Yöheräilyjä ja vauvan ruokamaratonia

Täällä vietettiin alkuviikosta tähän asti ehkä hankalinta yötä kun pikkuinen heräili reilun tunnin välein syömään ja kiukuttelemaan ilmavaivoja, eipä sitä suostuttu nukahtamaankaan muualle kun mamin viekkuun saman peiton alle. Toissayö taas meni kuin unelma muutamalla tosi kivuttomalla herätyksellä ja viime yönä sitten taas kitistiin, muttei nyt oikeastaan ihan niin pahasti kun alkuviikokon yönä. Itseasiassa eilen alkoi joku megalomaaninen syömismaraton (varmaan joku tiheän imun kausi?) ja syötiin aikalailla 12h melkein kokoajan! Yleensä kun vauva nukahtaa ruokailun jälkeen pariksi tunniksi, nyt ollaan nukahdettu ehkä muutamaksi minuutiksi. Ehkäpä (toivottavasti :D) kyseessä tosiaan vaan joku kausi!

Eilen ei siis oikeasti paljoa muuta tehty kun ruokailtu. Tosin siinä vaiheessa kun vauva rauhoittui n. 4h ruokailun jälkeen hetkeksi, jätin vauvan hetkeksi isin haltuun ja lähdin lenkkarit jalassa noutamaan yhtä pakettia tuolta vähän kauempaa. Olipas kuulkaa virkistävää päästä edes puoleksi tunniksi reippailemaan ja kuuntelemaan pitkästä aikaa jopa musiikkia! En nyt väitä että tuosta vauvasta nyt tarvitsisi varsinaisesti mitään lomaa (vielä :D), mutta siinä vaiheessa kun on kyyhnyttänyt aikalailla yli viikon neljän seinän sisällä ja odotellut paikkojen parantumista ja niitä lämpimämpiä kelejäkin, niin on tuommoinen pienikin yksinolon hetki kyllä todellista luksusta. Ensin mietin, että ottaisin vauvan mukaan, mutta täytyyhän heidän isän kanssakin tottua viettämään aikaa keskenään ja pakko kyllä myöntää, etten saanut mitään henkistä kriisiä ollessani babystä erossa 35min 😀

Kauhistelin ennakkoon tuota vauvan vieressä tai yleisesti perhepedissä nukkumista, itselle kaikki varoittelivat kuinka helposti siihen sitten helppouden vuoksi päätyy ja ymmärrän sen kyllä nyt. Alunperin pelkäsin jotenkin liiskaavani pienen unissani, olen nimittäin itse kova kierimään unissani, mutta totuus on aikalailla se että noiden yövalvomisten kanssa tyytyy lähinnä ihan mihin vain asentoon oman nukkumisen kanssa eikä tule kyllä mieleenkään alkaa kieriskelemään sen optimaalisen perässä.

Eli kuten kaikki sanoivat, melko luonnostaan tuo pienen vieressä nukkuminenkin näköjään tulee, vaikka veikkaisin useimpien pelkäävän juuri tuota pienen jyräämistä. Useimpina öinä on toki omaankin sänkyyn nukuttaminen uudestaan onnistunut hienosti ja ensisijaisesti on jatkossa vauvalle myös oma sänky se nukkumapaikka. Pakko kyllä sanoa, että siinä vaiheessa kun aamulla heräillään 7-9 maissa ja vauva ruokailun jälkeen menee taas parin tunnin unille, on aamukahvi kyllä saanut arjen luksuksena aivan uuden merkityksen!! Ihanaa istahtaa hetkeksi kahden kahvikupposen kanssa sohvalle läppäri sylissä.

Tämä bloggaaminenkin on onnistunut tässä arjessa yllättävän hyvin. Vaatiihan se toki pientä taktikointia, mutta meillä onkin käytössä juurikin tämä aamurytmitys. Samaan syssyyn ehtiikin usein sitten hommailemaan osan kotijutuista kun on vielä sopivasti virtaakin 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 14 kommenttia.

Unohtumattomia kuvamuistoja vauvasta vauvan vuosi-korteilla

Instagramin puolelle (@iines) olenkin jo ehtinyt postailla vauvasta muutamia kuvia vauvakorttien kanssa, mutta ajattelin esitellä nuo hauskat kortit tarkemmin myös täällä blogin puolella. Itselleni nämä tämmöiset vauvakortit ovat nimittäin aivan uusi tuttavuus ja kuinka loistava idea! Puhumattakaan siitä kuinka ihana muisto näistä jää koko perheelle. Pari viikkoa sitten tulikin postailtua parista oivasta lahjaideasta tuoreelle tai tulevalle äidille ja tässäpä muuten taas yksi todella hyvä lahjaidea, eikä muuten varmasti sieltä yleisimmästä päästä 🙂 Itse olisin ainakin varsin otettu jos saisin moiset lahjaksi.
Itse olin törmännyt muutamaan vastaavanlaiseen korttikuvaan (tosin englanninkielisillä korteilla) jossain instagramin syövereissä joskus, mutten oikein silloin hoksannut mistä näissä korteissa oikein on kyse. En myöskään keksinyt millä hakusanoilla moisia voisi netistä yrittää etsiä. Minuun kuitenkin otettiin ennen synnytystä yhteyttä yhteistyön tiimoilta kotimaisesta perheyrityksestä Camalasta ja tiedusteltiin, että olisinko halukas testailemaan heidän vauvavuosikorttejaan. Kyllä kiitos! Olenkin tällä hetkellä aivan rakastunut noihin kortteihin ja mietin jatkuvasti, että milloin on seuraavan kortin vuoro, haha.


Vauvan vuosi-korttipakka sisältää siis 39 erilaista kuvitettua korttia vauvavuodelle, ihan syntymästä ensimmäiseen kylpyyn kotona, ensimmäiseen Jouluun, ensimmäisiin askeleisiin, ensimmäisiin sanoihin ja eri ikä-virstaanpylväisiin. Kaikki kortit ovat suunnittelua ja kuvitusta myöten kotimaista tekoa ja pakko sanoa, että koko idean lisäksi myös nuo kuvitukset näissä ovat äärettömän suloisia. 


Korttien
ideanahan on napsaista kuva vauvasta eri virstaanpylväissä, esimerkiksi
juuri ensimmäisen kotona vietetyn yön jälkeen. Kortin takapuolelle taas
voi kirjata muistosta tarkempia tietoja, ajatuksia ja yksityiskohtia
ylös myöhempää muistelua varten. Pikkuisen tapahtumasta saa muistoksi
siis sekä hauskan kuvan, että kortin ”lisätietoineen”, lempparikortteja
voi säilöä esimerkiksi vaikkapa vauvakirjan väliin tai koota niistä
erillisen valokuva-albumin itse valokuvan kanssa myöhempää muistelua
varten. 
Näitä
onkin varmasti ihana katsoa jälkeenpäin, varsinkin nuo
ikävirstaanpylväät ovat hyvä tapa havainnoida napiaisen kasvua
vertaamalla vaikkapa ”tässä olen viikon ikäinen” ja ”tässä olen
kuukauden ikäinen”-kortteja keskenään! Eipähän tarvitse pähkäillä, että minkä ikäisenä ne kuvat olikaan otettu, vauvat kun kasvavat niin nopeaa tahtia.

Meidän pikkuinen käärö jo heti synnytyssalissa 🙂
Ja ensimmäisen kotona nukutun yön jälkeen… 🙂

En tiedä olenko jotenkin niin baby bluesin huuruissa vai muuten vaan liikuttunut kun alan aina melkein itkemään noita kortin tietoja täyttäessä :’D

Ja tässä pieni kiukkuherne vielä kylvyn jälkeen ja yhden viikon iän virstanpylväässä 😀 Piti laittaa mute-nappi hetkeksi suuhun 😀 (ei muuten tykkää tutista yhtään!!)

Tuolta Camala Artsin valikoimista löytyy näiden vauvanvuosikorttien lisäksi toki muitakin painotuotteita, kuten onnittelukortteja, sisustusjulisteita sekä -kortteja ja tilaustyönä toteutettavia tuotteita, kuten oman vauvan tiedoilla teetettävä syntymäjuliste, jonka voi kehystää vaikkapa lastenhuoneen seinälle. Kaikki tuotteet löytyvät Camalan verkkokaupasta täältä.

Ja nuo itse vauvan vuosi-kortit löytyvät Camalan valikoimista täältä! Suosittelen kurkkaamaan mikäli idea iski myös teihin.
Meidän mielestä nuo ovat kertakaikkiaan aikamoiset hyvän mielen kortit, joista on iloa kyllä pitkään! Onpahan yksi syy räpsiä omasta naperosta entistäkin enemmän kuvia 😉

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Ensimmäiset ajatukseni vauva-arjesta

Ennen vauvan syntymää ehdinkin pohtia paljon sitä, että miltä vauva-arki mahtaa tuntua ja miten sitä kotona viihtyy. Asiaa nyt on vielä aivan turha pohtia sen pidemmälle kun kokemuspohjaa on tällä hetkellä suunnilleen viikon verran, mutta tällä hetkellä voin sanoa että on tämä kotona olo kyllä ihanaa 🙂 Ensimmäiset päivät toki aiheuttivat jos mimmoista paniikkia ja pelkoa lähinnä siitä, miten suoriutuu kaikesta tai ettei vaan onnistu rikkomaan vauvaa. Se nyt kai on täysin normaalia?

Tietenkin elämä on eri tavalla rajallista kuin ilman lasta, mutta mikään ei ärsytä millään tapaa tai kuten ehkä oli joskus ajatellut, että harmittaisi se ettei vaikkapa pääse suihkuun, kauppaan tai salille juuri silloin kun tahtoo. Tai ehdi tosiaan juomaan sitä aamukahviakaan lämpimänä.. 😀 Onhan tämä elämä kokenut valtavan mullistuksen, mutten missään nimessä koe että olisin joutunut luopumaan mistään. Ehkä tosin niistä yhtäjaksoisista yöunista jos nyt aivan pakko on jotain keksiä, heheh. Esimerkiksi hampaiden pesu on itselleni aamuisin aivan ehdoton juttu, mutta eilen havahduin illalla ehkä ensimmäistä kertaa ikinä siihen, etten ollut ehtinyt vielä pestä hampaita, haha!

Pikkuinen ja Ainun ensipupu (saatu blogin kautta). 
Se on pakko siis myöntää, että päivät menevät aikamoisella tohinalla!
Pitää  siis paikkansa mitä ihmiset sanovat siitä että vauva-ajasta
pitäisi nauttia juuri siksi, että aika kuluu niin nopeasti. Ja on tietty
kiire. Onhan tämä kiire kuitenkin aivan erilaista kun se aiemman arjen
ja työelämän kiire jossa sai hosua eestaas sydän pamppaillen, tämä ei
nimittäin todellakaan ole samalla tavalla stressaavaa, vaikka hommaa
riittääkin ihan liiaksi saakka. Onneksi tykkään semmoisesta ympäriinsä
puuhastelusta! Olen odottanut vaunulenkkejä superinnolla, mutta mulla on
ollut paikat edelleen niin kipeinä etten pysty vielä liikkumaan
käytännössä ollenkaan. Se puuhastelu kotona ja eestaas ravaaminen muine
pakollisine juttuineen käy jo kyllä ihan tarpeeksi liikunnasta.
Unohtamatta tietty imetystä 😀
Veikkaisin, että tämä arki muuttuu tästä vielä mielekkäämmäksi pikkuhiljaa kun pääsee jopa liikkumaan täältä kotoa paikkoihin. Siihen asti vaan mammaillaan täällä!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Unijuttuja ja muuta vauvapölinää

Hei! (Tässä oli ensin huomenta, mutta yhtäkkiä hujahtikin 7h ennenkö sain tämän julkaistua ;D) Täälläpä nukuttiin ensimmäistä kertaa alkuyöstä putkeen 4h unet! Olen aivan ällistynyt, tähän asti kun ollaan heräilty yleensä aikalailla 1-2h välein syömään. Olen ”pakosta” alkanut taktikoimaan yöunet niin, että mennään useimmiten vauvan kanssa samaan aikaan unille klo22-23 maissa tai sen jälkeen kun tämä illalla viimeisen kerran heräilee. Itse en nimittäin enää aamulla saa kovin hyvin itse unta sen jälkeen kun baby on 7-9 aikoihin melko aktiivisena, joten tuolla taktikoinnilla olen itse saanut järjestettyä niin että yöunta tulee ainakin se 6-7h, tosin ei kovinkaan yhtäjaksoisena 😀 Yllättävän kivuttomasti kuitenkin menneet nuo yöt, vaikka ensimmäiset olivatkin vähän rankempia kun ei ollut vielä saanut syöttöihin kunnon rutiinia.
Samaan hengenvetoon pakko mainita, että täällä tulee lähiaikoina olemaan melkoisen paljon näitä vauvajuttuja, sattuneesta syystä kun ei omaan päähäni ja maailmaani tällä hetkellä ihan kamalasti muuta mahdu. Toivottavasti kuitenkin jossain vaiheessa myös muuta sisältöä taas kun arki tästä tasoittuu. Mun instagramkin on nykyään enemmänkin babygram, mutta minkäs sille mahtaa kun on vaan pakko postailla napiaisesta kuvia ;D

Monet ovat kyselleet, että onko vauvalla jo nimi tai miksi häntä kutsumme. Meillä on muutamia lempinimiä pienelle, mutta nimeä emme vielä aivan sataprosenttisesti ole lyöneet lukkoon. Meidän ykkösnimivaihtoehto on kuitenkin ollut alusta asti selvillä ja välillä on tullut ohelle jotain muita vaihtoehtoja, mutta kokoajan on menty aikalailla sillä alkuperäisellä ehdotuksella. Lähinnä vauvan toiset nimet ovat tuottaneet tuskaa, mutta nyt alkaa nekin olla jo selvillä! Jokatapauksessa halusimme ensin nähdä vaavin ja viettää tämän kanssa vähän aikaa, jotta varmistuisi että pukeeko tuo nimiehdotus tätä todella. Saa nähdä jos vaikka vielä tulisi kuvioihin joku villi kortti nimien suhteen!

Pikkuinen kotiintulopäivänä 🙂

Meillä ei ole kyllä ikinä ollut yhtä paljon kukkia kun nyt!

Yksi juttu jota olin odottanut kuin kuuta nousevaa oli sushi! Tai lähinnä lohisushi, noita avokadosusheja ja eri vegeversioita olin muutamia raskaanakin syönyt, suosituksen mukaanhan raakaa kalaa tulisi välttää tai pääasiassa siis vakuumipakattua. Siihen samaan sumppuun onkin sitten noissa suomalaisissa ruokasuosituksissa aika paljolti laitettu myös sushi, mutta monethan syövät kuitenkin esimerkiksi itsegraavattua lohta, kunhan siis itse kala on tuoretta. Muissa maissahan ei sushikaan ole usein vältettävien listalla ja esimerkiksi Ruotissa ”sallitaan” sushin syönti kunhan on tuoreesta kalasta tehty. Itse en noita lohisusheja siitä huolimatta jotenkin varmuuden vuoksi syönyt, tosin nyt sitäkin innokkaammin. 
Kun noista Käpylän antimista on ollut täällä muutenkin puhe, niin pakko taas kerran hehkuttaa Käpylän Majakan susheja! Meidän hoodeille avasi reilu vuosi sitten tosiaan tuo sushiravintola joka nyttemmin on laajentanut myös Hietsun kauppahalliin ja ollaan Tommin kanssa molemmat aivan faneja! Ehdottomasti yksi parhaimmista Helsingissä. Kyllä kannattaa asua Käpylässä 😉

Nyt meillä jatkuu touhuaminen ja päivän puuhat!
Kivaa alkanutta viikkoa 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Ekat päivät kotona vauvan kanssa

Ensin haluaisin vielä kiittää teitä kaikkia ihania kaikista onnitteluista <3 Täällä on viime päivät opeteltu kotona vauva-arkea ja kaikki on lähtenyt loistavasti käyntiin! Eipä muuten edes kummoisesti väsytä vaikkei viime öinä ole tullut nukuttua paljoa enempää kun kolmisen tuntia yössä. Viime yönä nimittäin ruokailtiin oikeasti tunnin välein ja myös minulle on tullut yllätyksenä tuo perinteinen ”kuinka paljon vauva viettääkään aikaa rinnalla”-oivallus josta monilta kuulin ennakkoon. Ja huh muuten mikä jano kokoajan! 😀 Onhan tämä nyt kuitenkin melkoisen ihanaa, eikä tässä ole tullut ihan kamalasti muuta tehtyä kun pötköteltyä sängyllä vauvaa ihaillen. Jotenkin ei välillä vieläkään tajua, että pikkuinen on tosiaan siinä. Johan häntä odotettiinkin!
Helpottavaa kuitenkin huomata kuinka luonnostaan hommat lähtivät täällä kotona sujumaan, sairaalassa kun oli jollain tapaa stressaavaa opetella uutta kun ympäristö oli vieras ja ilmapiiri muutenkin sairaalassa kuitenkin eri kun kotona kun ei pääse samalla tavalla omassa ympäristössä puuhailemaan. Ensimmäiset yöt meni kunnon kiukkukohtausten (vauvan osalta siis :D) siivittäminä kun ilmeisesti maitoon totuttelu aiheutti pieniä vatsanväänteitä, mutta niistäkin jo onneksi selvitty. Vauvan ehdoillahan tämä arkikin tässä luonnollisesti pyörii, eikä tulisi tietty mieleenkään yrittää suunnitella päiviä omien juttujen mukaan. Ihmeen paljon kuitenkin saa asioita aikaan sillävälin kun pieni nukkuu päiväunia!

 Maailman rakeisin, mutta suloisin kuva. Alan itkemään tätä katsoessa!! Pieni mörrimöykky 🙂

Eilen oltiin ensimmäistä kertaa myös omassa pihassa. Kylläpä vaunuissa kelpaa nunnutella!
Seuraava projekti olisi omalta osaltani ainakin kantoliinan harjoittelu
ja myös siihen rintapumppuun tutustuminen, apua! Saa nähdä kauanko
liinan sitomisen opettelu vie aikaa. Kyllä täällä muutenkin hommaa ja opeteltavaa riittää, mutta onneksi on aikaa 🙂

Kivaa viikonloppua!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 24 kommenttia.