Julkaistu

OG-blogimeiningin paluu?

Moi.

Mua ihan nolottaa, että edellisestä blogipostauksesta on jo yli puoli vuotta aikaa. Koko viime vuosi meni jonkinlaisessa kirjoitusblokissa, ehkäpä kaikkien elämänmuutosten ja muiden siivittämänä. Ei vain tuntunut oikealta kirjoittaa mitään. Varsinkaan omaan elämään liittyvää. Tuntuupa tosiaan todella oudolta kirjoittaa ensimmäisiä lauseita tänne sitten viime kesän.

Jostain syystä koin viime vuonna tarvetta ottaa paussia blogista ja vakka kuinka monet kerrat ajattelin avaavani WordPressin kirjoittaakseni kuulumisia, jäi homma jostain syystä joka kerta. Viime syksystä asti olen hautonut ajoittain ajatusta blogin pariin palaamisesta, mutta vielä en ole siihen ollut tarpeeksi ”rohkea”. Mitä kertoisin? Tai mitä edes kirjoittaisin? Kovin henkilökohtaisten seikkojen jakaminen on vuosi vuodelta alkanut tuntua ahdistavammalta, mutta ehkä voisin yrittää kehittää jonkinlaista välimuotoa tämän suhteen?

Lähikuukausina olen kuitenkin pikkuhiljaa tosissani tuumaillut tosissani ajatusta vanhaan kunnon blogimeininkiin palaamiseen, vaikka aivan rehellisesti tuntui ajatus oman elämän avaamisesta suurelle yleisölle täällä todella ahdistavalta. Osittain ehkä vieläkin. Jonkinlainen anonymiteetti on vuosien aktiivisen bloggaamisen jälkeen tehnyt hyvää ja oikeastaan viimeinen asia, jota olen esimerkiksi vuoden 2021 koronahärdellin keskellä kaivannut olisi tuoda esille yhtäkään mielipidettä lisää, mistään. Yksinkertaisesti on halunnut ottaa paussia kaikesta ylimääräisestä omassa elämässä, varsinkin kaikesta someen liittyvästä.

 Ja heh, varsinkin kun näiden korona-aikojen aikana on tuntunut, ettei ainakaan minun elämässäni tapahdu juuri mitään. Ainakaan mitään kovin järisyttävää. Neulomista, etätöitä ja paaaaaljon kotona vietettyä aikaa. Ja tietty paljon asioita, joita en tänne luonnollisesti halua jakaa. Yksi asia, jossa olen viime syksyn jälkeen rohkaistunut on reissaaminen, syksyllä lähdin ensimmäistä kertaa reissuun 1,5 vuoteen ja kyllähän se jännitti.

Ja asia, josta olen valtavan ylpeä on jonkinlainen oma henkinen edistysaskel sen suhteen, että olen vihdoin yksin paljon reissanneiden ystävieni innostamana vihdoin uskaltautunut matkustelemaan yksin. Ja kuinka siistiä se onkaan! Marraskuussa lähdin ensimmäistä kertaa ”virallisesti” yksin reissuun Sansibarille, jota kaksi kaveriani suosittelivat. Täytyy myöntää, että ennemmin kuitenkin matkustan kaverin kanssa, heh. Tammikuussa vietin pitkän viikonlopun Tukholmassa, siellä en tosin yksin ja tällä viikolla palasin Meksikon Tulumista. Tammikuussa kävin moikkaamassa loppuvuodesta syntynyttä parhaan ystäväni vauvaa, jolle sain kunnian ryhtyä kummitädiksi! Ensimmäinen kummilapseni! <3

Hahha, muistoissa on vieläkin reissu Havaijille joskus tammikuussa 2013 kun vietin Waikikilla sattuneesta syystä yksin viikon, hahahha. Pitääkin kaivaa jos löytäisin jonkun huvittavan matkakertomuksen blogin kätköistä siitä reissusta. Okei, yritin mutten löytänyt. ”HARMI” :D!!!

Kaiken tämän lisäksi olen kokenut viime syksystä lähtien valtavaa ahdistusta somesta ja uutisista. Tuntuu, että aivoni ovat jo pelkästään tämän kaiken koronahärdellin lisäksi kokeneet jonkinlaisen stopin somen nopeaa skrollauskulttuuria ja pinnallista sisältöä kohtaan. Se onkin yksi syy, miksi ainakin itse olen kaivannut jälleen ”hitaamman” somemedian pariin, kuten blogeihin. Viettää aikaa rauhassa keskittyen lukemaan tekstejä, sen sijaan, että selaisi turhanpäiväistä instafeediä saamatta siitä todellisuudessa mitään irti. Tämä onkin yksi syy, jonka vuoksi idea blogin pariin palaamisesta on käynyt yhä enemmän mielessä ja uskon, että moni muukin kaipaisi juuri tämmöistä hitaampaa sisältöä. Hah, OG-blogien uusi paluu!!

Lautailun harjoittelu etenee hitaasti, mutta varmasti, ahhahaha 😀

Someahdistukseni (tai oikeastaan IG-ahdistukseni yltyi syksyllä niin pahasti, että rajoitin sen käyttöä radikaalisti ja päädyin jopa laittamaan tilini ensimmäistä kertaa ikinä yksityiseksi. Itselleni on tehnyt hyvää rajata some niin, että olen keskittynyt käsityötiliini @iinesdiy , joka on vienyt omia ja toivottavasti myös seuraajien ajatuksia kivoihin juttuihin maailman tapahtumista. Samalla myös keskittyminen someen, joka ei keskity omaan henkilökohtaiseen elämääni, on tehnyt itselleni hyvää.

Syksyllä kaipasin jotain uutta harrastusta ja nimenomaan käsillä tekemistä käsitöiden ohelle, joten aloitin maalausharrastuksen! Todella terapeuttista puuhaa, vaikka nämä tekeleeni melko kaoottisia ovatkin, haha.

Sansibarista toivottiin jo marraskuussa postausta ja ehkäpä tässä yritän tehdä jonkinlaista paluuta myös matkapostauksen pariin. Instagramin puolella @iines innostuin näihin aivan yllättäen taas aivan tohkeissani ja päädyin ainakin toistaiseksi laittamaan myös oman profiilini julkiseksi.

Olisikohan tämä ensimmäinen varovainen paluuni blogin pariin?

Onkohan siellä vielä ketään? <3

Iines

Ps. Ja tosiaan viime kesän jälkeen olen kehitellyt paljon uusia kässäohjeita, joten jos ne kiinnostavat, löytyvät ne kässäsaitiltani täältä! 🙂

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 20 kommenttia.

Julkaistu

Kun joulu ei tunnu lainkaan joululta

Hello! Viikko on ehtinyt vierähtää ilman ainuttakaan päivitystä tänne, mutta kyse ei ole suinkaan siitä, että olisin unohtanut blogin! Pari viime viikkoa ovat olleet melko intensiivisiä tenttiviikon ja työkuvioiden kanssa, enkä ole halunnut ottaa mitään paineita somen kanssa. Joulukuu on tuonut tullessaan uusia kivoja juttuja, jotka ovat pitäneet kiireisinä ja tämän poikkeuksellisen syksyn jälkeen huomaan odottavani varsin innolla kokonaisen parin viikon joululomaa, joka starttaa jo ensi viikolla! Ah, LOMA! Ja ainakin tällä hetkellä on suunnitelmissa vieläpä aivan virallinen semmoinen, ellen sitten liian malttamattomana taas kerran päädy puuhailemaan vaikka mitä työhönkin liittyvää. Tarkoitus olisikin pitää joulupyhinä ihan virallisesti sometaukoakin ja ihan oikeasti offline-aikaa. Niin. Jos siis maltan.

Vuoden vaihtuminen tuntuu ajatuksena samalla ihanalta ja myös helpottavalta. Voisin lätkäistä tähän sata memeä vuodesta 2020 ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että tuleva vuosi tuo varmasti tullessaan parempia juttuja. Mielessä on ollut, että pitäisikö huvikseen tehdä taas jokavuotinen astrologisen vuosikatsauksen tilaus, edellisestä kun alkaa olla jo vuosi. Ei nyt sillä, että aikaisemminkaan olisin lukenut astrotulkintoja kun piru raamattua tai pitäisin niitä minään elämän tärkeimpänä ohjeen nuorana, vaan lähinnä mielenkiinnosta ja pohdinnan vuoksi. Ovat ainakin itselläni herättäneet paljon ajatuksia edellisinä vuosina. Tottakai horoskoopit ja muut ovat ennen kaikkea viihdettä, mutta itse olen ainakin aina pitänyt niiden lukemisesta, vaikkeivat nyt mihinkään tieteen lokeroon menisivätkään. Eihän kaiken nyt täydykään olla niin vakavaa? 🙂

Siitäkään huolimatta, että vuodenvaihteeseen on vain pari viikkoa, ei tunnu lainkaan siltä, että jo ensi viikolla on joulu. Siis yhtään 😀 En ole laittanut kotona kertakaikkisesti vielä mitään jouluun, ellei pari viikkoa sitten ostamaani hyasinttia nyt lasketa mukaan. Toki, en muutenkaan lukeudu varsinaisesti jouluhifistelijöiden joukkoon, mutta tarkoitus olisikin kaivella esiin kaapeista ainakin jouluvalot ja kehitellä jonkin sortin kuusiviritelmää. Ainiin ja toki myös pakkailla joululahjat! Jos täytyy tehdä listaa jouluisista asioista tähän saakka niin pipareita ollaan ehditty leipoa ja kolmesti, torttujakin kahdesti. Tämä on varmaan jonkin sortin ennätys, haha.

Sen sijaan tenttiviikon jälkeen on tenttitulosten ja kurssiarvosanojen odottaminen aina vähän kuin odottaisi joulua. Mulle koe- ja tenttitulosten saaminen on aina ollut jotenkin todella jännää, enkä ikinä malttaisi odottaa. Varsinkin silloin kun arvosanoissa kestää viikkokausia ja tuntuu, että tuo odotus on melkoista piinaa. Tässä periodissa tentin kasvintuotannon perusteet, maatalousekonomiaa ja mantsan kursseista globaalit tutkimuskohteet maantieteessä, sekä ihmismaantieteen kaupungit ja yhteiskunnat maantieteessä. Tähän saakka on opintoja ollut varsin monipuolisesti ja omalla kohdalla ovat nuo maantieteen valinnaiset olleet todella kivaa lisää muihin opintoihin. Alkuvuodesta starttaa maaperätieteen, sekä kasvi- ja eläinfysiologian perusteet (niin outoa :D), joiden lisäksi otin erään ruotsinkielisen ympäristöaiheisen kurssin.

Tältä syksyltä tulee kasaan 40 opintopistettä (sillä oletuksella tietty, että pääsen nuo viimeiset läpi :D) ja nyt vuoden ensimmäisen periodin tavoite on startata vähän rennommin. Alunperin oli tavoitteeni saada syksyltä kasaan 60op, mutta jouduin jättämään muutaman kurssin pois päällekkäisyyksien (ja matikan+fysiikan aivan puhtaasti henkisistä syistä) ja loppupeleissä tuntui tämä määrä varsin sopivalta tässä muun elämän ohella. Tällä hetkellä onkin henkinen tavoite yltää ensimmäiseltä vuodelta ainakin tuohon 60 opintopisteeseen, joka nyt vastaisi paperilla ns. suunnitelman mukaista etenemistä kandiin. Saapi siis nähdä kuinka kevään opinnot etenevät!

Suunnittelin itselleni viikonlopuksi pienen hemmottelu-staycationin ja tarkoitus olisi näin ennen joulua rentoutua ja tehdä kivoja juttuja, kuten käydä pitkästä aikaa rentoutuskellunnassa ja piipahtaa ainakin vielä yksissä tuttavani joulumyyjäisissä, josta olisi tarkoitus instassa vinkkailla teillekin 🙂

 

Kivaa loppuviikkoa teille!

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.