksi aivan mieletöntä outlet-paikkaa!! Itse en niin surffikaupoista välitä, mutta Victoria’s Secret, UGG Australia, Sephora, Foot Locker ja Forever 21 ovat paikkoja, joissa haluan täällä edes käydä piipahtamassa. Lempparipaikkani tehdä ostoksia on kuitenkin ehkä tuttu ja turvallinen Nordstrom 😀 Nyt löysin ihan sattumalta Nordstromin Outletin Nordstrom Rackin Waikikilta. Huhheijaa! Vaikka millä mitalla Vansia, Calvin Kleinia, Minkoffia, Marc by Marc Jacobsia, UGGsia ja vaikka mitä, ihan pilkkahintaan. Paikka oli hieman hämyisesti Kuhio Avella (toinen, hiljaisempi pääkatu, sisempään Kalakaua Avesta). Toinen ehdoton shoppailulöytö oli Saks 5th Off, eli Saks 5th Avenuen outlet Ala Moana ostarissa. Melkolailla samanlainen valikoima kuin Nordstrom Rackissä, ehkä vielä monipuolisempi ja enemmän high end-muotibrändejä. Ala Moana on maailman suurin ulkoilmaostari ja Waikikilta kulkee Pink Line Waikiki-trolley jatkuvasti Waikikin ja Ala Moanan välillä. Helppo tapa kulkea ostariin ja maksa 2$ / suunta.

Aasialaisia turisteja on niin paljon, ettei aina uskoisi olevansa Yhdysvalloissa. Korea, Japani ja Kiina, siinäpä varmaan top 3 maista, joista tänne reissataan. Voisi jopa todeta, että Havaiji on aasialaisten Kanaria. Ruokalistat, kyltit ja muu on usein juuri myös japaniksi, kiinaksi ja koreaksi englannin lisäksi.

Yleinen fiilis on täällä myös todella laid-back, kuten Kaliforniassakin. Surffi, surffi ja surffi. Se houkuttelee tänne myös boheemimpaa turistia. Aitoon tunnelmaan pääsee heti jo enemmän poikkeamalla edes pari kadunväliä pois pääkadulta. Myös pääkadun ravintolat olivat lähes poikkeuksetta kaikki todella huonoja. Jos olet Waikikilla, lähde kävelemään pois ytimestä, niin johan alkaa löytymään food truckeja ja muuta autenttisempaa ruokapaikkaa! Lounaaksi söimme ABC:n (paikallinen R-kioski, joita on ihan jokapaikassa) parin dollarin riisipalloja ja -rullia, todella hyviä!

Tässäpä muuten näkymää Waikikin hotellihuoneestamme (Aston Waikiki Beach), pari viereistä taloa rajattuna pois sivuilta 😀

Rantojen suhteen ei missään nimessä kannata jäädä jumittamaan Waikikille. Kun vuokraa auton ja ajaa pois Waikikilta, löytää jo tyhjiä luonnonrantoja, joilla sielu lepää. Ei nyt sillä, etteikö Waikikikin olisi kaunis.

Itse rakastan Waikikia ja yleisesti Havaijia, mutta pakko myöntää, että tällä kertaa oli turistien määrä jopa itselleni liikaa. Jos siis vielä tulemme tänne, on hyvä aika Waikikilla semmoinen 2-3 yötä, jonka jälkeen voi siirtyä rauhallisempiin maisemiin suurimmaksi osaksi lomasta. Itse olen ollut aikaisemmin Mauilla ja päiväristeilyllä parilla muulla saarella, mutta erityisesti kiinnostaisi jatkossa Kauai. Island hopping saarten välillä lentäen on melko edullista. (Tai ainakin oli vielä joskus kun sitä tutkin.)

Helpot sanat turistille muistaa ovat esimerkiksi aloha ja mahalo. Yleensä myös muita havaijilaisia sanoja tarttuu reissun aikana matkaan, mutta aloha on yleinen tervehdys ja mahalo kiitos. Kun menet kauppaan, sanot aloha ja kun lähdet pois, mahalo, hehe. Aloha tarkoittaa myös rakkautta, keiki taas lasta ja moana on meri.

Ihana Havaijin matka jokatapauksessa, josta parhautta oli ehdottomasti North Shore, jossa vietimme loppuajan. Yritän saada vielä erillisen matkapostauksen ulos palattuani kotiin 🙂

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Lomakuulumisia Havaijilta

Heippa! Viimeiset päivät ovat kuluneet Oahun North Shorella Turtle Bayssä, jonne saavuimme viikonloppuna. Todellinen paratiisi!! Chillailua katsellen parvekkeen merinäköalaa, suurten aaltojen ihmettelyä, rantakävelyä, kärrynpyöriä ja joogatunnilla aloitettuja aamuja. Kyllä kelpaa. Pari päivää olen keskittynyt vain rentoutumiseen, mutta nyt olisi matkakuulumisten aika. Kuvituksena otoksia täältä Turtle Baystä viime päiviltä.

Tähän saakka loma on ollut ihana ja varsinkin Waikiki valtavan helppo kohde lapsen kanssa. Kaikki on lähellä ja liikkuminen muutenkin vaivatonta, ranta ihan kivenheiton päässä. Lämpötila on noussut päivittäin vajaaseen 30 asteeseen, välillä on iltaisin ollut viileämpää, mutta lämpö on ollut varsin sopivaa myös lapselle. Ei mitään överiporottavaa aurinkoa ja tunkkaista hellettä, vaan tuullessa kivan viileä ja muutenkin miellyttävän lämmin.

Poika nauttii valtavasti täällä lämpimässä. Jopa niin paljon, että meillä oli alussa hankaluuksia saada toista nukahtamaan päiväunille. Ei vaan malttaisi. Pulikoiminen, matkarattaissa istuminen, herkuttelu, sekä varsinkin hiekkaleikit rannalla ja yleinen lämpimässä hengailu ovat ihan lempijuttuja. Nyt myös uima-altaassa pulikoiminen. Pienestä suorastaan paistaa ilo ja riemu. Motoriikka on selvästi kehittynyt rantsussa kun juostaan eestaas hiekalla ja vesirajassa.

Myös lennot menivät suhteellisen hyvin, vaikka eräs samanikäisen lapsen kanssa matkustava meille totesi osuvasti ”Travelling with a baby, you never know what you get” ja niinhän se menee. Välillä lapsi nukkuu koko lennon kuin tukki, nyt taas oli ongelmia saada toinen nukahtamaan koneessa päiväunille. Onneksi meillä ei toistaiseksi ole takana mitään ultimaalista katastrofilentoa lapsen kanssa ja mielestäni reissaaminen on helpompaa (ja mukavampaa) nyt kun toinen oikeasti jo tekee mukana ja myös syöminen onnistuu itsenäisemmin. En ole huomannut, että nousujen tai laskujen aikana olisi mitenkään erityisen haastavaa, kai sekin on lapsesta (ja ihan matkastakin) kiinni miten reagoi lentämiseen.

Matkarattaamme huitelivat puolet reissusta jossain huitsin nevadassa sen jälkeen kun lentoyhtiö hukkasi ne matkalla Helsingistä Tukholmaan lentokoneen vian kanssa sähläyksen yhteydessä kun jouduimme lähtiessä vaihtamaan konetta. Voipi olla, ettei Finnairilla oltu kovin innoissaan kun kuulivat, että rattaat täytyy toimittaa Tukholman autokuljetuksen sijaan Havaijille saakka. Jouduttiin käydä ostamassa Targetista halvat rattaat, koska taaperon kanssa reissaaminen olisi ollut täysi mahdottomuus ilman rattaita.

Hotelliin emme olleet alkuun Waikikilla aivan tyytyväisiä, vaikka sijainti olikin erinomainen. Maksoimme merinäköalasta ja saimme osittaisen. Noh, kaikki meni kuitenkin loppupeleissä kuten pitikin ja nyt keskitytään nauttimaan vielä viimeisistä lomapäivistä. Täällä Turtle Bayssä onkin näköala sitten hieman eri luokkaa, kuten kuvasta näkyy!

Ajattelin tehdä myös Havaijista samanlaisen ”muutama huomio”-postauksen kun Kaliforniasta, joten pysykää kuulolla!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Muutama huomio Kaliforniasta

Kalifornia ja Havaiji ovat itselläni kohteita, joihin palaan kerta toisensa jälkeen. Vaikka Suomi onkin maailman paras paikka asua ja kasvattaa lapsi, olen nuoresta saakka haaveillut elämästä Kaliforniassa ja myöhemmin Havaijilla. Nuo ovat itselleni paikkoja, joiden rento ja huoleton ilmapiiri vetää puoleensa. Tietyt asiat Amerikassa tietysti ärsyttävät kerta toisensa jälkeen. Esimerkiksi ihmisten teennäinen kiinnostus sinuun ja asioihisi. Paljon kysellään ja kehutaan, näin suomalaisena kun on tottunut siihen, että sanotaan oikeasti vain ne asiat, joita tarkoitetaan ihan tosissaan. Amerikkalaisilla kun on usein höpötellä lämpimikseen sitä ja tätä.
Myös anteeksipyytäminen kaikesta (kävelet vähän jotakuta kohti kaupassa ja tämä sanoo aivan paniikissa ”excuse me”) alkaa jossain välissä aina rasittaa, mutta joo. Olen todennut itseni kuitenkin melko suomalaiseksi. Semmoiseksi siis kuka tykkää siitä kun asiat sanotaan suoraan, ei jaksa aina jäädä juttelemaan jokaiselle vastaantulijalle turhanpäiväisyyksiä tai jaksa antaa kehuja, joita en tarkoita. Kaikissa paikoissa ja kulttuureissa on ne hyvät ja huonot puolensa. Jotakuta ärsyttää jotkut pienet asiat, toista ei mikään. Rehellisyyden nimissä en edes tiedä monesko kerta tämä on itselläni Loseissa, mutta kolmas kertamme Tommin kanssa yhdessä Hermosa Beachillä. Listasin ylös muutamia juttuja, jotka erityisesti ovat nousseet esille kalifornialaisessa elämäntyylissä..

Terveellisyys ja luomu on kaikki kaikessa. Asioita mainostetaan organic, natural ja healthy, vaikka olisivat suomalaisen mittapuulla ihan peruskauraa. Perus jenkit. Jokapuolella on joogaa, mehuja ja kombuchaa. Wellness-buumi siis kukoistaa. Itse olisin halunnut käydä joogassa, astrologilla ja surffata, mutta yritin tällä kertaa olla ahtamatta lomapäiviä liian täyteen tehtäviä juttuja. Aamupäivän tavallinen näky ovat rannalla lenkkeilevät ruskettuneet tai joogamattoa kainalossa kantavat kalifornialaiset. Hyvinvointi on siis ykkönen! Ja tosiaan, kombuchahan on käynyttä teetä, johon muodostuu käymisprosessissa sienikasvustoa ja hurjasti hyviä bakteereja. Probioottien lisäksi juomassa on teen antioksidanttisia vaikutuksia. Ensin en itse tiennyt, tykkäänkö vai en, mutta yhden pullon jälkeen olen hullaantunut 😀

Elämä on melko huoletonta, mutta silti varsin ulkonäkökeskeistä. Ulkonäköön panostetaan paljon. Halutaan voida hyvin, mutta ennen kaikkea näyttää hyvältä. Hampaat, kynnet, hiukset ja yleinen olemus. Kaiken on oltava tiptop. Personal trainereita ja ravintovalmentajia löytyy vaikka millä mitalla. Ulkonäön lisäksi on fokus tietysti myös kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ja halutaan koko paletti kuntoon aina ruokavaliosta lähtien. Kun voit hyvin, näytät hyvältä. Tosin, eipä ole kovin epätavallista antaa kirurginkin auttaa pienien kauneusvirheiden suhteen, heh.

Kaikki juovat edelleen Starbucksia, vaikka hypetys Suomessa oli ja meni. Jenkeillä ei olekaan kyse siitä, että pitäisi olla trendikäs ja someystävällinen muki, vaan enemmänkin siitä että virvoitusjuoman tai jääteen noutaminen Starbucksista on yhtä arkipäivää kun meille napata S-Marketista pullo Bonaquaa. Juoma napataan mukaan autoon ja hörpitään matkalla jonnekin tai ruuhkassa, koska amerikkalaiset eivät totisesti kävele paikasta toiseen.

Lemmikkien hemmottelu potenssiin 100. Kaikkialla on trimmaamoita, korien päiväkoteja, lemmikeille suunnattuja kauppoja ja ”organic pet food”-myymälöitä. Aivan älytöntä on myös kuinka monta tyyppiä nähtiin ulkoiluttamassa koiriaan lastenvaunuissa! Rajansa kaikella, mutta koira ei kuitenkaan ole lapsi ja tarvitsee oikeasti liikuntaa ja ulkoilua sen sijaan, että tätä kärrätään ympäriinsä vaatteisiin puettuna vaunuissa. Amerikassa kaikki on tosin hieman överimpää…
Erikoiset jutut ovat arkipäivää. Et ole outo tai kukaan ei katso sinua pitkään jos käyt selvännäkijällä, ostat kotiisi energisoivia kristalleja tai meditoi yksin rannalla. Kaikki tekee omia juttujaan, eikä yritetä olla naapurin kanssa samanlainen tai saati sitten kadota massaan. Joskus toivoisin, että meillä Suomessa olisi enemmän semmoinen erilaisuuden kulttuuri, eikä se eri tavoin tyyppi olisi ”outo”. Kaikista kulttuureista löytyy tosin aina toiselle opittavaa, siksi matkailu onkin mitä paras keino mielensä avartamiseen.

Huomenna jatkuu matka eteenpäin täältä Waikikilta. Yritän lähipäivinä saada vielä Havaijin kuulumisia kasaan 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 14 kommenttia.