Julkaistu

Todella epäsuositut mielipiteet

Tänään olisi vuorossa pitkästä aikaa epäsuositut mielipiteet-postaus ja tällä kertaa virallisesti todella epäsuosittuja mielipiteitä, joita olen tässä lähiaikoina pohtinut, mutta joita en ole yksinkertaisesti kehdannut kovaan ääneen kuuluttaa.. Paitsi nyt.

Törmäsin joskus keskusteluun siitä, kuinka lapsettomat vaativat samoja perhevapaita itselleen kun mitä vanhemmilla on. Oma mielipiteeni tästä on jälleen kerran se, että on melkoista tietämättömyyttä ajatella, että äitiyslomailu tai hoitovapaalla oleminen on lomaa. Hei ihan oikeasti! Vuosi vajailla yöunilla, kaikki omat jutut toissijaisina, päiväkausia rasvaisella tukalla, koska et vain ole ehtinyt/jaksanut suihkuun, tuntikausia taistelua ruokailun kanssa ja kakkavaippojen vaihtamista kymmenen kertaa päivässä. Mammailu on 24/7 hommaa. Jos työlainsäädäntö ja minimipalkka ei tulisi vastaan, olisin ehdottomasti voinut ihan milloin vain maksaa jollekulle lapsettomalle henkilölle hoitorahan suuruisen summan siitä, että tämä olisi ollut ympärivuorokautinen lastenhoitaja meillä. Olisi voinut pian tulla realiteetit vastaan tuosta rentouttavasta lomailusta! Eikä siinä, ei kenenkään tarvitse hankkia lapsia ja onhan se totta, että meillä Suomessa on aivan mielettömän hyvät edut perheellisille. MUTTA, niin on myös monelle muulle. Työttömät, opiskelijat ja sairaat. Kukaan ei ole täällä täysin tyhjän päällä, vaikka esimerkiksi opiskelijoiden etuuksia onkin laskettu. Koulutus on silti edelleen ilmaista ja saat siitä nimellistä korvausta. Työttömille tarjotaan opiskelijoitakin huomattavasti parempi toimeentulo, Kela maksaa pahan paikan tullen sairauspäivärahaa ja korvaa lääkekulut omavastuusumman jälkeen. Aivan ennenkuulumatonta monessa muussa maassa. Ainiin ja nyt unohdin vuorotteluvapaan! Ja silti aina keksitään jotain mitä pitäisi saada, ”koska muillakin”. Esimerkiksi nyt nämä perhevapaat.

Vaikken mikään huumemyönteinen ihminen olekaan, on suomalaisten suhtautuminen päihteisiin jotenkin todella outo. On ok kännätä ja nauttia alkoholia, johon kuolee vuosittain läjäpäin ihmisiä kun taas esimerkiksi kannabis, johon ei ole todettu koskaan kenenkään kuolleen, on sitten taas laitonta ja hörhöjen hommaa. Tosin, tämän suhteen on menty viime vuosina paljon eteenpäin, esimerkkinä esimerkiksi Yhdysvallat, jossa kannabiksen viihdekäyttö sallittiin tietyissä osavaltioissa. Miksi niin olisi tehty, jos kyseessä olisi tappava ja alkoholin veroinen päihde? Olen vahvasti sitä mieltä, että jos nykypäivänä päätettäisiin alkoholin laillisuudesta, ei se varmasti olisi mikään läpihuutojuttu. Tai oikeastaan olen sitä mieltä, ettei alkoholia välttämättä edes laillistettaisi. Jos kerta kannabiksen laillistaminenkin on päätetty suunnilleen lanttia heittämällä aikoinaan.

Lääkekannabistahan on sitä ennen kaupattu vuositolkulla ja sen kun marssit Jenkkilässä medical marijuana-tohtorin vastaanotolle valittamaan selkäkivuista, niin varmasti lähdet ovesta lupa kourassa. Myös ei-päihdyttävän kannabioidin CBD:n hyötyjä tutkitaan jatkuvasti lievempänä lääkehoitona esimerkiksi epilepsiaan, masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön ja sataan muuhun oireeseen tai sairauteen, esimerkiksi Englannissa on CBD kovassa huudossa. Toki porttiteoria pätee kaikkiin päihteisiin, myös alkoholiin, mutta usein alkoholia ihannoidaan aivan liiaksi ja sallivuus sen suhteen on jotain aivan käsittämätöntä. Kuinka paljon alkoholi tuhoaa perheitä, ihmissuhteita, vuosittain roppakaupalla ihmisiä hautaan saakka ja mitäköhän vielä. Jotenkin kuumottaa sanoa tämä ääneen, ilman että leimattaisiin hörhöksi, huumemyönteiseksi tai muuta, mutta kyllä,  noin substanssina pidän kannabista huomattavasti alkoholia haitattomampana. Jos siis unohdetaan siihen liittyvä rikollisuus, joka tuosta laittomuudesta johtuu.

En tuomitse ketään heidän alkoholin käytöstään, mutta sitä tietynlaista ihannointia en voi ymmärtää. Uskon kaikkien päihteiden kohdalla siihen, että niiden ongelmakäyttö on useimmissa tapauksissa oire muista, yleensä jonkin asteen mielenterveydellisistä ongelmista, joita pyritään tukahduttamaan päihteillä, harvemmassa tapauksessa ne varmasti ovat se ongelmien aiheuttaja, vaikka varmasti vievätkin ihmistä vielä pahempaan suohon. Mukaanlukien alkoholi, jonka jokaviikkoista bilekäyttöä suorastaan jotenkin ihannoidaan. Voit yhtälailla olla koukussa kahviin, karkkeihin, pelaamiseen, liikuntaan kuin alkoholiin tai laittomiin huumeisiin. Itse kannattan edelleen ennemmin sitä nuorten aikuisten tukemista, aikaista puuttumista syrjäytymiseen, varsinkin niiden perheiden kohdalla, joissa on erilaisia päihdeongelmia, jotka helposti siirtyvät sukupolvelta toiselle, jotta nuoret saataisiin käymään koulut, irti huonoista kaveriporukoista ja mukaan työelämään. Ja jos vielä palataan takaisin porttiteoriaan, on syy siihen varmaan suurilta osin seuraava: Koska kaikki huumausaineet ovat laittomia, ajautuvat ne nuoret ja vielä tietämättömät tottakai ostoksille niiden samojen tyyppien tyköön, jotka kauppaavat ties mitä muutakin. No, siitä se sitten lähtee.

Jostain syystä en voi yksinkertaisesti sietää musiikkiaiheisia tv-ohjelmia! Jos telkkarista tulee Bumtsibum, se karaokeohjelma, jonka nimeä en edes halua muistaa tai vaikkapa Vain elämää (joka mielestäni on kaikista pahin), laitan telkkarin oikeastaan mielummin pois päältä kuin katson kyseisiä ohjelmia. Ihme ja kumma, on The Voice of Finland on ainut, jota jaksan edes jossain määrin katsoa ja se on meidän yhteinen rutiini Tommin kanssa. Vaikkakin sekin alkaa kyllästyttää viimeistään alkukarsintojen jälkeen. Vain elämään täytyy todeta, että vaikka en ohjelmaa ole katsonut kuin joskus vuosia sitten sivusilmällä, oli idea alunperin ok. Musiikkimaailman suuria tähtiä ja sitä rataa, mutta nykyään kun nään telkkarista uuden kauden mainoksen, mietin enemmänkin, että ketä nämä tyypit edes ovat…? Ihan tosi! Olisiko tuo merkki siitä, että ohjelma on ehkä tullut jo aikansa päähän. Anteeksi !!!

En ole itse koskaan nähnyt esimerkiksi omaa äitiäni humalassa, enkä ikinä haluaisi, että myöskään oma lapseni joutuisi näkemään minua humalassa tai esimerkiksi tupakoimassa. Esimerkin voima on nimittäin vahva ja tottakai lapset ottavat kaikesta mallia vanhemmistaan. Vaikkapa juuri tuo tupakointi periytyy todella vahvasti tapana lapsille ja oman kokemukseni mukaan tupakoiva vanhempi pitää vielä täysin sallittavana sitä, että se oma lapsi aikanaan alkaa tupakoida. Mielestäni tämäkin on jotenkin jopa sairasta! Miksi joku haluaisi antaa lapselleen esimerkkiä tämmöisestä? Joskus teininä muistan kun joidenkin kavereideni vahemmat jopa antoivat heille tupakkaa ja polttaa! WTF! Siis noin 13-14-vuotiaalle LAPSELLE. Mikä on mahdollisuus näistä lähdökohdista ajatellen, että henkilöstä tulee aikuisena savuton? Hmmm..  Itse olenkin tarkka siitä, etten missään nimessä pidä siitä, että kukaan vieras tai tuttu polttaa lapsemme lähettyvillä.

Kiitos ja anteeksi! Kukaan samaa / eri mieltä?

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 16 kommenttia.

Julkaistu

Syksyn minilomasta ja mitä on meneillään juuri nyt?

Viikonlopun jälkeinen raportointi on muodostunut mulla jotenkin ihan perinteeksi. Mietin jo tänään, että jättäisinkö tällä kertaa väliin, mutta päätin silti turinoida, vaikka jo tiistaissa mennäänkin. Räkätauti jatkuu meillä siis edelleen. Blaah. Pojalla ei ole ollut enää kuumetta lähes viikkoon, mutta itselläni edelleen lämpöä ja sitten tietty tätä järkkyä voimattomuutta ja räkäisyyttä unohtamatta. Äh. Tiedän, että on todella rasittavaa lukea jaarittelua flunssasta, mutta onhan tämä jo aivan perseestä. Kävin eilen lääkärissä vain toteamassa, että normiflunssaa ja parin päivän saikkutokari käteen. Olin koko päivän jännittänyt verikoetta, mutta ekaa kertaa varmaan ikinä en joutunut yksityisellä labroihin, HUH! Pelkään verikokeita maailman eniten! Kaikki aina yrittää lohduttaa, että ”ei se satu” ja tottakai tiedän, ettei se satu, mutta on vain muuten todella ällöttävää ja epämiellyttävää! Jotain kertoo varmaan se, että vielä 5+ vuotta sitten pyysin aina emla-puudutteen ennen verikoetta, haha! Kunnon nössö. Jotenkin se toi semmoista henkistä helpotusta verikoekammoon. Verta en tosin pelkää, eikä sormen päästä otettavat tulehdusarvot tunnu missään, mutta verikokeita en vain siedä. Enemmän jännitän verikokeita kun mitä jännitin synnytystä.

Käytiin lauantaina pikaisesti Haltialan kotieläintilalla katsomassa eläimiä, tosin pienen mielestä traktorit olivat niiiiin paljon siistimpiä! Miten voi olla, että traktorit ja nosturit ovat tämän pienen pojan mielestä ehkä maailman ihmeellisin asia? Meillä on semmoinen kaivuri/työkone-aiheinen kirja, joka on kokenut niin kovia, että koko kirja on tätä nykyä irrallisina sivuina. Ja silti ne kuluneet sivut ovat niin tärkeitä, että ne on iltaisin aivan pakko ottaa iltaisin sänkyyn mukaan ihmeteltäväksi 😀 Pakko mennä tässä joku päivä etsimään kirjakaupasta joku uusi (ja ehjä) työkone-aiheinen kirja, toivottavasti ei ihan noin pahasti tuhottavaksi.

Tuosta camotakista muuten on kyselty. Ostin sen Köpiksestä kesäaleista ja merkki on Soniush, bongasin näitä ainakin Zalandolta, tosin tätä samaa sateenkaari-kuosia ei näyttänyt olevan 🙂 Ajattelin pistää myyntiin sen aikaisemmin kirppikseltä bongaamani camotakin. Olen muutenkin tuumaillut, että ottaisin myyntipöydän jostain. Esimerkiksi Relovessa on olemassa palvelu, jossa hinnoittelu, esillepano ja kaikki muukin hoidetaan puolestasi. Riittää kun viet myytävät kamat sinne. Tuo vaihtoehto onkin ollut vakavassa harkinnassa, koska olen maailman laiskin myymään vanhoja tavaroita ja tämmöisen suhteen haluaisi päästä mahdollisimman helpolla ja yksinkertaisesti vain edullisesti eroon tavaroista. Tämän vuoksi olenkin paljon vain lahjoittanut tavaraa pois, koska silloin pääsee niin helpolla. Onko teillä tietoa muista myyntipaikoista, joissa voisi ostaa palveluna myös hinnoittelun ja esillepanon?

En ole tainnut mainita täällä, että lähdemme syyskuun loppupuolella naperon kanssa minilomalle LAPPIIN! Jeee! Olen viimeksi käynyt Lapissa about 10v sitten ja nyt viimeisen vuoden aikana on tullut pitkästä aikaa semmoinen Lappi-innostus. Mikään Lappi-pro en todellakaan ole. Lapsena olen kerran käynyt Saariselällä, silloin kymmenisen vuotta sitten muutaman kerran Sallassa ja Rovaniemellä, mutta siihen se sitten jääkin. Ensi kesänä haluaisin, että lähtisimme koko perhe autoilemaan Lappiin ja nimenomaan sinne aivan pohjoiseen. Ensi kuussa suuntaamme Pyhälle. Nyt kun meidän joulun tropiikkiloma on ilmeisesti haudattu aivan liian kalliiden lentojen vuoksi, ollaan mietitty, että mitäs jos viettäisimme joulun Lapissa?

Takki / Soniush

Jumpsuit / 2nd hand joskus Jutan kirppiskassista

Kengät / Puma

Ainiin ja muistakaa tänään Madaran 24h -40% ale!!! Postasin alen speksit ja omat suosikkini eilisillan postauksessa täällä 🙂

 

Kivaa tiistaita!

 

Kuvat Jutta. Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Vielä on kesää jäljellä..?

Huh, toivoin eilen voivani kertoa, että flunssa olisi paranemaan päin, mutta oikeastaan päinvastoin. Lämpö ei vain hellitä, enkä oikeastaan muista milloin olisin viimeksi ollut näin kamalassa räkätaudissa, siitä on varmasti ainakin muutama vuosi. Eilen kerroinkin hieman haastavista parista viikosta, joten voipi olla, että vastustuskyky on ollut stressin ja huonojen yöunien vuoksi ihan nollissaan. Olisipa kaapissa nyt sitä manukaa ja acerolajauhetta! Täytyy heti mennä ostamaan kun selviän tästä pöpöstä. Huomiseksi oli sovittuna eräs kiva meno, mutta yllättäen joudun nyt perumaan loppuviikolta ihan kaiken. Pojan tarhaan kuskaamista lukuunottamatta en ole poistunut juurikaan kotoa mihinkään nyt neljään päivään, joten alkaa pikkuhiljaa tässä seinätkin tulla vastaan. Ja tuo tarhakeikkakin on tuntunut aamuisin vievän kaikki voimat. Teitä tuskin ihan kamalasti kiinnostaa flunssajorinat, joten nyt ihan muihin juttuihin!

Rakastan yli kaiken collegevaatteita, kotivaatteita ja ihan kaikkia rentoiluvaatteita. Siis semmoisia, joissa on mukava olla ja jotka on helppo vetää päälle, lähditpä sitten töihin tai kaupunkiin. Jos piipahdan vaatekaupoissa, vetää semmoiset mahdollisimman cozy-vaatekappaleet minua aina jotenkin maagisesti puoleensa hyllyssä, haha! Toisaalta, onhan tyylini muutenkin melko rento ja tunnen itseni ”minuksi”, sekä samalla itsevarmaksi juuri semmoisessa tyylissä. Jos asuisin paikassa, missä on lämmintä ympäri vuoden, pukeutuisin varmasti jokaikinen päivä collegevaatteisiin ja flipflopeihin. (Ja tuulisina päivinä vetäisin päähäni omatekoisen pipon tietty :D) Ah, olisipa unelma! Tänään kun katselen ulos tuota tuulista ja pilvistä alkavaa syyssäätä, on hyvä muistella vielä hetki lämpimiä kesäpäiviä ja asua parin viikon takaa..

Viime vuosina olenkin pyrkinyt keräämään vaatekaappiini juuri semmoisia kappaleita, jotka ovat helposti yhdisteltävissä myös muihin ei-niin-rentoileviin vaatekappaleisiin, kuten nyt vaikka erilaiset cropped- malliset paidat ja colleget. Ette tiedä kuinka monena aamuna olen tänä kesänä pukenut päälleni collegeshortsit, aivan lempparit! Sama vaatekappale kulkee nimittäin mukana about jokaikiselle lomamatkalle, kuten sanoin, aina kun mahdollista vain on!

Kerroin vaivihkaa vuosi sitten Los Angelesistä takaisin Suomeen muuttaneesta ystävästämme Tiinasta, joka toteutti omia unelmiaan ja perusti muotialan opintojen jälkeen oman vaatebrändin Asuyaman. Viime vuoden mallistosta ostamani merinovillainen musta cropped-paita on yksi käytetyimmistä vaatteistani ja olenkin jo tuskaillut, että mistä löytäisin sille kohta varakappaleen. Silti, näiden (jopa satojen?) käyttökertojen jälkeen paita on edelleen täysin moitteettomassa kunnossa. Silti pelkään jatkuvasti, että paidalle tapahtuu jotain tai jätän sen ajatuksissani ties minne. Juuri tämän vuoksi panostan vaatteissa juurikin niihin laadukkaisiin materiaaleihin, jotka oikeasti kestävät käyttöä. Uusin luottopaitani on kuitenkin löytynyt tämän kesän mallistosta, nimittäin tämä kuvien oliivinvihreä cropped-college yhdistettynä saman setin shortseihin.

Asuyaman vaatteet ovat todella rentoja, mukavia päällä ja nimenomaan semmoisia, joita on helppo yhdistää myös siistimpään arkityyliin. Asuyaman pääpaino on kuitenkin uimavaatteissa, joihin tullaan panostamaan myös jatkossa. Tämä ei todellakaan ole mikään maksettu yhteistyö, olen itse rakastunut merkin tuotteisiin ihan täysillä, vaikkakin tämän collegeasun tällä kertaa sainkin. Kyseessä on brändi, jota voin itse aivan ehdottomasti suositella kaikella lämmöllä! Kaikki malliston tuotteet on suunniteltu Suomessa ja valmistus tapahtuu Virossa. Mallistoja tehdään vain pieni erä ja pääfokus on juurikin laadukkaissa materiaaleissa, sekä oikeasti istuvissa ja mukavilta tuntuvissa tuotteissa.

Sanoisinko, että jos pidät esimerkiksi omasta tyylistäni, ovat Asuyaman jutut varmasti mieleen. Tuo kuvien college on tämä INTO YOU Cropped Sweatshirt ja shortsit ENDLESS SUMMER Short. Molemmat ovat 100% puuvillaa ja collegen hihat ovat oversized. RAKASTAN oversized-hihoja cropped-mallisissa paidoissa! Haaveilen myös ostavani tästä samasta setistä myös vaaleanpunaisen setin <3 (Joitain juttuja on muuten juuri nyt myös kesäalessa!) Itselläni on näistä molemmista koko xs, kokoja kun usein kysellään ostopäätöstä tehdessä. Sain muuten juuri viime viikolla valmiiksi erään neulomani cropped-villapaidan, täytyykin ottaa siitä kuvat kunhan tästä paranen.

Ja kyllä. Vaikkei elokuu vielä ole edes ohi, ikävöin jo nyt kesää. Makasin eilen villasukissa, collegessa ja pyjamahousuissa sängyssä peiton alla silti palellen! Okei, flunssassa on varmasti osasyy, mutta öisin kyllä huomaa, että joutuu pysymään visusti peiton alla, ettei jäädy. Tämä on vasta alkusoittoa, mutta tottuuhan helteiden jälkeen nopeasti viileään. Jos mimmoiset pakoon talvea-ajatukset ovat taas viime päivinä käyneet melko ahkeraan mielessä..

Collegepaita / Asuyama, tämä

Collegeshortsit / Asuyama, nämä

Tennarit / Puma

 

Ps. Lähipäivinä tulossa IG:n puolelle (@iines) myös pieni arvonta Asuyaman tuotteista, joten pysykää kuulolla <3

 

Mitäs tuumaatte? Muita cozy wear-faneja?

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

ISO KIITOS ja ajatuksia kuluneesta viikosta

Pitkästä aikaa kuulumisten aika! Sitä ennen haluaisin kuitenkin kiittää teitä kaikkia ihanasta palautteesta, kommenteista ja tsempistä pipomalliston suhteen! Enpä olisi vielä vuosi sitten uskonut, että vetäisin läpi tämmöisen oman pienen proggiksen. Ihan älytöntä, että koko 17 pipon erä myytiin loppuun yhden päivän aikana ja tällä hetkellä on jonotuslistakin melkoisen pitkä. Syksy menee siis varmasti paljolti neulomishommissa. Mutta eihän siinä, se on parasta ikinä, äänikirja pyörimään ja puikot heilumaan. Vaikka koko homma ulkopuolisen silmissä vaikuttaisi vähäpätöiseltä, on tämä ollut itselleni kuitenkin suuri juttu. Tiedättekö kun tekee jotain täysin itse alusta loppuun, eli tässä tapauksessa esimerkiksi neuloo parikymmentä pipoa ja välillä miettii, että mitenköhän koko hommalle edes käy? Mitä jos kukaan ei osta?

Ensinnäkin haluan herättää ajatusta käsitöiden kannattamisesta ja ennen kaikkea kotimaisen pienyrittäjyyden tukemisesta, vaikken nyt itse (vielä) virallisesti yrittäjä olekaan. Monelle tuntuu olevan automaatio ostaa ennemmin se 15 euron akryylipipo sen sijaan, että panostaisi huomattavasti kestävämpään, luonnonmateriaaleista tehtyyn tuotteeseen, joka on jonkun oikeasti käsillä tekemä. (Ja joka muuten myös oikeasti lämmittää pakkasilla ihan eri tavalla kuin keinokuitu<3!) Jotenkin koen muutenkin nykyään ihan sydämeni asiana sen, että kannustan ihmisiä neulomaan ja pois siitä ajatuksesta, että se olisi mummojen puuhaa 😀 Sen lisäksi, että neulominen on terapeuttista, on myös maailman siistein asia saada jotain valmiiksi omin käsin! Pitäisi varmaan kohta perustaa joku nuorten käsityöläisten järjestö, hehe. Toisekseen haluan edelleen myös kannustaa niiden omien unelmien tavoitteluun. Oikeasti, kaikki lähtee siitä pienestä ajatuksesta, testaamisesta ja  mikäli et ikinä kokeile siipiäsi, kuinka voisit oppia lentämään?

Noilla hinnoilla ja käytetyillä neulomistunneilla ei kyllä mitään kovin kannattavaa bisnestä saada käyntiin näin yhden naisen resursseilla, mutta sitäkin kivempaa harrastusprojektia kuitenkin. Kuten jaksan aina jauhaa, opettavat kaikki kokemukset ja tekemiset jotain, kuten myös esimerkiksi tämmöinen pipoprojekti. Joku voisi kuvitella, että helppoa hommaa, siitä vaan neulomaan, mutta itse ainakin opin, että tähän liittyi niin paljon muutakin. Ensin mietit kokonaisuuden, joka olisi mahdollisimman monen mieleen. Tässä tapauksessa halusin rajata sävyt vain muutamaan ja tehdä Slim-pipoista enemmän unisex. Seuraavana teet testikappaleet, kokeilet mikä on sopiva koko, joka sopii useimpien päähän. Lasket materiaali-, pakkaus-, ja postikuluja, neulot, mietit itse pipojen promoamista, teetätät ”tuotekuvat”, tuumailet hintoja ja kokoat näistä kaikista palikoista kokonaisuuden. Huhhei, tästä lähtien osaan siis paljon uusia juttuja! Ja mitä tulee kyselyihin uuden erän suhteen, on semmoinen nyt mietinnässä. Yritän ensin suoriutua tuon jonotuslistan purkamisesta, mutta sen jälkeen fokus uusiin juttuihin!! Mielessä pyörii nimittäin jo niin monta uutta pipoa, joten olen jo täysin yli noista aiemmista 😀

Miten onkaan, että viime aikoina on sairasteltu oikein olan takaa. Jo kuukauden sisällä nimittäin toinen viikonloppu oli tämä edellinen kun kökötettiin pojan kanssa viikonloppu räkätaudissa kotona. Ja miten onkaan niin, että juuri me ollaan aina sairaina ja mies säästyy näiltä kaikilta lastentaudeilta? Juuri kun maanantaina makailin lapsen kanssa kotona 38c kuumeessa, heräsin sitten tietysti tiistaina tuplat pahemmassa flunssassa. Huhheijaa. Onneksi poika on kuitenkin jo parempi, että on voinut itse keskittyä vähän enemmän parantumiseen. Sairasteluiden lisäksi ovat nämä muutama edellinen viikko olleet suoraan sanoen jotenkin aivan hanurista. Ja jep, olen ehkä saattanut myös hieman seurailla horoskooppiani ja laittanut kaikki mahdolliset vastoinkäymiset Merkuriuksen perääntymisen piikkiin, jonka vuoksi uusia projektejakin suositeltiin aloitettavaksi vasta 20.8 alkaen, jolloin laitoin pipohommat tulille. HAHA! Ja kumma kyllä, heti kun tuo vastoinkäymisten Merkurius väistyi, on onni kääntynyt taas päälaelleen. Olen joko todella herkkä planeettojen energioille, tai sitten vain tosi helposti horoskooppien vietävissä. Eihän siinä..

Nuo Acnen Peg-farkut ostin muuten Köpiksen reissulta ja ovat niin mukavat jalassa!! Todella joustavaa materiaalia ja juuri semmoiset, jotka laittaisi mielellään jalkaan vaikka viikon jokaisena päivänä. Edelleen harmi, etten onnistunut löytämään näitä sopivassa koossa käytettynä, mutta olen heinäkuusta saakka kyllä haaveillut melkein päivittäin uudesta farkkujen metsästys-reissusta niihin Köpiksen 2nd hand-liikkeisiin. Tästä eteenpäin kun vielä tietää, minne jatkossa suunnata 🙂

Nyt kuitenkin hoidan pari työjuttua, jatkan parantelua ja pakkailen illalla pipot kohti uusia koteja. JÄNNITTÄÄ!!

Palataan <3

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Tyylini kulmakivet X 7

Tyylini ei ole vuosien varrella kokenut mitään suuria mullistuksia. En ole siis tyyppi, jonka elämän varrelle mahtuisi tyylisuuntauksia ja kausia laidasta laitaan, vaan olen aina oikeastaan ollut melko samanlainen. Jos tyyliäni pitäisi kuvailla muutamalla sanalla, olisivat ne sanat varmaankin: Rento, tyttömäinen, ajaton ja boheemi. Pyrin hankkimaan vaatekaappiini asioita, joita voin käyttää vuodesta toiseen ja joihin en heti kyllästy. Ennemmin siis hillittyä ja tylsää kuin semmoisia liian erikoisia juttuja, jotka lentävät kirppiskassiin parin käyttökerran jälkeen. Vaikka tyylini onkin pääpiirteittäin pysynyt samana, muuttuu se jatkuvasti tietyiltä osin. Vai olisiko tässä osuvampi puhua tyylin ”kehittymisestä”? Listasin tähän muutamia tyylini kulmakiviä..

2nd hand. Tämä kohta ensimmäisenä, koska kyseessä on asia, jonka nykyään koen erityisen tärkeäksi ja myös se, mitä pyrin kannattamaan. Siis vaatteiden ostamista käytettynä. Nykyään jos tarvitsen jotain uutta, esimerkiksi hameen kesäksi, suuntaan heti ensimmäisenä UFF:ille, josta usein sitten löytyykin se etsimäni ja ihan vielä pilkkahintaan. Vaikka ostankin vaatteita nykyään suhteellisen harvoin, koen että kierrätetyn vaatteen ostaminen on huomattavasti pienempi paha kuin shoppailla viikottain fast fashionia, johon toki itsekin silloin tällöin sorrun, mutta silloin olen hankintojeni kanssa valikoivampi ja vältän esimerkiksi viskoosi- ja akryylivaatteita. Kirppikselle suosittelen suuntaamaan erityisesti jos etsit jotain seuraavista: Hameet (esim nahka-, mokka-, kesä-, tai villahameet), farkkutakit, neuletakit, tai mekot.

Musta. Vaatekaappini yleisin väri nimittäin. Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että musta on aina varma valinta. Helppo yhdistellä, eikä koskaan mene muodista pois kuten jotkut kausivärit, joihin saattaa liikaa käyttämällä kyllästyä. Olen ostanut vaatekaappiini vuosien varrella mustia kestäviä perusvaatteita, joita voi helposti käyttää vuodesta toiseen. Pari asiaa kuitenkin puuttuu: Syksyllä pitäisi uusia mustat arkifarkut, sekä neuloa täydellinen musta kashmirneulepaita.


Rentous. Huoleton rantatyyli ja yleisesti rentous on se mitä rakastan. Haluan, että vaatteet ovat mukavia päällä ja myös näyttävät siltä. Vaikka tyylini on aina ollut suurinpiirtein samanlainen, on se viime vuosina hioutunut lopulliseen muotoonsa ja semmoiseksi, jossa todella koen olevani juuri minä.

Minimalistisuus. Simppelit jutut ja leikkaukset ovat juttuni. Oman kokemukseni mukaan liian erikoiset printit, leikkaukset ja vaatekappaleet on niitä, joihin kyllästyy helpommin ja joita pahimmassa tapauksessa tulee käytettyä vain pari hassua kertaa. Yksinkertaisuus on yhtä kuin käytännöllisyys. Sama pätee myös esimerkiksi koruihin ja asusteisiin. Siroja minimalistisia koruja voi käyttää melkeinpä missä tahansa asussa, samoin kuin simppeliä mustaa arkilaukkua.

Helppo yhdisteltävyys. Ja tämähän on nimenomaan sen kestävän vaatekaapin avainjuttu! Se, että kaapista löytyy juuri ne peruselementit, joilla voi luoda ajattoman tyylin tiettyjä peruspalikoita yhdistelemällä. Pellavaiset t-paidat parissa eri värissä, parit erilaiset arkifarkut (esimerkiksi pillit ja girlfriendit), puuvillaiset printittömät t-paidat (tai toki myös printilliset tuomaan piristystä), sekä simppelit neuleet ovat semmoisia, joista saa helposti koottua kiireisenäkin arkiaamuna järkevän asun. Esimerkiksi t-paidat ostan usein Gina Tricotilta, joissa olen todennut olevan erinomainen hinta-laatusuhde. Myös silloin kun kaipaan jotain uutta ja haluan hullutella, saatan ostaa Ginalta yhden tai kaksi erikoisempaa printti-teepparia. Farkuista taas löytyy pienemmän budjetin ostajille H&M:ltä nykyään erinomaisia 🙂

Korvarenkaat. Rakastan niitä! Vaikka virallinen korvarengasbuumi aina tulee ja menee, ovat ne olleet itselläni enemmän tai vähemmänn käytössä jostain yläasteajoista asti. Korvarenkaat ovat ajattomat ja ne tuovat pienellä vaivalla asuun ”sitä jotain”, tietty sama efekti on millä tahansa muillakin korvakoruilla, mutta renkaat ovat ehkä käytännöllisimmät ja sopivat useaan eri tyyliin.

Tennarit. Rakastan mukavia kenkiä ja myös niiden suhteen käytönnöllisyyttä. Mielestäni tennarit piristävät kivasti esimerkiksi mekkoasua ja tuovat tietynlaista rentoutta. Jos jotain olen, niin tennarigirl 4ever 😀 Ja kesällä tietty flipflopien perään!

Itse uskon siihen, että kun löytää sen oman tyylinsä, ei niillä trendisuuntauksilla ole juurikaan väliä. Ainakin itse huomaan, että tietyt asiat ovat ja pysyvät, vaikka vuodet vaihtuvatkin.

 

Ps. Vaikka tiedän, että vihjailut ovat maailman ärsyttävimpiä, mutta nyt on pakko 😀 Huomenna blogissa luvassa uutisia ja (minulle) isoja juttuja, joten pysytään kuulolla <3

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.