Maailmanympärysmatkan budjetti

Olen saanut paljon kyselyitä matkamme budjetista ja koska ajattelin, että tästä voisi olla monelle hyötyä, päätin avata hintoja ja budjettia omassa postauksessaan. Eiväthän nämä nyt mitään salaisuuksia ole. Maailmanympärysmatkaa nyt tuskin voi koskaan sanoa halvaksi, mutta sanoisin jopa, että reissu olisi jopa voinut maksaa enemmänkin. Ja siis aivan huomattavasti paljon enemmän!

Toki, emme ole matkalla kuin vajaat 3kk ja teen reissusta käsin töitä, joten tämä laskee hieman kustannuksia täällä reissun päällä. Olen ihan maailmanluokan lentokyylä ja jos ajankohta olisi ollut eri, lentojen hinnoissa olisi säästänyt tuntuvasti rahaa. Monet lennot reitillämme tuntuivat olevan erityisen kalliita tammi-helmikuussa (varmasti johtuen paikallisista lomista), ehkä myös reittien välien pituudesta (olen ihan varma, että vaikka mitkä seikat vaikuttavat lentohakujen algoritmeihin) ja silkasta tuurista mm. tarjousten suhteen.

Ei siis kannata missään nimessä odottaa lentojen kanssa viime tinkaan, vaan aloittaa kartoittaminen (reitit, hinnat, vertailu päivien suhteen) ajoissa ja varata lennot heti sen jälkeen kun on saanut kohteet ja hyvät ajankohdat bongattua. Kannattaa vertailla ainakin paria eri vaihtoehtoista reittiä, tiettyjen kohteiden välillä voi saada lentoja hyvään hintaan! Kyllähän pidempi reissu monen eri kohteen kera vaatii rahaa ja pitkäjänteistä säästämistä. Reissumme rahoitettiin tekemällä pirusti töitä ja säästämällä. Itse tein tosiaan yli vuoden kahta kokopäivätyötä, eli blogia ja aikaisempaa päivätyötä, josta vastikään irtisanouduin. Toki tämä auttoi siinä, että sai helpostikin joka kuu rahaa säästöön. Sain tonnin matkarahaa myymällä tavaraa kirppiksellä, budjetoin tulevat työjutut reissun ajalle hyvissä ajoin ja otin huomioon myös mahdolliset yllätysmenot, joita voi tulla vastaan. Pesämunana oli aikaisemmalta rahoitusalan työpaikaltani viime syksynä saadut henkilöstörahasto-osuudet, joilla katettiin suunnilleen lentojen osuus. Lisäksi minulla on sijoituksia ja säästöjä, jotka ovat turvana, mikäli täällä tulisi vastaan jotain yllättävää.

Lennot

 

Kolmelta ihmiseltä (pojasta menee yli 2-vuotiaana siis jo normaali lippuhinta) maksoivat kaikki lennot yhteensä noin 6500€. Alunperin oli budjettini lentoihin ihan maksimissaan reilut 5000€, mutta ajankohta ja reitti muuttuivat, sekä lisäksi ehtivät lentojen hinnat kallistua, joten budjetissa joutui joustamaan. Jos olisimme aloittaneet matkan vasta joulun jälkeen, olisimme säästäneet melkoisen summan jo sillä, koska lennot ovat aivan järkkykalliita joulun nurkilla. Emme myöskään halunneet ottaa kaikista lennoista halvimpia mahdollisia reittejä tai tiettyjä yhtiöitä (esimerkiksi halpalentoyhtiöt, koska ehdot, matkatavaramaksut, ei aterioita), joka nosti hintoja.

Myös ihan mahdottoman pitkät reitit / useat vaihdot lapsen kanssa tai säätäminen erikseen maksavien matkatavaroiden kanssa, ei kiitti! Jos on valmis hankaliinkin reitteihin tai lentämään pienemmillä yhtiöillä, voi lentopaketin saada vielä paljonkin halvemmalla. Olisin itse ollut siihen täysin valmis, mikäli olisi reissannut ilman lasta, eikä olisi ollut mukana surffilautaa, jonka kanssa saa säätää joka helkkarin kerta kun reissaa johonkin.  Ja jos nyt laskee, että tuosta paketista yhden henkilön lennot maailman ympäri ovat vähän reilut 2000€, ei hinta kyllä ole ihan järin suuri. Ottaen huomioon, että jo pelkästään Tahitille kustantavat lennot keskimäärin 1500€ tai jopa reippaasti yli, reitistä riippuen ja lentomäärä on aivan sama kuin kiertäisi kertaheitolla koko maapallon.

Itselläni oli apuna lentojen kartoittamisessa Momondon lentohaku, josta voi valita ”monta kohdetta”, vertailin kyllä myös muita hakukoneita, mutta olen itse todennut Momondon ehdottomasti parhaimmaksi. Ihan koko reittiä ei voi hakuun syöttää, joten itsekin varasin lennot kolmessa eri osassa (oli muuten myös edullisempi niin). Ekat lennot HKI-LAX suoraan Norwegianilta, seuraava paketti kolmen lennon pakettina ja sitten viimeiset lennot yhdensuuntaisina. Ja huom!! Silläkin on todella paljon väliä, mistä päin lähdet maailmalle! Jos reittimme olisi lähtenyt Itään, olisivat lentojen hinnat olleet aivan huomattavasti kalliimmat, puhutaan siis useista tuhansista euroista! Kannattaa siis testata reitti myös tältä kantilta.

Majoitukset

 

Alunperin laskin, että majoituksiin tulisi menemään kaiken kaikkiaan karkeasti noin 4000-5000€. Tässäkin oli merkitystä kohteilla, jotka eivät meidän reitillämme olleet ihan halvimmasta päästä. Oma ”unelmasuunnitelmani” olisi pitänyt sisällään lopuksi vielä kuukauden Balilla, joka olisi tasannut majoituskuluja, koska kuukauden majoitus olisi siellä maksanut saman verran kuin jossain muussa kohteessamme reilulta viikollta.. Aika ei kuitenkaan antanut enää periksi, joten Bali jäi pois suunnitelmista ja ihan kiva näinkin.

Olin laskenut, että ihanteellinen majoitusbudjetti per 2 viikkoa olisi keskimäärin reilut 1000€, eli kuukaudelle 2000€. Loppupeleissä on tästä jouduttu joustamaan jonkin verran, koska en halunnut tinkiä majoituksesta esimerkiksi Ranskan Polynesian kohteissa, koska se oli oma kohokohtani koko reissulla ja joissain kohteissa oli hieman haasteellista löytää esim Airbnb-tarjontaa. Sitten taas, osassa kohteita tasaavat edulliset viikot majoitusten kuluja. Kriteereinä oli, ettei yövyttäisi missään ihan murjussa, muttei kuitenkaan lähellekään viiden tähden paikoissa. Varasin valtaosan majoituksista Hotels.comista, sekä pari Airbnb:tä (ainiin ja hei, jos rekisteröidytte Airbnb:lle tuosta linkistä, saatte 30€ kredittejä käytettäväksi ensimmäisestä varauksesta!) Sanoisinko, että yhteensä kustansivat / tulevat kustantamaan kaikki majoitukset tältä vajaalta 3 kuukaudelta noin 7000€, eli suunnilleen reilut 2300€ /kk.

Majoitusten suhteen yritimme valita kaikki majoitukset semmoisia, jotka on varustettu keittiöllä, jolloin voimme kokkailla myös itse. (Ainiin ja semmoisia, joissa ei mene pienestä lapsesta lisämaksua, koska nukumme samassa sängyssä! Tämä on yksi tärkeä pointti, koska välttämättä ei aina tarvitse edes varata 3 henkilön huonetta, joka useimmiten on paljon kalliimpi!!!) Päivittäin ravintolassa syöminen nimittäin tulisi melkoisen kalliiksi, joten aamiainen ja lounas ovat aterioita, jotka teemme lähestulkoon päivittäin itse. Useimmiten myös päivällisen. Silti, reissussa on tottakai kiva maistella uusia makuja ja nauttia myös ruoasta, joten ihan pelkästään omien kokkailuiden varassa emme koko reissua halua olla. Lapselle on kuitenkin helpoin kokkailla itse melko tuttuja simppeleitä ruokia.

Kannattaako sitten buukata matka maailman ympäri itse vai matkatoimiston kautta?

 

Sanoisinko, että jos on kokenut reissaaja, voi matkan helposti organisoida ja varata itsekin. Kun ostat valmiin palvelun, maksat toki samalla siivun matkatoimistolle heidän tekemästään työstä. Toki, tällöin he myös hoitavat ja avustavat mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kun jokaisessa kohteessa vietetään ainakin 2-3viikkoa, ei tule ainakaan ongelmia sen suhteen, että myöhästyisi jatkolennoilta jos jokin reitin lennoista on myöhässä. Toki nämäkin seikat kannattaa ottaa huomioon, koska useimmissa usean lennon paketeissa peruuntuvat kaikki jatkoyhteydet, mikäli et saavu reitin ensimmäiselle lennolle. Ainiin ja toki myös tarkastaa ennakkoon matkavakuutus ehtoineen. Mitä kaikkea se kattaa ja paljonko esimerkiksi matkatavaroiden vakuutusssumma on.

Myös allianssit (esim Oneworld) myyvät RTW-lentopaketteja, joten kannattaa myös kurkata näiden reittien hinnat. Tällöin kaikki lennot ovat kyseisen allianssin yhtiöillä ja ehdoista riippuen ovat myös muutokset reitissä mahdollisia. Meillä ei tullut kyseeseen ottaa esimerkiksi Oneworldin lentopakettia, koska esimerkiksi Tahitia ei ollut lainkaan valittavaksi kohteeksi, eikä haluttu mitään kaikkein perinteisintä reittiä. Välillä olen muuten myös bongannut Lentodiilien kautta hyviä tarjouksia lennoista maailman ympäri. Unelmani olisi ollut yhdistää reittiin vielä Samoa tai Fidzi, mutta se sitten vähän jäi, eikä sekään olisi ollut kivaa, että joutuisi jatkuvasti olla siirtymästä paikasta toiseen kun kohteita on liian monta.

Ja mitä tulee budjettiin sen suhteen, mitä täällä matkalla kuluu rahaa syömiseen, ostoksiin ja kaikkeen muuhun, ei semmoista oikein ole 😀 Säästöjä on tottakai sen varalta, että niitä tarvitsee, mutta teen reissusta käsin normaalisti töitä yritykseni nimiin ja olen laskelmoinut tulot ja menot niiden mukaan. Päivittäinen budjetti riippuu paljolti kuitenkin siitä kuinka paljon on valmis kokkailemaan itse ja kuinka kalliista kohteesta on kyse. Jossain voi riittää päivän budjetiksi 10€, jossain ei riitä edes 100€. Sanoisinko, että meillä pyöritään koko perheen osalta keskimäärin ehkäpä semmoisessa 30€ päiväbudjetissa, sisältäen kaikkien ruoat.

Eli, koko maailmanympärysmatkamme kolmelta henkilöltä kustantaa meidän kohdallamme siis noin 12 000€ lentoineen ja majoituksineen. Joku saattaa päästä huomattavasti halvemmalla, joku taas joutua maksamaan paljon enemmän. Paljon vaikuttavat valitut kohteet, matkan kesto ja tottakai myös majoitusten taso. Laitan myöhemmin mm. hotellivinkkejä, yritän saada Moorean tietopläjäyjksen ulos viimeistään ensi viikolla 🙂

Jos on jotain mielessä matkaan tai sen varaamiseen liittyen, niin saa kysyä kommenttiboksin puolella, vastailen mielelläni!

 

Sisältää kaupallisia linkkejä

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Island girl 4ever

Netti on taas tänään pistänyt hieman hanttiin, joka nyt ei edelleenkään täällä tropiikissa paljoa yllätä. Heräsin ennen muuta porukkaa keittämään kahvia, ihan vain istumaan, ihmettelemään ja katselemaan bungalowin ikkunasta merelle. Tiedättekö, vaikka kaikkien näiden Tahitille haikailemien vuosien ja varmaan tuhannen googlen kuvahaun jälkeen tottakai tiesin, että täällä on kaunista, mutta ihan totta, sen todellisen kauneuden tajuaa vasta konkreettisesti täällä. 

Voisin todeta, etten ole ikinä ollut missään niin maagisen kauniissa paikassa kun Moorea. Kuvitelkaa satu tai uni, jossa on palmuja, vehreitä metsiä, syöntikypsiä hedelmiä suoraan puusta, puoliautioita kauniita rantoja, kilpikonnia, delfiinejä, niin monia eri kukkalajeja, että niistä menee päivittäin aivan pyörälle päästään ja ah, ei saa unohtaa taianomaisia auringonlaskuja. Juuri semmoinen on Moorea, aivan oikeasti siis. Suoraan kuin jostain tarusta. Täällä tulee oikeasti semmoinen fiilis, että voisinko minäkin elää täällä näin? Kehittää jotain pientä bisnestä ja siinä ohella käydä keräilemässä päivän hedelmät (eilisen saalis oli muuten 3 avokadoa, papaijapuuhun en enää ylettänyt, argh) ja tiedättekö, go with the flow. Tommi ei ehkä olisi yhtä innoissaan siirtämässä meidän elämää tänne ja toki, onhan tämä vähän tämmöistä haaveilua taas kerran, mutta jos olisin yksin, pakkaisin tavarani ja muuttaisin ensin ainakin talveksi tänne, aivan varmasti. Melkein itken ilosta kun havahtuu siihen, että maailmasta löytyy edelleen tämmöisiä paratiisisaaria, jotka eivät ole täysin turmeltuja ja aivan täysin turistipaikkoja. Toki, onhan täälläkin paljon turismia, muttei kuitenkaan läheskään samalla mittakaavalla kuin monessa muussa paikassa, autenttisuus ja kaunis luonto ovat edelleen läsnä.

Poika on nauttinut täällä aivan hurjasti! Eilen oli sateisempi päivä, parasta ikinä oli leikkiä puolinakuna puun alla lätäkössä, tehdä sadetanssia ja välillä käydä tarkastamassa, että puutarhan lammikon kalat ovat vielä tallella. En ole nähnyt pientä näin innoissaan missään reissussa. Tropiikissa on muutenkin niin helppoa pienen lapsen kanssa kun ei tarvitse säätää juurikaan pukeutumisen kanssa uv-puvulla ja nakuna pötkii jo melko pitkälle, kunhan on on kunnon aurinkorasvakerros pinnassa.

Vaikka kotiinpaluuseen on vielä aikaa melkein 2kk, on välillä hiipinyt mieleen ajatus siitä, että ”mitäs sitten tapahtuu”? Vielä ei haluaisi tai varmasti edes kannattaisi murehtia kotiinpaluuta, mutta kyllähän ajatus siitä on pariin otteeseen illan hämärässä käynyt mielessä. Mistään koti-ikävästä ei vielä näin kolmen viikon jälkeen voi puhua. Monethan saattavat olla maailmanympärysmatkalla jopa vuoden, joten tämä meidän 3 kuukautta tuntuu varsin lyhyeltä siihen verrattuna. En edes osaisi kuvitella fiilistä kun reissua olisi vielä 11 kk edessä, hui!

Olen aikaisemminkin kirjoittanut ajatuksiani siitä, että olen jollain asteella aina tuntenut itseni Suomessa juurettomaksi, kuin kuuluisin jonnekin muualle. Tottakai olen onnellinen ja tiedän olevani onnekas kun olen saanut syntyä Suomeen. Mutta silti. Ja sitten taas kun jokainen reissu ja matkakokemus tavallaan vain vahvistavat tunnetta siitä, että ehkä haluaisi ”jotain muuta”, kuin sitä iäni kuista kura/toppavaaterumbaa ja kaamosankeilua vuodesta toiseen. Ellei vielä lähitulevaisuudessa niin joskus. Toki olen jo tehnyt paljon töitä tämän unelman eteen ja tottakai koti on aina koti, mutta niin. Ehkä nämä seuraavat pari kuukautta selkeyttävät vähän omiakin ajatuksia tulevaisuuden suhteen. Olen aina tuntenut olevani todella yksin noiden ajatusten kanssa, enkä oikeastaan tunne ketään muuta, joka tuntisi kaukokaipuuta samalla tavalla. Siksi olinkin todella iloinen tästä (tosin jo melkoinen tovi sitten) postattuani kun huomasin, että teidän lukijoiden joukosta löytyi useita samalla tavalla ajattelevia 💕

Bongailin ties kuinka monena päivänä teiden varsilta seppeleitä, kunnes vihdoin vikana päivänä ennen auton palautusta spottasin tien vierestä pienen kojun, jossa paikalliset myivät näitä ”Tahiti crowneja” vaikka minkälaisista kukista. Iski ihan valinnanvaikeus. Hengailin muutaman illan tämä seppele päässä, olin nimittäin kuukausia odottanut tätä hurjaa juttua 😀

Vaihdamme huomenna majoitusta ystäviemme lähtiessä takaisin Suomeen ja vietämme vielä viikon Moorean eri kolkassa. Sen jälkeen siirrymme Tahitille ja matka jatkuu sieltä pois Ranskan Polynesiasta. Meinaa tulla itku jo pelkästä ajatuksesta. Pala sydäntäni jää ehdottomasti tänne. Edelleen elän siinä uskossa, että olen jossain kaukaisessa entisessä elämässäni ollut täältä kotoisin, haha.

Ainiin ja kuvien bikinit ovat ystäväni Asuyama-merkiltä (itse ostetut siis), alaosa on tämä On Cloud Nine Baby Pink Bottom ja yläosa On Cloud Nine Baby Pink Top. Minulla on molemmista koko S.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 14 kommenttia.

Tropiikissa tapahtunutta

Lähipäivät ollaan kierrelty ympäri Mooreaa. Saarta kiertävä tie on noin 60km, joten sen ajaa ympäri melko nopsaa. Eri puolet saaresta ovat kovin erilaisia, eikä täällä kyllä kannata jäädä kököttämään yhteen paikkaan koko reissun ajaksi. Olemme olleet täällä vasta vajaan viikon, joka tosin tuntuu aivan ikuisuudelta, aika on kuin pysähtynyt. Ilman mitään aktiviteetteja tai mahdollisuutta liikkua, voisi aika käydä pitkäksi parin viikon aikana, mutta vielä ei itselläni ole mitään hinkua pois Moorealta. Parin päivän päästä vaihdamme majoitusta eri paikkaan ja sitä kyllä odotan jo innolla! 🌸

Mitä sitten olemme tehneet ensimmäisen Moorea-viikon aikana?

 

Ostettu hedelmiä paikallisesta hedelmäkojusta ja käyty keräilemässä omia hedelmiä tieltä. Rakastan reissussa hedelmiä ja syön niitä päivittäin. Lemppareitani on papaija ja ananas, täällä on tullut syötyä myös paljon mangoa, karambolaa ja jokunen passionhedelmäkin. Näistä vain papaija ja ananas on ostettuja, karambolaa kasvaa meidän majatalon pihassa (omistaja tuo melkein joka päivä aina terassille kasan), puusta pudonneita mangoja ollaan käyty autolla keräämässä erään mangopuun alta ja eräs pyöräilevä ranskalaismies opasti meidät yksi päivä passionhedelmäpuun luokse hotellia vastapäätä. Siinä lähellä kasvaa muuten myös avokadopuu ja eilen kävin itse ”saalistamassa” tien varren puusta kepin avulla ensimmäisen papaijan. Täällä voisi helposti elää melkein omavaraisesti kasvattamalla omat hedelmät tai käydä päivittäin keräilemässä niitä, ihan älytöntä! On melkein helpompi käydä itse keräämässä omat hedelmät kuin lähteä ostamaan niitä 😀

Ihasteltu auringonlaskuja. Ne ovat aivan henkeäsalpaavan kauniita täällä. Tai no, mikä nyt ei sitten olisi 😀 Auringonlaskun jälkeen olen köllötellyt melkein kaikkina iltoina laiturilla yön pimeydessä katselemassa tähtiä ja bongailemassa tähdenlentoja, joka ilta bongaa usein ainakin 3. Ei tietysti täydy unohtaa toivoa 💫 Ainiin ja kuuta en ole jostain syystä nähnyt täällä vielä kertaakaan!

Uitu haiden kanssa. Kylläpä vaan! Postailin IG storiesiin aikaisemmin lähes 3-metrisistä haista, jotka asustelevat meidän majapaikan laiturin alla koralliriutan kyljessä. Alkuun oltiin näistä aivan paniikissa ja ei voitu uskoa korviamme, kun omistaja vinkkasi meitä menemään uimaan haiden kanssa. Parina iltana ollaan oltu katsomassa laiturilla kun haille syötetään tonnikalan pää, jolloin koko parvi ui esiin. Uskokaa tai älkää, nyt uskaltauduttiin jo uimaankin hai-apajille, hui! Korallit ovat myös aivan mielettömän kauniita tuossa heti laiturin edustalla. Hailajit tässä edustalla ovat ei-aggressiivista sorttia (nurse shark, lemon shark ja muutama pienempi black tip), muuten nyt ei tietysti veteen uskallettaisi. Kuulemma sama pieni hai-populaatio asustaa aina samassa paikassa ja ajan myötä tottuu ihmisiin. Siksi haita tulee kohdella hyvin, koska jos populaatiosta lähtee yksilöitä pois, voi tilalle tulla riutalta uusia yksilöitä, jotka eivät ole tottuneet ihmisiin.

Aamumelonta kajakilla on aivan mieletöntä täällä. (Ja tosi hyvää treeniä yläkropalle, kun kuumassa noin yleisesti tulee päivisin vain löhöiltyä). Välillä voi pysähtyä ihastelemaan vuorimaisemia, bongailemaan pintaan nousevia kilpikonnia, kaloja, koralliriuttaa tai vain ihmettelemään. Viimeksi meloimme Tommin kanssa laguuniin ja bongattiin rauskuja.

Cook’s Bay. Kävimme lounaalla bayn rannalla. Jos joskus vielä tulen tänne uudelleen, voisi Pao Pao ja Cook’s Bayn ranta olla ihana paikka majoittua 🙂

Ensi viikolla voisin yrittää tehdä jonkinlaisen tietopaketin Mooreasta 🙂 Jos teillä on jotain matkaan liittyviä postausideoita, niin niitäkin saa ehdottaa! Budjetista  on ainakin tulossa postaus lähiviikkoina.

 

Terkkuja 🌸🌈

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Ihanasti offline

Täytyy todeta, että offline-aika täällä reissussa on tehnyt niin hyvää. Eikä vain pelkästään netittömyys ja mobiiliverkon puute, vaan myös suuri 12 tunnin aikaero Suomeen. Päivisin on Suomessa yö, eikä netissä tapahdu mitään ja silloin kun olen itse yöunilla, ovat suurimmat actionit käynnissä siellä suunnalla. Selaankin sitten aamulla kaikki Suomessa päivällä tapahtuneet jutut, viestit, mailit, kommentit sun muut yhdellä kertaa kymmenessä minuutissa.

Jotenkin ihanan stressitöntä, ettei tarvitse olla jatkuvasti pitkin päivää kuittailemassa kaiken maailman ilmoituksia. Sitä kun tekee kotona varmaan parin tunnin edestä päivässä (ellei jopa enemmänkin), mutta vasta täällä reissussa on jotenkin herännyt siihen, kuinka paljon sitä puhelinta tuleekaan normaalisti kyttäiltyä. (Ja ehkä myös sitä, kuinka itsestäänselvyytenä pitää toimivaa nettiä, haha.) Olen jopa nyt miettinyt karsivani puhelimen appsejä rankalla kädellä. Loppupeleissä niiden joukossa on paljon semmoisia, jotka lähettävät jatkuvasti turhia ilmoituksia ja jollain tapaa vaatii huomiotasi, oli se kerran päivässä tai useammin. Kun appsejä ja ilmoituksia on kymmeniä, on helposti vastaanottamassa vaikka mitä keskittymiskykyä häiritsevää informaatiota pitkin päivää. Ajatus katkeaa joka kerta kun havahdut kuittaamaan uuden ilmoituksen. Vähän sama homma semmoisen huomaamattoman someselaamisen kanssa. Katsoo läpi tuttujen storieseja tai selaa IG feediä vain koska on vaistomaisesti tottunut siihen. Mitä sitä ennen vanhaan teki kaiken tuon ajan, jonka käyttää nykyään somen kahlaamiseen? Normaaliin kommunikaatioon? Hengailuun? Rentoutumiseen?

Täällä on myös ollut aivan pihalla siitä, mitä ihmisille kuuluu. Tiedättekö kun normaalisti pysyy niin hyvin selvillä ihmisten kuulumisista somen perusteella. Joku on reissussa, tietty aihe puhututtaa tai muita arjen perusjuttuja. Hitaan netin vuoksi en ole päässyt katsomaan käytännössä kenenkään kuulumisia ja juuri eilen tuumailin, etten oikeastaan tiedä juurikaan, mitä muille kuuluu. No, tämän vuoksihan sitä ennen vanhaan juuri kyseli ystäviltä niitä kuulumisia. Nykyään ei välttämättä tarvitse, koska valtaosa ystävistä on somessa ja asioista pysyy pakostikin kärryillä sitä kautta. Toisaalta taas on harmi tehdä oletuksia muiden kuulumisista sen perusteella, mitä näkee somessa, koska usein se on vain murto-osa siitä, mitä oikeasti tapahtuu. Hassu kokemus palata lomalla tietyllä tapaa ajassa taaksepäin, hyvällä tapaa siis.

Se, että on täysin eri aikavyöhykkeellä, on ainakin itselleni luonut tunteen siitä, että on aivan jossain eri maailmassa (tai siis tavallaanhan olemmekin, heh), eikä Suomea juurikaan edes mieti. Netti on liian hidas pyörittämään uutissivustoja tai IG:tä, joten täällä on kyllä kertakaikkisen pimennossa kaikesta, joka on kyllä ihanaa. Välillä kaipaa sitä, ettei tarvitsisi törmätä niihin samoihin ankeisiin uutisiin tai olla jatkuvasti tietoinen kaikesta. Täällä pääsee kyllä varsin tehokkaasti toteuttamaan kunnon informaatio-detoxia! Ja sitä on kyllä kaivannutkin.

 

Kivaa viikonloppua! 🌈🌎✨

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

I love Venice

Yksi oman LA-visiittini kohokohdista oli käydä Venicessä, joka harmillisesti viime reissulla jäi pois. Olen käynyt viimeksi Venice Beachillä noin 15v takaperin ja muistan vieläkin tuolloin 9-luokkalalaisena ihmetelleeni kaikkia outouksia, ihme putiikkeja, ennustajia ja ihan myös silkkaa krääsää. Suurin ”nähtävyyshän” Venicellä on ollut aina itse rantakatu, eli Ocean Front Walk. Katutaitelijoita, kummajaisia, muscle beach ja ikävä kyllä, paljon myös kodittomia. Ihmispaljous ja kamala härdelli, itse ahdistuin edelleen rantakadulla, mutta eniten Venicessä kiinnostikin kadut ja boheemit seudut pois rannasta. Californication on yksi suosikkisarjoistani ikinä ja muutamaan otteeseen olen bongaillut sarjan asuintaloja parilta kujalta kun ollaan ajettu Venicen läpi autolla. Vielä jäi käymättä Venicen kanaaleilla, mutta seuraavalla kerralla sitten!

Venice on nykypäivänä aivan super hipster. Tai no, Silver Lake taitaa olla tällä hetkellä huomattavasti hipsterimpi, mutta jos etsit Los Angelesissa boheemia, erilaista ja ennen kaikkea katutaiteen ansiosta todella kaunista paikkaa vierailla, mene Veniceen! Alueelta löytyy todella monipuolisesti kivoja putiikkeja, kivikauppoja, terveyskahviloita ja kauniita kadunkulmia kuvattavaksi. Ja tietysti myös ennustajaeukkoja, krääsäkojuja ja katutaitelijoita, mikäli haluaa katsastaa myös sen ”perinteisen Venicen”. Rakastuin ihan hurjasti!

Vuokrasimme yhdeksi päiväksi auton (lastenistuimen ja navigaattorin kanssa noin 80€) ja parkkeerasimme auton Rose Avenuelle, lähelle Moon Juicea (joka muuten on aika syrjässä ja paljon pienempi kuin Silver Laken putiikki), josta kävelimme rantsuun muutaman korttelin. Kaoottisen rantakävelyn jälkeen etsittiin lounaspaikaksi Poke Bowl-paikka, syötiin lounaat, ihmeteltiin vintageputiikkia ja käppäilimme rannasta Venicen yli mailin mittaiselle ostoskadulle Abbot Kinney Blvd:ille, joka on näin hatusta heittämällä ehkä noin vajaan kilometrin päässä rantakadusta, hieman hassusti erillään keskellä hiljaisempaa seutua.

Weed-kauppa

Abbot Kinneyn varrelta löytyy liikkeitä ja ravintoloita moneen lähtöön. Oma suosikkini oli mm. TOMS:in liike, josta ostin alesta pojalle semmoiset mörkötöppöset! Liikkeet ovat pääasiassa pienempiä ketjuja ja putiikkeja, mitään H&M-tyylisiä kauppoja et tuolta löydä, vaikka ostoskatu todella monipuolinen onkin. Valikoimaa on enemmän pieniltä suunnittelijoilta, pohjoismaisia brändejä, mehubaareja, sekä myös kivikauppoja! Vähän siis kuin vaikkapa Punavuoressa tai Kalliossa.

Ja siis huh, niistä kivikaupoista puheenollen. Niitä on tuolla ihan kaikkialla. Lisäksi aivan todella kalliilla! En itse ostanut mitään, vaikka monia juttuja kävinkin hypistelemässä, mm. planeettasuihkeita (vähän siis kuin ne kukkatipat) ja kristalli-ihorollereita, jotka ovat täällä(kin) kova sana. Eli, jos käyt muuallakin, ei kannata ostaa ainakaan kaikkia hihhulijuttuja ja kiviä Venicestä, muualta voi saada ainakin puolet halvemmalla 😀

Oli aivan pakko käydä hakemassa terveysmehu Kreation Organicilta. Kyseinen mehu oli myös kallein ikinä ostamani, 9 dollaria… Terveellisyydellä todellakin rahastetaan täällä. Ihmettelin myös take-away-terveysmehuja eri tarpeisiin, kuten ihon hyvinvointiin, vatsavaivoihin, detoxiin.. Voisi tulla aika pian konkurssi kun hakisi päivittäin 9 dollarin mehun! Mutta näköjään myy jenkeille. Aloin myös harkita taas kerran (näin hieman vuosia jälkijunassa, heh) mehulingon ostamista kun palaamme Suomeen.

9 dollarin mehusta on paraskin tulla hymy huulille 😀

Mitä itse hieman jäin kaipailemaan, olivat käsityö- ja miniyrittäjien liikkeet. Jotenkin veikkaan, että niille on Silver Lake otollisempi paikka, koska Venice on jo loppupeleissä nykyään melko ”kaupallinen” alue. Silver Lakessa on enemmän semmoinen ”DIY”-meininki. Silti, vähänkö olisi upeaa avata tuonne oma mini-pipoputiikki, joka myisi pipojen lisäksi villasukkia ja muuta ”kotikutoista”?! (Minä se jaksan jauhaa tästä, pitäisi varmaan myös tehdä asialle jotain, haha :D)

 

Kuten arvelinkin, oli yksi päivä Venicessä (minulle) liian lyhyt aika. Seuraavalla Losin reissulla haluaisin olla Venicessä ainakin muutaman yön. Ehdoton suositus siis! Mutta jos menette, harpatkaa pois rantakadulta 🙂

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.