Mua odotti eilen aamulla aika jymy-ylläri Facebookissa aamulla 04:30, kun raahauduin silmät ristissä koneelle. Nimittäin kaverikutsu mun kaverilta, joka on jo monta vuotta vannonut, ettei never ever liity feissiin. No, never say never, oon niin innoissani! Näin tarkemmin mietittynä en taida tällä hetkellä tuntea oikeastaan ketään (jos siis suljetaan ihan suosiolla pois mummot sun muut), joka ei viimeistään viimeisen vuoden sisällä olisi vihdoin liittynyt Fb-joukkoon. Saa ilmoittautua, mikäli sieltä löytyy edelleen joku tämmöinen ”en ole liittynyt, enkä koskaan liitykkään”-henkilö!

No jokatapauksessa, keskusteltiin tän mun kaverin kanssa eilen facessa aiheesta parvella nukkuminen ja kaveri sanoi, että nukkuu parvella (mökillä), kuulemma aina tosi hyvin. Aloin miettiä ja tajusin, että oon itsekkin nukkunut viimeiset pari viikkoa ihan supersikeesti. Ennen heräsin ainakin 3 kertaa yöstä vessaan tai muuten vaan meluun, mutta nyt herään maksimissaan sen kerran yössä, edes illalla ohikulkevat ratikat ei tuota mitään meluongelmia mulle. En nyt osaa sanoa, että onko tässä erona vaan se, että nukun tällä hetkellä yksin, kun taas ennen oli aina toinen pyörimässä (ja joskus kuorsaamassa) vieressä, mutta voihan se olla ihan vaan ton parvenkin taikaa. Viimeisten neljän vuoden sisällä, kun asuin poikaystävän kanssa, tuli musta jotenkin tosi pimeää ja yksin nukkumista pelkäävä, enkä oikein vieläkään tiedä miksi. Pelkäsin joskus tosi paljon iltaisin, että olohuoneessa on joku, tai että joku nappaa mua jalasta kun nousen sängystä vessaan (ja muuta tosi naurettavaa, vaatekaapin ovet oli AINA pakko sulkea illalla), saatoin maata tunteja sängyssä, koska mua ahdisti niin paljon. Olin nuorempana tosi itsenäinen ja rohkea, enkä pelännyt käytännössä mitään, eteenkään yksin nukkumista, nukkumaanmenemistä kauhuelokuvien jälkeen tai esimerkiksi nyt pimeää. Lähinnä vaan sitä, että alienit tulee kaappaamaan mut kesken unien.. Liikaa X-filesin katsomista ja alaluokista lähtien, tiedän. Mua pelotti jo vähän etukäteen, että miten tää mun yksinmuutto yhdistettynä kaikkeen muuhun uuteen vaikuttaa tähän mun sängyssä makoiluun saamatta unta, mutta voin sanoa ettei mitenkään! Nousen illalla parvelle ja uni tulee, kun napin painalluksesta. (Eikä edes pelota, tuskin möröt osais edes kiivetä mun parven portaita ylös onneks.) Parvet on best! 😀 Ilmeisesti oon tän yksinmuuton jälkeen muuttunut taas omaksi itsekseni! Mua naurattaa vähän itsekkin nää mun avautumiset..

Kaks megaisoa espressolattea, vettä ja nyt tota pikakaunistajaakin.  Olin vähän radikaali ja laitoin sitä myös tänään, vaikka se kemppamyyjä neuvoi paristi viikossa. Ehkei siitä ole mitään haittaakaan. Ja puuro ja nektariini-maitorahka-mössö tässä kirjoittelun ohella.

Nää oli taas vähän tämmöisiä höpöhöpö-juttuja, ei, en ole pimahtamassa, mulla on vaan superhyvä aamu!

Ps. Vastailen kaikkiin rästikommiin heti tänään töiden jälkeen, jos yhden projektin kirjoittamisen lomasta vain suinkin ehdin!

Mun piti eilen käydä päivystävässä apteekissa ja matkata sieltä suoraan kaverille Ullanlinnaan ja asuntonäyttöön, mutta jotenkin sitten jäin Lasipalatsin kohdalla pois ratikasta, koska sain päähäni piipahtaa Sokoksella. Päivä-ja yövoiteet ovat jo jonkinaikaa olleet lopussa, samoin kasvoseerumi, (sitä Dr.Hauschkan öljyä odotellessa), joten päätin hakea ne samalla, kunnes muistin tarvitsevani myös vartalovoiteen ja ja ja… Tai no oikeastaan en ois ihan tähän hätään tarvinnut yhtikäs mitään, mutta mikä nyt on kivempaa kun kosmetiikan osto?!

 Luulin aikaisemmin, että nää Lumenen Time Freezet on lähinnä vain ikääntyvälle iholle, mutta kun kerta mun lemppari, Lumenen ravitseva tehohoito ei ollut tarjouksessa, ehdotti myyjä tota Time freeze-pikakaunistajaa, jota kuvailikin ”tuhkimotipoiksi” (kerroin mun kavereille ja ne vaan nauro, oon varmaan vaan niin mainonnan uhri :D) ja sopii yli 20-vuotiaille käytettäväksi pari kertaa viikossa kosteuttamaan esimerkiksi nyt meikin alle. Noh, olin aivan myyty! Olinkohan mä nyt aamulla astetta kauniinpi, kun sipaisin tätä kasvoihin? Ja Lumenen Arctic Aquat nyt vaan on ihan parhaita kosteusvoiteita ikinä.

Siellä Sokoksen kemppaosaston hyllyjen välissä seilaillessa osui silmään yllättäen vielä jotain mielenkiintoista.. Nimittäin Talikan (ilmeisesti ainakin Suomen markkinoilla uusi? en tarkoita nyt niitä ”vanhoja Talikoita, vaan nimenomaan tätä Lipocils Expertiä) ripsiseerumi, jota oltiin kuolattu talvella Ronjan kanssa jo meidän Aussi-lennoilla koneen tax-free-katalogista. Nukuttin aina lennoilla, kun ne kärryt kierteli, eikä koskaan lopulta saatu sitä meidän ihmeainetta, kunnes nyt!!!

Talikan seerumi nimittäin lupaa pidemmät JA ravitut JA tuuheammat JA taivutetut (tai siis kaarevammat) JA tummemmat silmäripset! Eli toisinsanoen saman putkilon sisällä kaikki mitä nainen voi toivoa. Ja hintakin oli ihan naurettavan halpa, tarjouksessa S-etukortilla 28,50e! Luulin eka, että ton hinnan kohdalla oli tapahtunut joku pieni virhe. Tän kehittäjälle pitäis mun mielestä antaa vähintään joku palkinto, tai siis mikäli tää nyt tekee mitä lupaa. Tenttasin heti myyjältä mahdollisia muiden myyjien käyttökokemuksia ja tuote on ainakin tominut, mikäli hänen sanaansa on luottamista. Aineen ripseä tummentava tulos ei nyt ole aivan ripsiväriin verrattavissa, mutta ilmeisesti kuitenkin selkeä (eli siis varmaankin tuon 28 käyttöpäivän jälkeen, ohessa siis aloituskuva. Katsotaan mitä tapahtuu!). En malta odottaa tän tuloksia! Kaapissa odottaa neuLashin tyhjentymistä vielä korkkaamaton Revitalashikin, mutta otan nyt ensisijalle tän Talikan, niin innoissani olen. Myyjä myös suositteli käyttämään tuotetta päivittäin, mikä nyt sinäänsä on aivan itsestäänselvää, mutta kahdesti päivässä laittokin olisi ihan suotavaa ja ainetta voi tosiaan levittää myös ripsivärin alle. Kokeilin myös muotoilla meikittömät ripset tällä ja hyvin sai aisoihin, eli mainio tuote myös tämmöiselle, joka ei jaksa meikata yhtenäkään vapaapäivänä!

Buu, mun pottuvarvas on lauantain jäljiltä ihan superturvonnut.. Soitin tänään lääkäriin ja tänään sitten kuvauttamaan, jos kipu on vielä kävellessä kova. Tällä hetkellä ainakin jo ihan ei kävellessä. Onneks ei tarvii töissä paljolti muuta kun istua! Bye bye mun haaveille aloittaa taas aktiivilenkkeily.

Ps. Jos on laiska tai omalta paikkakunnalta ei löydy Sokosta tai lähisokos ei myy tätä (ei oo mitään hajua esimerkiks JKL-tilanteesta, vinkatkaa jos tiedätte!), niin ainakin BeautyBay myy laajasti Talikan tuotteita ja myös tätä kyseistä ripsiainetta ihan kilpailukykyiseen hintaan! Tarkemmin sanottuna siis täältä, jossei jaksa kahlata noita nettisivuja. Postareita tulee BB:stä pari euroa, mutta tulleista ei tarvitse murehtia 🙂

Pps. Ja näköjään se Swiss Clinic Professional hampaidenvalkaisusetti-CityDeal jatkuu vielä tänään. Tilasin eilen omani ja odotan niin innolla! Diili siis TÄÄLLÄ mikäli joku vielä sen missasi.

Ppppppps. Sori jos sain nää mun ripsihömpötykset taas tarttumaan johonkuhun 😀

Huomenta! Tiedättekö sen tunteen, kun herää puoliunessa ja on tietoisessa tilassa, muttei pysty liikkumaan tai puhumaan (tai siis vähän kuten unihalvauksessa, muttei ehkä aivan niin tietoisena)?

Heräsin jokatapauksessa viime yönä ihan unenpöppörössä ja olin jotenkin siinä unen ja todellisuuden välillä ensinnäkin aivan pyörällä päästäni, että missä ylinpäänsä olen (omalla parvella siis tottakai) ja mun vieressä oleva tyyny oli ilmeisesti vääristynyt makaavan ihmisen muotoon. Luulin siinä hetken puoliunessa, että joku ulkopuolinen on kiivennyt mun viereen nukkumaan ja olihan se vähän pelottavaa, kun jäsenet ei liiku, eikä voi tökätä kädellä sitä ”tyynyä”/”vieressä makaavaa muukalaista”/mitälie.. Noh, aamulla vieressä köllötti oma tuttu untuvatyyny ja totesin, että Iines on joskus ehkä hieman höperö unissaan.

Minä, joka en ikinä tee unissani mitään epätavallista, kuten kävele, puhu (tai no joskus.. sain kerran mun Sleeptalk-appsilla nauhotettua tosi mielenkiintoisen lausahduksen :D) tai vastaavaa, olin jokatapauksessa toissaviikolla poikaystävän mukaan noussut pystyyn istumaan ja osoittanut sormella makkarin kattovalaisinta ihan ihmeissäni. Kun py oli kysynyt, että ”ootko hereillä, mitä sä teet?”, olin tokaissut tosi itsepäiseen sävyyn ”hmph, no oon!” (vissiin tässä vaiheessa havahduin ja marssin kuulemma vessaan). En muista tästä edelleenkään mitään, mutta joo, pitäis ilmeisesti vähentää tota X-Filesin katsomista, ehkä luulin siinä unitilassa, että mua on vihdoin tultu noutamaan.. Muutama mun kaveri ”harrastaa” unissaanpuhumista ja just tämmösiä vähän erikoisempia episodeja ja yleensä se reaktio, kun tän henkilön havahduttaa siitä univaiheesta, on nimenomaan tämmöinen vähän äkäinen ”haloo, etkö tajuu et tässä just availin jääkaappia, daa?!” tai ”öö haloo, tulin vessaan?! =kävelit parvekkeelle)” -tyylinen. Harmi ettei näissä tapauksissa aina tajua esim ottaa kameraa esille tai että parhaimmat jutut tulee silloin, kun ei ole ollut sleeptalk-appsiäkään!

Tajusin kuitenkin yks päivä, että mulla oli koneella jemmassa kuvia mun jo ajat sitten saapuneesta, siitä heinäkuussa Campadresta tilatusta Just Cavallin kellosta. Olin ihan totaalisesti unohtanut esitellä kellon täällä, mutta tässä se on, mun uusi lemppari, ehkä jopa viimeisen kahden vuoden ikilempparin Guessin Prism Steelin tällä hetkellä syrjäyttänyt:

Jotenkin hairahdin eilen pitkästä aikaa, toisinsanoen ekaa kertaa ehkä kuukauteen selailemaan Nellyn uutuuksia..virhe! Löysin taas varmaan sata juttua, jotka oisin voinut klikkailla tilaukseen vaikka samantien, mikäli tää muutonjälkeinen taloustilanne ois vähän paremmalla mallilla ens palkkapäivään asti.

Tai no jos ollaan ihan rehellisiä, niin onnistuin saamaan siis tänään ainakin jonkunasteisen hiusmurtuman mun pottuvarpaaseen iskemällä sen ihan helvetin kovalla voimalla mukulakivikadulla just sopivasti johonkin kirottuun koholla olevaan kiveen. Ylitettiin Ronjan kanssa vielä just sopivasti tietä punaisilla, joten ehkä tää vaan oli joku kosto jostain ylemmältä taholta. Kankaiset halpis-baltsut ei myöskään oo näköjään mikään maailman turvallisin vaihtoehto, ei ollut nimittäin eka kerta kun meinaan vähintään kompastua mukulakivikadulla..

Toisinsanoen mulla ei siis ollut koko iltana muuta tekemistä, kun istua ja surffailla netissä, kun kävely sattuu tällä hetkellä kohtuupaljon. Saa nähdä mikä tilanne huomenna, että täytyykö lähteä Mehiläiseen röntgeniin, mikäli tää kipu jatkuu tai varvas alkaa mustua. Varvasmurtumat on ehkä ikävin juttu mitä tiedän! 🙁

4. M by M:n perustoppeja tosi mukavantuntuisesta ja laadukkaasta mikromodaalista. Näitä itseasiassa tarviisin vaatekaappiin varmaan joka värissä. Käyttöikä varmasti vähän eri luokkaa Hennesin 5e-perustoppien kanssa. Tiilenpunainen, beige ja musta, lisäksi löytyy vielä muutamaa väriä.

var uri = ’http://impfi.tradedoubler.com/imp?type(js)g(17892310)a(1854317)’ + new String (Math.random()).substring (2, 11);
document.write(”);