Kuukauden luonnonkosmetiikan kauneussuosikit

Tuotteet saatu / sisältää kaupallisia linkkejä

 

Edellisestä kuukauden kauneussuosikit-postauksesta taitaa olla vierähtänyt taas tovi, mutta tänään olisi pitkästä aikaa vuorossa kauneusaiheista postausta. Touko- ja kesäkuun aikana olen testaillut muutamia uusia luonnonkosmetiikan tuotteita, joista ajattelin vinkkailla myös teille 🙂

Rakastan yli kaiken Urtekramin luonnonkosmetiikkaa. Hinta-laatusuhde on äärimmäisen hyvä ja valikoima todella laaja. Tuotteita löytyy perheen jokaiselle ja moneen eri tarkoitukseen. Nyt viimeisimpänä olen ihastunut Urtekramin laventeli-vartaloöljyyn, koska kuten olen about sata kertaa maininnut, rakastan laventelia ja kaikkea mahdollista ihonhoitoon liittyvää, jossa on laventelia 😀 Laventeliöljyä käytän erityisesti iltaisin suihkun jälkeen, jolloin sen tuoksu rauhoittaa lempeästi. Aikaisemmin olen käyttänyt pitkään Weledan laventeliöljyä ja tällä hetkellä on käytössä itseasiassa Weledan laventeli-suihkusaippua. Molemmat ovat aivan huippuja, mutta Urtekramin öljyn hinta on puolet siitä, mitä Weledan, joten aivan ehdoton budjettihintainen tuote! Myös Urtekramin laventeli-sarjasta löytyy muuten laventeli-suihkusaippua, jonka hinta on 6,50€. Täytyy testata seuraavaksi!

Yksi viime vuoden suosikkimerkeistäni luonnonkosmetiikasta oli ehdottomasti Suomeen rantautunut Miranda Kerrin Kora Organics. Koralta rakastuin erityisesti silmänympärysöljyyn, jonka riittoisuutta ihmettelin joskus aikanaan. Noni Glow roll-on-silmänympärysöljy nimittäin kesti käytössä varmaan yli puoli vuotta !! Myös sarjan ruusukvartsi-highlighter on ollut säännöllisessä käytössä ja sen ohelle on ilmestynyt myös ametisti-highlighter, jonka otin aikaisemmin keväällä käyttöön. Nimensä mukaisesti sisältää ametisti-highlighter ametistipölyä, kuinka siistiä! Nämä Koran korostusvoiteet antavat melko luonnollisen ja hillityn hehkun. Kauniin, mutta ei liian ”blingin”. Itse käytän näitä sipaisemalla kulmaluulle ja poskipäälle.

Toisena Koran uutuutena on tuo kultaisessa tuubissa oleva Turmeric Brightening & Exfoliating 2 in 1-kasvonaamio, joka kirkastaa ihoa kevyesti kuorien ja poistaen kuollutta ihosolukkoa, sekä samalla elvyttämällä ihoa ja aktivoimalla ihosolujen uusiutumista. Naamion annetaan vaikuttaa 5-15min, jonka jälkeen se pestään pois. Juuri itseasiassa eilen laitoin tätä ja annoin vaikuttaa samalla kun vaihdoin lakanat. Iho on naamion jäljiltä heleä ja pehmeä.

Olen jo yli puolentoista vuoden ajan noudattanut ihonhoidossa 7 skin methodia, eli kasvoveden kerrostamista puhdistetulle iholle taputellen. Alunperin kun kuulin metodista, olin niin ihmeissäni koko hommasta, enkä olisi voinut kuvitellakaan, että alkaisin taputtelemaan iholleni kasvovettä. Saati sitten seitsemää kertaa (okei, välillä teen vain 2-3 kerrosta ja sekin toimii!). Ihmeitä kuitenkin tapahtuu ja ilmeisesti tähän methodiin jää koukkuun, koska tämän vuoksi olen jopa huomattavasti vähentänyt aamuisin face mistien käyttöä. Tykkään kasvoveden kanssa lotrailusta ja varsinkin talvisin on se toimiva kosteuttaja kuivalle iholle. Kaikki kasvovedet eivät tähän sovellu ja siksi olenkin viimeiset puoli vuotta ollut vähän kausittainen 7 skin-methodoija (:D), aina silloin kun on ollut käytössä siihen soveltuva toner. Talvella minulle suositeltiin juuri tähän tarkoitukseen kotimaisen Globe Hopen Säihke Softening Toneria, joka onkin ollut nyt jonkin aikaa käytössä. Tykkään! Tätä ennen olen käyttänyt samaan tarkoitukseen mm. Whamisan Deep Rich Toneria, joka on myös aivan täydellinen!

Sitten viimeisenä vielä BYBI Beautyn uudet tehoseerumit, jotka ovat aivan huippuja! Tosin, tuota violettia Bakuchiol Boosteria en ole vielä ehtinyt testailla, mutta noita kahta muuta kylläkin. Juuri parhaillani käytän tuota vihreää Burriti Boosteria.

BYBI Beauty Buriti Booster suojaa ja kirkastaa ihoa kylmäpuristetun buritiöljyn avulla. Buritiöljy toimii tehokkaana suojana iholle mm. ulkoisilta stressitekijöiltä, kuten ilmansaasteilta ja UV-säteiltä. Erinomainen öljy siis erityisesti kaupunkilaisille.

BYBI Beauty Strawberry Booster sisältää kylmäpuristettua mansikansiemenöljyä ja soveltuu erityisesti pintakuivalle, herkälle iholle. Öljy sisältää paljon Omega 3- ja 6-rasvahappoja, jotka ravitsevat ja pehmentävät ihoa. Pidän tästä myös aivan hurjasti ja öljy suorastaan hujahtaa ihoon. Ehdoton kuivan ihon pelastaja.

BYBI Beauty Bakuchiol Booster on kasvipohjainen öljy, joka sisältää 99% oliivi-skvalaania ja 1% bakuchiolöljyä, joka on luonnollinen retinol, jonka sanotaan aktivoivan ihon kollageenin tuotantoa, siloittavan ja parantavan ihon kuntoa. Olin jo äskettäin innolla ottamassa tätä testiin, mutta retinol-tuotteita ei suositella käytettäväksi auringonvalon kanssa, joten säästelen testikautta kesän jälkeen! Retinol on nimittäin ollut jo kauan testilistalla ja olen kuullut tästä hurjasti hyvää!! 🙂

 

Onko joku tuotteista teille ennestään tuttu? 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Hempeää ja kesäistä kotiin

Kaupallinen yhteistyö: Ellos

Kokosin yhteistyössä Elloksen kanssa tämän hetkisiä suosikkejani Ellos Homen tekstiilien, valaisimien ja mattojen osalta. Jostain syystä olen tämän vuoden aikana innostunut yhä enemmän pehmeistä sävyistä sisustuksessa. Vaaleanpunaista ja muita hempeitä sävyjä. Aikaisemmin kun olen ehkä enemmän ollut yksinkertaisten sävyjen perään, mutta nyt vetävät puoleensa erityisesti kaikki tyttömäisen vaaleat sävyt. Ehkä se on tämä kesä?

Tässä omia suosikkipoimintoja kesäkotiin..

kirsikkakuvioinen rantapyyhe / koristetyynynpäällinen juuttia / raidallinen koristetyynynpäällinen / roosa pellavapöytäliina / kuviolliset pussilakanat puuvillasatiinia /metallilankainen lampunvarjostin / roosa kylpytakki puuvillafroteeta

Mulla on juuri ihan kamala himo tilata uusia petivaatteita ja nuo kuviolliset pussilakanat on aivan ihanat! Muistan kun en yhdessä vaiheessa ostanut mitään muita lakanoita, kuin puuvillasatiinisia, jotka kieltämättä ovat aika ihania 🙂 Olen myös harkinnut uuden kylpytakin ostamista, mieluiten juuri tuommoisen puuvillafroteisen, jota olen aikaisemminkin tuumaillut.

mustat pussilakanat puuvillasatiinia / seinävalaisin / matto hapsuilla / leo-kuosiinen tyynynpäällinen / kylpypyyhe

Eräs juttu, jota olen sisustuksessa ihaillut aina, mutta jota ei ole koskaan tullut ostettua ovat mustat petivaatteet! Itselläni tulee tummista petivaatteista aina jotenkin uninen olo. Olenko ainoa? 😀

 roosa pussilakanasetti puuvillasatiinia / ovimatto juuttia / pyöreä pöytävalaisin / salmiakkikuvioinen villamatto

Tuo mustavalkoinen matto on ihana! Kerroin joskus etsiväni meille yläkertaan uutta mattoa, koska nykyinen, aikanaan Torista ostamani villamatto on osoittautunut melkoiseksi pölynkerääjäksi. Joku vähemmän pörröinen matto olisi siis hakusessa. Tykästyin hurjasti myös tuohon ylemmän kollaasin samettiseen hapsumattoon, joka voisi olla helppohoitoisempi vaihtoehto.

Alennuskoodi 395438 antaa teille -30% alennuksen tilauksen kalleimmasta tuotteesta (myös merkit ja huonekalut) ja on voimassa 30.6 asti. Shoppailemaan pääset tästä!

 

Kivaa viikkoa!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Ajatuksiani vastuullisesta muodista, onko sitä?

Tänään ajattelin pitkästä aikaa kirjoitella ajatuksiani pukeutumisesta, oman tyylin löytymisestä ja siinä ohessa sivuta aihetta myös vastuullisuuden näkökulmasta. Kesän tultua olen taas päässyt aivan omaan elementtiini pukeutumisen suhteen. Voisiko vain aina olla hamekeli ja valita jalkaan ne flipflopit (tai edes tennarit)? Olen aina haaveillut asuvani jossain, missä voisi säiden puolesta käyttää välillä farkkuja, ehkä jopa nahkatakkia, mutta silti laittaa jalkaan ne fliparit, ainakin useimpina päivinä. Hameet, mekot ja topit ovat ehdottomasti oma juttuni pukeutumisessa. Rakastan pukeutumisessa rentoutta. Simppeleitä ja mukavia vaatteita, jotka kestävät aikaa ja käyttöä.

Varmasti olen aikaisemminkin maininnut siitä, kuinka pukeutuminen on minulle tärkeä itseilmaisun keino. Pukeudun itseäni varten ja kun olen oman tyylini mukaisissa vaatteissa, tunnen olevani ”omassa elementissäni”. Tyylejä on monia, pukeutujasta riippuen, mutta monesti pukeutuminen ja oman tyylin noudattaminen mielletään pinnalliseksi. Tämän suhteen en itse ole aivan samaa mieltä. Näen hyvän tyylin tietynlaisena taiteen lajina, kykynä osata yhdistää eri vaatekappaleita juuri sen oman tyylin mukaisesti ja tuoda sitä kautta esille omaa persoonallisuuttaan. Itselleni on nimittäin tärkeää, että ainakin suurimmalla osalla vaatteitani on jokin tarina tai, että niihin liittyy jokin muisto. Oikeastaan muistan jokaisen vaatteeni kohdalla ostotilanteen ja sen, miksi päädyin ostamaan kyseisen kappaleen. Mutta onko muoti ja pukeutuminen koskaan vastuullista? Oma ajatukseni on, että kyllä. Se voi olla ainakin vastuullisempaa, jos vain näkee vaivaa vastuullisen vaatekaapin rakentamiseen ja ajattelee uusia hankintoja tietyistä näkökulmista.

Eri asia on tietenkin ajatella, että more is more ja hankkia uusia vaatteita vain sen ostamisen vuoksi, pahimmassa tapauksessa ajattelematta sitä yhtä käyttökertaa pidemmälle. Itse olen todennut tyylini kehittyneen omasta mielestäni paremmaksi sen jälkeen, kun juurikin vähensin uuden ostamista, keskityin yhdistelemään vanhoja vaatekappaleita ja pyrin ostamaan vain niitä juttuja, joita näen käyttäväni todella pitkään. Ostaminen, tavaraan kyllästyminen ja sen hylkääminen eivät tosiaankaan ole minun juttuni. Vuoden aikana olen myynyt pariin otteeseen vanhoja vaatteitani kirppareilla ja pääasiassa juurikin niitä vanhoja, jotka ovat lojuneet varaston uumenissa jopa vuosia. Huhheijaa, olen kyllä ollut aikanaan pahimman luokan shoppailija! Huonolaatuista tekokuituvaatetta vuosien takaa löytyi myyntiin nimittäin lähes kymmenen Ikea-kassillisen verran. Kylläpä pisti mietityttämään, vaikka jo tuossa vaiheessa olinkin jo vuosia kuluttanut hyvin eri tavalla.

Jokainen toki kuluttaa tyylillään, mutta nykyään en näkisi itseäni ollenkaan tyyppinä, joka lähtee vartavasten ”shoppailemaan jotain” silkan ajanvietteen vuoksi. Ajatus jotenkin ahdistaa, sekä samalla huolestuttaa myös ajatus siitä lyhytaikaisesta onnen tunteesta, jonka uusi tavara tuo tullessaan, mutta vain lyhyeksi hetkeksi. Erityisen ongelmalliseksi olen kokenut omallakin kohdallani huonolaatuiset trikoo- ja viskoosivaatteet, joita ei saa kaupaksi edes pilkkahintaan kirpparilla. Ja pääasiassa juuri nämä tuotteet ovat juuri sitä vaateteollisuuden ”ongelmajätettä”, josta on liikatarjontaa jopa kehitysmaissa, johon sitä kuskataan hyväntekeväisyytenä, loppupeleissä ikävin seurauksin, koska tämän vuoksi on paikallisten toimijoiden harjoittama vaateteollisuus joutunut kehitysmaissa ahdinkoon ja pahentanut kehittyvien maiden taloustilannetta entisestään. Ajatus hyvä, mutta lopputulos ei niinkään. Oli niin tai näin, ei tilanne ole hyvä kenellekään. Ja silti pikamuotiteollisuus porskuttaa kuin viimeistä päivää.

Kuvien collegepaita on äitini vanha 80-luvulta. Silkkinen hame on taas IRO:n, jonka löysin viime kesänä Köpiksestä eräästä second hand-liikkeestä ja on siitä asti ollut ehkä eniten käyttämäni hame! COS:in vaalean t-paidan taas ostin taannoin kaverini IG-kirppikseltä 🙂 Kyllä, käytettynä voi löytää aivan mielettömiä lempparivaatteita! Nämä kaikki vaatteet näen kappaleina, joita käytän heittämällä vielä 10 vuoden päästä. Juuri tämmöisiin elementteihin panostan. En halua ostaa mitään, jonka näen myyväni tai siirtäväni syrjään muutaman viikon tai kuukauden jälkeen.

Olen todennut, että monesti ei ehkäpä juuri ajatella sitä ostotilannetta pidemmälle. Tarvitsenko tätä ihan oikeasti? Kuinka kauan käytän tätä? Millä keinolla hankkiudun vaatteesta eroon? Onko tämä jotain, josta pääsen kyllästyessäni helposti eroon esimerkiksi kirpparilla ja josta on minun jälkeeni pitkään iloa, sekä käyttöikää jollekulle toiselle? Tässäkin asiassa on materiaaleilla suuri merkitys. Tekokuituisten vaatteiden käyttöikä on usein varsin lyhyt, jälleenmyyntiarvo todella huono ja kierrätys hankalaa. Ja hei, vaatteen roskiin heittäminen ei todellakaan ole mikään ratkaisu. Se mikä tässä paljolti mättää, onkin se kuinka monet unohtavat ajatella omaa nenäänsä pidemmälle. Pois silmistä – pois mielestä. Harva meistä haluaa pilata päiväänsä miettimällä niitä Afrikan maiden tai Haitin tekstiilijätteiden ongelmavuoria.

En ole itsekään mikään täydellinen kuluttaja, eikä tämän suhteen odoteta mitään kaikki tai ei mitään- mentaliteettia, koska pienilläkin jutuilla on merkitystä. Koen itse tärkeäksi jo sen, että tilanteen tiedostaa ja pyrkii omassa elämässään edes pieniin muutoksiin. Omalla kohdallani tarkoittaa tämä sitä, että kun ”tarvitsen” jotain uutta, pyrin joko hankkimaan sen käytettynä, kierrätettynä tai valmistamaan itse laadukkaista materiaaleista. Ja oikeastaan olen onnistunut tässä todella hyvin. Täytyy sanoa, että tässä ohessa olen myös  saanut rakennettua omaa vaatekaappiani juuri kestävään suuntaan, jossa ei yksinkertaisesti ole tarvetta joka kauden vaihtuvuuteen, vaan vaatekappaleet pysyvät kaapissani vuosi toisensa jälkeen. Ostan uusia vaatteita todella harvoin, sanoisinko ostavani täysin uutena vaatteita ehkä muutaman vuodessa, esimerkiksi vastikään ostin uudet treenitrikoot, koska niitä tarvitsin oikeasti ja on tiettyjä juttuja, joita en ainakaan toistaiseksi hanki käytettynä. Kierrätettynä taas saatan ostaa maksimissaan vaatteen-pari kuukaudessa. Useimmiten en yhtään. Ja voisin todeta, että melkeinpä kaikki 2nd hand-löytöni ovat niitä, jotka saa helposti myytyä eteenpäin. Useimmiten tulee uutta ostettua esimerkiksi kotiin. Kodintekstiilejä ja satunnaisia sisustusjuttuja, mutta noin ensisijaisesti pyrin etsimään myös niitä käytettynä ja selailen jatkuvasti Toria, jos tarvitsen kotiin esimerkiksi jonkin uuden kalusteen.

Bloggaajakollega Irene muuten haastatteli minua joku aika takaperin Iltalehden Ilonaan käsityöharrastukseni osalta ja siinä ohessa sivusin vähän myös kuluttamista, sekä pienyrittäjyyden suosimista. Juttu tuli eilen ulos ja löytyy täältä jos kiinnostaa 🙂

 

Mitä te tuumaatte aiheesta? 

 

Energistä uutta viikkoa! <3′

 

Kuvat Jutta

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Viikonloppujuttuja ja arkikuvia

Pitkästä aikaa aurinkoinen aamu Helsingissä! Kesäiset viikonloppuaamut ovat kyllä parasta ikinä. Aurinkoa, lämpöä, koko perhe koolla, eikä kiire yhtään mihinkään. Ette muuten tiedä kuinka innolla olen odotellut tätä seuraavaa lämpöaaltoa saapuvaksi. Viikonloppu onkin vierähtänyt pääasiassa omalla terdellä ja pihassa hengaillen, perus. Eilen kävin tunnin lenkillä ja nyt tuumailenkin, että pidänkö välipäivän laiskotellen, vai lähdenkö salille. Suuria valintoja!

Lupasin pysyä tässä viikottaisessa arkikuvien rutiinissa, joten tänään olisi vuorossa 8 sekalaista arkikuvaa tältä viikolta.

 

Sunnuntain terdekahvit koko poppoolla. Viikonloppuisin ollaan pyjamassa koko aamu, koska ei ole niin justiinsa!

Sunday selfie 😀

Tommilla oli viikonloppuna vetovastuu ruoista. Dinneriksi söimme kotitekoista poke bowlia Saimaan kirjolohesta, oli muuten hyvää! Syötiin Raglanissa yhdessä ravintolassa juuri tuommoinen sriracha salmon bowl (tai itseasiassa kahdesti) ja oli ehdottomasti parhaita annoksia Uudessa-Seelannissa. Eilen Tommi ehdotti, että perustaisin blogiin Tommin reseptinurkkauksen, johon tulisi vaihtelevasti ruokaohjeita, esimerkiksi vaikka tämän bowlin. Kiinnostaisiko? 😀

Viikonloppuna tehtiin myös vegeburgereita. Jos etsitte eniten jauhelihaa muistuttavia vege-burgerpihvejä, niin ollaan todettu Quorn-pihvit jo joskus vuosi – pari takaperin aivan parhaiksi! Eivät ole tosin täysin vegaanisia (sisältää kananmunaa). Onko joku testannut?

Sumuttelu nyt vain on parasta, haha. Tuon sumupullon saa täyttää päivän aikana muuten aika monta kertaa. Poika käy aina sumupullon kanssa läpi kaikki terassin kasvit.

Torstain etäofficet Relovessa

Omatekoiset raparperi-kombuchadrinksut Sugarin Afterworkeilla

Jostain syystä hieman hiprakkaisen näköinen minä. Ehkä se oli hörppy tuota kombuchaa? 😀

 

Tänään olisi vuorossa hyvää ruokaa, chillailua ja siivoamista, koska jostain syystä on meidän kämppä viikonlopun jälkeen aina kun pommin jäljiltä. Palataan ensi viikolla taas muilla aiheilla ja vähän pidempien kuulumisten kera, halusin nimittäin nyt viikonloppuna tietoisesti viettää vähemmän aikaa koneen äärellä.

 

Aurinkoista sunnuntaita!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Treenifaktoja x 7 ja kuinka liikun nyt?

En ole pitkiin aikoihin kirjoitellut syvemmin treenijuttuja tai sitä, miten ja kuinka paljon pyrin tällä hetkellä liikkumaan. Keväisin ja kesäisin innostun ehdottomasti liikkumaan enemmän varsinkin ulkona, joten ajankohtaisissa aiheissa liikutaan. Mietin, että voisi olla hauska aihe listailla vähän omia treenifaktojani ja kertoa, mitä kuuluu treeneihini. Jutta on aikaisemmin kirjoittanut postauksen aiheella 10 treenifaktaa, joita et ehkä tiennyt minusta, joten kiitos postausideasta siis sinne 🙂

Maailmanympärysmatkalla panostin rantalenkkeihin, jota tulikin harrastettua melko paljon. Loseissa lenkkeilin ympäri Hermosaa ja Manhattan Beachiä, käppäilin strandillä, Uudessa Seelannissa ja Australiassa taas hölkkäsin rantaviivaa. Tahitin ja Moorean osalta meni osittain laiskotteluksi, mutta sielläkin tein ulkona kyykkyhyppyjä ja askelkyykkyjä, sekä kävin melomassa kajakilla. Reissun jälkeen pysyttelin lenkkeily-linjalla, kuitenkin koko ajan tarkoituksena palata kuntosalille. Muun härdellin ja flunssakierteiden vuoksi paluu kokoajan lykkääntyi, kunnes tosiaan reilu kuukausi taaksepäin sain homman vihdoinkin aluilleen. Salille palaaminen on pitkän tauon jälkeen aina vähän turhauttavaa, koska monesti tuntuu joutuvansa aloittamaan kaiken taas alusta. Onneksi hommaan kuitenkin pääsee nopeasti mukaan ja näiden viikkojen jälkeen ollaan taas normaalissa rytmissä, sekä aikalailla myös vanhoissa painoissa. Tällä hetkellä liikun melko monipuolisesti. Kuntosalia, juoksua, metsälenkkejä, paluu sulkapallon pariin ja satunnaisesti lyhyitä kotijumppia. Vielä kun jaksaisi kesän aikana pitkästä aikaa aktivoitua joogan kanssa. Tekisi myös mieli mennä bikramiin, edellisestä kerrasta on jo varmaan reippaasti yli vuosi aikaa, viime vuonna kun tuli käytyä pääasiassa pilateksessa ja flowjoogassa.

Liikun siksi, koska haluan pitää itseni vetreänä ja hyvässä kunnossa. Minulle liikunta on myös todella terapeuttista, aikaa jolloin mietiskelen ja käsittelen asioita, joihin ei ehkä saa aikaiseksi kotona paneutua. Saan esimerkiksi lenkeillä aina uusia ideoita ja välillä täytyy pysähtyä kirjoittamaan puhelimeen jokin asia ylös. Juuri nyt inspaa myös hurjasti se, että olen aidosti pitänyt kuntosalitreenaamisesta, ekaa kertaa pariin vuoteen. Alkuun pelkäsin, että treenaaminen olisi pakkopullaa, mutta päinvastoin! Todella kivaa vaihtelua lenkkeilylle, samalla saa myös edistettyä tätä selkä ja ryhti vahvemmaksi-projektiani. Ennen tätä treenasin viimeksi salilla aktiivisesti lähes 3 vuotta sitten, pojan ollessa vauva.

Tuolloin pikkuvauva-aikoina oli niin helppoa kantaa vauva kantokopassa tai vaunuissa meidän hiljaiselle lähisalille, usein ajoitinkin treenin juuri pojan aamupäivän ekoihin päiväuniin. Sitten muutimmekin Käpylästä pois ja samalla tyssäsi kuntosalitreeni siihen, sekä myös hankaluuteen treenailla päivällä lapsen kanssa tämän kasvaessa. Tuosta eteenpäin keskityinkin päivittäisiin vaunulenkkeihin. Töihin palattua liikuin taas ennätysvähän, varsinkin viime vuonna ja sitä yritänkin nyt sitten ottaa takaisin! Oma terveys ja liikkuminen ovat nimittäin asioita, joita ei saisi unohtaa edes kiireen keskellä – päinvastoin! Erityisesti stressaantuneena ja kiireisenä pitäisi liikkua, koska säännöllinen liikunta jo itsessään lievittää stressiä ja siihen liittyviä sivuoireita.

Olen edelleen sitä mieltä, että sokeriaineenvaihdunnassani tapahtui raskauden aikana jotain, nimittäin odotusaikana kertyi rasvaa erityisesti vatsan ja selän alueelle. Vaikka nyt olenkin sinut sen kanssa, ettei vatsa esimerkiksi ole lähelläkään niin litteää kuin viisi vuotta taaksepäin, olen kuitenkin huomannut, että juuri noista selän ja vatsan rasvakertymistä on ollut todella vaikeaa päästä eroon edes ahkeran liikunnan avulla. Tässä tulee varmasti vastaan myös ikä, koska painon tasapainoittelun eteen joutuu nyt kolmekymppisenä tekemään aivan huomattavasti enemmän hommia, kuin vaikkapa 5 vuotta takaperin. Ja oikeasti, harva nyt näyttää kolmekymppisenä samalta kuin 20-vuotiaana ja sehän on vain luonnollista.

Toki koin itsekin raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen elämän 20 lisäkilon kanssa todella raskaaksi ja esimerkiksi juoksemisen todella rankaksi, joten ihan jo senkin vuoksi haluan pyrkiä pysymään siinä omassa optimaalipainossa, jolloin liikkuminen on mielekästä ja olo hyvä. Selvä merkki itselleni ”yliapainosta” tuolloin raskausaikana oli se, että aloin kuorsata. Ja en ole ikinä kuorsannut. Tuo oli selvää seurausta kertyneestä painosta ja itse otin sen vakavana hälytysmerkkinä, koska eihän terve ihminen yleensä ala yhtäkkiä kuorsata ilman selkeää syytä. Kuorsaaminen katosi heti kun pääsin enimmistä kiloista eroon. Eikä tarkoitukseni tällä ole paasata mistään ylipainoista tai syyllistää, vaan kertoa omia konkreettisia kokemuksiani siitä, mitä 20 kilon lihoamisesta seurasi terveydelle ja hyvinvoinnille, koska ero oli selvä. Karu fakta on kuitenkin, että ylipaino on terveydelle haitallista, eikä noiden kilojen karistaminen ollut todellakaan mikään helppo homma, vaan parin vuoden pitkäjänteinen projekti, joka edisti omaa hyvinvointiani. Omalla kohdallani palasi aineenvaihdunta normaaliksi vasta imetyksen loputtua reilun vuoden jälkeen, tätä ennen putosi painokin todella hitaasti.

Vaikka nyt en millään tietoisella laihiksella olekaan, pyrin jo pelkästään terveyssyistä minimoimaan esimerkiksi terveydelle riskaabelia vatsarasvaa. Parhaimmat omat niksit tähän ovat hikijumppa yhdistettynä pitkiin, vähintään tunnin kestäviin matalatempoisempiin kävelylenkkeihin (välillä juoksua ja intervallia mukana) ja riittävään hyvien rasvojen saantiin. Rasva-aineenvaihdunta ei nimittäin toimi ilman rasvoja ja niiden vähyys voi estää rasvanpolttoa. Itse syön aamuisin 2-3 ruokalusikallista Terranovan omega-öljyä tai kylmäpuristettua oliiviöljyä. Joskus pari vuotta takaperin käytin myös MCT-öljyä treenin ohessa ja huomasin kyllä aineenvaihdunnan tehostuvan. Samaan tarkoitukseen olen käyttänyt myös Molkosania ja viime viikosta lähtien on testissä ollut omenasiiderietikka. Etikasta en osaa vielä sanoa kokemuksia, mutta Molkosan toimi ehdottomasti!

Sitten niihin treenifaktoihin. Tässä 7 treeniaiheista faktaa minusta:

 

Näytän salilla aina aivan kauhealta. Punainen, hiessä ja tukka aivan länässä. En myöskään yleensä panosta salivaatteisiin ihan kamalasti. Minulla on pieni kasa salille tarkoitettuja vaatteita, lähinnä jotain kymmenen vuotta vanhoja ja kulahtaneita teeppareita tai trikoopaitoja, joita ei raaski heittää pois, koska ”hei, näitä voi käyttää salilla”, hehe. Musta on muuten jotenkin epäilyttävää, jos joku pysyy salilla aivan freessinä, eikä hikoile tai muutu punaiseksi kuin tomaatti. En itse vain ole koskaan ikinä näyttänyt hyvältä treenatessa. Ja kyllä, postauksen kuvat ovat valitettavasti lavastettuja!! 😀

Teen aina kahta liikettä samaan aikaan, eli vuorottelen aina kahdella laitteella salilla. Saatan tehdä vaikkapa selkää ja kylkiä kahvakuulalla samaan aikaan niin, että toisen sarjan ”lepoajalla” teen sarjan toista lihassarjaa. Jotenkin en malta tehdä vain yhtä kerrallaan ja jotenkin tämä on ollut tapana jo pitkään. Olen ehkä kokenut, että vaikkapa tunnin treenistä saa tällä keinolla enemmän irti.

Jos joskus aikanaan pyrin vaikkapa salitreeneissä semmoiseen intensiteettiin, että hyvä kun pääsi jalkapäivän päätteeksi huoppuen kotiin, tyydyn nykyään huomattavasti vähempään. En edelleenkään lööbaille salilla, mutta minulle riittää se, että tuntee tehneensä jotain. Enää ei kiinnosta treenata niin kovaa, että meinaa taju lähteä!

Treenaan yleensä noin tunnin. Lämmittelen aina hien pintaan, yleensä juoksumatolla, koska en jotenkin koskaan ole kokenut crosstraineria kovin mieluisaksi. Lämmittelyn pituus vaihtelee, usein juoksen 10-30min, vähän riippuen siitä millainen treeniviikko on ja onko käynyt noin muuten juoksulenkeillä.

Myös lenkkieni pituus on yleensä tunnin. Jos pääasiassa kävelen ja hölkkään, pyrin reilun tunnin lenkkeihin niin, että syke kuitenkin on jatkuvasti sopivasti koholla ja jos juoksen, niin saatan juosta vain 45 minuuttia. Nykyään vaihtelevat lenkkieni pituudet yleensä noin 5-7km väliltä, en enää kyllä jaksaisi vetää mitään 12km juoksulenkkejä, vaikka äärimmäisen tehokkaita olivatkin. Huhheijaa 😀 En voi ymmärtää, miten jaksoin aikanaan juosta 10 kilsan matkoja!

Lempparimusiikkini treenatessa on old school-räppi ja kasarimusa. Pitäisi tehdä erilllinen 80’s-lista salille, haha.

Mulla ei ole mitään erityistä ”lempparipäivää” salilla, oikeastaan kaikki treenipäivät on kivoja, vaikka jalkapäivä onkin usein melko tuskaa. Nykyään teen tosin senkin vähän kevyempänä, koska ei vaan jaksa tuskailla.  Jos täytyy mainita lemppariliikkeitä, ovat esimerkiksi staattinen kyykky seinää vasten pumppapallo selän takana, sumokyykky korokkeelta kahvakuulan kanssa ja selkäliikkeet.

Nuo uudet Merrelin juoksulenkkarit (saatu) lähtivät muuten juuri käyttöön! Tuo Bare Access-malli on tavallaan barefoot-kengän ja tavallisen juoksulenkkarin välimuoto. Ovat todella kevyet jalassa ja tätä samaista myydään esimerkiksi täällä.

 

Onko teillä samoja treenifaktoja?

 

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.