En ole koskaan oikein ollut mikään sisustusintoilija ja oon aikalailla aina ajatellut, että sitten kun on ihan ihkaoma asunto jota fiksailla, niin se motivaatio sen sisustamisenkin kanssa varmasti vähän nousee.
Ekasta ”omasta 31m2 kodista” tammikuussa 2006, pari päivää muuton jälkeen.
Oispa edelleen noin vähän tavaraa.. 😀
Sänky-sisennys joskus vuosi eteenpäin. Ainiin ja Bixun emo Amanda 🙂
etsi kuvasta siideripullo ja kaljapullon korkki 😀
Miksköhän nyt innostuin lisäilemään näitä ikivanhoja kuvia..
Aikaisemmin mun ajatuksenkulku oli aikalailla seuraavaa: ei haittaa, vaikka astiat on Ikean halvimpia mahdollisia, yhtä astiaa on luonnollisesti aina yksi kappale tai yhdessä värissä (eli ei toivoa järjestää ainakaan mitään illalliskutsuja), puhumattakaan, että omistaisin mitään kovin hienoja tarjoiluastioita.. Ainut asia, mistä oon tähän mennessä ollut aina nuuka, on petivaatteet. Lakanat puuvillasatiinia -tottakai ja muut petivaatteet mielellään Marimekkoa (kuten osa onkin jo huomannut haha :D), vaikkei esim. Hemtexin puuvillasatiinisissa pussilakanaseteissäkään mitään vikaa ole. Verhojen on luonnollisesti myös oltava Marimekkoa, tää pakkomielle on tarttunut muhun varmaan lapsuudenkodista, jossa ne verhot lähestulkoon kaikki oli myös, mitäs muutakaan kun Marimekkoa.
Muutenkin, kun oon nyt tän vuoden aikana keskittynyt enemmän loppusuoralla oleviin opintoihin, enkä töihin kuten ennen, on kotona tullut myös vietettyä normaalia enemmän aikaa. Ja sillon alkaa (näköjään) huomaamaan helposti kaiken vähän rempallaan olevan ja tosissaan miettiä, että oisko noi olkkarin lähes 4 vuotta tossa roikkuneet Marimekon Ananas-verhot jo aika vaihtaa vähän toisenlaisiin. Samoin, kun olohuoneen matto, eteisen matto, muutama kattovalaisin ja puhumattakaan sitten tosta sikakalliista (nyttemmin Bixun raapimasta) Vepsäläisen sohvasta, jota vihaan. Ainiin ja se pieni työpiste makkariin ois myös (vihdoin ja viimein) varmasti ihan fiksu ratkaisu, ihan myös mun niskan kannalta.
Tässä potentiaalisia verho-vaihtoehtoja, joita ihailin jo pari viikkoa sitten Marimekon sivuilla. Pitäis vaan aikaseksi ottaa mitat ja käydä teettämässä.
Mustekala ja molemmat Siirtolapuutarha-kankaat on näistä nyt ehkä vahvimmilla 🙂
Ainiin ja unohtamatta tietenkään lattioita. Sanokaa mua nirppanokaksi, mutta mä en vaan pystyisi asumaan asunnossa, jossa on muovimatto, en vaan kestä muovimattoja. En kestä melkein laminaattejakaan, vaikka ne nyt onkin kuinka helpot ja likaa, kosteutta sun muuta hylkivät tahansa, mutta kyllä lattian mun mielestä täytyy parkettia olla. Oon oikeesti maailman pahin lattia-syynääjä. Kiinnitän AINA heti ensin huomiota asunnossa lattiaan. Jostain kumman syystä oon viimeiset vajaat 4v suoriutunut jokapäiväisestä elämästä tän meidän pyökki-laminaatin kanssa, vaikka aika tiukkaa teki mun edellisen asunnon ihanan puuparketin jälkeen. Mun unelma-asunnon lattia on joko valkoiseksi tai lähes mustaksi petsattu parketti- tai lankkulattia.
Ylläolevat ois aikalailla unelma-lattioita!
Mutta kieltämättä tämmöinen perus-lankkuparkettikin kelpaisi ihan milloin vain 🙂
No mutta, eteenpäin lattia-asioista! Oon viimeisen puolen vuoden aikana tehnyt ihmeitä, nimittäin ostanut pienen kokoelman Iittalan ja Arabian astioita, mikä on mulle jo kutakuinkin suuri saavutus. Itseasiassa tähän pieneen keräilyyn jää näköjään ehkä myös vähän koukkuun..
Näitä tekis mieli alkaa keräillä seuraavaksi, varsinkin noi Arabian Koko-ruusuastiat
on supersöpöjä!
Otin viime viikolla yhteyttä meidän vuokranantajan veljeen, eli meidän entiseen vuokranantajaan yhteyttä (koska mulle jäi traumat sen ötökkä-episodin luuri-korvaan-tapauksesta). Ilmeisesti tämä veli, joka siis on ehkä maailman reilun ihminen, oli vähän puhunut järkeä siskolleen ja kertonut, että pikku-Iines ehkä vähän pelkää häntä, jonka jälkeen sain tältä viralliselta vuokranantajalta ihan hassun puhelun ja sovittiin alustavasti, että tehtäisiin tässä lähitulevaisuudessa pienimuotoista remonttia tänne asuntoon, eteenkin keittiön osalta (vihaan edelleen eniten koko maailmassa noita pyökinsävyisiä kaappeja!!) ja kunnostettaisi noita ovista rapisevia maaleja. JEE! (Ainiin ja ollaan kuulemma tervetulleita kylään vuokranantajan järvenranta-talolle, haha!)
Oon viettänyt varmaan viimeiset 3kk ainakin kolmesti viikossa selailemassa asuntoja etuovi.com:ista, mutta mua alkaa aina lähinnä vaan ärsyttää, kun siellä roikkuu ne samat asunnot kuukaudesta toiseen myymättä, sikahinnalla tietty. Yksi asia mitä en oikeasti ymmärrä on se, miksei esimerkiksi vanhempiensa asunnon perineet voi nähdä edes vähän vaivaa pienen pintaremontin muodossa, menisi varmaan asunnotkin paremmin kaupaksi, jos seiniä vähän maalailisi ja vaihtaisi ne 60-luvulla asennetut keltaiset keittiönkaapit johonkin vähän neutraaleimpiin. Eiköstä vaan?! No, kai ne asuntojen hinnat tästä kohta alkaa pikkuhiljaa taas laskea.
En ois ikinä kuvitellut tekeväni sisustuspainotteista postausta, mutta näin sitten kävi 😀 Meni tähän tosin kyllä aikaakin se 3tuntia ja tulos on aikamoinen sekamelska!
Kävin iltapäivällä ruokakaupassa ja kulutinkin siihen reissuun sitten koko mun tän päivän energiavaraston. Ehkä tää kuume viimeistään huomenna laskisi..
Ps. Ainiin ja mikä teidän mielestä on kivoin verho-vaihtoehto ylläolevista?! 😀
