Maailmanympärysmatkan kohokohdat

Näin reissun jälkimainingeissa ovat monet ystävämme kysyneet, että mikä paikka oli mielestämme paras ja mitä kohteista jäi mieleen? Olemme myös tehneet Tommin kanssa keskenämme listauksia omista suosikeistamme, mutta ajattelin käsitellä kohteita vielä näin omassa postauksessaan 🙂

Kiteytettynä olin itse tyytyväinen kaikkiin kohteisiin, jotka kuitenkin loppupeleissä tarjosivat melko erilaisia ja monipuolisia kokemuksia. Voisin mennä jokaiseen paikkaan uudelleenkin ja suosikkien valinta on vaikeaa, mutta..

Los Angeles

 

Koko reissulta olivat omat suosikkini aivan ehdottomasti ensimmäinen kohteemme Los Angeles ja toinen kohteemme Moorea. Tosin, näin olin ajatellutkin jo alkuun ja onhan Los Angeles ollut muutenkin jo vuosia meidän ylivertainen suosikkikohteemme, jonne on aina yhtä mukava palata. Ranskan Polynesia oli ollut oma haaveeni niin monta vuotta, että täytyy sanoa tuon etapin olleen minulle todellinen unelmien täyttymys. Ja juuri niin ihana kuin olin ajatellut, varsinkin lumoavan kaunis Moorea.

Aivan hurja ikävä Loseihin, taas!

Moorea

 

Aivan ylivertaisesti täytyy todeta, että Moorea on kaunein paikka, jossa ikinä olen käynyt. Paratiisisaari siis aivan sanan varsinaisessa merkityksessään. Hämmästelin jokaisena päivänä saaren kauneutta, joka oli kuin suoraan sadusta. Kukkia, vihreitä laguuneja ja korkeita huippuja. Vaikka saari onkin pieni, tarjoaa se silti todella monipuolisia kokemuksia ja maisemia.

Useana iltana kävelin pimeällä tuonne laiturille ihmettelemään täydellistä tähtitaivasta, bongailemaan lentokoneita ja tähdenlentoja. Ihmettelimme myös vaaleana hohtavaa Linnunrataa ja löysimme joka ilta uusia tähtikuvioita.

Tahiti

 

Kahden Moorealla vietetyn viikon jälkeen matkasimme lautalla Ranskan Polynesian pääsaarelle Tahitille, jossa yövyimme viisi yötä täydellisen mustahiekkarannan äärellä. Tuplasateenkaaria ja mielettömän kauniita auringonlaskuja, myös Tahiti oli äärimmäisen kaunis, mutta silti kovin erilainen Mooreaan verrattuna. Ainoa asia, joka Ranskan Polynesiassa tympi, oli todella korkea hintataso kaikessa.

Uusi-Seelanti

 

Uudessa-Seelannissa kiertelimme autolla pohjoista saarta ja etappimme olivat Waihi Beach, Ohope, sekä Raglan. Pidin näistä kaikista, mutta omaksi suosikikseni nousi aivan ehdottomasti pieni Raglanin hippikylä saaren länsirannikolla, jossa olisi viihtynyt pidempäänkin. Päiväreissulla ajoimme Tairuaan ja Hot Water Beachille.

Reissun suurin yllättäjä oli ehdottomasti Uusi-Seelanti, johon suhtauduin ennakkoon melko avoimin mielin. En rehellisyyden nimissä tiennyt juurikaan, mihin siellä kannattaa mennä, mitä nähdä tai ylinpäänsä juurikaan uusiseelantilaisesta kulttuurista. Kuten aikaisemmin kirjoittelinkin, yllättivät eniten ihmisten ystävällisyys, rentous ja autenttisuus. Muihin kohteisiin verrattuna oli turismia loppupeleissä verraten vähän, pienet kylät yllättivät positiivisesti hyvällä fiiliksellä ja rauhallisuudellaan.

Eräs ystäväpariskuntamme on lähdössä Australiaan tänä vuonna ja he kyselivätkin, että kannattaisiko samalla reissulla nähdä myös Uusi-Seelanti? Meidän mielestämme aivan ehdottomasti! Mielestäni Uusi-Seelanti on aivan liian pimennossa esimerkiksi Australiaan verrattuna, ottaen huomioon kuinka monipuolinen maa on. Toki, saarivaltion kaukainen sijainti on varmasti suuri syy siihen, ettei Uusi-Seelanti tule kyseeseen ihan jokavuotisena matkakohteena, mutta kerran elämässä-juttuna suosittelen aivan kaikille. Luonto, ihmiset ja yleinen meininki yllättävät takuuvarmasti positiivisesti. Varsinkin luonnon monimuotoisuutta jaksoin ihmetellä kerta toisensa jälkeen. Välillä olimme kuin Jurassic Parkissa ajellessamme sademetsissä ja hetken päästä vaihtuivat maisemat peltoihin.

Australia

 

Viimeinen kohteemme reissulla oli Australian Gold Coast. Lensimme Aucklandistä Brisbaneen (muistaakseni noin 4h) ja Brisbanen kentältä otimme junan Gold Coastille. Australian viikkoina ajoimme myös muutamaksi päiväksi tunnin matkan päähän etelään Byron Bayihin, vierailimme Currumbinin Wildlife Sanctuaryssä katsomassa pelastettuja eläimiä, köröttelimme bussilla Burleigh Headsiin, Coolangattaan ja noin muuten otimme melko rennosti matkan viimeisessä etapissa. Yksi kohokohdista oli ehdottomasti Crystal Castle ja yleisesti Byron Bay.

Gold Coastilla majoituimme Palm Beachillä Royal Palm Resortissa, johon mainitsin olleeni tyytymätön. Palvelu oli tympeää, eikä netti toiminut kuin respassa. Matkan edetessä muutin hieman mielipidettäni huoneistohotellin suhteen ja totesin, että kai sitä olisi paljon huonommassakin paikassa asustaa. Noin yleisesti kiinnostaa Australiassa tämän reissun jälkeen yhä enemmän Perth, pohjoinen Queensland ja autiomaat.

Mietimme myös viime viikolla, että jos olisimme saaneet valita yhden kohteen, jonne reissu olisi vielä jatkunut, mikä se olisi ollut? Tommi olisi valinnut Balin tai Sri Lankan, minä itse taas Fidzin, Samoan tai Balin. Jos matkasuunnitelmaan olisi vielä saanut tehdä pienen muutoksen, olisimme ottanut yön-parin stopoverin Singaporeen paluulentoja helpottamaan, vaikka sinänsä reitti yhdellä vaihdolla olikin Australian lennoksi melko simppeli.

 

Mikä kohteista kiinnosti teitä eniten?

 

Ps. Jos teitä kiinnostaa lukea postauksia jostain tietystä paikasta, löytyy blogin alalaidasta haku-toiminto, jolla voi hakea aiempia matkapostauksia 🙂

 

Postaus sisältää kaupallisen linkin

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Suomi, täältä tullaan!

Tänään on ollut viimeinen kokonainen reissupäivämme ja olo on kyllä haikea. Aamulla heräsin ennen seitsemää meren kohinaan ja mietin, että tänään alkaa viimeinen päivämme Australiassa. Vastahan joulukuussa lähdimme reissuun ja kotiinpaluu tuntui niin kaukaiselta. Nyt onkin sitten takana 2,5 kuukautta, neljä maata, lukuisia kaupunkeja, rantoja, lämpimiä päiviä, kaikkein eniten kuitenkin unohtumattomia muistoja ja kokemuksia.

Aivan vielä en allekirjoita sanontaa ”Borta bra, men hemma bäst”, mutta katsotaan sitä sitten ensi viikolla. Pidempi reissu on kuitenkin selkeyttänyt ajatuksia, tuonut arvostusta kotielämälle ja laajentanut maailmankuvaa entisestään tavalla, jota ei voi rahassa tai mammonassa mitata. Silti, fiilis on juuri nyt melkeinpä semmoinen, että tekisi mieli itkeä. Tulevathan muutokset usein shokkina ja tietyllä tavalla on tähän matkalaukkuelämään tottunutkin. Ainiin ja yksi asia, jonka täällä on oppinut on se, kuinka vähällä tavaralla sitä oikeasti tulee toimeen!

Huomenna lähdemme aamulla aikaisin kohti Brisbanen lentokenttää ja Singaporen kautta Helsinkiin. En yleensä ikinä jännitä lentoja, mutta tällä kertaa stressaan kieltämättä vähän pitkää kotimatkaa ja tietysti kotiinpaluuta noin yleisesti. Meitä odottaa kotona remontin jäljiltä viittä vaille valmis kylpyhuone ja olen kyllä siitä melko innoissani! En malta odottaa, että pääsen tekemään kylppäripostausta 😀

Se täytyy sanoa, että vaikka tähän reissuun onkin uponnut aivan järkyttävästi rahaa ja paljon enemmän, kuin mihin alunperin varautui, ei harmita kyllä yhtään. Loppupeleissä, mihin saman summan saisi vuosien varrella kulutettua turhempiinkin asioihin, tämmöisen irtioton muistaa ikuisesti. Mikäli joku teistä on joskus harkinnut tai haaveillut pidemmästä matkasta, kannustan siihen lämmöllä!! Aloita säästäminen vaikka heti seuraavasta palkasta, kylvä haave ensin ajatuksen tasolla ja anna sen hautua. Voi nimittäin olla, että jossain vaiheessa aika on kypsä ja mahdollisuus moiseen tulee eteen, onhan tuossa hetkessä kiva jos on rahaa säästettynä. Hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla, työpaikan vaihdon yhteydessä, kyllä elämässä aina tulee sopivia ajankohtia 🙂

Kävimme eilen bussilla pyörimässä Coolangattassa ja Kirrassa (kuvat eivät tosin sieltä), jossa oli melkoisia jättiaaltoja ja paljon huippusurffareita vedessä. Tänään kävin reissun viimeisellä rantalenkillä, nukuin päiväunet, pakkasin ja nyt sitten odotellaankin huomista. Iik!

 

Palataan siis viimeistään kotoa!! Energistä viikon alkua ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Australialaista elämäntyyliä ja parhaita juttuja

Arvatkaa! Olen pikkuhiljaa alkanut pitää yhä enemmän Gold Coastista. Maagiset auringonlaskut ja kilometrikaupalla jatkuva valkoinen hiekkaranta ovat näköjään saaneet minut pauloihinsa. Jälkeenpäin täytyy todeta, että alkushokki johtui varmaankin juuri suuresta kontrastista pieniin kyliin, joissa olimme käyneet ennen tätä, jolloin ”iso maailma” tuntui järkytykseltä. En nyt välttämättä muuttaisi juuri tähän Palm Beachille, mutta onhan Australiassa tiettyä taikaa, vaikka kaikki vaaralliset eläimet hieman pistävätkin jännittämään. Näimme viime viikolla Australiassa asuvaa ystävääni Meriä, joka itseasiassa on myös ihkaensimmäisiä blogiystäviäni jo 10 vuoden takaa (!!!), enkä voinut uskoa kun hän kertoi, että kengurut vierailevat säännöllisesti heidän kotipihassaan. Epistä!

Vaarallisia hämähäkkilajeja löytyy täältä ainakin pari (redback ja funnel web), sekä jättihämppis huntsman, joka ällöttävyydestään huolimatta on vaaraton. Reissun alussa pelotteli Tommi minua jättihämpeillä ja olin suurinpiirtein kaikesta rapinasta niskakarvat pystyssä. Loppupeleissä eivät nuo vaarallisetkaan hämähäkit ole mitään aivan jokapäiväisiä ilmiöitä, joita tarvitsisi täällä jatkuvasti pelätä. Olemme kuulleet täällä pitkään asuneilta, etteivät he välttämättä ole koskaan edes nähneet noita myrkyllisiä hämähäkkejä, tosin niitä jättiläisiä ovat meidän havaintojen mukaan nähneet kaikki, paitsi me 😀 Silti on täällä lapsen kanssa huomattavasti varovaisempi, kuin esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, varsinkin ulkoillessa ja leikkipuistoissa!


Käsitykseni mukaan useimmille australialaisille on luontaista elää auringon rytmin mukaan, eli nukkumaan mennään aikaisin illalla auringon laskettua ja herätään todella aikaisin auringonnousun aikaan. Jopa viideltä on täällä ”normaali” aika herätä aamulla, huh. (Okei, myös minulle se on ollut vuosikaudet normaalia, vaikka heräänkin useimmiten kotona pimeyteen :D) Olen usein kuikuillut aamulla parvekkeelta rannalle ja alkuun ihmettelinkin, kun ihmiset ovat jo kuudelta aamulla täysissä meiningeissä kävelemässä, surffaamassa tai lenkittämässä koiria. Vuorokausirytmin puitteissa viihtyisin asustaa täällä varmasti mainiosti, ihmiskeho kun on luotu juuri tämmöiseen rytmiin. Voisin kuvitella, että mm. uniongelmia varmasti esiintyy täällä huomattavasti vähemmän, kuin meillä Suomessa. 

Olen syönyt täällä päivittäin aamiaiseksi papaijoita, dragon fruiteja ja mangoja, joiden sekaan laitan kookosjogurttia. Ihan superhyvää! Olen näiden parin viikon aikana saanut itseni kookosjugu-koukkuun ja ostanut jo kolmelta eri merkiltä 😀 Löytyykö Suomesta tämmöistä?!

Lempparihedelmääni papaijaa on tullut kulutettua myös voiteen muodossa. Papaw Ointment on paikallinen monitoimivoide, joka on valmistettu fermentoidusta papaijasta. Voide sisältää paljon C-vitamiinia ja ihoa uudistavia entsyymejä, tätä voi käyttää esimerkiksi pieniin ihovaurioihin, ihottumaan, lapselle ja varsinkin huulirasvana tämä on ihan huippu. Suomessakin myydään vastaavaa (tämä P’uren Papayacare Papaya Ointment), mutta kannattaa ehdottomasti ostaa mukaan paikallisesta marketista, jos matkustaa Australiassa 🙂

Suomalaisittain kun olen itsekin todennut, että sitä pidetään todella outona jos menee nukkumaan esimerkiksi yhdeksältä illalla (saati sitten aikaisemmin) tai jos herätään kello kuudelta tai jopa sitä ennen. Tämmöisen rytmin kanssa itse lähestulkoon aina eläneenä tuntuu jotenkin ihanalta huomata, että jossain päin maailmaa se on täysin tavallinen juttu. Suomessa nyt on mahdotonta nauttia samanlaisesta rytmistä ympäri vuoden, koska talvella on pimeää kun heräät ja pimeää jo tuntikausia ennenkö menet nukkumaan, kesällä taas täysin päinvastoin kun valoisaa on ympäri vuorokauden. Täällä aurinko laskee seitsemän jälkeen ja nousee viiden maissa. 


Vieraillessani viimeksi Sydneyssä vuoden 2011 alussa ihastuin kaupunkiin kovin ja tuolloin selailinkin reissun jälkeen rahoitusalan työpaikkoja Sydneystä tavallaan puolivitsillä. Ihan työpaikkoja en lähde täältä selailemaan, mutta en tosiaankaan ihmettele, miksi moni suomalainen tänne muuttaa. Kaksi ääripään maata tavallaan täydentävät toisiaan, eikä kyllä haittaisi skipata vaatekriisejä aina jokaikinen talvi.

Mistä tulikin mieleen, että ensi viikolla (apua) ollaankin jo kotona tekemässä lumitöitä! Vai onko siellä vielä edes lunta? 😀

 

Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Crystal Castle

Yksi eniten odottamistani jutuista Australiassa oli Byron Bayn lisäksi Crystal Castle & Shambhala Gardens, joka sijaitsee noin 20 minuutin ajomatkan päässä Byron Baystä. Kaikille vähänkin hihhulimielisille ja astetta erilaista nähtävyyttä kaipaaville on Crystal Castle mitä täydellisin paikka vierailla. Olin itse odottanut noin vuoden pääseväni tuonne ja kyllä, tämä oli yksi niistä syistä, miksi Australia valikoitui kohteeksi maailmanympärysmatkallemme 😀

Minä maailman suurimman ametistin kanssa, heh 😀

Crystal Castle on siis käytännössä iso puisto sadenmetsän kyljessä, josta löytyy erilaisia isoja kristalleja, buddha-patsaita, kristalli-labyrintti, sademetsäpolku, terveyskahvila, kivimyymälä ja jopa pieni leikkipaikka lapsille. Päivän mittaan järjestetään erilaisia workshopeja, kuten meditaatiota, äänimaljahoitoa (tämä on muuten niin siistiä!) ja puu, jonne sait käydä ripustamassa paperille kirjoitettuja toiveita tai manifestointeja. Ja minähän muuten kävin ripustamassa omat laput 🙂

Tunnelma oli kieltämättä Crystal Castlessa todella rauhoittava ja jollain tapaa seesteinen. Toki, ainahan luonnon helmassa tuntee olonsa rentoutuneeksi, mutta tuolla oli tietynlainen rauha läsnä. Todella hyvä paikka paeta esimerkiksi Gold Coastin kuhinaa hetkeksi! Jos olisimme olleet ilman lasta, olisin luultavasti ottanut vielä osaa workshopeihin ja viettänyt aikaa enemmänkin kuin vain muutaman tunnin 🙂

Jätti-ruusukvartsi!

Noin kokonaisuudessaan tykkäsin paikasta, mutta pieni rahastamisen maku oli kyllä läsnä. Kivet olivat todella ylihintaisia ja kahvila kallis, mutta näin jälkeenpäin voisin sanoa, että jo ihan pelkästään maisemienkin vuoksi kannattaa käydä katsastamassa paikka. Me vierailimme sateisena päivänä, joten ainakin meidän aikaan oli melko rauhallista. Sisäänpääsymaksu on aikuiselta noin 20€ (32AUD) ja pikkulapset pääsevät ilmaiseksi.

Kävin myös niin erikoisessa jutussa, että huhhei. Nimittäin kuvauttamassa aurani 😀 Täytyy muuten pistää IG Storiesiin joku päivä aurakuva, haha. Kyseinen lysti maksoi 60AUD (!!!), mutta en yksinkertaisesti voinut vastustaa ja pojatkin olivat kiinnostuneita saamaan selville, että mistä hommassa on kyse. Istuin penkissä kädet ihme anturoilla kun minusta otettiin kuva erityisellä ”aurakameralla”. Sinänsä kiinnostavaa, koska aurajutut ovat kieltämättä kiinnostaneet jo kauan ja oli mielenkiintoista nähdä oma aurani, vaikka en rehellisyyden nimissä itsekään ole tästä aivan vakuuttunut.. Noh, tulipa koettua! Aurani on sini-valko-pinkki ja sain kuvauksen mukana myös lyhyen tulkinnan aurastani. Herkkyys ja luovuus ovat juttuja, jotka toistuivat taas kerran. Samoin sain kuulla, että minulle on hyödyllistä toteuttaa itseäni luovasti esimerkiksi kirjoittamalla tai käsitöiden avulla, mikä sikäli on hassua kuulla täysin minua tuntemattomalta ja tottahan tuo olikin.

 

Onko joku teistä käynyt Crystal Castlessa? 💎🦄🌸

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Byron Bay

Viimeiset päivät olemme hengailleet Byron Bayssä ja kuten arvelinkin, olen tykännyt paikasta hurjasti. Rentoa meinkinkiä, boheemia kulttuuria, kristalleja (ja muutenkin paljon hihhulijuttuja), unohtamatta mehubaareja ja suloisia pieniä kahviloita. Gold Coastilta ajoi tänne tunnin ja tuntuu, että maisemat muuttuivat kertaheitolla luonnonkin suhteen. Se on todettava, että täällä on aivan äärimmäisen kaunista! (Ainiin ja tunnin aikaero Gold Coastille kun huristelimme Queenslandin ja NSW:n rajan yli, melkoista :D)

Tommi on käynyt Byronissa aikaisemmin noin 10 vuotta sitten ja tuossa ajassa on paikka muuttunut kuulemma aivan hurjasti. Itsekin ehkä odotin astetta rauhallisempaa pientä hippikylää, mutta näinhän siinä usein käy kun jonkun paikan suosio kasvaa ja niin myös kaupallisuus siinä samassa. Sanoisimmeko, että näin verraten Uutta-Seelantia tänne, oli Raglan ehkä juuri niin ihanan rauhallinen ja edelleen todella ”aito”, samanlainen hiljainen minikylä, jollainen Byron Bay on ehkä tuolloin 10v sitten ollut. Ehkä kontrasti on taas suuri, koska kävimme Raglanissa ensin, mutta suosittelen Byron Baytä ehdottomasti silti, mikäli reissaa täällä suunnalla 🙂 Ihanaa vaihtelua Gold Coastiin!

Kävimme tänään aamulla Byron Bayn majakalla, josta on upeat maisemat ja Australian mantereen itäisin kolkka. Bongailimme korkeuksista myös delfiiniparvia. Eilen ja tänään on ollut pilvisempi ja ajoittain sateinen sää, joka ei ole haitannut kyllä ollenkaan. Kolmenkymmenen asteen kuumuuteen kelpaa mainiosti välillä ihanan ”viileät” +26c-päivät. Mun keho on ollut heti jossain kriisitilassa ja olen kulkenut kaksi päivää huppari mukana, haha!

Suomalaisena on tottunut siihen perinteiseen, että silloin kun paistaa aurinko, ei missään nimessä voi olla ainakaan sisällä, koska ei voi tietää milloin on seuraavan kerran lämmintä. Täällä on hieman muuttunut asenne tämän suhteen, koska päivän kuumimpaan aikaan ei yksinkertaisesti jaksa olla tuntia kauempaa ulkona! Ollaan varsinkin pojan kanssa ajoitettu ulkoilujuttuja ja rantaleikkejä joko aamu- tai iltapäivälle, jolloin ei ole niin kuuma. Siksi nämä viileämmät päivät ovat olleet kuumuuden keskellä kivaa vaihtelua. Maanantaina ulkona oli +35c ja olin meidän kävellen tehdyn eläintarhareissun jälkeen aivan kuitti! Juuri kun vielä aikaisemmin kehuskelin, että kuumuuteen tottuu, heh 😀

Eilen käytiin Crystal Castlessa, joka oli kiva kokemus. Postasinkin IG Storiesiin vierailusta siellä, mutta voisin tehdä blogiin vielä erillisen pläjäyksen tuosta. Kävin mm. niin erikoisessa aura-kuvauksessa, että siitä on ehkä pakko kirjoittaa jotain 😀

Meillä on täällä jo perjantai-ilta, joten kivaa viikonloppua!

 

 

Ps. Yritän ensi viikolla saada blogiin ohjeen virkkaamaani toppiin, jonka vilautin pikaisesti storiesissa. Pakko sanoa, että olen tällä kertaa todella tyytyväinen lopputulokseen!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.