Avainsana: ajatuksia

Käytiin toissa viikonloppuna kaverin kanssa piipahtamassa I love me-messuilla aka naisten hömppähelvetissä. Ostettavaahan sieltä olisi löytynyt vaikka millä mitalla, mutta onneksi pysyi kohtuudessa. Noilla messuilla nyt on kiva kierrellä vaikkei nyt olisikaan tarvetta hullunlailla shoppailla. Rauhallisen aamun kunniaksi jaksoin meikata itselleni muuten rajauksetkin nestemäisellä eyelinerilla varmaan ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen 😀 Joskus nestemäinen eyeliner kuului ihan päivittäiseen meikkiin, outoa!! Nykyään on karsittu jo luomivärikin pois, vaikka kuinka monta kertaa on miettinyt että pitäisi aloittaa senkin käyttö uudelleen.

Lähivuosina on tullut ehkä suosittua ihan niitä ”kuivalla kynällä” tehtäviä rajauksia joiden suhteen ei tarvitse olla ihan niin skarppina kun nestemäisten. Pelottaa ajatella millaista jälkeä seuraisi kun yrittäisi espressotärinöissä tehdä rajauksia klo 6 aamulla.. 😀 Se ei olisi varmaan kovin kaunista katseltavaa!

Sain Lumenelta testiin tuon vedenkestävän Intense Linerin ja pakko sanoa, että rajaus levittyi oikein näppärästi tällä. Oivallinen varsinkin tarkan ohuen rajauksen tekemiseen, koska joistain rajaustusseista saa melko helposti tosi paksua jälkeä jota sitten on mahdoton enää ohentaa. Tuolla voi sitten halutessaan paksuntaa rajausta. Itse en yleensä oikein innostu vedenkestävistä meikeistä, mutta tuon kanssa oli kyllä plussaa pysyvyys! Ja onhan rajaus huomattavasti helpompi poistaa kun vedenkestävä ripsiväri 😀

Jotain messuilta kuitenkin lähti mukaankin, nimittäin mitäs muutakaan kun Batistea! Kaikki kuivashampoot oli tarjouksessa 5e/kpl ja näköjään jotain uutuuksiakin. Kumpaakaan näistä, heavenly volumea tai strenth & shinea en ollut aikaisemmin testannut. Tuota vihreää strength & shinea olen nyt pari kertaa käyttänyt ja tykkään tosi kovasti! Jättää tukan tosi ilmavaksi, muttei lainkaan tönköksi tai tahmaiseksi. Ihan super! Tuota violettia testasin kerran ja antoi kyllä ihan megakivasti tuuheutta, mutta myöskin ilman sitä tönkköä ja tahmaa. Batistet on kyllä niin parhautta 🙂

Pakko sanoa, että aivan järkyttävä kalpeuskriisi!!! Olen jo kertakaikkiaan antanut asialle periksi, enkä jaksanut ennen lomaa enää viikkokausiin levitellä edes itseruskettavaa. Ihan sama 😀 Yhtä kalpea sitä on vaikka levittäisi kuinka aurinkopuuteria. Enää muutama päivä tosin aurinkoon…

Kävin eilen kaivamassa varastosta vanhan Gaggia Evolution-espressokeittimen (jota innolla hehkuttelinkin jo reilu 4v sitten täällä kun sen hankin :D) ja tein sille töiden jälkeen kunnon megapuhdistuksen kalkinpoiston yms muodossa. Alunperin se oli ”alkanut reistaila” reilu vuosi sitten eikä enää tiputtanut kahvia kunnolla, en sen koommin jaksanut alkaa tutkia mikä siinä on vialla vaan kaivoin tuolloin joksikin aikaa Nespresson lattekoneen esiin. Nyt kuitenkin on alkanut sen verran himottamaan taas ne kotitekoiset lattet, että päätin että kalkinpoistolla se laite on saatava kuntoon, en ollut nimittäin jaksanut hetkeen sitä huoltaa kun noita kahvikoneita on kertynyt ja aina vaihtelee fiiliksen mukaan keittimestä toiseen. Puhdistus tehosi ja nyt keitin tiputtaa taas kahvia kun uusi! En kertakaikkiaan malta odottaa aamua, että pääsen pitkästä aikaa keittämään niitä omia latteja! Ihanaa!! 🙂 Elämän pieniä iloja! Hulluahan sitä olisi pantata varastossa keitintä, jolla saa kertakaikkisesti maailman parasta kahvia 😉

Muhun pääsi iskemään syysflunssa ja muutama päivä tulikin tässä lepäiltyä. Jonain päivänä en päässyt oikeastaan sängynpohjalta ylös eikä puhettakaan että olisi jaksanut pestä esimerkiksi hampaita ennen iltaa. En ymmärrä miten voi kertakaikkiaan vetää kaikki voimat veks?! Kai tässä aletaan jo voiton puolella onneksi olemaan ja ehtii tänään alkaa tekemään alkuvalmisteluita vaikkapa tulevan reissun pakkailun suhteen 😀

Reissulukemiset ovat itselläni aivan pakollinen juttu, eikä ilman 2-4 kirjaa voisi kyllä lähteä mihinkään lomalle! Mikä onkaan parempaa kun köllötellä rantsussa hyvän kirjan kanssa, eikös? Tällä hetkellä ykköskirjailija on ehdottomasti Lars Kepler johon olen koukuttunut niin pahasti. Nukkumatin kanssa kävin koko kirjan ajan niin ylikierroksillä ja omasta mielestäni se oli kyllä Keplerin parhain tähän asti! Olen sitä uusinta Vainoojaa odotellut pokkariksi jo keväästä asti, mutta nyt näyttää siltä ettei se ainakaan pokkariversiona ehdi matkalle mukaan. Harmittaa kun kovakantisena on ilmestynyt myös mm. Liza Marklundin uusin, sekä Millenium-trilogian ”feikki jatko-osa”, mutta ihan kilokaupalla en meinannut kirjoja kantaa mukaan eli nyt saavat kyllä pokkarivalikoiman kirjat riittää. 

Löysin Suomalaisesta Jens Lapiduksen uusimman, joista aikaisemmat Stockholm Noirit onkin tullut luettua, sekä Jo Nesbo:ta. Noita Nesboita on tullut vuosia sitten luettua pari, mutta jostain kumman syystä ne eivät vaan oikein imaisseet mukaansa, en ymmärrä miksi! Nyt oli tosiaan vähän ongelmia kirjojen valitsemisen suhteen ja päätin antaa sille uuden mahdollisuuden. Jos nyt kokuttuisin näihin, niin olisi ainakin roppakaupalla luettavaa noissa. Onko teillä muuten mitään Kepler/Marklund/Wallander-tyyppisiä koukuttavia kirjoja suositella? Muutama Läckberg myös löytyy hyllystä, mutta jotenkin en niidenkään kanssa ole päässyt ihan niin syvälliselle tasolle kun noiden kovimpien lemppareiden 😀

Pikkuhiljaa alkaa olla aika kaivella kaapeista oikeanlaiset varustuksetkin mukaan reissuun! En yleensä varsinaisesti pakkaa kun vasta pari päivää ennen lähtöä, mutta nyt kartoitin vähän juttuja valmiiksi. Jostain kumman syystä kun esimerkiksi aurinkorasvoja ei viime kesänä aivan kamalasti tullut käytettyä, joten nyt onkin sitten reissuun voiteet valmiiksi. Nuo Aco:n ja Lumenen voiteet on blogin kautta saatuja ja Acon kasvojen aurinkorasvoja tulikin kesällä testattua, aivan huippukamaa. Ei tahmaa yhtään. Odotan myös innolla että pääsee noita Lumenen rasvoja testailemaan. 

Maitohappobakteereja en yleensä ikinä syö reissuilla, mutta nyt ajattelin turvata selustani senkin suhteen. Nimittäin ainut paikka josta olen ikinä saanut mitään kunnon vatsapöpöä yms on juurikin viimeksi Indonesiasta tuliaisena kampylobakteerin joka nyt itsessään oli melko harmiton ja alkoi oireilla vasta kotona, mutta.. Jos nyt voi noilla tableteilla yrittää ihan mitä tahansa ehkäistä, niin siinä ei ainakaan mitään häviä.. Käsidesi myös plussaa 😀 Kuukauden aikana kun ehtii pyöritellä käsissään vaikka mitä pöpöä 😀

Yksi juttu mitä kertakaikkiaan odotan innolla varsinkin reissun Gili-osuudelta on että pääsen taas keräilemään rannoille noita pikkusimpukoita! Tavoitteenahan olisi tietty saada tuo purkki noita täyteen, mutta vaikka viimeksi keräilin tuntitolkulla, niin sain kahdesta tollaisesta purkista vaan pohjat täytettyä. Nyt siis taas hommiin. Harvoilta reissuilta lähivuosina on muutenkaan löytynyt juuri noita simpukoita. Ihan parasta lomapuuhaa, ihan oikeasti simpukoiden kerääminen jotenkin rentouttaa, vähän kun tekisi jotain käsitöitä 😀 (Eikä muuten ihan mitkä vaan simpukat kelpaa, vaan pitää osata etsiä nimenomaan ehjiä ja nättejä yksilöitä ;))

En muista mainitsinko, mutta lähikuukaudet on tullut taas litkittyä nopeuden vuoksi noita Dolce Guston nappikahveja ja uusin lempparitulokas on tuo Kiinassa viljellyistä pavuista jauhettu Yunnan Espresso. Nuo espressonapithan on luonnollisesti tarkoitettu espressoshottina juotavaksi, mutta itse teen niistä aina ainakin viiden pykälän suuruisia ja juon maidon kanssa. Kivaa vaihtelua niille tavallisille Zoegas-napeille. Saa nähdä missä vaiheessa alkaa pitkästä aikaa taas ne omatekoiset lattet houkutella..

Nyt kaurapuurot tulille, kivaa lauantaita! 🙂

Ps. Jossette ole vielä katsoneet, niin suosittelen todella lämpimästi Netflixistä Interstellaria. Katsottiin eilen ja olen edelleen aivan totaalisen hämilläni ja pökerryksissä. Paras leffa vuosiin jonka olen nähnyt! En siis pysty edes käsitämään kuka kykenee ohjaamaan tuommoisen leffan?? Apuaa 😀 Moni juttu siinä jäi niin mietityttämään että pistin aamulla googlen pauhaamaan. Joitakin juttuja ei nyt vaan ole kyllä luotu ihan tämmöisten tavallisten talliaisten ymmärrettäväksi 😀 Joku on varmasti jo nähnyt? Mitä tykkäsitte?

Tässä aamukahvia litkiessä selailin koneelta vanhoja kuvia ja uppouduin samalla miettimään kuinka kulutuskäyttäytymiseni on muutaman vuoden aikana muuttunut. Ja toki sinne parempaan suuntaan! Blogistakin varmasti huomaa, että ostoksia tulee esiteltyä aivan äärimmäisen harvoin ja itseasiassa syy siihen on aikalailla se, ettei nykyään tule enää kovin usein mitään uutta ostettua, vaan ennemminkin laitettua ne rahat suoraan palkasta säästöön. 

Ostokset oli blogissakin aikanaan todella suuressa osassa ja oli aina kivaa ja ”helppoa” postata uusista ostoksista, jossei nyt muusta olisi jutun juurta keksinyt. Välillä vähän oikeastaan harmittaa ettei ole mitään mistä voisi tylsyyksissään räpsiä kuvia 😀 Nykyään blogissa vilisee melko paljon yhteystyönä saatua pääasiassa kosmetiikkaa ja syy miksi nuo saadut tuotteet ovat melko suuressa osassa täällä on se, että ne ovat suurilta osin aidosti niitä tuotteita joita nykyään käytän ja kannatan! Miksi ostaa uutta kun kaapit tursuavat vanhaa ja käyttökelpoista tavaraa.

Tietyt asiat ovat kuitenkin niitä joista en tingi. Esimerkiksi ulkona illallistaminen, lounastaminen, kampaajakäynnit tai tietysti matkustelu on niitä, joihin ilomielin voin ansaitsemiani pennosia kuluttaa ja nämä ovat niitä pieniä valintoja. Omasta mielestäni ystävien kanssa illallistamiseen tuhlaaminen on moninverroin hyödyllisempää kun parin kertakäyttövaatteen ostaminen, joista ei pidemmällä tähtäimellä jää oikeastaan mitään käteen. Illallisesta sentään ne muistot ja sosiaaliset suhteet. Myös matkustelusta saadut kokemukset ovat aivan ehdottomasti rahalla korvaamattomia! Ihminen voisi säästää aivan mielettömiä summia elämällä päivittäin säästeliäästi ja tekemällä taloudellisia valintoja, mutta omasta mielestäni elämästä kuitenkin täytyy osata nauttia, koska huomisista ei voi koskaan ennustaa.

Nykyään oikeastaan kauhistuttaa ettei koskaan oikeastaan saanut kotoa kunnon ohjeistusta säästämiseen ja rahan käyttö oli muutenkin todella rankalla kädellä säänneltyä, joka taas helposti johti tuhlailuun siinä vaiheessa kun sitä omaa rahaa sai.. Ehkä huonoin idea ikinä on oman kokemukseni opettaa kasvamaan ”kitupiikkioloissa”, jolloin helposti vääristyy kuva rahaan eikä opi normaalisti käyttämään sitä. Tottuu siihen, että kun saa pienen summan, on se automaattisesti tuhlattava jonnekkin kun taas kohtuullista viikkorahaa saamalla on helpompi oppia esimerkiksi siihen ajatukseen että puolet tulee säästää ja loput on lupa kuluttaa.

Ahdistaa miettiä että vielä 3-4 vuotta sitten tuli oikeastaan joka kuu tuhlattua koko palkka ilman että olisi aina tullut edes mieleen laittaa siitä osaa säästöön. Toki esimerkiksi matkat olivat aina asia joihin tuli tavoitteellisesti säästettyä, mutta ei mitenkään pidemmällä tähtäimellä tai tulevaisuuden varalle. Ja todella monet oman ikäiseni oikeasti elävät näin. Tarkoitus ei ole tietysti kritisoida kenenkään elämäntyyliä, mutta itseäni ainakin nykyään huolettaa se, että miten pärjää jos tulee suuria menoja eteen, koska ei pitäisi olla itsestäänselvyys joutua aina käyttämään sitä luottokorttiakaan. Sekin on jo todella huomattavaa säästämistä, että maksaa omaa asuntoaan pois vaikkei muulla tavalla palkasta säästäisikään ja on ehdottomasti sijoitus tulevaan. 

Kaikkein suurin pelko itselläni jostain syystä on se, että havahtuisi parinkymmenen vuoden päästä siitä, ettei vieläkään pääse nauttimaan työntekonsa hedelmistä, eli ei olisi poismaksettua kotia (eli vuokraan verrattuna naurettavan edullisia asumiskustannuksia) tai säästöjä joita voisi käyttää itselleen tärkeisiin asioihin ja unelmien toteuttamiseen. Tai, että olisi tulevaisuudessa omia lapsia ja havahtuisi jossain vaiheessa, ettei ole millään tavalla turvannut taloudellisesti lastensa tulevaisuutta. Omissa silmissäni se olisi kertakaikkiaan itsekkäin teko ikinä! Monet elävät toki vain itseään varten, mutta siinä vaiheessa kun ei enää olekaan vain yksin, niin on pakko alkaa ajattelemaan myös omaa napaansa pidemmälle ja sitä että ”mitä jos käykin köpelösti”.

Kieltämättä välillä (tai aika useinkin) tulee semmoisia hetkellisiä ”pakko päästä ostamaan jotain kivaa ja tuhlaamaan”-olotiloja varsinkin silloin kun tajuaa, ettei oikeastaan ole ostanut muutamaan vuoteen oikein mitään kivoja syyssaappaita tai kun aamulla kriiseilee sitä ettei kaapista mukamas löydy taaskaan mitään päällepantavaa. Kyllähän se ostelu tuo hetkellisesti hyvää oloa kunnes niihin vaatteisiin parin käyttökerran jälkeen kyllästyy ja iskee morkkis. 

Ihmisellehän on täysin normaalia ostaa aika ajoin jotain, enkä tietysti itsekkään missään ostosblokissa ole, mutta ajoin lähinnä tällä ajatuksella takaa semmoista yltiömäistä shoppailurumbaa, jolla ei enää täytetä mitään todellista tarvetta vaan jotain ihan muuta ja joka varsinkin vaatteiden suhteen pyörii lähinnä semmoisessa ”kertakäyttömeiningissä”. Kohtuus kaikessa. Tiedättekö mitä tarkoitan? En ymmärrä miten kertakaikkiaan raaskin joskus kävellä liikkeeseen ja ostaa palkasta hetken mielijohteesta 400 euron lompakon?? Onhan se lompakko tietysti edelleen yhtä ihana, mutta.. 😀

Eikä se kuluttaminen mikään synti tietenkään ole. Jokainen varmasti tienaa rahansa juurikin siihen tarkoitukseen kun itse valitsee ja on tyytyväinen juurikin niihin omiin valintoihinsa. 

Itse olen tosin iloinen että on päässyt semmoisesta ylimääräisestä ex-tempore-shoppailusta eroon ja ennemmin nykyään harkitsee pitkään ennen suurempia hankintoja 🙂

Ps. Siitä Balenciagan Giant 12:sta kolmatta vuotta haaveillen 😀 Ei vaan raaski.

Nyt se olisi taas viikon paras päivä käsillä, eli tietysti perjantai! Viime viikonlopun vietin aikalailla puoliksi kotihommien parissa ja niinhän ne lauantait yleensä tuppaavat menemään, kuinka tylsää.. Oli imuroimista, lattioiden pesua, pyykkien pesua, petivaatteiden vaihto, kaupassa käynti, ruoan laitto ja ties mitä muuta. Eli koko kirjo siis toisinsanoen 😀 Lupasin itselleni, että tänä viikonloppuna a) en siivoa paljoa (tai ainakin yritän, jos kämppä pysyisi edes päivän siistinä) b) en kokkaa mitään monimutkaista c) en muutenkaan ota stressiä mistään, koska viikonloput nyt eivät vaan ole sitä varten! Eli jos vaikka saisi pikaiset siivoukset sun muut tänään pois alta, niin ei tarvitsisi enää niitä miettiä huomenna.

En tiedä muutenkaan johtuuko vaan pienestä asunnosta ja suuresta tavaramäärästä vai muuten vaan ihmisistä, että kämppä menee aina heti ihan kuin olisi hurrikaanin jäljiltä? Kun vähän järjestelee tavaroita, niin hetken päästä ne ovat taas ympäriinsä. Tuntuu että saa olla koko ajan keräilemässä rompetta ympäri asuntoa.

Pikku pörrötassu!! 

Pakko sanoa, että nyt on ollut kyllä todella kiva syyssää! Vaikka olenkin kesäihminen aivan henkeen ja vereen, niin syksyssä pidän vielä tästä lämpimästä kaudesta kun ulkona paistaa aurinko, tarkenee vielä ilman huivia ja ballerinat jalassa, puissa alkaa olla jo vähän ruskaa, mutta ne pahimmat syyssateet eivät vielä ole iskeneet.

Syksyisin on myös kiva käydä lenkkeilemässä kun on sopivan raitis, mutta keuhkot eivät kuitenkaan vielä kramppaa tai kipeydy kylmästä ilmasta. Syksyisin muuten aina myös on tietynlainen tuoksu pihalla, varsinkin jos siis lähtee tuonne ihan luonnon helmaan talsimaan. Tuijottelen just olkkarin ikkunasta meidän pihan tammea ja ihailen näkymästä vielä kun voi. Myöhemmin syksyllä ei sitten ole enää niin kiva katsella ikkunasta ulos paljaita puita ja harmautta. Mutta ei vielä vaivuta epätoivoon.

Olen itse niitä ihmisiä, joilla on aivan jatkuvasti asuntokuume vaikkei asunnonvaihto vielä pitkään aikaan ole edes mahdollista. Oikotietä tulee selattua oikeastaan melkein päivittäin! Nyt uusimpana mielenkiinnon kohteena oli Käpylän vanhan postitalon tilalle rakennettavat uudiskohteet, jotka ovat tulleet nyt ennakkomarkkinointiin aivan käsittämättömällä neliöhinnalla tosin… Toisaalta tavallaan hyvä meille, ehkä alueen neliöhinnat lähtevät niiden myötä nyt parin vuoden aikana nousukiitoon 😀

Tavallaan syyni tuohon asuntojen selailuun on ihan yleisenkin kiinnostuksen lisäksi jonkunlainen haaveilu todellisesta unelma-asunnostani, semmoisia nimittäin tulee äärimmäisen harvoin (Helsingissä) vastaan joissa olisi kertakaikkiaan kaikki kohdallaan. (Tai siis jos nyt mennään semmoisessa budjetissa joka olisi millään tapaa realistinen!! :D) Itselläni esimerkiksi rivitaloasunnoista miellyttää eniten vähän erikoisemmat toteutukset, kuten esimerkiksi viisto korkea katto tai isot ikkunat. Valtaosa kun yleensä niitä yksikerroksisia tasakattoisia niiiiiiin tavallisia kuin vain suinkin voi olla ja jos osuu eteen kaksikerroksinen, niin yleensä niistä löytyy ne perinteiset puiset kierreportaat. Ei, ei, ei! 

Harvoinpa tulee vastaan semmoisia, jotka ihan tosissaan poikkeaisivat tavanomaisesta ja herättäisivät mielenkiinnon. Omat kriteerini unelmakodille olisivat seuraavat: Vaatehuone, sauna, oma piha/parveke ja toki kiva alue. (Nykyisessä ei ole näistä mitään, paitsi tuo kiva alue haha) Oikeastaan monen muun asian saa fiksattua remontilla, kuten lattiaa, yleisilmettä, kylppäriä, keittiötä.. Olen päättänyt, että seuraava asunto johon sijoitan rahojani, on oltava oikeasti itselleni ”täydellinen” eikä mikään hätäisesti etsitty vaihtoehto johon sitten vain tyytyy.. Koti on kuitenkin aina koti.

Keräsin alle Oikotieltä joitain kivoja rivitalo/paritalohuoneistoja. En tutkinut näistä oikeastaan mitään muuta kun kuvat ja myyntihinnan. Ja nyt ei ollut tarkoitus haaveilla mistään miljoonakämpistä vaan realistisesti semmoisista joihin mahdollisesti jopa voisi olla mahdollisuus hinnan puolesta (vaikka usean kohdalla hinta jo melko ehdottomasssa maksimissa ellei jo ylikin), sijainnin taas sitten välttämättä ei ;D Mutta saahan sitä aina haaveilla!

Tämmöisten valintojen edessä kyllä toivoisi asuvansa jossain aivan muualla kun Helsingissä. Kuinka luksustasoisen asunnon saisikaan jostain kauempaa 250 000 eurolla, tietysti 300 000 eurosta puhumattakaan!! Aivan käsittämätöntä miettiä, että meidän pienen Käpylän kaksion hinnalla saisi muualta Suomesta jo aivan huippuvarustellun omakotitalon! Huhheijaa! Toki se on aina oma valinta missä haluaa asua ja esimerkiksi yrittäjänä voisikin valita asuinpaikkansa jopa hieman kauempaa, mutta kyllähän se työ kuitenkin rajoittaa melko paljon. Voisin uskoa, että jostain Keski-Suomen pikkukaupungistä ei ehkä löytyisi ihan yhtä hyvin tällä hetkellä oman alan töitä kun täältä Helsingistä.

kuvat lainattu tästä ilmoituksesta

Tässä taas on aikalailla tuplat mitä varmaan ikinä tulee tarvitsemaan. En tiedä miten suhtautuisin jos muuttaisi äkkiseltään 200 neliöiseen kotiin tästä minikaksiosta? Ainakin menisi kivasti rahaa uusiin kalusteisiin… 😀 Toisaalta kuitenkin saisi vaatteille ja muille tyttöjutuille jopa oman huoneen! 

kuvat lainattu tästä ilmoituksesta

No tämä ylläoleva ei kyllä tulisi hintansa puolesta kyllä kyseeseen, mutta oli silti aivan pakko lisätä, koska tämä on kertakaikkisen ihana!! Jossain kauempana Pk-seudusta tämmöisenkin saisi varmaan huomattavasti edullisemmalla! Ihana!

kuvat lainattu tästä ilmoituksesta

Tästä uupuu vaatehuone, mutta ehkäpä sen asian kanssa voisi elää. Myöskin pinnat tässä ovat ehkä vähän kolkot ja halvalla tehdyn näköiset (mun mielestä laminaatti näyttää usein siltä, en tiedä miksi), mutta nuo nyt ovat asioita jotka voi periaatteessa muuttaa.. Jos nyt viitsii sen vuoksi laittaa suuria summia rahaa likoon siis 🙂

kuvat lainattu tästä ilmoituksesta

Ehkä vähän liikaa valkoista omaan makuun, mutta kyllähän tuo kelpaisi milloin vaan! Juuri tämmöisiä erikoisempia ratkaisuja on Helsingistä todella vaikea löytää, tuntuu että suurin osa on vain niitä yksitasoisia tylsiä TAI niitä kierreportailla varustettuja tasakattoisia kaksikerroksisia. Täytyy ilmeisesti muuttaa muualle tai voittaa lotossa 😀  En muutenkaan tiedä millä ihmeellä täyttäisin neljä makuhuonetta? En edes osaisi käsitellä asiaa jos olisi niin paljon tilaa!

kuvat tästä ilmoituksesta

Neliöhinta hieman päälle 2000e.. Meilläkin tällä hetkellä reippaasti yli tuplat! Aivan käsittämätöntä!! Ja ps. supersöpö tuo vessa 🙂

Ja vaikka näistäkin asunnoista monissa oli todella korkea kauppahinta, on useimmissa todella reippaasti neliöitä joten verratessa esimerkiksi Helsingissä puolet pienempään vastaavanlaiseen on ero aivan käsittämätön!

Jos katsotaan esimerkiksi pienten yksiöiden hintoja Helsingin keskustassa, niin ei enää riitä edes parisataa tuhatta hinnaksi! Aivan käsittämätöntä! Kanta-kaupungissa alkaa muutenkin usealla alueella aivan keskustan ulkopuolellakin olemaan asuntojen (varsinkin pienten) niin tapissaan, että voin itse ainakin sanoa ettei kertakaikkiaan olisi varaa enää ostaa yksin yksiötä monelta alueelta. Tai edes melkein! En muutenkaan enää jaksa ymmärtää, että onko joku edelleen valmis pistämään taloutensa niin tiukulle pelkän alueen vuoksi, että haluaa kituutella ylisuurten asumismenojen vuoksi joka kuu? Pahimmassa tapauksessa vielä käytännössä ilman mitään omaa rahoitusta välissä. Kaikki nyt tietty riippuu tuloista, mutta ymmärrätte varmaan pointtini.

Itseäni ainakin kauhistuttaa ajatus, että keskimääräistä palkkaa nostavalla olisi lainaa parisataa tuhatta yksinään maksettavana. Hui! En kyllä voi uskoa, että hintojen nousu keskustassa enää kertakaikkiaan voi kauaa jatkua 🙂

Semmoista asuntohaaveilua tällä kertaa! Oisin voinut selailla näitä loputtomiin 😀