Bali: Day 4

Reissupäivät ovat hujahtaneet hurjaa vauhtia ja tuntuu, että jokaiselle päivälle on riittänyt paljon tehtävää ja nähtävää, vaikka alkuun ehkä ajatteli päivien kuluvan aamusta iltaan lähinnä köllötellen. Tuli jo kamala paniikki, että ehdinkö tekemään edes tätä postausta kun tuntuu, että on ollut tänään ja yleisesti viime päivät jatkuvasti menossa.


Olemme nyt kolmatta päivää Ubudissa ja olen tykännyt paikasta aivan hurjasti! Majoitumme kirjaimellisesti keskellä viidakkoa ja näkymät ovat henkeäsalpaavan kauniit. Vaihdoimme tänään hotellia ja tämä uusi hotla on aivan mieletön! Ilmasto on täällä paljon kosteampi kuin meren äärellä, minkä kyllä huomaa melko tehokkaasti esimerkiksi siitä, että hiki virtaa norona ja tukka on kostea 24/7, vaikka kuinka yrittäisi taltuttaa märkää lättänäkampausta, haha!

Eilen startattiin päivä aamujoogalla, tänään kävin vartalonhoidossa taas vaihteeksi, olen jäänyt ihan koukkuun noihin hoitoihin. Teen vielä myöhemmin erikseen postauksen Bali-vinkeistäni ja tuo tämänpäiväinen hoitola pääsee kyllä sille listalle. Kosmetologini EBW:stä suositteli Ubudissa Nur Salonia, joka tarjoaa perinteisiä balilaisia hoitoja ja oli kyllä melkoinen kokemus. Ensin tunnin kokovartalohieronta (täysin nakuna) ulkoilma-mökissä, jonka jälkeen hoitaja levitti koko vartalolle kosteuttavan avokado-aloeveranaamion. Tämän jälkeen minut käskettiin suihkuun seisomaan ja nainen heitti päälleni kauhalla vettä kylpyammeesta pestäkseen naamion pois. Iholleni levitettiin vielä kauttaaltaan jogurttia, joka myös huuhdottiin samaisella kauhataktiikalla pois. Lopuksi pääsin vielä lämpimään kylpyyn terälehtien kanssa ja katselin katon lovesta taivasta ja lintuja puissa 🙂 Aivan ihana! Vielä himottaisi käydä täällä kasvohoidossa.

Aloin jo haaveilla, että muuttaisimme perheen kanssa ensi talveksi Balille. Sadekausi ei kylläkään ole aivan ihanteellinen ajankohta täällä, mutta näiden parin kuukauden aikana on alkanut yhä enemmän taas pohtimaan ideaa talvesta ulkomailla.. Lähteminen ei tietysti ole koskaan aivan yksinkertaista. Koti täytyy saada vuokralle, koirille luotettava hoitaja ja toki myös rahaa säästöön. Vietimme 2015 kuukauden Indonesiassa reissaten ja tuolloin pääsi melko hyvin kiinni paikalliseen kulttuuriin ja menoon. Silti tämä on ensimmäinen kertasi kun kiertelen itse Balin saarta muutenkin kun rantakylissä. Pidän täällä erityisesti siitä, että paikalliset ovat aidosti ihania ja ystävällisiä.

Täällä on tullut syötyä pääasiassa paikallisia nuudeli- ja riisiruokia. Omat suosikkini ovat perinteiset nasi goreng ja mie goreng, sekä soijapavuista tehty tempe. Kasvisruokaa löytyy täältä aivan tosi hyvin! Paikallisen ruoan saa yleensä maksimissaan muutamalla eurolla, mutta on niidenkin hinnoissa eroja. Muistan ekalla Balin reissulla syöneeni alle euron mie gorengia, mutta nyt ei ole osunut silmään missään alle parin euron nuudeli- tai riisiannosta. Tänään vedin tosin dinneriksi pastaa ja pizzaa kun toivoi jo pientä vaihtelua riisille ja nuudeleille, hehe.

 

Huoneen netti ei taas vaihteeksi oikein pelitä ja sain nyt kolmen tuskaisen tunnin odottelun jälkeen lisättyä nämä muutamat kuvat 😀 Nyt pakko aivan mennä nukkumaan!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Horoskooppimerkkinä leijona x 14

Bongasin Jutan blogista hauskan postausaiheen, jonka näin horoskooppihulluna päätin itsekin toteuttaa. Jutta kirjoitti omasta merkistään kaksosista 15 asiaa, jotka täsmäävät omaan luonteeseen ja postaus löytyypi täältä. Olen horoskoopiltani kesän lapsi leijona, mutta mitkä tyypilliset leijonamaiset piirteet sitten tunnistan itsessäni?  Vaikka horoskoopit saattavatkin jonkun mielestä olla suurinta humpuukia ikinä, uskon itse vahvasti varsinkin luonnehoroskooppeihin. En muista varmasti kenenkään ikinä sanoneen, ettei tunnistaisi itseään oman horoskooppinsa tuntomerkkeihin. Toki, terve järki mukaan näissäkin 😀 Pidän itseäni kuitenkin melko tyypillisenä leijonana, mutta millainen tämä sitten on?

Tässä 14 leijonalle tyypillistä ominaisuutta, jotka ehdottomasti allekirjoitan itsessäni..

 

Johtajatyyppi. Minulle on tärkeää, että minulla on ohjakset käsissäni ainakin mitä tulee omiin asioihin. Otan usein johtajan roolin porukassa, varsinkin jos kukaan muu ei siihen ryhdy. Tietyllä tavalla on huonona puolenani ehkä tietynlainen määräilevyys ja halu saada oma tahtoni läpi. Tästä huolimatta olen kuitenkin hyvin joustava ja otan muut ihmiset, sekä heidän mielipiteensä huomioon.

Mukavuudenhalu ja elämästä nauttiminen. Menen monessa asiassa ehdottomasti mukavuus edellä ja rakastan hemmotella itseäni, sekä muita. Odotin esimerkiksi tätä Balin reissua erityisen innolla juuri tästä hemmotteluloma-syystä. Kerrankin varasimme pari huippuluokan hotellia, joissa on tarkoitus yksinkertaisesti vain nauttia olosta. Lisäksi tietysti tavata hieronnoissa ja spa-hoidoissa kun kerran pikkurahalla saa, ah! Nautiskelu on kyllä elämän suola!

Pidän vahvasti omia ja läheisteni puolia, ihan jopa leijonaemon tavoin. Olen ehdottomasti oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kannattaja. Epärehellinen meininki ja epäoikeudenmukaisuus ovat asioita,  joita en siedä ollenkaan. Reiluus ja rehellisyys ovatkin minulle todella tärkeitä arvoja.

Suorapuheisuus. Sanon usein ääneen sen, mitä joku toinen ei ehkä uskaltaisi. Jos vaikka hotellin palvelu ei pelaa, löytyy kyllä pokkaa antaa palautetta. Joskus olen saattanut olla liiankin suorapuheinen, mutta aikuistuessa olen opetellut pitämään mölyt mahassa ja tunnistamaan tilanteet, joissa on ehkä vain parempi olla hissun kissun omien mielipiteidensä kanssa.

Rohkeus. En juurikaan pelkää mitään tai pidä suuriakaan haasteita elämässä mahdottomana. En pelkää luottaa vaistoni, tavoitella unelmiani ja tehdä juuri niitä asioita, joita tahdon. Leijonille voi olla tyypillistä olla jopa uhkarohkea, mutta itseni tunnistan enemmänkin rohkeaksi realistiksi.

Anteliaisuus. Olen välillä liiankin antelias ja teen paljon ystävieni ja muiden eteen, vaikken saisikaan teoilleni vastinetta. Joskus olen kokenut tätä valitettavasti myös käytettävän hyväksi esimerkiksi pitämällä itsestäänselvänä kiltteyttäni ja sitä, että olen aina valmis auttamaan muita.

Tarve haasteisiin elämässä. Liian tasapaksu ja tylsä elämä saisi minut kyllästymään alta aikayksikön. Rakastan kehittää uusia projekteja ja haasteita, jotka motivoivat arjessa, pitävät hyvällä tavalla kiiteisenä ja antavat inspiraatiota. Elämä ilman haasteita olisi turhauttavaa!

Sosiaalisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus. Vaikka pieni introverttius on yhä enemmän nostanut viime vuosina päätään, olen kuitenkin aina ollut sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Viihdyn kyllä yksinkin, mutta saatan myös pitkässä juoksussa ahdistua sosiaalisen elämän puutteesta. Jos en ehdi nähdä ystäviäni säännöllisesti, pidän heihin kuitenkin oikeastaan päivittäin yhteyttä viestien tai ääniviestien välityksellä.

Lämpö ja aurinko hallitsevat leijonan merkkiä, eikä varmasti tule suurena yllätyksenä, että koen myös itse olevani parhaimmillani juuri lämmössä ja auringossa. Kesän lapsi 4 life siis!

Luovuus on usein jollain tapaa esillä leijonan luonteessa ja allekirjoitan tämän täysin! Olen aina ollut jollain tapaa luova tekijä. Piirtänyt, maalannut, tehnyt käsitöitä, valokuvannut, kirjoittanut tai laulanut. Jotenkin luova tekeminen on itselleni tehokas itseilmaisun keino ja keino lievittää stressiä.

Kunnianhimo ja suorittaminen. Usein leijona pyrkii pitkäjänteisesti saavuttamaan tavoitteitaan ja voi olla myös hyvin suorituskeskeinen. Jep! Liiasta suorittamisesta olen myöskin yrittänyt pyrkiä eroon, mutta toki tunnistan tietynlaisen suorittamisen jo luonteenpiirteenänikin. Asia, joka ajaa tuota kunnianhimoa on juurikin motivaatio saada asioita aikaan ja tehdä muutosta asioihin, sekä omaan elämäänsä. Käsite päämäärätietoisuus kuvaakin leijonaa oivallisesti.

On myös sanottu, että leijona on herkkä stressaantumaan juurikin semmoisen ”sata rautaa tulessa”-asenteen ja suorittamisen vuoksi. Siksi tulisi leijonan opettaa itselleen armollisuutta, sekä juuri sitä, ettei kaikki aina ole niin justiinsa. Ja jep, pieni stressi-erkki myös täällä näppiksen äärellä.

Oma tyylini on minulle tärkeä ja leijonalle onkin tyypillistä kulkea omaa polkuaan myös pukeutumisen suhteen. Ulkonäköseikkana voisinkin todeta, että minulle on aina kotoa poistuessa todella tärkeää, että hiukset ovat hyvin ja olen pukeutunut vaatteisiin, joissa koen itseni mukavaksi ja itsevarmaksi. Kotona en sitten toisena ääripäänä välitä oikeastaan lainkaan miltä näytän 😀

Leijonaa kutsutaan usein myös turhamaiseksi ja kyllä, joltain osin allekirjoitan tämän. Vaikka olenkin säästeliäs, on makuni tietyllä tapaa myös vaativa ja kallis. Usein olen esimerkiksi reissumajoitusten suhteen melko tarkka ja vaadin mukavuutta siinä missä joku toinen ei välitä ollenkaan siitä, yöpyykö jaetussa dormissa vai yksityisessä villassa.

Muita leijonia? Samaistutteko? ✨

 

Ps. Yritän huomenna kirjoitella taas Bali-kuulumisia!

Osa kuvista Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Terkkuja lentokoneesta!

Halusin päivittää matkakuulumisia täältä reissun varrelta. Jostain syystä reissuun lähtö jännitti nyt ihan kamalasti. Sinänsä outoa, en muista aikaisemmin oikein jännittäneeni mitään matkaa näin. Yritin eilen saada kirjoitettua jotain lähtömietteitä blogiin, mutta en yksinkertaisesti pystynyt keskittymään mihinkään. Kuljin ympäriinsä aivan levottomana ja tarkastin varmaan viidesti, että olenko varmasti pakannut kaiken tarpeellisen mukaan, haha. Ainiin ja tirautin muutaman kyyneleen sulkiessani kotioven.

En ole ollut viime kesän jälkeen työpäivää pidempää aikaa erossa perheestä ja varsinkin näiden menneiden melko intensiivisten kuukausien jälkeen tuntui ihan kamalalta yhtäkkiä lähteä viikoksi omalle reissulle. Olemme puolison kanssa yrittäneet pitää kiinni siitä, että kumpikin saisi vuodessa yhden viikon omalle matkalleen ja tavallaan taukoa kotirutiineista, koska vietämme arjessa aikaa melko intensiivisesti. Mielestäni tämä onkin ollut mukava keino antaa toiselle kummallekin vanhemmalle tasavertaisesti myös ihan vain omaa aikaa, vaikkei mikään tietysti voita perheen kanssa reissaamista.

Nyt kuitenkin istuskelen parhaillani viimeisellä lennolla Balille ja sain vihdoinkin avattua läppärin. Koneen Super Wifi ei tosin toimita ihan nimensä veroisesti. Tällä hetkellä on lennettyjä tunteja takana 10, edessä 4 ja muutama tunti kentillä. Ensin suuntaamme Balilla Cangguun ja siitä eteenpäin alkuviikosta. Jännää! Eniten ehkä kuitenkin jännittää sää, koska Forecan mukaan Balilla pitäisi sataa seuraavan viikon about putkeen. Onneksi tropiikin sääennusteisiin osaa suhtautua varauksella ja tietää, että luvattu kokon päivän sade voi tarkoittaa hyvinkin myös vartin rankkasadekuuroa – toivottavasti nyt ei ole päinvastoin 😀

 

Palataan siis Bali-kuulumisten kanssa ehkä jo huomenna! 🙂

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Älä ole välinpitämätön, äänestä!

Mitäs tähän viikkoon? Olen viime viikosta saakka hoitanut kotona pientä flunssapotilasta, jonka vuoksi blogijutut ja omat hoidettavat hommat ovat yllättäen jääneet toissijaisiksi. Kun lapsi sairastuu, niin sille ei tietenkään voi mitään ja tällöin on yksinkertaisesti peruttava omat menot, laitettava omat jutut sivuun ja keskityttävä pienen hoivaamiseen, joka on tärkeintä <3 Näihin kahteen edelliseen viikkoon on mahtunut kertakaikkisesti niin paljon sairastelua ja ihme pöpöjä, että toivon todella tämän olevan hetkeksi tässä. Oikeastaan arkemme on ollut enemmän tai vähemmän köhää ja nuhaa siitä lähtien kun palasimme Suomeen, nyt tietenkin vielä elellään kevään pahinta infektiokautta kun on varsinainen kirjo kaikkia ah-niin-ihania pöpöjä liikkeellä.

Ennen loppuviikon Balin reissua olisi tarkoitus vielä hoitaa muutamia työjuttuja finaaliin, käydä vaihtamassa valuuttaa ja tottakai aloittaa myös pakkaaminen, haha. Eilen otin naperon mukaan ja kävimme kauppareissulla samalla myös äänestämässä ennakkoon. Tämä on itseasiassa ainakin muistaakseni ensimmäinen kertani ikinä, kun käyn äänestämässä ennakkoon. Olen aikaisemmin aina ollut varsinaisena äänestyspäivänä kotona, raahautunut silloin äänestysuurnalle ja seurannut illalla tilannetta jännityksellä telkkarista. No, tajusin olevani tänä vuonna ensi sunnuntai vaalipäivänä reissussa, mutta täytyypi tutkailla vaalitulokset tänä vuonna sitten netistä 🙂

Olen aikaisemmin usein käsitellyt vaaleja ja äänestämisen tärkeyttä blogissa. En tätä ennen muistanut koko hommaa tässä flunssan ja muiden askareiden ohella, mutta ajattelin tänään kirjoitella aiheesta lyhyesti. Viime eduskuntavaaleissa annoin ääneni Kokoomuksen Fatbardhe Hetemajlle, osittain siksi, että tämä on muutaman eri ystäväni tuttu ja tiesin sitä kautta äänestäväni oikeasti pätevää osaajaa, joka ajoi tuolloin esimerkiksi syrjäytymisen vastaista työtä. Tuolloin äänestin ensisijaisesti ehdokasta, en puoluetta, vaikka jo tuolloin muistan tätä dilemmaa kovasti pohtineeni ja olin vahvasti kallistunut toiseen suuntaan noissa vaaleissa.

Tässä vuosien varrella on ajattelumaailmani muuttunut ja suunta mihin Suomi on muutaman vuoden (tai oikeastaan sanotaanko näiden kahden kauden) aikana politiikan suhteen lähtenyt kallistumaan, ei oikein enää istu omaan arvomaailmaani samalla tavalla. Tottakai tiedostan, ettei talouskasvua saada, jos palveluita lisätään, mutta omasta mielestäni on tällä kaudella leikattu aivan yksinkertaisesti vääristä asioista. Valtio velkaantuu ja tottakai täytyy veronmaksajia saada lisää, mutta en usko, että esimerkiksi koulutuksesta leikkaaminen tai esimerkiksi hyvinvointiin tai tasa-arvoon tähtäävän ennaltaehkäisevän työn aliarvioiminen on siihen oikea ratkaisu. Omat fiilikseni tällä hetkellä Suomen päätöksenteosta ovat lähinnä seuraavanlaiset: Panostetaan ehkä pitkässä juoksussa melko epäolennaisiin ja epäkestäviin aiheisiin, sekä on keskitytty liikaa korjaamaan aiemman hallituksen sotkuja. Suoraan sanoen tuntuu, että melkeinpä kaikessa on menty päätösten suhteen huonompaan suuntaan.

Vaikka monista puolueista löytyykin erinomaisia ehdokkaita, en silti halua enää antaa ääntäni vain ehdokkaalle, vaan puolueelle. Koska loppupeleissä jälkimmäinen on se, joka ratkaisee. Edellisissä vaaleissa ei ehdokkaani päässyt sisälle eduskuntaan, mutta puolue sai ääneni tästä huolimatta. Tänä vuonna palloilin parin eri puolueen välillä. Ensin harkitsin erästä SDP:n ehdokasta, kunnes loppupeleissä päädyin äänestämään Vihreiden ehdokasta. Se mitä itse ajattelen, on että nykypäivän ja tulevaisuuden Suomi tarvitsee nimenomaan uusia tuulia, ympäristöasioiden edelläkävijyyttä maailman mittakaavassa ja ennen kaikkea hyvinvointia meille suomalaisille. Tasa-arvoa esimerkiksi perhevapaiden uudistamisella, kannustamista ympäristöystävällisiin elämäntapoihin ja perustulon takaaminen kaikille. Erityisesti näin yrittäjä on asioita alkanut ajatella aivan eri kantilta ja todennut, että esimerkiksi juuri perustulo voisi toimia tehokkaana kannustimena yrittäjyyteen. Madaltaa kynnystä yrityksen perustamiseen ja näin ollen pitkällä tähtäimellä luoda tulevaisuudessa lisää innovatiivisia työpaikkoja. Sitä tänne nimittäin tarvitaan! Suomalaiset ovat tunnettuja innovatiivisuudestaan, joten mielestäni tämä on koulutuksen ohella aivan ehdottomasti asia, johon pitäisi panostaa. 

Minulla on melko vahva mielipide mitä tulee äänestämiseen. Äänioikeuden käyttämättä jättäminen kertoo aivan suoraan sanottuna välinpitämättömyydestä. Anteeksi, sanoin sen nyt ääneen. Ihan oikeasti, vaikka joku ajattelisikin, ettei ”yhden ääni merkitse mitään”, yksinkertaisesti keksi ketä tai mitä puoluetta äänestäisi, on tärkeintä, että äänestää. Sitä, joka on lähinnä itselleen tärkeitä asioita. Väittääkö joku muka, ettei oikeasti ole mitään mieltä yhteiskunnallisista asioista tai ettei yhdenkään puolueen riveistä löytyisi ehdokasta, joka kannattaisi itsellesi tärkeitä asioita? En usko! Oikeastaan en keksi itse ainuttakaan hyvää syytä siihen, miksi ei pitäisi äänestää. Erityisesti nyt.

Tilastojen mukaan pienituloisten äänestysaktiivisuus on huomattavasti alhaisempaa, kuin esimerkiksi keski- tai korkeatuloisten. Heidän, keiden näin omasta näkökulmastani pitäisi erityisesti käyttää äänioikeutensa. Ei ne jupinat kotisohvalta paljoa auta asiaa, vaan äänioikeuden käyttäminen. Mikä saa minut todella vihaiseksi on se, että asioita kritisoidaan ja päätöksistä valitetaan suuntaan tai toiseen, eikä edes nähdä sitä vaivaa, että äänestäisi! Silloin on jokaisella kansalaisella oikeus sanoa laittaneensa tikkunsa ristiin meidän kaikkien puolesta. Mikäli ei vaivaudu äänestämään, ei mielestäni ole myöskään oikeutta kritisoida mitä tulee poliittisiin päätöksiin tai leikkauksiin. Jos edes 1/3 niistä, jotka ovat aikaisemmin jättäneet äänensä antamatta, raahautuisivat tästä eteenpäin uurnalle, voisi vaalitulos olla hyvinkin erilainen, kuin koskaan ennen.

 Jos täytyisi sanoa asia yhdessä lauseessa aivan kuten ajattelen: Äänestämättä jättäminen ei ole anarkiaa, vaan yksinkertaisesti välinpitämättömyyttä tärkeisiin, meitä kaikkia koskeviin päätöksiin. Piste. Tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni. Ja noin yleisesti, ei politiikassa ole oikeaa tai väärää, nämä ovat puhtaasti mielipideseikkoja, kiinni yksilön omasta arvomaailmasta, kenties perhetaustasta, koulutuksesta ja omista elämänkokemuksista. Kaikessa on aina ne kaksi puolta. Siksi en itse henkilökohtaisesti halua väitellä siitä, mitä tai ketä pitäisi äänestää, koska pääasia on, että äänestää ja on itse tyytyväinen valintaansa.

Oletteko jo löytäneet ehdokkaan, jota aiotte äänestää? ✨

 

Entä äänestättekö yleensä ennakkoon vai vasta virallisena vaalipäivänä?

 

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 15 kommenttia.

Kirottu kevätväsymys

Mainitsinkin jo aikaisemmin siitepölyä manatessani siitä, että olen muutaman viikon ajan kärsinyt aivan lamaannuttavasta väsymyksestä. Parin päivän takainen ruokamyrkytys tästä vielä puuttuikin ja nyt poika on taas vaihteeksi kovassa yskässä, koska ilmeisesti tunnollinen lapsi sairastaa aina perinteisesti viikonloppuisin 😀 Blaah! No, monille kevätväsymys on varmasti tuttu juttu, itse tosin epäilen syyksi lähinnä näitä allergioita, joiden vuoksi kaiken maailman infektiot pitkittyvät usein viikkoja kestäviksi. Viime syksynähän sairastin varmaan kuukauden mittaista flunssaa, jonka sitten todettiin pitkittyneen juurikin allergioista johtuen ja lääkärin mukaan kuulemma ihan normijuttu, vaikkakin aika hemmetin ärsyttävää. Allergiat eivät koskaan vaivaa matkoilla, joten olen todennut juuri siitepölyjen ja talvisin myös todella kuivan sisäilman olevan niitä, jotka triggeröivät allergiaoireita.

Eihän siinä, tähän on tullut vuosien varrella totuttua, mutta kieltämättä tuntuu allergioiden pahentuneen tässä lähivuosina. Itselläni kevät aiheuttaa lähes poikkeuksetta aina lamaannuttavaa väsymystä, tosin nyt olen tehnyt taas vaihteeksi jonkin sortin kotitohtorointia ja pohtinut, että voivatko aivoni ja serotoniinitasoni muka enää regoida yhtäkkiseen valon lisääntymiseen kun olen juuri reilu kuukausi sitten tullut lähes 3kk mittaiselta reissulta valon keskeltä? Tästä syystä tulin päätelmään syyttää allergiaa ja taannoista räkätautia, joka varmasti kytee päällä edelleen 😀 Oireileeko teillä muilla siitepölyallergia voimakkaana väsymyksenä?

Intouduin eilen selailemaan kuvia reissusta, pääasiassa Moorealta ja voi jösses! En edelleenkään voi käsittää millaisessa paratiisissa olimme. En ole varmasti missään viettänyt yhtä leppoisia päiviä kun Moorealla. Parin viikon kohdalla alkoivat jo aivot pehmentyä chillailusta ja island lifesta, mutta eihän siinä, tuskin teki kovin huonoakaan 😀 Tuli ihan kamala ikävä takaisin!

Olen tosiaan jo parikin kertaa maininnut lähteväni reissuun, mutten edes tajunnut mainita, että minne 😀 Lähdemme pääsiäisenä Jutan kanssa tyttöjen rentoilureissulle Balille. Kirjoittelinkin jo aikaisemmin, että olen niin kovasti haaveillut jonkinlaisesta retreat-tyyppisestä lomasta ja alunperin mietimmekin varaavamme jonkin jooga- tai hyvinvointi-retreatin, mutta niitä ei ollutkaan kovin helppoa löytää meidän matkan ajankohdille, tai olivat sitten aivan sikahintaisia. Varasin meille pari aivan ihanaa spa resortia Ubudista, jonne olen haaveillut pääseväni jo vuosia! Meidän Indonesian reissut Tommin kanssa ovat olleet enemmän seikkailu-tyylisiä, pieniä surffikyliä Jaavalla ja Lombokilla, Gili-saaria ja Seminiyakissa hengailua, mutta nyt on kiva nähdä Balilla myös enemmän tuota sisämaata ja ihan vain rentoilla, vaikka emme Ubudissa ihan koko reissua vietäkään. Tämä reissu on kuitenkin paljolti suunniteltu joogan ja rentoilun ehdoilla. Vajaa vuosi sitten reissasimme Jutan kanssa Malediiveille, joten tämä meidän keväinen tyttöjen reissu alkaa olla jo jonkin sortin perinne, haha.

No, rantakuvat Moorealta sopivat erinomaisesti kuvituksena tälle perjantaille 🌴

 

Kivaa viikonloppua!! 🌸✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.