Elämä jatkuu

Ajatukset ovat tällä viikolla olleet hieman sekavat ja tunteet menneet laidasta laitaan. On ollut todella vaikea keskittyä mihinkään ja tuntuu kuin kaikki voimat olisivat yhtäkkiä huvenneet. Tiedättekö kun kuulette musertavia uutisia, tuntuvat omat arkiset asiat niin turhanpäiväisiltä. Somen päivittäminen, säästä valittaminen ja kaikki nuo seikat, jotka oikeasti ovat täysin merkityksettömiä suuressa mittakaavassa. Elämän ylä- ja alamäissä olen itse kuitenkin saanut aina voimia ja energiaa blogista, varsinkin siitä kun saa kirjoitettua ajatuksensa konkreettisesti tänne virtuaalipaperille.


Usein silloin asiat myös ovat helpommin käsiteltävissä ja nuo ehkä alitajunnan piiloissa kytevät asiat nousevat omaankin tietoisuuteen. Surun keskellä tuntuu todella vaikealta ja itsekkäältä ajatus siitä, että oma elämä jatkuu normaalisti. Mutta tiedättekö, pakkohan se on. Vaikeissa tilanteissa voi tuska lisääntyä siitä, että antaa sille yliotteen. Siksi haluan tästä eteenpäin pitää aiheen blogin ulkopuolella, vaikkei se tietysti tarkoita sitä, että asia olisi unohdettu.

No mitäs muuta tässä on ollut meneillään? Olen saanut teiltä useampia pipotilauksia ja talven viimeinen pipomallistokin on tässä työn alla niiden toppien ohella. Kuvien pinkki pipo on juurikin yksi niistä! Yhtä päivää lukuunottamatta olen tämän viikon aikalailla vain kököttänyt kotona. Ihan vain siksi, koska on tuntunut siltä. Niin monta viikkoa tuli reissattua eestaas ja nyt tuntuu ihanalta ajatus siitä, että olen voinut päivisin nauttia edes pienen hetken omasta rauhasta, tehdä työjuttuja, käsitöitä ja katsoa Netflixistä dokumentteja eri aiheista. (Okei, olen kylläkin käynyt Bixun kanssa myös tunnin lenkeillä, ettei ole mennyt ihan sohvaelämäksi, eilen saimme myös Maui Beben takaisin äidiltäni hoidosta <3)

Ja ei varmasti tule yllätyksenä kun kerron, että yksi suurimmista shokkijutuista Suomeen paluussa on pukeutuminen.. Kun on viikkokausia laittanut jalkaansa flipflopit tai lenkkarit, eikä ole käyttänyt farkkuja varmaan kolmeen kuukauteen, tuntuu niin oudolta palata ”normaaliin”. Tällä viikolla ajattelin, että aivan sama, lähden asioille vaikka villahousut jalassa, koska ei vain jaksa miettiä 😀

Rentouttavaa viikonloppua! Kertokaa ihmeessä, mitä teidän perjantaihin kuuluu? 💫

 

Ps. Ensi viikolla yritän vihdoinkin saada kylppäripostauksen blogiin, kunhan saan ensin kuvat otettua✨

 

Pps. Vinkki! Elloksella on muuten sunnuntaihin saakka -25% alennus koko omasta valikoimasta, myös huonekaluista. Koko valikoima löytyy täältä 🙂

 

Kuvat Jutta

Sisältää kaupallisen linkin

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

DIY: Vauvan helpot ja nopeat villatöppöset

Uudessa-Seelannissa tuskailin neulomisvajareissani, että mitä ihmettä saisin tehtyä villasukista jääneistä jämälangoista. Googlettelin ohjeita ja päätin, että tekisin lämpöiset villatöppöset vauvalle. Normaalikokoisiin villausukkiin verrattuna oli näiden tekeminen todella yksinkertaista ja nopeaa, meniköhän minulta näihin muutama tunti. Ainiin ja selvennyksenä, että meille ei ole tulossa perheenlisäystä, nämä sukat annoin Australiassa lahjaksi ystävälleni Merille, joka saa tyttövauvan kesällä 🙂 Nämä omani ovat melkolailla vastasyntyneen kokoa, eli todella pikkuiset. Jos villasukkien neulominen kiinnostaa ja tuttavapiiristä löytyy odottavia äitejä, ovat vauvan villasukat helppo tie aloitta villasukkien neulominen ja mielestäni myös aivan ihana lahja! Bongasin ohjeen tästä blogista.

Mitä tarvitset?

 

3,5mm sukkapuikot (esimerkiksi nämä bambupuikot) ja villalankaa. Itse käytin näissä tätä Socki-villasekoitelankaa, mutta vauvan neuleisiin sopii erinomaisesti esimerkiksi kutittamaton merinolanka.

Ohje:

 

Luo 24s ja jaa neljälle puikolle, eli 6s/ puikko. Neulo ensin resoriksi noustinneuletta 2o, 2n haluamasi mitta. Näihin tein noin 2cm joustinneuleresorin. Tämän jälkeen aloitetaan helmineule, joka syntyy seuraavalla kuviolla: Neulotaan kahta eri kerrosta vuorotellen. Ensin kierros 1o, 1n koko kierros toistaen ja seuraava taas 1n, 1o, eli jokatoinen oikeaa, jokatoinen nurjaa, mutta nämä aina jokatoinen kerros kussakin järjestyksessä. Jatka tätä noin 4cm.

Kantapää: Siirrä kantalappua varten ensimmäisen ja viimeisen (1. ja 4.) puikon silmukat samalle puikolle ja jätä muut puikot odottamaan. Neulo kantalapun silmukoita tasona (eli edestakaisin) sileää neuletta 12 kerrosta. Seuraavalla nurjalla kerroksella neulo 8 silmukkaa, neulo 2 silmukkaa nurin yhteen ja käännä työ. Nosta 1 s oikein, neulo 4 s, tee ylivetokavennus, käännä työ. Jatka näin kunnes jäljellä on 6 silmukkaa. Keskellä on 6 silmukkaa, jotka pysyvät ja sivusilmukat kavennetaan pois kunnes jäljellä on enää keskimmäiset 6 silmukkaa.

Jaa jäljelle jääneet 6 silmukkaa kahdelle puikolle. Poimi sen jälkeen kantalapun vasemmasta reunasta 11 s. Neulo 2. ja 3. puikkojen silmukoilla helmineuletta, eli  1o 1 n ja seuraavalla  1 n 1 o. Poimi nyt myös kantalapun oikeasta reunasta 11 s. Jatka sen jälkeen neuloen 1. ja 4. puikolla sileää, 2. ja 3. puikoilla helmineuletta. Tee kiilakavennukset 1. puikon lopussa 2 viimeistää silmukkaa oikein yhteen ja 4. puikon alussa ylivetokavennus. Tee näitä kavennuksia siihen saakka kunnes puikoilla on jälleen 6 s / puikko. Sen jälkeen jatka 1. ja 4. puikoilla sileää ja 2. & 3. puikoilla helmineuletta 11 krs.

Aloita kärkikavennukset. Neulo 1. ja 3.  puikon lopussa 2 s oikein yhteen ja 2. sekä 4. puikon alussa ylivetokavennukset. Jatka näitä kunnes työssä on yhteensä 8 silmukkaa. Katkaise lanka ja vedä loppujen silmukoiden läpi. Päättele langat.

Aiotteko kokeilla näitä? 💕

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Ärsyttävät olettamukset bloggaamisesta x 4

Kivaa alkavaa viikonloppua Gold Coastilta! Kirjoitan viikonloppuna tarkemmin ajatuksiani lähenevästä kotiinpaluusta, mutta tänään listasin muutaman enemmän tai vähemmän ärsyttävän yleisen olettamuksen bloggaajista tai bloggaamisesta, jotka ovat tulleet vastaan myös itselläni tämän kymmenvuotisen bloggaamisen varrella. Olen kirjoittanut useita postauksia työstä somen parissa, ilmiöstä yleisesti ja valitettavasti myös siitä, millaisia olettamuksia monella edelleen tänä päivänä on tästä hommasta.

Oletus, että bloggaaja suostuu sovittuun yhteistyöhön tuotepalkkiolla, tai jopa sillä verukkeella, että voisi itse ostaa tuotteet alennuskoodia vastaan. Huoh. Blaah. Argh! Kyllä, joillain yrityksillä on edelleen pokkaa ehdottaa näitä tämmöisiä, eikä tunnuta aina oikein ymmärrettävän, ettei niillä shampoopurkeilla nyt ihan oikeasti makseta asuntolainan lyhennystä tai ruokaostoksia kaupassa.  Eri asia, että tästä tekemästään työstä pitäisi vielä itse maksaa! Vaihtotalous oli ja meni tuhansia vuosia sitten, tiedoksi vaan. Tottakai on eri juttu suositella omasta vapaasta tahdosta loistaviksi koettuja tuotteita ja sitä tekee mielellään, oli tuote sitten saatu tai omilla rahoilla ostettu. Tehdystä työstä, jolle asetetaan vaatimukset ja tavoitteet, tulee kuitenkin aina maksaa palkkio. Tuskinpa moni muukaan suostuisi tekemään töitä ilmaiseksi, miksi bloggaajien sitten pitäisi?

Tästäpä pääsemme seuraavaan kohtaan, eli olettamukseen siitä, että bloggaaja mainostaa kyllä ihan mitä tahansa, kunhan palkkion määrästä sovitaan. Jokainen edes vähän omaa mainettaan, brändiään ja yleisesti bloggaajauransa jatkoa ajatteleva osaa kyllä puntaroida yhteistyökumppanit sen mukaan, sopivatko ne blogin imagoon, vai eivät. Mitäs jos minä alkaisin postailla yhteistöitä pikavippifirmojen ja nettikasinoiden kanssa? Tai tahojen, joita vastaan olen aikaisemmin ollut jyrkästi? Entäpä jos vegaanibloggaaja postaisi eines-nugeteista vain sen tähden, että saa siitä rahaa? Olisivatko mielipiteet minkään suhteen enää sen jälkeen uskottavia? Ei, itse en myisi omaa uskottavuuttani ja kasvojani mistään hinnasta. Tai no ”mistään hinnasta”, jos joku olisi valmis maksamaan parisataatuhatta ja voisin sen turvin kaivautua maan alle häpeämään ja kadota kuin sumuun, olen valmis harkitsemaan 😀 Mutta noin pointtina, kuka tätä edes osittain työkseen tekevä olisi valmis omilla kasvoillaan riskeeraamaan tulevan kertaluontoisen helpon rahan toivossa? Tämä on kuitenkin yksi olettamuksista, jotka ärsyttävät kaikkein eniten. Että vaikuttajat ja bloggaajat olisivat rahanahneita ja lahjottavissa olevia mainoskanavia, jotka esittelevät mitä tahansa, jopa ilmaiseksi. Juuri tuossa olettamuksessa unohdetaan koko vaikuttajamarkkinoinnin ydin: Tuotteen ja vaikuttajan yhteensopivuus niin brändin, kuin arvojenkin suhteen.

Some on helppoa hommaa. Tätä sivusinkin jo aikaisemmin ”Bloggaajan työpäivä”-postauksessa. Bloggaajan työ on todella kokonaisvaltaista ja 95% ajasta teet juttuja, joista ei makseta sinulle mitään. Kuten ymmärrätte, täytyy tähän juttuun olla oikeasti tietynlainen intohimo ja rakastaa sitä mitä tekee. Kaikessa työssä on puolensa, kun tein töitä rahoitusalan asiantuntijana, istuin toimistolla 8h ja kun lähdin töistä kotiin, en miettinyt työjuttuja ennen seuraavaa työpäivää. Eipä joutunut koskaan stressaamaan työjutuista työajan ulkopuolella. Tässä hommassa onkin vähän eri, koska ”työ” seuraa sinua käytännössä kaikkialle, ainakin ajatuksen tasolla. Mutta sitten taas tuo tietynlaisia vapauksia, kuten mahdollisuuden organisoida hommat oman mielen mukaan tai työskennellä juuri silloin kun se sinulle parhaiten sopii. Välillä tuntuu, että kaikki, mikä ei liity ihmishenkien pelastamiseen tai rankkaan fyysiseen tekemiseen, ei ole lainkaan rinnastettavissa työhön. Automekaanikko joutuu käyttämään lihastyötä, mutta harvemmin työ on varmasti henkisesti todella kuormittavaa. Juristi joutuu käyttämään ratkaisu- ja päättelykykyään, mutta harvemmin on työ fyysisesti vaativaa. Onko näistä jompi kumpi vähemmän arvokasta työtä? Miksi siis bloggaajan tai yleisesti markkinointiviestintää tekevän työ olisi yhtään sen vähemmän tärkeää tai saati sitten ei ”oikeaa työtä”? Kuten olen jossain postauksessa aiemmin maininnutkin, löytyy jokaisessa työssä hyvät ja huonot puolensa, toisen työn vähättely kertoo kuitenkin ennen kaikkea vain henkilön omasta tietämättömyydestä asiaan. Kuka tahansa esimerkiksi bloggaajan työtä parjaava tai vähättelevä voi ryhtyä samaan ja näyttää sen, kuinka helppoa homma on. Tähänpä kun ei nimittäin edes koulutusta vaadita 🙂

Bloggaajat ovat pinnallisia. Toki monet bloggaajat pyrkivät (varsinkin nykyään) pitämään selvän pesäeron blogin ja henkilökohtaisen elämänsä välillä. Itse kirjoitan melko avoimesti ajatuksistani ja elämästäni, mutta totuus on kuitenkin se, että myös omalla kohdallani on blogiin näkyvä sisältö vain pintaraapaisu siitä oikeasta elämästä. Harvemmin ne perusarjessa tapahtuvat käänteet kuitenkaan päätyvät blogiin asti. Yksityisyys on kuitenkin henkilökohtaisin asia, joka yksilöllä on ja kukapa nyt haluaisi paljastaa julkisesti puolia itsestään ja seikkoja elämästään, jotka voitaisiin pahimmassa tapauksessa vetää arvostelun ja julkisen keskustelun kohteeksi? No tuskin kovin moni! Siksi pyrkii moni bloggaajakin pitämään tietynlaisen rajan ulospäin näkyvän ja henkilökohtaisen elämänsä välillä. Ehkä on kuitenkin aihepiiristä ja sisällön tyylistä riippuvaista kuinka ”pinnallinen” kuva ulospäin viestittyy. Jos tarkoituksena on tuottaa visuaalisesti kaunista sisältöä ja keskittyä tiettyihin aihepiireihin, voi tämä toki vaikuttaa pinnalliselta verrattuna bloggaajaan, joka keskittyy vähemmän visuaaliseen kuvasisältöön ja kirjoittaa esimerkiksi ajankohtaisista aiheista, koska ei ole sitä yhtä oikeaa tapaa bloggata. Toinen valitsee olla enemmän ”inspiraatiokanava”, toinen taas ottaa kantaa puheenaiheisiin ja ilmiöihin. Kuten kaikissa ammateissa, toki myös bloggaajien joukosta löytyy ihmisiä laidasta laitaan ja tuntuu jotenkin mustavalkoiselta leimata henkilö pinnalliseksi vain pintapuolisen blogin perusteella. Vähän kun yleistäisi, että kaikki ammatin x edustajat ovat tosikkoja, nörttejä tai mitä ikinä.

Onko teillä ajatuksia aiheesta? 🦄

 

Ps. Kuvan toppeja on nyt tosiaan minulla työn alla pieni mallisto!!! 🙂 Tarkoitus olisi tehdä muutama eri malli, eka valmistui juuri pari päivää sitten! Jee, en malta odottaa 🙂

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

DIY: Virkattu boho-toppi

Ah, en ole varmaan ikinä ennen ollut yhtä innoissani mistään jakamastani käsityöjutusta, kuin tästä virkatusta topista! Nuorena virkkasin ahkerasti, mutten silti koskaan mitään kovin monimutkaista. Nyt kuluneen vuoden aikana olen enemmänkin keskittynyt neulomiseen, mutta reissussa olen saanut hurjasti inspistä myös virkkaamiseen. Tämän topin jälkeen onkin suunnitelmissa virkata lisää toppeja ja myös muita, toivottavasti askel askeleelta hieman haastavampia juttuja.

Inspiraatio tähän toppiin lähti tosiaan Raglanista, jossa näin samantyylisiä eräässä pienessä putiikissa ja tuumasin, että tuommoinen on pakko yrittää tehdä, HETI! Vasta täällä Australiassa sitten löysin lankakaupan ja vitsi mikä nautinto onkaan päästä virkkaamaan / neulomaan pitkän tauon jälkeen, varsinkin kun on palava himo ja inspis johonkin tiettyyn juttuun. Muita ohjeita on tulossa lähiviikkoina!

Tämän topin työstäminen on melko yksinkertaista ja mahdollista myös aloittelijalle, jos nyt on kuitenkin virkkaamisen alkeet muistissa rättikässän tunneilta. En ole itse siis koskaan virkannut mitään monimutkaisia kuvioita ja täytyy myöntää, että kun etsin tähän netistä ohjeita, olivat ne aivan liian monimutkaisia, että olisin jaksanut keskittyä niihin (tai okei, edes välttämättä tajunnut kaikkea.. Totesin, että virkkausohjeiden terminologia on äärimmäisen sekavaa!!). Siispä selasin pääasiassa Pinterestiä ja kuvahakua, lähdin sitten päättäväisesti toteuttamaan toppia ilman mitään varsinaista ohjetta. Youtube-videosta katsoin ohjetta tuohon helman shell stitchiin, joka tuntui helpommalta oppia niin, että näet käytännössä kuinka kuvio syntyy 🙂

Anyway, uskon tämän olevan melkoinen ensi kesän hittijuttu myös Suomessa, joten jos topin valmistus omin käsin yhtään kiinnostaa, kannustan lämpimästi lähteä kokeilemaan! Nyt työn alla on pari muunlaista tämmöistä, yritän nimittäin saada tuntumaa, että mikä malli voisi olla mielekkäin. Laitan näistäkin kuvaa, kunhan valmistuvat. Jos joku käsitöihin liian laiska tai kiireinen tähän ihastui, olen harkinnut tekeväni muutaman kappaleen myyntiin. Näihin saa siis ilmaista kiinnostuksensa! Oma toppini on noin kokoa S, tätä on helppo muokata tekemällä kupeista tai ympärysmitasta isommat lisäämällä silmukoita ja senttejä 🙂

Tähän tarvitset:

 

3,5mm virkkuukoukku, esimerkiksi täältä löytyy edullinen.

1-2 kerää puuvillalankaa, menekki riippuu koosta ja helman pituudesta. Tähän omaani meni noin 100g lankaa. Itse käytin luomupuuvillalankaa, esimerkiksi tämä Soft Cotton-lanka sopii erinomaisesti ja tässä bambu-puuvillalangassa on valikoimissa ihanaa pellava-sävyä, jota himottaisi itsekin kokeilla.

Ohje virkattuun boho-toppiin:

 

Kupit: Luo 11 ketjusilmukkaa. Aloita virkkauskierros virkkaamalla jokaiseen silmukkaan kiinteää silmukkaa. Toisella virkkauskierroksella jatka työtä myös toiselle puolelle ”sateenkaaren muodossa” aina puolelta toiselle 180 astetta niin, että aina silmukoihin kello 11 ja kello 13 kohdalla virkataan jokaisella kierroksella aina 2 kiinteää silmukkaa. Näiden väliin jää 2 silmukkaa (joihin kumpaankin normaalisti yksi kiinteä silmukka/silmukka). Jatka tätä langan paksuudesta / käsialasta riippuen noin 20-21 kerrosta, kannattaa mallailla välissä, lopputulos riippuu käytettävän langan paksuudesta. Sopivaa kokoa voi myös mallata esimerkiksi kotona lappu-bikineistä. Kun kupit ovat valmiit, voi niitä kevyesti muotoilla käsin kolmion muotoon. Älä päättele lankoja, vaan jätä viimeinen silmukka auki jatkaaksesi työtä näistä kohdista.

Kuppien yhdistäminen: Aloita viimeisestä silmukasta, jonka olet jättänyt päättelemättä kuppiin. Luo 3 ketjusilmukkaa (isompaan kokoon 4-5), tätä mallasin katsomalla omista bikineistä kuppien välistä mittaa. Kiinnitä ketjusilmukat toisen kupin samaan kohtaan kiinteällä silmukalla. Jatka virkkaamalla seuraava kerros kiinteää silmukkaa ketjusilmukoiden päälle 2 kerrosta. Päättele.

Virkkaa toisesta kupista avoimeksi jääneestä silmukasta rivi kiinteää silmukkaa kuppien alle. Varo luomasta liian paljoa silmukoita / liian tiheään, jolloin jäljestä voi tulla lörppöä. Jatka kupin ohi luoden ketjusilmukkaa topin sivuosaksi / helmaksi. Oman sivuosani mitta on about 8cm, muistaakseni silmukoita oli ehkä 15-20? Tämä on makuasia, että kuinka pitkän kaistaleen tahtoo ja mitä kokoa tekee. Virkkaa kiinteää silmukkaa ja kun pääset toiseen laitaan, tee saman mittainen kaistale ketjusilmukkaa, josta lähdet seuraavalla kerroksella virkkaamaan kiinteää silmukkaa.

Virkkaa kiinteää silmukkaa topin resoriksi oman maun mukaan. Tässä omassa topissani on noin 5cm verran kiinteää silmukkaa. Alempana tulevan koristekuvion voi aloittaa halutessaan myös aikaisemmin 🙂

Aloita koristekuvio. Itse katsoin mallia tästä Youtube-videosta (alkaa kohdasta 9:00), jonka löysin vasta koristekuviota miettiessä. Huomasin vasta tuolloin, että videon toppi on melko samanlainen omani kanssa 😀 Siitä voi siis myös katsoa mallia, mikäli video tuntuu helpolta tavalta oppia! Tein tähän toppiin siis kaksi kerrosta koristekuviota, tätä voi halutessaan jatkaa tuon videon mallin mukaan niin pitkälle, kuin tahtoo. (Ainiin ja tämän oman ohjeeni koristerivin toinen kerros saattaa olla vähän erilainen kuin videossa kun en päässyt tätä tehdessä nettiin tarkistamaan!) Ohje kuitenkin sillä kuviolla, millä tämä kuvien toppi on tehty.

Ensimmäinen rivi: Virkkaa rivin alkuun 3 pylvästä. Luo yksi ketjusilmukka, koukkaa lanka koukulle (vähän kun lähtisit tekemään pylvästä) ja koukkaa koukku kolmanteen silmukkaan pylvääksi, niin että näiden kahden silmukan väliin jää 2 tyhjää. Luo nyt 3 ketjusilmukkaa, nappaa lanka koukulle ja koukkaa koukku pylvääksi samaan silmukkaan, johon äsken teit edellisen pylvään. Luo taas yksi ketjusilmukka, nappaa lanka koukulle ja koukkaa taas kolmen silmukan päähän pylvääksi niin, että väliin jää taas 2 tyhjää silmukkaa. Tee vielä kaksi pylvästä ja jatka samaa kaavaa rivin loppuun. Luo rivin päätteeksi vielä mahdollisuuksien mukaan 2-3 pylvästä päättämään kuvio. Rivin pitäisi näyttää samalta, kuin ylemmässä kuvassa, jossa reikäkuvio ja kolme pylvästä vuorottelevat.

Toinen rivi: Tee rivin alkuun taas 3 pylvästä. Tämän jälkeen luo yksi ketjusilmukka, poimi lanka koukulle ja hyppää edellisen rivin keskimmäiseen reikään, jonne tehdään 6 pylvästä. Luo taas 3 ketjusilmukkaa, nappaa lanka koukulle ja tee pylväs aiemman rivin kolmen pylvään keskimmäisen pylvään päälle. Luo taas yksi ketjusilmukka, nappaa lanka koukulle ja hyppää tekemään taas 6 pylvästä seuraavan reikäkolmikon keskimmäiseen. Toista samaa rivin loppuun ja luo loppuun vielä kuvion kohdasta riippuen 2-4 pylvästä. Älä päättele lankaa vielä!

Kun olet valmis koristekuvion kanssa, aloita resorin teko virkkaamalla kiinteää silmukkaa koko työn ympäri alareunaa lukuunottamatta. Reunan kiinteä silmukkarivi viimeistelee  reunat ja saa työn näyttämään huomattavasti siistimmältä.

Viimeiseksi remmit, jotka itse tein virkkaamalla ketjusilmukkaa nyöriksi niin, että kiinnität langan koukulla kohtaan, johon haluat tehdä remmin (eli kupit ja takaosa) ja lähdet tekemään ketjusilmukkaa. Lopuksi remmi päätellään ja varmistetaan solmulla. Remmien pituus on omassa työssäni noin 60 ketjusilmukkaa / 35-40cm (ei ole mittaa täällä). Jos haluat tukevammat remmit, voit myös tehdä nämä tuplalangalla tai virkata ketjusilmukan päälle yhden kerroksen kiinteää silmukkaa. Itse tein ekan harjoitteluversion paksumilla remmeillä, mutten ollut niihin tyytyväinen ja totesin nämä ohuet nätimmiksi 🙂

Jeee valmis! Kokonaisuudessaan on tämä melko nopea tehdä. Jos virkkaa vimmattua vauhtia voi tämmöisen saada päivän aikana tehtyä, noin muuten sanoisin aikaa menevän noin pari iltaa. Kysykää kommenteissa mikäli joku askarruttaa 🙂

Mutta mitäs tuumaatte topista? Lähdettekö kokeilemaan tämän tekoa? 🌸✨

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

DIY: Slim-villasukkien ohje naiselle ja lapselle

Villasukkien ohje sai aikaisemmin kannatusta, joten täältä pesee! Suomessa onkin sopivasti vissiin paukkupakkaset, eli nyt on hyvä aika työstää villasukkia. Olin koko syksyn miettinyt villasukkien neulomista, mutta mikä siinä sitten olikin niin vaikeaa saada homma loppuun asti? Olen viimeksi neulonut villasukat joskus yläasteella rättikässän tunnilla, joten ihan tuoreessa muistissa ei näiden teko todellakaan ollut. Sanotaan, että jos suoriutuu neulomaan villasukat, suoriutuu varmasti neulomaan ihan mitä tahansa. Antakaa myös armoa näille omille sukilleni, varmasti seuraavat ovat jo vähän heinommat 😀

Sanotaanko näin, että kantapään työstäminen oli kieltämättä ensimmäisellä kerralla melkoinen haaste näin 20 vuoden jälkeen.. Mutta parin sukan jälkeen onnistuu jo melkeinpä ilman ohjetta! Itse käytin apuna tätä Youtube-ohjevideota kantapäiden neulomiseen, oli muuten suureksi avuksi. Kannattaa katsastaa tuo video, mikäli tekstiohjeet tuntuvat täydeltä heprealta kantapään osalta 🙂 Ja huh, koko tämän ohjeen työstäminen tänne oli kyllä täyttä tuskaa! Alkuperäinen ohje on No Home Without You-blogista, tosin blogi näytti olevan nyt suljettuna.

Mitä tarvitset?

 

Itselläni oli reissussa mukana vajaat pari kerää Socki-villasekoitelankaa (75% villaa, 25% polyamidia, sukkiin suositellaan pieni määrä keinokuitua kestävyyden vuoksi) sävyssä Perfect Peach ja 3 mm sukkapuikot. Yhteen pariin naisten sukkia kului yksi lankakerä (eli reilut 2€) ja lasten sukkia syntyi yhdestä kerästä noin kaksi paria. Kun palaan kotiin, on tarkoitus heti neuloa ylipolven-sukat!

Tässä ohje naisten sukkiin (malli melko slim, tein hieman pienemmän kantalapun) ja lasten sukkiin (noin koko 26), lasten sukkien silmukkamäärät on mainittu sulkumerkkien sisällä 🙂 Isompiin jalkoihin kannattaa tehdä esimerkiksi 56 silmukalla tai jos haluat pelata varman päälle tällä 48-silmukan ohjeella, kokeile sukkia 3,5mm puikoilla ja normaalilla kantalapulla, koska oma jalkani on kokoa 35 ja nämä ovat itselleni melko istuvat.

Slim-villasukkien ohje:

Varsi: Luo 48s (36s) ja jaa silmukat neljälle puikolle. Neulo 2o 2n-joustinneuletta suljettuna neuleena niin pitkään kunnes sukan varsi on mieluisan pituinen. Tein itse ”käännettävät” varret, pituudelta ehkä noin 20cm (ei ole täällä mittanauhaa). Lapsen sukkiin tein noin 1cm verran joustinneuletta, jonka jälkeen neuloin sileää neuletta (ainaoikeaa) noin 4cm.

Kantalappu: Neulo kierroksen ensimmäisen puikon silmukat samalle edellisen kierroksen viimeiselle puikolle. Näin sinulla on kantalappua varten 24 (18)s. Kantalappu neulotaan siis edestakaisin näillä silmukoilla, aina työtä kääntäen vuoroin oikeaa ja nurjaa, poimien aina rivin ensimmäisen silmukan neulomatta. (Oma ohjeeni ei ole nyt vahvistetulla kantapäällä.) Toista tätä kerros oikein, kerros nurin-taktiikkaa yhteensä 13 (9) kerrosta. Jos haluat ei-slimin villasukan, tulee ”normaaliin” kantalappuun yleensä noin 20 kerrosta. Eli oikean ja nurjan yhdistelmää yhteensä noin 10 kierrosta.

Kantalapun kavennukset:  1.Aloita kantalapun kierros kuten aiemmin, poimi ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo loput nurjaa. Käännä työ, mutta neulo vain 14 (12) oikein, jolloin oikealla puikolla on 15 (13) silmukkaa ja vasemmalle puikolle jää vielä 9 (6) silmukkaa neulomatta.

2. Tee ylivetokavennus. Käännä työ. Nosta jälleen ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo 6 (4) nurin ja tee kavennus neulomalla kaksi seuraavaa silmukkaa yhteen nurin.

3. Käännä työ ja varmista, että keskipuikolla on 8 (6) s, määrä pysyy samana koko kantapään kavennuksen ajan. Jätä ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo 6 (4) oikein ja tee ylivetokavennus. Käännä jälleen työ. Jätä ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo 6 (4) nurjaa ja neulo kaksi nurin yhteen. Toista tätä kohtaa, kunnes reunapuikkojen silmukat loppuvat.

Kantalapun kavennukset videomuodossa täällä. Suosittelen 😀

Kantapään kiinnittäminen: Poimi kantalapun reunojen silmukat puikoille (itse taisin poimia 8-10s), kannattaa poimia pari ylimääräistä, jos haluaa välttyä puikkojen vaihtokohtien rei’iltä. Neulo sitten kantalapun kavennuksista jäljelle jääneet 8 (6) silmukkaa oikein (käännä työ, nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo oikein loput 7(5)) ja neulo poimitut silmukat seuraavalle puikolle oikein. Neulo välissä jalkapöytien molemmat puikot oikeaa.

Neulo myös toisen kantalapun reunan poimitut silmukat oikein ja neulo jalkapohjan puikon 4 (3) ensimmäistä silmukkaa vielä lopuksi tälle puikolle. Neulo loput 4(3) jalkapohjan silmukkaa seuraavalle puikolle oikein ja jatka myös reunapuikon silmukat tälle samalle puikolle. Neulo kierros loppuun oikeaa.

Kiilakavennukset: Neulo kierroksen ensimmäinen puikko kahta silmukkaa vaille valmiiksi oikeaa.  Neulo nämä kaksi silmukkaa oikein yhteen. Neulo jalkapöydän kaksi puikkoa normaalisti oikein, niihin ei tehdä ollenkaan kavennuksia. (Kavennukset tehdään ensimmäisen ja viimeisen puikon silmukoilla.) Neulo viimeisen puikon kaksi ensimmäistä silmukkaa ylivetäen oikein yhteen, neulo loput silmukat normaalisti oikein. Neulo yksi välikierros.

Toista tätä kahden puikon kavennusta ja välikierrosta niin kauan, kunnes kaikilla puikoilla on 12 (9) silmukkaa. Jatka tämän jälkeen oikeaa neulosta, kunnes pikkuvarvas peittyy sukasta.

Kärkikavennukset: Aloita kavennukset neulomalla jokaisen puikon keskeltä ja lopusta kaksi silmukkaa yhteen oikein. Eli ensimmäisellä kavennuskierroksella 4 (2)  o, 2 yhteen, 4 (2) oikein, 2 yhteen. Neulo tämän jälkeen 4 (3) välikierrosta oikein. Tee seuraava kavennuskierros neulomalla taas samalla logiikalla, eli kaksi silmukkaa oikein yhteen puikon keskeltä ja lopusta, 3 (2) o, 2 yhteen, 3(1) o, 2 yhteen. Neulo 3 (2) välikierrosta ja jatka tätä, kunnes jokaisella puikolla on jäljellä 2s, eli yhteensä 8s. Vedä lanka silmukoiden läpi ja päättele sukka.

Tuntuipa erikoiselta laittaa jalkaansa +30c lämmössä villasukat näitä kuvia varten, heh 🙂

 

Ps. Tiedän. Ohje näyttää varmaan niin tuskalta, josset ole aikaisemmin neulonut sukkia, mutta yritä silti! Sujuu yllättävän hyvin kun tekee kärsivällisesti kohta kerrallaan ja videot auttavat paljon!

 

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.