Julkaistu

Elämää hetkessä vai kalenterin kautta?

Ekaa kertaa aikoihin istuin tässä kuuden jälkeen kahvini kanssa ja mietin monta minuuttia, että mistä ihmeestä kirjoittaisin? Kummallinen ajatus, että vielä muutama vuosi taaksepäin aloitin jokaisen blogikirjoituksen täysin puhtaalta pöydältä, päivittäin. Uusi päivä, uusi blogiteksti. Huh, oliko aamuissani oikeasti niin paljon aikaa? Tuntuu, että nykyään yrittää sohia kaikki aamuhommat kokoon mahdollisimman nopeasti pojan nukkuessa. Minä, joka olen aina ollut aamuihminen, joka nauttii aamuista ja herää pirteänä kukonlaulun aikaan, olen ollut tämän talven aikana aivan äärimmäisen aamuväsynyt! Ovat aamut edelleenkin niitä mukavia päivän rauhallisia ja hiljaisia hetkiä muun maailman vielä nukkuessa, mutta hieman jo odottelen niitä vieläkin valoisampia kevätaamuja.

 Sitten takaisin alkuperäiseen aiheeseen. Mitä tulee siihen hetkessä elämiseen, olivathan blogit ennen enemmän juuri sitä hetkessä elämistä. Sen sijaan, että suunnittelisin seuraavan kolmen päivän postaukset ennakkoon (ihan vain säästääkseni aikaa), meni homma ennen huomattavasti enemmän fiilispohjalla. Mikä tänään mietityttää, mikä fiilis ja mistä kiinnostaisi kirjoittaa? Läppärin kansi auki ja naputtelemaan. En nyt väitä, etteikö hetkessä bloggaaminen olisi enää ollenkaan mukana, tottakai päivitän tänne ajatuksenvirtaa, mutta olen huomannut, ettei se ole enää niin hetken mielijohteesta tehtyä kuin ennen. Nykyään jopa hieman stressaannun siitä kun muistan, etten ole luonnostellut aamun postausta valmiiksi ja joudun aloittamaan homman ”tyhjästä”. Tämä oma aikani aamulla pojan nukkuessa on kuitenkin melko rajallista, joten siinä mielessä on valmistautuminen ja suunnitelmallisuus vain järkevää.

Ja oikeasti, tämä aamuinen ajatuksenvirta on todella rauhoittavaa. Rakastan kirjoittamista ja asioiden pähkäilemistä ja jos se vain olisi mahdollista, voisin mielelläni työskennellä kotoa etänä ja käyttää päivästä ne pari tuntia, jotka saan kulumaan työmatkoihin, meikkiin ja vaatteiden valitsemiseen, juuri tähän hetkessä tapahtuvaan ajatusvirtaan. Ehkäpä vietän kevään tullen muutaman tuommoisen päivän terassimme auringossa. Elämän liiallinen suunnitelmallisuus pistää välillä ehkä aavistuksen ahdistamaan. Tiedättekö kun kaikki on kovin aikataulutettua, kalenteri täynnä menoja seuraavat kolme viikkoa, välillä joku reissu buukattu jonnekin kuukausien päähän ja ennalta lukkoon lyödyt lomat tai vapaat häämöttävät jossain kuukausien päässä. Lapsiperheenä (tai yleisesti työssäkäyvänä) nyt voi harvemmin olla ihan kamalan impulsiivinen ja tehdä suuria juttuja hetken mielijohteesta, mutta kieltämättä joskus houkuttelisi rikkoa kaavaa. Ei nyt mitään kovin radikaalia, mutta varata hetken mielijohteesta lennot unelmakohteeseen muutaman viikon päähän tai ostaa se laukku, johon on säästänyt ikuisuuden. Tiedättekö mitä tarkoitan?

Onhan elämän tarkoitus olla seikkailua ja jokaisella on kuitenkin vastuu juuri omista valinnoistaan, mutta ennen kaikkea kuitenkin oikeus tehdä niitä valintoja. Haluaisin olla jatkossa enemmän se tyyppi, joka tekee juttuja hetken mielijohteesta, rikkoo arjen suunnitelmallisuutta ja elää enemmän hetkessä, eikä kalenterin mukaan. Enkä missään nimessä tarkoita, etteikö arkemme olisi ihanaa. Toki nautin turvallisesta ja vakaasta perhearjesta, muutenkin olen paljon rutiinien kautta eläjä, tavat ja rutiinit ovat kuitenkin niitä, jotka myös tietyllä tapaa tuovat elämään turvallisuuden tunnetta. Pienillä jutuilla on kuitenkin mahdollista tuoda jännitystä elämään ja hei, unelmointi on ehdottomasti elämän suola! Ja tosiaan, kotiäiteys oli itselleni juuri semmoista päivässä ja hetkessä elämistä. Jokainen päivä oli uusi tyhjä sivu ja uudet seikkailut. Se oli kyllä ehdottomasti ihana asia kotimammailussa. Sanoisinko, että tämmöisessä työt, tarha ja muut menot -kombossa tietynlainen ajanhallinta ja suunnitelmallisuus on kyllä ihan must. Ihan jo pelkästään ajankäytön vuoksi. Sen kyllä myönnän, että tuo reilu vuosi kotona pikkuisen kanssa oli ehdottomasti elämäni paras vuosi.

Kerroin muuten pari viikkoa sitten tilanneeni sen meikkipeili-valosysteemin. Se on tämä. Aivan loistava ostos! Peilin takana on siis himmennettävä LED-valo ja USB-liitännät, joilla onnistuu meikatessa esimerkiksi puhelimen lataaminen (tämä nyt ehkä vähän turha ominaisuus). Tähän muuten toimii se Elloksen uuden asiakkaan tarjous, joka on nykyään -30% alennus ja tulee kailleimmasta tuotteesta koodilla 379601! Jos peilisysteemi kiinnostaa, niin on tosiaan tämä.

Ja hei, sain tehtyä tämän tekstin alusta loppuun ennenkö napero heräsi. Jee! Ehkäpä yritän jatkossa olla stressaamatta vähemmän postausten suunnitelmallisuudesta ja antaa aamun intuition johdattaa aiheeseen, joka sinä päivänä on relevantti.

Oma extreme-suunnitelmani arjen irtiotoksi olisi varata lennot ainakin Tahitille, pakata läppäri ja perhe mukaan suunnaten sinne samalla töitä tehden muutamaksi kuukaudeksi. Ajatuksella unelmointi suorastaan kutkuttaa vatsassa! Ja ei sillä, että se arki olisi yhtään sen kummallisempaa pitkässä juoksussa toisella puolella maailmaa, mutta yksi asia on selvä: Menestys ja onni elämän eri osa-alueilla heijastuu kokonaisuuteen. Jos menestyt työssäsi ja teet mistä nautit, vaikuttaa se varmasti energiaa tuovana asiana myös perhe-elämään, jos eläisit arkea perheesi kanssa ympäristössä, joka on sinulle täyttä unelmaa, vaikuttaisi se ihan varmasti koko tuohon palettiin. Onnellisuus on kuitenkin monen tekijän yhteissumma, joten miksei tavoittelisi sitä? 🙂

 

Mikä on teidän extempore-unelma?

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

Eroon suorittamisen kierteestä ja täydellisyyden tavoittelusta?

Olen monen asian suhteen melkoinen täydellisyyden tavoittelija. Vaikka työpöytäni tai kotimme usein saattaakin olla kuin pommin jäljiltä (vaatekaapistani nyt puhumattakaan), on tiettyjä asioita, joiden suhteen pyrin siihen, että asiat ovat tip top. Jos ryhdyn johonkin, teen sen kerralla kunnolla, haluan olla kaikkialla aina etuajassa ja olen äärimmäinen listojen laatija. Asiat, jotka ärsyttävät ovat niitä kun asiat eivät hoidu tai junnaavat, saati sitten jos ne tehdään hutiloiden. En sanoisi olevani mikään äärimmäinen perfektionisti, en siirtele tavaroita täydellisiin asentoihin ja useassa asiassa olen melko huoleton, mutta yleisellä tasolla haluan asioiden olevan järjestyksessä. Olen muutenkin todella suorittaja.

Oikeastaan on minun jatkuvasti tehtävä jotain. Keksittävä uusia proggiksia, harrastuksia, kotihommia ja asioita, joihin ei ehkä oikeasti olisi edes aikaa. Toki pääasiassa siksi, että tykkään tehdä kivoja juttuja ja saada uusia haasteita, mutta joskus pitäisi tietysti osata myös pysähtyä iloitsemaan enemmän jo niistä olemassaolevista jutuista. Myönnän, että minulle on todella vaikeaa vain olla tekemättä mitään ja rentoutua. Varmaan tämän vuoksi olenkin aina niin ”kiireinen”, koska tekemistä ja hoidettavaa keksii kyllä loputtomiin. Noh, myönnän että välillä on fiilis siitä, että ”minä teen kaiken” tai ”en vain enää jaksa yhtäkään uutta juttua, koska en ole ehtinyt rentoutua”. Sekin varmasti kertoo jo jotain, että Suunnon kellon askelmittariin kertyy usein lähes se 10 000 askelta päivinä, joina en käytännössä edes poistu kotoa. Oikeasti toivoisin, että voisin olla enemmän se hälläväliä-tyyppi, joka ei jaksa stressata mistään ja tekee mitä tekee, silloin kun se itselleen sopii. Ainakin siis joidenkin asioiden suhteen.

Lomalla havahduin siihen kun keräilin äitini kanssa rannalla simpukoita. Olen jo vuosia keräillyt rantalomilla simpukoita ja voisin sanoa olevani jo melko pro tuossa hommassa. Spottaan heti parhaimmat yksilöt ja tosiaan: Huolin ainoastaan ne täydelliset. Ei kulumia tai värivirheitä, ne lentävät takaisin hiekkaan. Äitini löysi muutaman simpukan kanssani ja tarjosi niitä minulle, kunnes totesin hylänneeni jo aikaisemmin nuo samaiset simpukat ”liian epätäydellisinä”. Hän totesi tuolloin, ettei kaikessa pitäisi yrittää olla täydellisyyteen pyrkivä ja kyllä, tuo sai minut miettimään asiaa ja sitä, että miksi olen niin vaativa, myös itselleni?

Toki olen tiedostanut jo aikaisemmin sen, että tosiaankin usein vaadin itseltäni paljon ja ehkä jossain määrin tietty kontrolli elämässä luo jonkinlaista turvaa. Siitä nimenomaan, että on mahdollista hallita noita omia asioitaan ja se taas luo tunnetta siitä, että hommat ovat hanskassa. Esimerkiksi juuri se listojen laatiminen. Vaikka toisaalta ehkä pitäisi enemmän ”go with the flow”, olemme me tietysti erilaisia ja itse koen listojen laatimisen ja tekemisen konkreettisen hahmottamisen itseäni helpottavaksi. Joka aamu listaan ylös työasiat, joita haluan sinä päivänä saada aikaiseksi. Omalla kohdallani se auttaa juuri siinä ajanhallinnassa. Lapsiarjessa tuntuu muutenkin olevan melkolailla asioita, joita täytyy hallita, pitää ojennuksessa ja nimenomaan suorittaa. Ihan siitä lähtien, että onko lapsella tarpeeksi puhtaita vaatteita, onko nyt muistanut viedä sinne tarhaan niitä varavaatteita ja aamun tarvikkeetkin pitää muistaa laittaa illalla valmiiksi odottamaan. Välillä tuntuu, että aivot ovat suorastaan yhtä juntturaa kaiken sen infon kanssa, jota pitäisi muistaa.

Viime viikkoina olenkin yhä enemmän tiedostanut tätä ja omaa suorittamistani. Yrittänyt miettiä, että kuinka voisin olla rennommin. Tiedättekö, se tyyppi joka tulee kotiin ja istahtaa sohvalle tuntikausiksi ilman huolta kotihommista tai aamun treenikassin valmiiksi laittamisesta. Haluaisin ainakin itse olla se ja olenkin yrittänyt opetella itseäni enemmän siihen suuntaan. Ja hei, nyt muuten hoksasin. Ekalla kerrallani kivikauppaan, lähti mukaani se vihertävä Välimeren Jaspis, irtipäästämisen kivi. Voisiko suorittaminen ja itseltään täydellisyyden tavoittelu olla se, mistä minun olisi päästävä irti? Sitähän suorittaja nimenomaan tarvitsee. Päästää joskus irti suorittamisesta.

Olenhan toki puhunut viimeaikoina tästä aiheesta enemmänkin, esimerkiksi joogasta ja mindfulnesista. Nuo ovat olleet nimittäin itselleni juuri niitä keinoja, jotka ihme ja kumma ovat todella auttaneet rentoutumaan ja päästämään irti. Toivon, ettei tämä kuulostaa liian hihhulimeiningiltä, mutta itselläni nämä keinot ovat oikeasti auttaneet. Arjessa kun pitäisi löytää se balanssi kiireen ja rentoutumisen välillä. Toki kunnianhimoa ja suorittamista tarvitaan jossain määrin, mutta myös sitä, että osaisi olla itselleen armollinen. Ja sitähän esimerkiksi juuri jooga tavoittelee. Se  vaikein juttu koko hommassa on kuitenkin loppupeleissä se ajan ottaminen itselleen, kaiken härdellin keskellä voi mukamas tuntua mahdottomalta löytää aikaa vain sinulla. Sepä siinä onkin, että täytyy vain miettiä, että mitkä asiat ovat oikeasti niitä ”turhia” aikaavieviä juttuja, joita ehkä vain tekee sen tekemisen vuoksi. Niistä irti päästäminen onkin se juttu.

Kiinnostaisi tietää, että löytyykö sieltä muita suorittajia?

T. Toivottavasti joskus ex-suorittaja

 

Kuvat otettu Shala Helsingissä. Kuvat Jutta.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Mindfulness omassa arjessani

Huh, olette varmasti huomanneet, että blogissa on viimeisen vuoden ollut meneillään kunnon wellnessbuumi. Jooga, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja nyt viimeisimpänä meditaation aloitus. Ah, olen niin innoissani muutenkin tästä hyvinvoinnin kuplasta, joka on yleistynyt viime vuosina. Esimerkiksi menneiden vuosien fitnessbuumi ja yleinen itsensä näännyksiin treenaaminen aiheutti itsessäni ainakin lievää allergiaa, treenasinhan itsekin toki salilla, mutten minkään selkeän mission siivittämänä, vaan pitääkseni itseni fyysisesti kunnossa toimistotyön ohella. Silti olen todennut, että kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät jutut ja lempeämpi treeni ovat enemmän oma juttuni. Lopetin aktiiviset salitreenit noin vuosi sitten. Yksinkertaisesti kyllästyin, enkä enää kokenut, että se olisi ollut juttuni tai olisin saanut siitä iloa. Tottakai, painoharjoittelu on ihmiselle hyväksi, toisaalta lihaskuntoa voi treenata myös kevyemmin ilman 100 kg jalkaprässiä. Nyt olenkin pääasiassa juossut, tehnyt viime kesän kotitreeniä ja joogaillut. Tällä hetkellä koen kroppani enemmän minuksi kun ehkä koskaan aikaisemmin ja koen, että tämä tapa on minulle juuri se oikea.

Se siitä fyysisestä puolesta. Mindfulness on nimittäin asia, jota olen harjoittanut jo kauemmin, mutta viimeaikoina on sekin noussut taas ajankohtaisemmaksi. Tiedättekö, niin monet asiat vievät keskittymistä arjessa ihan muihin juttuihin. Pääasiassa tietysti some ja muut älyvempaimet, jotka pistävät aivot tietynlaiseen yliaktiiviseen tilaan, joka huonontaa keskittymistä jopa entisestään. Kun ärsykkeitä tulee joka suunnasta, kuormittuvat aivot helposti informaatiosta, jota tulee kirjaimellisesti joka tuutista. Pitäisi keskittyä nykyhetkeen ja siihen, mitä tapahtuu juuri nyt, mutta ajatus on jossain aivan muualla ja on vaikeaa pysähtyä hengähtämään. Ajaudutaan murehtimaan mennyttä ja tulevaa, kun pitäisi fokusoida mieli tähän hetkeen. Muistan ekan kerran harjoitelleeni mindfulnessia vuonna 2010, tuolloin ajattelin, että tämähän on helppo homma! Olla vaan paikallaan tekemättä mitään ja ajattelematta mitään. Noh.. Muutama minuuttikin vaati melkoista pinnistelyä ja siitä opinkin, että kannattaa aloittaa minuutti kerrallaan.

idkuvanosto

Mindfulness on tietoisuustaitoa, omien tunteiden ja tuntemusten kuuntelemista, mielen ja kehon rentoutumista, pysähtymistä juuri siihen hetkeen. Kiteytettynä siis oman kehon kuuntelemista, havainnointia ja mielen tyhjentämistä. Miltä minusta tuntuu juuri nyt? Olenko rauhallinen/rentoutunut? Tunnenko jossain kipua? Tietoisuustaidoista voi olla apu jopa masennukseen ja ahdistukseen, stressistä nyt puhumattakaan. Tietoisuusharjoittelu saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vaatii loppupeleissä melkolailla harjoittelua. Ajatuksen pitäminen yhdessä asiassa nimittäin on yllättävän haastavaa ja alkuun lähteekin mieli helposti harhailemaan arjen juttuihin. Tämäkin on kuitenkin asia, joka kehittyy harjoittelun myötä. Itse olen kokenut ehkä haastavimmaksi mukamas löytää aikaa rentoutumiselle ja mindfulnessille. Sitten kun alkaa miettimään, niin on niitä ”hyviä hetkiä” paljonkin. Aamukahvin lomassa, työmatkalla julkisissa istuskellessa ja illalla sänkyyn mennessä. ”Kiireisen” ihmisen suurin ongelma on usein yrittää löytää itselleen sitä aikaa.

Miten itse noudatan mindfulnessia arjessani?

 

Pyrin joka päivä ottamaan ainakin pari hetkeä, jolloin karsin pois muut ärsykkeet. Se voi olla meditaatiohetki aamulla, työmatkalla istuminen ilman puhelinta ja musiikkia tai sitten rauhoittumista ennen nukkumaanmenoa. Hetki, jolloin keskityn vain siihen tiettyyn hetkeen ja tuntemukseen. Tunnustelen kehon fiiliksiä, rentoudun ja yritän keskittyä siihen hetkeen, eli ”totaalisen en mihinkään”.

Jos herään yöllä saamatta enää unta, teen usein mindfulnessia ja mielikuvaharjoittelua. Tämä oikeasti toimii! Otan mahdollisimman mukavan asennon sängyssä lämpimän peiton alla ja keskityn siihen hetkeen, mietin kuinka mukava on levätä ja köllötellä. Usein myös kuvittelen ulos esimerkiksi myrskyn, joka on itselläni ainakin jollain tapaa mieltä rentouttava juttu. Aina kun ajatus lähtee karkaamaan muualle, palautan sen siihen hetkeen. Pian se uni sitten tuleekin.

Yritän keskittyä enemmän pieniin asioihin, enkä möyhätä eteenpäin laput silmillä, kuten usein on tapana. Tiedän, että tämä saattaa kuulostaa varsin tyhmältä, mutta joskus on hyvä pysähtyä minuutiksi katsomaan lumisadetta, putoavia lehtiä ja juuri noita yksinkertaisia asioita, joita ympärillä tapahtuu tässä ja nyt. Ikäänkuin ”nollata” aivot kaikista ajatuksista ja palautua tähän maailmaan kaikista arjen mietteistä.

Sitten haluan kertoa lyhyesti myös muita juttuja, eli tästä asusta. Ette tiedä kuinka innoissani olen tuosta nahkahameesta, joka löytyi UFFilta jokunen viikko sitten! Oikeasti, mikä tuuri löytää kirppikseltä oikeasti ihan nappiin istuva nahkahame. Vaikka kyseessä olikin tähän asti kallein UFF-löytöni (18e), on tämä ehdottomasti varmaankin paras löytöni tähän saakka. Helppo yhdistää erilaisiin asukokonaisuuksiin, nyt neuleen tai collegen kanssa, kesällä sitten valkoisn printti-teepparin pariksi ja jalkaan tennarit. Pitkästä aikaa päätyivät korviin myös nuo punaiset korvikset, joita löytyy edelleen useassakin eri värissä täältä! Itseäni himottaisi joko roosat tai vihreät tämmöiset kevääksi. Korvikset ovat maailman helpoin tapa tuoda jotain extraa simppeliin asuun 🙂

College / H&M

Nahkahame / 2nd hand

Korvikset / Gina Tricot (nämä)

Kengät / Isabel Marant

Mitäs tuumaatte asusta ja harjoitatteko mindfulnessia?

 

Ps. Lähipäivinä on luvassa teille yllätys, jonka olen tehnyt, joten pysykää kuulolla!

 

Sisältää kaupallisia linkkejä. Kuvat Jutta.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Probiootit ja prebiootit, mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Kaupallinen yhteistyö: Terranova

Kuluvan talven aikana olen sairastellut ennätyspaljon. Syy on varmasti pojan kautta kotiin kantautuneissa päiväkotipöpöissä, mutta hoksasin hetki takaperin, että eräs asia on viime kuukausina unohtunut kokonaan. Nimittäin probiootit! Viime talvena söin probiootteja käytännössä koko kauden, samoin kesällä. Tuolloin eivät paljoa pöpöt riivanneet ja nyt otinkin tuumasta toimeen aloittamalla tammikuun puolella taas probioottikuurin.

Vatsassa ja suolistossa vallitsee jatkuvasti hyvien ja huonojen bakteerien kamppailu. Hyvät bakteerit ovat läsnä jo syntymästä saakka. Tiesittekö, että alatiesynnytyksessä vastasyntynyt saa vastustuskyvylle erittäin suotuisia hyviä bakteereita, jotka vaikuttavat vauvan vastustuskykyyn? Sama vaikutus on äidinmaidolla. Tämä on eräs seikka, jonka vuoksi myös raskaana ja imetyksen aikana suositellaan erityisesti probioottivalmisteiden käyttöä. Bakteeritasapaino voi järkkyä esimerkiksi infektioiden tai vaikkapa antibioottikuurien myötä. Ideaalitilanteessahan hyvät pöpöt pitävät pahat pöpöt kurissa ja estävät niitä tekemästä tuhojaan. On probiootteja ja prebiootteja, mitä ne sitten ovat?

Probiootit ovat hyviä bakteereita, joiden teho on todistettu. Kaikki maitohappobakteerit eivät siis välttämättä ole probiootteja. Prebiootit taas ovat hyvien bakteerien ravintoaineita, jotka toimivat niiden kasvualustana ja ravintona. Prebiootteja on kasviksissa, yrteissä ja juureksissa. Siksi myös terveellinen ruokavalio on tärkeässä osassa probioottien tehossa ja suoliston hyvinvoinnissa. Vastustuskyky nimittäin lähtee suolistosta. Jos suoliston bakteeritasapaino järkkyy, pääsevät pahat, sairauksia ja tulehduksia aiheuttavat pöpöt valloilleen. Usein olen napannut reissuille mukaan probioottikuurin, mutta raskauden aikana oivalsin, että ne ovat tärkeitä myös jokapäiväisessä arjessa, muulloinkin kun matkustaessa. Siitä saakka olenkin melko aktiivisesti syönyt probiootteja ja viime vuoden aikana vaihdoin nekin astetta luonnollisempiin valmisteisiin, jotka ovat todistetusti tehokkaita.

Monet synteettisesti tuotetut vitamiinit voivat olla keholle kemiallisen koostumuksensa vuoksi ”vieraita”, koska keho ei kykene tunnistamaan niitä luonnollisiksi ainesosiksi. Siksi synteettisesti tuotettujen valmisteiden imeytyvyys ei välttämättä ole läheskään yhtä hyvä kuin luonnollisempien valmisteiden, myös esimerkiksi prebiootit saattavat puuttua tuotteista kokonaan, joka tietysti vaikuttaa siihen, kuinka hyvät bakteerit pääsevät lisääntymään, vaikka valmiste itsessään mainostaisikin sisältävän suuren määrän eri kantoja. Luonnollisemmissa vitamiinivalmsteissa on pyritty siihen, että ravintoaineet ovat kehon ”helposti tunnistettavassa, luonnollisemmassa muodossa”, mukana myös ruokaperäisiä ainesosia eli niitä prebiootteja, sekä apuaineita, jotka tehostavat imeytymistä ja tässä tapauksessa edistävät hyvien bakteerien kasvua.

Postailin aikaisemmin Terranovan vitamiineista, joihin olen tykästynyt. Terranova brändinä on semmoinen, jonka takana voi helposti seisoa. Raaka-aineiden puhtaus, eettisyys, ekologisuus ja tehokkuus ovat ehdottomia kriteereitä, joista pidetään kiinni. Terranovan valmisteissa on huomioitu synergia, joka on ihmiskehon ja ravintoaineiden välistä biokemiaa. Lukuisat seikat vaikuttavat vitamiinien ja ravintoaineiden imeytymiseen, näiden valmisteiden kohdalla on niitä haluttu optimoida niin, että keho kykenee mahdollisimman tehokkaasti käyttämään hyväksi kaikki ravintoaineet ja valmisteiden apuaineet, jotka tehostavat niiden toimintaa. Jokaisen valmisteen tehokkuutta lisää uniikki synergistinen Magnifood-kasvisyhdistelmä. Magnifood on yhdistetty tavalla, joka tehostaa kehon omaa biokemiallista ympäristöä, tällöin keho siis kykenee maksimoimaan hivenaineiden ja vitamiinien hyödyn. Valmisteissa ei käytetä säilöntä- tai sidosaineita. Terranovan tuotteiden sisältämät marjat, yrtit ja kasvit ovat joko luomulaatuisia tai eettisin ja ekologisin periaattein tuotettuja. Kaikki tuotteet valmistetaan Iso-Britanniassa ja jokaista tuote-erää tutkitaan laadun varmistamiseksi.

Nyt olen syönyt Terranovan probioottivalmistetta, jonka käytön aloitin ennen Havaijin reissua. Terranovan Maitohappobakteeri Complex sisältää useaa tehokkaaksi ja turvalliseksi todettua probioottikantaa. Lisäksi on valmistetta täydennetty Magnifood Complexilla, joka sisältää mm. Isotakiaisjuurta, punajuurimehua- ja lehtiä, sekä stabiloitua riisinlesettä. Isotakiaisjuuri on yksi tärkeimmistä kasveista prebioottisilta ominaisuuksiltaan. Kasvin juuri sisältää huomattavan määrän apuaineita (frukto-oligosakkarideja), jonka vuoksi se on erityisen hyödyllinen käytettynä yhdessä maitohappobakteereita tai probiootteja sisältävien valmisteiden kanssa. Frukto-oligosakkaridit ovat sulamattomia hiilihydraattikuituja, jotka toimivat hyvien bakteerien kasvualustana ja näin tehostavat niiden kasvua suolistossa. Isotakiaisjuuressa ja punajuuressa on molemmissa runsaasti inuliinia, joka tehostaa immuunisysteemin toimintaa. Valmisteen stabiloitu riisinlese taas sisältää paljon kuituja, jotka ylläpitävät suoliston toimintaa ja tehostavat probioottisten bakteerien toimintaa. Tämä probioottivalmiste ei sisällä maidon ainesosia, vehnää, gluteenia, sokeria, lisä- tai säilöntäaineita. Tuote sopii myös kasvissyöjille ja vegaaneille.

Probioottien ohella olen syönyt tukevana valmisteena myös ruoansulatusentsyymejä, jotka pilkkovat ruoasta saatavia proteiineja, rasvoja ja hiilihydraatteja, sekä vaikeammin sulavia ainesosia kuten laktoosia ja sakkaroosia. Nämä ovat siis entsyymejä, joita elimistö tuottaa myös itse pilkkoessaan ravintoaineita. Entsyymit ovat siis välttämättömiä elimistössä ja ruoansulatuksessa. Joskus entsyymintuotanto voi häiriintyä ja yleisin esimerkki tästä on laktoosi-intoleranssi, jossa maitosokerin pilkkomiseen tarkoitettu entsyymi puuttuu. Ruoansulatusongelmissa ruoka ei siis kirjaimellisesti sula kunnolla ja koska elimistö kykenee ottamaan täyden hyödyn ainoastaan pilkotusta ruoasta, voi ruoansulatusta tehostaa myös itse ruoan huolellisella pureskelulla, koska sylki sisältää runsaasti ruoansulatusentsyymejä. Lisäksi voi purkista syödyistä entsyymivalmisteista olla apu ruoansulatusongelmiin. Terranova Ruoansulatusentsyymi Complex sisältää kasvientsyymien lisäksi Magnifood-yrtti/kasvisyhdistelmä tehostaa entsyymien vaikutusta. Vaikuttavina Magnifood-ainesosina ovat mm. Ohranorasjauhe, fenkolin siemen, stabiloitu riisinlese, inkiväärin juuri, artisokan lehti, kardemumman siemen ja keltakatkeron juuri. Nämä edistävät ruoansulatusta, rauhoittavat ruoansulatuskanavaa ja edistävät hyvän bakteerikannan muodostumista. Erityisen hyvin sopivat nämä kaksi valmistetta käytettäväksi yhdessä!

Aikaisemmin olen ajoittain kärsinyt jossain määrin vatsa- ja ruoansulatusongelmista. Sen olen huomannut, että usein oireet ilmenevät juuri silloin kun pitää paussia probiooteista. Vatsan turvotus, pinkeys ja tukala olo. Näitä oireita ei ole ollut enää aikoihin! Monet hakeutuvat vatsaongelmien kanssa lääkärille, mutta voisin itse tavallisena talliaisena veikata, että moniin lievempiin vatsaoireisiin voisi saada avun probiooteista. Terranovalta löytyy todella kattava valikoima vitamiini- ja yrttivalmisteita, seuraavan kerran kun on ajankohtaista uusia vitamiinit, suosittelen testaamaan luonnollisempaa.

Kuuluvatko probiootit teillä arkeen?

 

Terranovan kaikki jälleenmyyjät on listattu heidän sivuillaan täällä. Jälleenmyyjiin lukeutuu esimerkiksi Hyvinvoinnin Tavaratalo, Ruohonjuuri, Life ja YA:n verkkokauppa.

 

Postaus sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

Viikon parhaimmat x 7

Kivaa lauantaita! Ollaan naperon kanssa jo puuhailtu useampi tunti ja tuossa toisen parhaillaan leikkiessä ajattelin listailla muutamia parhaimpia juttuja viikon varrelta..

Viime viikkoina mulla on ollut kamalat himot hamppareihin. Mistäköhän ihmeestä tuo hampparihimo kumpuaa! Tällä viikolla mietin about joka päivä meneväni hampparilounaalle, mutta jotenkin sitten ajauduin aina muualle. Keskiviikkona olisin oikeasti mennyt Naughty BRGR:iin, mutta se oli poikkeuksellisesti kiinni. Myös Hakaniemen kauppahallin Roslundilla on hyvät hampparit! Viikonloppu ja taas tekisi mieli hampparia 😀 En tiedä miksi tämä pääsi viikon parhaisiin, mutta ensi viikolla pakko mennä burgerille jokatapauksessa, haha.

Happy Hour-joogat Yoga Nordicilla, joita järkätään aina viikolla keskellä päivää. Joogatunti maksaa 5€ ja tunnit vaihtelevat aina viikonpäivän mukaan. Olen itse nyt innostunut käymään noilla vitosen tunneilla ja ovat kyllä ihan huippuja. Aloitan työpäivän jo aikaisemmin, käyn päivällä joogassa ”nollaamassa pään” ja sitten suuntaan kotiin vielä tekemään hetkeksi työhommia, itse tykkään ainakin ja suosittelen jos vain on mahis joogailla keskellä päivää. Juuri eilen kävin tunnin hot joogassa, loistava startti viikonloppuun!

Ideal of Sweden yllätti ja lähetti postin mukana uudet kuoret kevätmallistosta. Nämä ovat ehkä ihanimmat kuoret tähän saakka, tykkään aivan hurjasti!! Sain muuten jakoon alekoodin IINES joka antaa kuorista juuri nyt -20%. Nuo omani ja muut tyttömäiset uutuuskuoret löytyvät täältä.

Uusi muistikirja, jonne olen pyrkinyt raapustamaan ylös juttuja. Esimerkiksi kolme asiaa, joista unelmoin, joista olen iloinen tai kiitollinen. Olen muutenkin todella semmoinen ”perinteinen” kirjoitustyyppi, joka tekee ennemmin kalenterimerkinnät oikeaan kalenteriin sähköisen sijaan, tykkää tehdä muistiinpanoja ja kirjoittaa niitä paperisia ostoslistoja. Itselleni muistikirja on siis kiva juttu hetkeksi irtautua älylaitteista ja miettiä ihan muita asioita. Tuon oman näppärän kokoisen muistikirjani ostin Tigerista.

Eilen kirjoittelinkin unelmista ja säästämisestä. Tällä viikolla päätin pienessä säästämishuumassa taas nostaa kuukausisäästön summaa, viime kuukausina kun on ollut paljon menoja juuri matkaan liittyen ja säästösumma on junnannut paikallaan. Lapsen lapsilisästä säästän edelleen vähintään puolet, hieman kuukauden menoista riippuen. Jonain kuukautena en välttämättä ole siirtänyt säästöön, syksyllä kun esimerkiksi ostin ne uudet (tai siis käytetyt) lastenvaunut. Yleensä on periaate kuitenkin, että 45€ lapsilisästä tilille ja 50€ sijoituskuoreen tulevaisuutta varten, autokouluun, opiskeluihin ja ekan oman asunnon säästöosuuteen.

Toinen neulomani villapaita on kaulusta vaille valmis!! Saan paidan varmaankin tänään valmiiksi ja olen jo mallaillut paitaa päällä, pakko sanoa että olen superinnoissani! Periaatteessa on paita jo valmis, mutta en ollut tyytyväinen kaulukseen, jonka tein sileällä neuleella, joten purin eilen kauluksen ja teen tänään uuden resorin 2 o 2 n-neuleella. Yritän saada ensi viikolla blogiin postausta alpakka-villapaidasta. Seuraavan proggiksen langatkin on jo ostettu 😉

Näin tällä viikolla unta Seychelleistä ja iski taas kamala kuume takaisin Seychelleille. Pakko myöntää, että ehdottomasti kauneimpia paikkoja, joissa olen ikinä käynyt ja aikaeron vuoksi myös melko helppo kohde lapsen kanssa. Olenkin alkanut haaveilla uudesta Seychellien matkasta tänä tai ensi vuonna. Tämän vuoden reissusuunnitelmissa on ainakin se Kööpenhamina ja Italia, jotka olivat reissulistalla jo viime vuonna. Olemme Jutan kanssa myös puhuneet muutaman yön tyttöjen reissusta Barcelonaan moikkaamaan Jenna Claudiaa.

Kuvat viime viikolta Espresso Housesta, joka on ehdottomasti lempparipaikkani löhöillä ja tehdä hommia silloin kun en ole toimistolla.

Kivaa viikonloppua <3

 

Kuoret saatu. Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.