Bad habits x 11

En ole tehnyt hetkeen mitään ”faktapostauksia”, joten tänään ajattelin postailla muutamista huonoista tavoistani, iik! Tässä siis bad habitsejäni x 11.

Säästän kaikkea turhaa, kuten paperikasseja joita kertyy kaikkialta. Sitten kaapit tursuavat niitä.. Toisaalta noista kasseista on ollut myös paljon hyötyä, ilmaista paketointimateriaalia esimerkiksi postitettaviin kirppisjuttuihin 😀 Ajattelen kaikessa muussakin höpöhöpössä käytännöllisyyttä, ennen säästin niitä muovisia jäätelöpurkkeja, ravaan S-ketjun kauppoihin aina niiden minimaalisten bonusten toivossa ja muutenkin olen monessa jutussa jotenkin ihan äärisäästeliäs.

Toisaalta sitten kuitenkin ihme törsääjä, mitä nyt tulee esimerkiksi matkoihin ja kaikkeen mistä oikeasti pidän. Ei ole mikään ongelma tilailla satasella lankoja tai maksaa unelmien matkasta vaikka säästöillä, näissä jutuissa menen ihan toiseen ääripäähän. Silloin siis kun on kyseessä semmoisia asioita, joihin oikeasti haluankin panostaa. Joku toinen haluaa tiptop auton, minä taas reissata. Tämä nyt ei kai sinänsä ole edes huono tapa?

Välillä olen superlaiska pesemään hampaita illalla. Ihan nolottaa myöntää.. Jotenkin sitä on tuudittautunut aina siihen tilanteeseen, että kun ei koskaan ole ollut reikiä, voi ihan huoletta välillä laiskotella iltapesun kanssa. Hyi! Pojan hampaat pesemme aina aamuin illoin. Tähän on kuitenkin tullut muutos! Nyt kun aloitin oikomishoidon, niin hampaat on oikeasti pakko pestä sen kahdesti tai jopa kolmesti päivässä ja tästä en lipsu enää ikinä!

Olen todella nirso ruoan suhteen. Ette tiedä kuinka pitkä on lista ruoista, joita en syö tai ole koskaan maistanut. Veriletut, maksamakkara, maksalaatikko tai muutkaan veri- tai elinruoat. En ole koskaan edes maistanut ja ajatus näistä ällöttää. Toki, en voi tietenkään mennä mausta sanomaan, mutta en jaksa uskoa, että näistä tulisi suosikkejani. Esimerkiksi vuohenjuusto on niin pahaa, että on pakko sylkäistä jopa pois jos suuhun asti eksyy. Nirso olen ollut aina ja jos mieleni ei tee jotain ruokaa, en sitä syö. Koulussa saatoin piilottaa pahat ruoat servettiin ja se oli ihan kamalaa jos opet kyttäsivät, että syödäänkö kaikki varmasti pois. Jos tilaan ravintolassa ruoan, joka paljastuu pettymykseksi, jätän sen helposti syömättä. Tiedän, todella huono tapa nirsoilla ruoan suhteen, mutta jos ei maistu, niin ei maistu. Olen ottanut asiakseni kasvattaa pojastamme ei-nirson ruokailijan ja tähän saakka on mennyt hyvin. Pieni herra on melko kaikkiruokainen, tosin usein hieman epäileväinen alkuun uusille mauille.

Mikäli joku palvelu ei pelaa tai on jotain reklamoitavaa, niin valitan kyllä myös aina 😀 Jos maksan jostain tuotteesta tai palvelusta, eikä se vastaa luvattua, on mielestäni täysi oikeus antaa palautetta tai reklamoida. Joku ehkä sanoisi turhaksi nipottamiseksi, mutta itse en halua maksaa turhasta tai asiasta, joka ei vastaa sovittua.

Usein myös..

Unohdan pyykit koneeseen

Olen superlaiska viemään roskia

Teen kymmentä asiaa yhtäaikaa (nyt olen muuten opetellut tästä pois!)

Säästän turhia lippusia ja lappusia, joita laukku on sitten täynnä

Haaveilen liian kalliista laukuista ja kengistä..

Jos mulla tulee finni naamaan, en yksinkertaisesti voi olla näpräämättä

 

Kellään samoja? 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Mitä meille kuuluu?

Hei ihanat! Pahoittelen viime viikon hiljaisuutta blogissa. Välillä täytyy hieman priorisoida juttuja ja tämä oli homman nimi viime viikolla. Mies lähti jo reilu viikko sitten ennakkoon Portugaliin ja olin viime viikon pojan kanssa kahdestaan tehden töitä kotoa. Mies siis vietää nyt isyyslomiaan, jonka vuoksi myös napero pitää tarhasta lomaa.Työnteko taaperon kanssa on tosiaan hyvinkin mahdollista, mutta ei aina ihan niin helppoa. Päivät täytyy priorisoida tosi tarkkaan, herätä mielellään ennen lasta, laskea oma lounastauko tavallaan siihen, että käydään ulkona ja tehdä sitten illalla lapsen nukkuessa vielä joitain työhommia. Itselläni tarkka to-do-listojen teko on avainjuttu. Päikkäriaika onkin aina tehokasta työaikaa. Koskaan ei voi tietää millainen päivä on edessä ja kiukkupäivinä työnteko (tai minkä tahansa asian tekeminen) voi olla äärimmäisen haastavaa. Onneksi kuitenkin vältyttiin kiukuilta ja kaikki sujui hienosti. Olimme jopa yksi päivä pojan kanssa toimistolla yhdessä tekemässä hommia ja poika pääsi puuhastelemaan toimiston isompien poikien kanssa 😀 Nyt siis virallisesti testattu vetää myös kolme työpaltsua putkeen lapsen kanssa, onnistuin!

Kaikesta huolimatta viime viikko oli melko vauhdikas ja tehtiin pojan kanssa kaikkea kivaa. Käytiin Hoplopissa, burgerilla, ostamassa pari uutta lelua lentokoneeseen ja myös lempparijutulla ikinä: pizzalla. Halusin viettää mahdollisimman paljon aikaa pikkuisen kanssa ”tarhalomalla” ja siksi karsin kaikki muut hommat minimiin. Some ja blogi pysyivät siis melko hiljaisina, mutta täällä taas! Lensimme eilen myös pojan kanssa Portugaliin ja seuraavat pari viikkoa teen töitä täältä käsin. Kyllä kelpaa! Eilen juostiin kilpaa hiekkarannalla, käytiin syömässä herkkuruokaa ja ehdinpä jopa köllöttää hetken auringossa. Tänään kuitenkin taas viikonlopun jäljiltä paluu arkeen. Ajattelin tällä viikolla postailla ainakin Portugali-juttuja, joten jos kiinnostaa niin pysykää kuulolla.

Energistä viikkoa teille siis täältä Portugalista. Aamu on ollut melko pilvinen, mutta toivottavasti pian selkenee 🙂

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Matkapostaus: Malediivit

Malediivit kiinnostaa kohteena varmasti teistä monia, joten ajattelin tehdä tämmöisen kootun paketin lomamatkastamme. Mitä kautta kaikki varattiin ja mitä reissu maksoi? Kaiken kaikkiaan olin reissuun todella tyytyväinen ja voisin mennä takaisin milloin vain. Tai ainakin melkein, koska pötköttelyn ja yli +30c helteen väliin haluaa jotain muutakin puuhaa.. 😀

Mietimme alkuun helppoa lomakohdetta viikon lomalle. Ajatuksissa oli ensin Barcelona ja Milano, jossain vaiheessa tuumailtiin jo Singaporea ja Bangkokiakin. Viikon reissulle ei miellään ottaisi hankalia lentoja, saati sitten suurta aikaeroa. Sitten se tuli: Malediivit! Kun Euroopassa on vielä huhtikuussa koleaa, pääsee Malediiveilla todellakin nauttimaan lämmöstä ja nimenomaan rentoutumaan. Olen ollut aikaisemmin Malediiveilla pikkuvauvana (tuolloin ehkä Meerulla?), joten ymmärrätte varmasti ettei mitään muistikuvia matkasta ole.. Nyt ihmettelenkin, että miksi kaikki nämä vuodet haaveillen ja vasta nyt Malediiveille?

Lennot. Kaikki lähti hyvistä lennoista ja saa varattua aivan superhalvalla! Itse kyttäsin lentoja Momondon kautta ja maksoimme Qatar Airwaysillä lennoista vajaat 500e. Eipä kovin paha hinta mielestäni. Pari 5h lentoa, helppo vaihto ja parin tunnin aikaero. Pian oltiinkin jo perillä. Voin suositella todella lämpimästi myös Qataria, jolla lensin nyt ensimmäistä kertaa. Aivan paras yhtiö ja valittu itseasiassa maailman parhaimmaksi (enkä muuten ihmettele). Kaikilla lennoilla oli jopa tyhjiä rivejä pötköttelyyn ja varsinkin palvelun taso oli ensiluokkaista. Ruoat, juomat, tyynyt, viltit ja muut kuuluivat mukaan hintaan, mikä on nykyään jo melkeinpä luksusta. Ruokien suhteen oli valittavissa jopa muutama eri vaihtoehto menusta (josta tosin pasta pääsi kahdella kerralla loppumaan, mikä ärsytti!! Varatkaa sitä enemmän, kun näköjään kaikki haluaa pastaa!) ja reilun 5h lennolla tarjoiltiin illallisen lisäksi myös välipala. Dohan kenttä on todella selkeä ja vaihto varsin kivutonta. Jatkossakin on lento Qatarin kautta varsinkin Aasiaan lentäessä hyvä valinta 🙂

Majoitus. Majoituksethan ovat Malediiveilla todella kalliita.. Tai sitten eivät. Riippuu ihan tosiaan siitä, mitä hakee. Majoitusten suhteen kannattaa ottaa huomioon ihan ekana paikan etäisyys lentokentästä ja se, millainen saari on kyseessä. Joillain luksusresorteilla on todella kohtuulliset hinnat, mutta sitten etäisyys onkin jotain 130km kentältä ja lentokenttäkuljetus vesitasolla voi maksaa jopa satoja euroja henkilöltä. Itse valitsimme majoituksen North Male Atollilta, joka on melko lähellä lentokentää, noin 20min pikavenematkan päässä. Kaikki sujui todella helposti, suoraan kentältä hotellin tiskille, nimet listasta ja meidät jo ohjattiinkiin veneeseen, joka oli siis noin 70m päässä tuloaulasta. Halusimme hyvän resortin läheltä pääsaarta ja varasinkin Booking.comin alesta meille beach bungalowin Paradise Island Resort & Spasta. Majoitus puolihoidolla rantamökissä maksoi kahdelta kuljetuksineen noin vajaat 1800e, sisältäen verot, palvelumaksut ja muut kulut (Malediiveilla muuten lisätään verot aina päälle hintaan), joka nyt ei ole halvimmasta päästä todellakaan, mutta melko kilpailukykyinen hinta verrattuna joidenkin resortien hintoihin. Tietty olisi tullut halvemmaksi ottaa halvin garden-huone, mutta läheinen sijainti rantaan on tuolla kyllä ihan must. Tarjousten kyttääminen päivittäin kannatti, onnistuin nappaamaan majoituksen nimittäin useita satoja euroja edullisemmin, kuin mitä olisi normaalisti maksanut. Paikallisten saarilla voi majoituksen napata todella halvallakin, parilla sadalla. Jos siis hakee enemmän ”aitoa menoa” resorttien ulkopuolella.

Lankanfinolhun saari oli yhtä kaunis kun kuvissa, palvelu erinomaista ja kaikki toimi kuten pitikin. Periaatteessa puolihoito oli ok, useimmiten söimme erillisen lounaan resortin ravintoloissa (melko kallista kylläkin) ja omia välipalojamme. Jos haluaa olla stressaamatta mistään, voi täysihoito olla hyvä vaihtoehto. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi all inclusive ollut jopa turha valinta, koska itse en juo lomilla muuta kuin vettä ja harvemmin sitä helteellä jaksaa olla ahtamassa jatkuvasti ruokaa. (Toisaalta esimerkiksi vesiaktiviteettien välineet kuuluvat all inclusive-hintaan.) Sitäpaitsi, buffetista erillinen lounas oli kivaa vaihtelua ja varsinkin resortin italialainen ravintola oli yllättävän hyvä. Viimeisinä päivinä alkoi se noutopöytä jo pahasti tökkiä. Voin kuitenkin suositella Paradise Islandia. Jos olette tulossa häämatkalle, harkitkaa water villaa, näyttivät aivan upeilta!! Resortti saa kuitenkin miinusta joogasta, jota resortti lupasi tarjota, mutta perillä selvisi joogaopen ottaneen loparit. Myös aamupalan hedelmävalikoima oli melko suppea ja annoin tästä kahtena päivänä palautetta. Hedelmävalikoimassa oli yleensä kolmea hedelmää, jotka harvemmin olivat paikallisia, vaan esimerkiksi omenalohkoja. Tämä oli outoa, vaikka parina päivänä kävikin onni ja sai jopa papaijaa tai ananasta 😀 Resortilla järkättiin esimerkiksi rauskujen silitystä, haiden syöttöä ja kaikkea pientä kivaa. Bongasinpa muutaman rauskun meidän lähirannasta ja pieniä riuttahaita pörräsi ihan jatkuvasti rannassa, kauempana vähän isompiakin.

Hintataso. Jos ei vielä ole tiedossa, niin Malediivit elävät pääasiassa turismilla. Hinnat ovat siis varsinkin turistisaarilla melko korkeat ja ostettavaa ei juurikaan ole. Suosittelen ottamaan Suomesta mukaan kaiken tarpeellisen aina shampoosta aurinkorasvoihin ja särkylääkkeisiin, niitä ei sieltä kovin helpolla löydä tai ovat todella kalliita. Hotellissa juomavesi kuului huoneen hintaan, mutta ravintolasta ostettaessa 1,5l vesipullo maksoi 1,60$. Ruoka-annoksen sai keskimäärin 20 eurolla, pizza esimerkiksi maksoi noin 20$, eli melko paljon. Pientä purtavaa sai edullisemminkin, mutta eniten sai pulittaa meriruoasta: Annokset maksoivat keskimäärin yli 50$ kun oli kyse merenelävistä. Valuuttana  ainakin resorteilla on vahvimmin dollari, jota vaihdettiin mukaan noin 50 eurolla. Käsittääkseni myös euroja otetaan vastaan. Tarkasta hintatasosta paikallisten saarilla ei ole tietoa, mutta jos joku tietää niin saa valaista! Luulisi, että ruoka-annoksen saa muutaman euron hintaan silloin kun ei olla hotellien saarilla.

Kulttuuri. Malediivit on muslimimaa, joka tulee ottaa matkustaessa huomioon. Varsinkin paikallisten saarilla on suotavaa peittää olkapäät ja polvet  käppäillessä, erilliset bikini-rannat on myös merkitty erikseen. Lisäksi alkoholin tuominen maahan on laitonta, eikä sitä myöskään ole ostettavissa, lukuunottamatta resorteista, joissa paikallisten säännöt eivät täysin päde. Jos haluaa nähdä myös sitä paikallista kulttuuria, on hintataso paikallisten saarilla hurjasti matalampi ja majoitukset edullisia. Paikallisten saarten välejä matkaavat lautat ovat hitaampia kuin speed boatit, mutta myös edullisempia. Ennen reissua tuli tutkittua melkoisesti eri vaihtoehtoa ja paikallisten saarista alkoi kiinnostaa esimerkiksi Ukulhas, joka on melko pieni paikallisten saari, jota mainostetaan ekoystävällisenä saarena 🙂 Tällä kertaa valinta oli resortti, ihan heittämällä ja paljolti huolettomuuden vuoksi. Joskus haluaisin käydä myös paikallisten saarilla ja jollain surffisaarella katsastamassa aivan erilaista meininkiä.

Ruoka. Alkuun mietin, että minkälaista malediivilainen ruoka mahtaa olla? No, veikkasin heti jotain kala- ja riisipainotteista, kunnes totesimme, että ruokakulttuuri on melko intialaistyylistä. Erilaista naan-leivän tyylisiä leipiä, curryruokia, riisiä. Voin kertoa, että ihan hetkeen ei tee mieli intialaista tuon jälkeen 😀

 

Ainakin näitä kolmea asiaa miettisin suunniteltaessa lomaa Malediiveille:

 

Resortti vai paikallisten saari (eli ”panosta vai pihistä”)? Haluatko huolettoman helpon loman vai enemmän actionia? Jos ei halua stressata mistään, valitsisin resortin ja jos taas enemmän meininkiä, sekä kulttuuria, paikallisten saaren. Itse tykkään lomilla vain olla ja laiskotella, mutta voin silti todeta, että olisin varmasti jo parissa viikossa kyllästynyt pelkkään resortissa makoiluun. Tekeminen ja näkeminen ovat pienillä saarilla rajallista.

All inclusive vai ateriat erikseen? Jos resortti tarjoaa all inclusivea tai edes esimerkiksi puolihoitoa, kannattaa punnita kokonaisuus ja kuinka paljon paketti todellisuudessa maksaa per lomapäivä. Erikseen ostetut ateriat ja juomat ovat usein kalliita, joten all-incluive voi tulla jopa edullisemmaksi. Paikallisten saarilla ei all-inclusive ole aina edes vaihtoehto ja kun hintataso on edullisempi, voi olla kivempi, että majoitukseen kuuluu ainoastaan esimerkiksi aamiainen.

Kuinka kaukana saari tai majoitus on lentokentästä? Jos kuljetus paikan päälle kestää useamman tunnin, kannattaa tämä huomioida matkan pituuden kannalta. Meidän viikon lomalla olisi ollut turhaa käyttää itse kohteessa reissaamiseen useita tunteja per suunta. Siksi valikoitui meille saari läheltä kenttää. Seuraavalla kerralla haluaisin ehdottomasti mennä kauemmas ja olla pidempään. Kurkatkaa majoitusten sivuilta myös lentokenttäkujetusten hinnat, ettei tule niiden suhteen yllätyksiä. Hintoihin lisättävät kulut, verot ja maksut voivat myös olla yllättävän suuria ja tulla ilmi vasta varauksen loppuvaiheessa.

Bonus-vinkki 1: Tee varaus, jossa on peruutusmahdollisuus tai varaa vaikka kaksi eri kohdetta. Näin voit vielä bongailla tarjouksia ja uusia varauksesi, mikäli hinta laskee. Näitä kannattaa kyttäillä, koska välillä voi onnistua bongaamaan todella hyviä tarjouksia.

Bonus-vinkki 2: Varaudu siihen, että Malediiveilla on oikeasti todella kuuma ja polttava aurinko! Kunnon suojakertoimet siis mukaan. Itselläni oli joka päivä käytössä SK30 ja SK50. Mutta sitten, merivesi on aivan todella lämmintä, eikä vedestä malttaisi lähteä pois. Jos kotoa löytyy snorkkeli, niin se mukaan!

 

Ja voin todeta, että Malediivit on todellakin kohde, joka on paikan päällä aivan yhtä ihana ja kaunis kuin kuvissa. Ellei jopa vieläkin kauniimpi 🙂

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on yksi kommentti.

Parhaita juttuja äitiydessä? Ainakin nämä 4 asiaa

Yhteistyössä Jollyroom.fi / (=Kuvien tuotteet saatu)

Kun tulee äidiksi, tulee mammajutuista aivan väistämätön asia elämässä. Itsekin sanoin silloin joskus raskauden alkumetreillä ne perinteiset ”minusta ei ainakaan tule sitä äitiä, joka puhuu jostain imetyksestä tai vaippajutuista kenenkään kanssa”! Yeah right.. Jokainen äiti varmasti tietää, että äitiys ja oma lapsi ovat (tottakai) todella suuri osa elämää, joten siinä vaiheessa on lähes mahdotonta välttää puhumasta niistä vauvajutuista. Jossei nyt ihan kokoajan, niin ainakin usein. Huomasin itse vauvavuoden aikana, että 99% ajatuksistani, puheenaiheistani ja yleisesti kaikesta liittyi jollain tapaa vauvaan. Tiedättekö, kun on vauvan kanssa 24/7, niin harvemmin sitä nyt ehkä edes ehtii muuta miettimään. Omalla kohdallani töihinpaluu oli ehkä semmoinen rajapyykki, jonka myötä palasi jossain määrin maan pinnalle sieltä vauvakuplasta, mutta hei, äitiys on ja pysyy ikuisesti. Blogissa pyrin tasapainoittelemaan aiheita, ettei täällä olisi ihan liikaa jotain tiettyä ja toivottavasti tämä jako on ollut myös teille mieleinen.

Vaikkei äitiys aina ole helppoa, on se kyllä ihanaa ja ehdottomasti parasta mitä minulle on tapahtunut. En ajattele niin, että kaikkien tulisi perustaa perhe tai jokaisen naisen tulisi saada lapsia. Meitä on moneen junaan, eikä äitiys missään nimessä määrittele sinua naisena tai ihmisenä niin, että olisit jotenkin parempi, koska olet äiti. Ei koskaan ole ainoaa ja oikeaa vaihtoehtoa. Sehän nyt vain olisi hullua, jos ihmiset alkaisivat lisääntymään vain sen tähden, että muut uskottelevat sen olevan ainoa hyväksytty suunta elämälle. Enhän 5v sitten itse edes voinut kuvitella itseäni äitinä, saati ollut koskaan edes ajatellut asiaa tosissani. Ja nyt tässä ollaan kohta parivuotiaan villin taaperon äiti, enkä ikimaailmassa vaihtaisi elämääni pois entiseen. Silti ymmärrän täysin jos joku toinen valitsee toisin, olinhan itsekin aikaisemmin siinä tilanteessa.

Saimme valita Jollyroomilta muutamia ulkoiluvaatteita- ja asusteita Petite Cherien uudesta kevätmallistosta. Väriksi valikoitui vaalea mintunvihreä, tietty kurahanskat ja hattu samaa sävyä! Kuvien sadehaalari on ollut kätevä valinta alkukevään puistoleikkeihin.

Ajatus lähti hieman laukkaamaan, koska koko postauksen pointti ei edes ollut miettiä ihmisten erilaisia valintoja, vaan niitä äitiyden ihania juttuja, jotka itse koen ihan parhaiksi jutuiksi arjessani! Mitkä asiat sitten ovat äitiydessä niitä ihan parhaita asioita? Listasin alle 4 asiaa. Toki näitä olisi keksinyt vaikka kuinka pitkän listan!

Siellä on näköjään jotain mielenkiintoista!

Oma lapsi saa aina hyvälle mielelle. Vaikka olisit kuinka surullinen tai huonolla tuulella, sydämeni pakahtuu aina onnesta kun vietän aikaa poikani kanssa. Itselleni äitiys on ikäänkuin muistutus siitä, että pitäisi olla murehtimatta pienistä, koska oikeasti, harvemmin maailma oikeasti kaatuu siihen, että sait ennätysison puhelin- tai sähkölaskun, joku työjuttu ei mennyt kuten piti tai mitä ikinä. Äitiyden myötä olen itse ainakin kokenut melkoisen herätyksen elämän realiteeteista.

Viikonloppuisin parasta ikinä on se kun pieni pörröpää herättää sinut halauksella. Oikeasti, vaikka vielä vähän väsyttäisi, niin eipä harmita tippaakaan herätä pikkumiehen kanssa. Arkisin se olen tosin minä, joka herään aikaisemmin, mutta haluan aina olla lähellä heti kun poika herää. Tästä syystä emme ole yksinkertaisesti raaskineet perhepedistä luopua. Itselläni on yleensä iltaisin semmoinen ”oma hetki” yläkerrassa. Saatan lukea, katsoa telkkaria tai kuunnella äänikirjaa. Ilmeisesti yläkerta on myös naperon mielestä maailman kivoin paikka, koska nykyään tuo iltaköllöttely on meidän yhteinen juttu. Heti kun pyjama on puettu, alkaa poika hinkumaan ylös. Kun on hetki hengailtu, käydään sitten yhdessä unille 🙂

Lapsi muistuttaa niistä arjen  ja elämän pienistä jutuista. Tiedättekö kun nykyään harvemmin kiinnittää huomiota niihin pieniin asioihin. Ihmiset selaavat puhelinta bussissa, kävellessä, tauoilla, ajatukset ja mieli on jatkuvasti jossain ihan muualla. Lapset taas havainnoivat maailmaa ja ympäristöä täysin avoimin mielin. Taivaalla lentävä lentokone tai tien toisella puolella kävelevä hauva ovat ihan maailman siisteimpiä juttuja. Lapsen kanssa olen itsekin oppinut taas enemmän kiinnittämään huomiota näihin pieniin, usein niin näkymättömiin arjen juttuihin ja iloitsemaan niistä.

Nykyään on aivan käsittämätön juttu, että käydään taaperon kanssa ”lenkillä”! Poika rakastaa kävelylenkkejä ja jos mennään puistoon, on se samalla kyllä melkoista sykkeen nostavaa puuhaa myös minulle. Poika juoksee niin kovaa vauhtia eestaas, etten meinaa perässä pysyä! Taaperon kanssa pysyy ainakin kilot kurissa, sen voin sanoa 😀 Viime kesänä kun istuttiin kaikessa rauhassa hiekkalaatikolla, nyt on taas päästävä juoksemaan, tutkimaan, kiipeilemään ja remuamaan. Yhteislenkit ovat ihan parhautta! Tarhamatka kävellään aina ja kuulemma suositus onkin, että vanhemmat kävelyttäisivät pieniä lapsia enemmän lyhyempiäkin matkoja niiden vaunujen sijaan. Motoriikka kehittyy nopeammin.

Kuvien ”käppäilyasussa” päällä samaisen Petite Cherien kevätmalliston vettä hylkivä mintunvihreä tikkitakki, joka soveltuu mainiosti huhti- ja toukokuun ulkoiluihin. Tykkään tuosta hurjasti, kätevä kevyt takki, jota voi kantaa mukana vaikka läpi kesän viileiden iltojen lämmittäjänä ja toki vielä syksylläkin.

Lähipäivinä tulossa reaaliaikaisempaa postausta. Tällä hetkellä vietän hyvällä omallatunnolla pientä lomaa! 🙂

Loistavaa maanantaita <3

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Vuoden eka ja 2017 tykätyimmät jutut♥

Hyvää uutta vuotta teille kaikille! Tänään vietetään vuoden ensimmäistä päivää ja sen kunniaksi yritän myös tehdä paluun pieneltä ”blogilomaltani”. Räkätauti vaivaa edelleen, mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa. Vuodenvaihdetta vietettiin meillä varsin rauhallisissa merkeissä, vähän herkkuja ja aikaisin nukkumaan.. Samoissa merkeissä menneet nämä pyhäpäivät noin muutenkin.

Julkaisin IG:n puolella vuoden 2017 best ninen, eli vuoden 9 tykätyintä kuvaa. Joukkoon mahtui pääasiassa Islantia (:D !), mutta myös muunmuassa korvapuusteja ja hiuskuvia.  Selvää on siis ainakin se, mikä teitä eniten kiinnostaa. Linkkailin postaukseen myös luetuimpia postauksia vuoden varrelta.

Mitä muuta sitten mahtui vuoteen 2017…?

 

Pikkuinen täytti 1v. Vuonna 2016 juhlistettiin pienokaisen syntymää, mutta vuonna 2017 ikimuistoisia 1v-kemuja! Vuoteen mahtui myös imetyksen lopettaminen ja päivähoidon aloittaminen.

Monta reissua. Tammikuussa olimme ensimmäisellä kaukomatkalla naperon kanssa Seychelleillä, kesäkuussa olin Kroatiassa, elokuussa suuntasimme perhelomalle Biarritziin ja sen perään piipahdin Tallinnassa blogireissulla. Loppuvuodesta toteutui pitkä haaveeni Islannin reissusta.

Koska tukkajutut olivat vuoden tykätyimpiä, otan lyhyesti kantaa myös niihin 😀 Kriiseilin tukkani kanssa tuttuun tapaan. Vuoden aikanaa blondailtiin paljon, sitten päädyttiin pitkään haaveiltuun long bobiin, jonka jälkeen kriiseiltiin taas tukan perään kun imetyksen jälkeinen hormonimyllerrys katkaisi vaalennetun hiukseni kauttaaltaan reilun 10cm mittaiseksi. Noh, sen perään päätin lopettaa vaalennuksen kokonaan ja sillä tiellä ollaan edelleen.

Otin lopputilin pankkityöstäni hoitovapaan aikana kesällä ja vastaanotin unelmieni työn onlinemarkkinoinnin parista. En ole katunut päätöstäni päivääkään. Joidenkin juttujen kanssa täytyy ehdottomasti seurata sydäntään ja omalla kohdallani hoitovapaa oli asia, joka auttoi hahmottamaan, että mitä oikeasti haluan elämältäni.

Täytin heinäkuun lopulla 30. Tommi järkkäsi ystävieni kanssa pyöreiden kunniaksi yllärisynttärit, joihin kuului esimerkiksi ensimmäinen tatuointini, iik! Ehdottomasti kivoimpia juttuja viime vuodelta.

Kotijuttuja nähtiin myös paljon ja koko vuoden kestänyt kotiprojekti jatkuu edelleen.. Jotain juttuja saatiin kuitenkin päätökseen, kuten portaiden ja yläkerran metallikaiteet, sekä viimeisimpänä olohuoneen seinän maalaus.

Toki myös blogi itsessään koki suuren mullistuksen viime maaliskuun lopulla, jolloin uudistin sivun täysin ja samalla siirryin tutusta turvallisesta Bloggerista oman domainin alle WordPressiin. Samalla jäi unholaan It ain’t hard to tell.

Siinäpä muutama viime vuoteen mahtunut juttu. Jäikö teillä erityisesti joku juttu mieleen viime vuodesta?

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.