Julkaistu

Uusi tukkani ja asiaa hiustenpidennyksistä

Hellurei! Meillä vietetään lauantaita maailman kohmeisimmissa merkeissä. Olen muutaman päivän kärsinyt orastavasta kurkkukivusta ja eilen kurkku sitten kipeytyi illalla niin paljon, etten saanut kunnolla edes syötyä viikonloppuherkkujani, kertoo siis varmasti jotain tilanteen vakavuudesta (:D). Yö menikin sitten pojan heräillessä yskimään ja itkemään, eli olemme nyt sitten molemmat virallisesti flunssapotilaina. Eipä ihmekään, että pää on ollut aivan juntturassa muutaman päivän..

Kuten aikaisemmassa luonnollisuus-postauksessa mainitsinkin, olen pyrkinyt kaikenlaisesta ylimääräisestä härpäkkeestä eroon – siis yhtä lukuunottamatta. Hiustenpidennyksissä aion pitäytyä ainakin toistaiseksi, kunnes oma tukkani ehkä vihdoinkin vuoden – parin päästä yltää edes olkapäiden yli. Jotenkin koen, että iso tukka on vain ”minua”, asia jonka kanssa tunnen itseni itsevarmaksi (perus Leijona, hehe). Olo on aivan erilainen pidennysten kanssa kuin omalla lyhyellä lirutukalla, vaikka edelleen onkin suunnitelmissa kasvattaa sitä omaa tukkaa niin, etten enää pidennyksiä tarvitsisi. Viime viikolla laitettiin siis vihdoinkin takaisin sinetit ja jälleen kerran totesimme kampaajani kanssa, että tukka elpyy kovaa vauhtia katkeiluista! Tällä hetkellä oma tukkani on suunnilleen leukaan saakka, pisimmät ehkä olkapäille, eli kasvatus on hidas projekti.

Monesti hiustenpidennyksistä ajatellaan, että ne tuhoavat tehokkaasti oman tukan. No, omalla kohdallani en tätä kyllä allekirjoita ja sanoisinko, että ne omat kokemukseni ovat melkeinpä päinvastaisia. Vuosien varrella olen kokeillut melkein kaikkia pidennystekniikoita ja omalla kohdallani pidennykset ovat ehkä jopa edistäneet oman tukan kuntoa. Ainakin itse joudun fiksaamaan omaa tukkaa huomattavasti enemmän, joka taas kuluttaa latvaa ja altistaa hiuksen rasitukselle. Pidennykset föönaan ja fiksaan about kerran viikkoon kiharruspuikolla ja oikeastaan se riittää, muulloin annan niiden kuivua itsekseen laineille. Tällöin siis pääsee oikeastaan pelkällä suolasuihkeella ja oma hius säästyy mekaaniselta rasitukselta. Olen todennut, että oma tukkani on ok tasan sen yhden päivän kun sen on fiksannut, seuraavana päivänä tilanne on taas täysin länä ja omaa tukkaa saisi olla muotoilemassa joka päivä uudelleen.

Harjaan hiukset läpi aina aamuin illoin. Yöksi laitan tukan letille tai nutturalle ja siloittamiseen käytän öljyä tai hiusseerumia. Itselläni eivät teippipidennykset esimerkiksi ole ikinä päässeet rastoittumaan tyvestä, eivätkä esimerkiksi sinetit katkoneet tukkaa. Toki, ehkä suurin tekijä tässä onkin kampaajan ammattitaito ja pidennysten laatu. Osa teipeistä on semmoisia, jotka jämähtävät tukkaan purkan lailla ja toki myös liian paksut ja painavat sinetit voivat olla omalle hiukselle rasitteeksi. Esimerkiksi omalla kohdallani pilkotaan sinetit ainakin puoleen osaan, joskus jopa kolmannes- tai neljännesosaan, jolloin niiden rasitus omalle tukalle on huomattavasti pienempi. Olen muutenkin todella tarkka hiusteni suhteen ja voisin sanoa, että tässä reilun 10v kokemuksella tiedän myös pidennyksistä melkeinpä kaiken. Sen, mikä on itselleni parasta tukkaa, miten hiuksia hoidetaan ja myös, että usein pidennyshiuksilla menee pari pesua aikaa ”asettua kunnolla”.

Myös leikkauksella on niin suuri vaikutus siihen, kuinka luonnollisilta pidennykset näyttävät. Itse rakastan rikottua ja ”revittyä” leikkausta, juuri viime viikolla totesin kampaajalleni Qhairin Marialle, että hän on aivan paras leikkaamaan pidennyksiä muotoon ja juuri ”häivyttämään” oman hiuksen ja pidennyksen rajaa. Itse olen jo pari vuotta suosinut lähinnä sinettejä. Ensinnäkin siksi, että ne ovat kaikkien hiustenlähtö- ja katkeilukriisien jälkeen olleet ehkä luonnollisimmat, sekä huolettomien sotkunutturoiden ystävänä olen todennut, että teipit eivät ole ehkä se kaikkein huomaamattomin vaihtoehto jos suosii pitää hiuksia kiinni korkealla nutturalla. Teippejä voisin harkita joskus tuuhennoksena sitten kun oma tukka on kasvanut, niillä saa nimittäin nopeasti kivasti massaa tukkaan.

Pidennyshiuksista on tullut myös kokeilua ties mitä. Luottohiukseni on yleensä Rapunzelin ensinnäkin siksi, että se on suhteellisen halpaa, sävyjä löytyy todella paljon ja tukka on omaan makuuni tarpeeksi ”höttöistä”, joka helposti uppoaa oman tukan sekaan. Itse useimmiten ostan juuri sitä Rapunzelin Original-tukkaa, joka joidenkin mielestä on aivan kamalaa. Omasta mielestäni taas parasta! Usein raahaan ostamani hiukset mukaan kampaajalle ja ollaan viime kerrat sävytetty blondi pidennyshius tyvestä tummemmaksi, jotta istuu omaan juurikasvuuni. Tällä kertaa ostin myös yhden paketin raidallista pidennystukkaa. Yleensä minulle laitetaan 1-2 pakettia, huollon hintaa kysellään myös usein ja sanoisinko, että keskimäärin pidennyksiin menee noin 200€ 2-3kk välein. Nyt olin esimerkiksi itse poistanut sinetit valmiiksi. Laadukkaammasta tukasta on B*Longin Pro ollut aivan superhyvää, jos siis kampaajan kautta ostaa. Sain teille muuten jakoon alekoodin Rapunel of Swedenille: Koodi IINESAUGUST antaa tilauksista -10% alennuksen 25.8 saakka.

Muita, jotka kannattavat isoa tukkaa? Ja mitä tuumaatte uusista hiuksista? Olen itse supersupertyytyväinen!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

Nousevana trendinä luonnollisuus

Juuri tässä yksi päivä mainitsin ystävälleni siitä, kuinka innoissani olen siitä, että luonnollisuus on noussut hiljalleen trendiksi oikeastaan kaikkeen. Kaiken contouringin, filleriövereiden ja ripsenpidennysbuumin jälkeen on jotenkin ihana huomata, että luonnollisuus on yleistynyt ja ehkäpä monella on tullut jonkinlainen mitta täyteen tietynlaisen ehostautumisbuumin jälkeen? Ainakin omalla kohdallani on jo vuosia noussut asteittain esiin luonnollisempi suuntaus. Vuosi toisensa jälkeen olen vähentänyt meikkaamista ja hiustenlaittoa, siinä missä turha shoppailu on vähentynyt, on samalla hakeutunut myös ehostautumisen kanssa minimalistisempaan suuntaan. Ihmisten ilmoille lähdetään todella vähäisellä meikillä tai välillä menee useita viikkoja lainkaan ilman meikkiä, kuten nyt kesällä. Eikä se haittaa ollenkaan, vaikka toki myönnän, että pidemmän meikittömän jakson jälkeen kotivaatteissa röhnöttäessä kieltämättä jo kaipaa pientä ehostausumista, heh.

Itse olen testaillut vaikka mitä härpäkkeitä aina rakennekynsistä ripsenpidennyksiin. Enkä tietysti väitä, että näissä mitään vikaa olisi todellakaan, vaan ehkä sitä kuinka itse on alkanut vierastamaan ”ylimääräisiä asioita”. Kymmenen vuotta taaksepäin, eli suunnilleen blogin alkuaikoina oli mottona enemmänkin more is more. Mitä isompi tukka, mitä värikkäämmät rakennekynnet, tummempi rusketus, harkitumpi asukokonaisuus ja huolitetumpi meikki, sitä parempi. Noh, olin jossain määrin melkeinpä kävelevä Barbie 😀 Muistan tuolloin, kuinka tärkeää itselleni oli juuri se, että olen erityisesti töissä ”huoliteltu”. Käytin aina luomiväriä, tein rajaukset silmiin (nykyään en ikinä jaksaisi päivittäin!!), olin tarkka ripsistä (silloin jo) ja esimerkiksi asusteet olivat vaatteiden lisäksi todella tärkeitä. Yleinen koristautuminen siis. Nyt kun taas ajattelen taaksepäin, voi herranjestas kun olen muuttunut! (Voisinkin pitkästä aikaa muuten tehdä joku päivä tb-postauksen!) Vaikka olenkin aina ollut tyyppi, joka ei kyllä häpeile mennä minne tahansa ilman meikkiä tai kulkea verkkareissa ympäriinsä, niin siisti työpukeutuminen on aina ollut itselleni tärkeä juttu. Ennen viime vuotta olin mennyt ilman meikkiä töihin ehkä pari hassua kertaa, outoa! Mutta, kun kaikesta turhasta pääsee eroon, hoksaa viihtyvänsä paremmin ilman. Pidän omista kynsistäni, hiusteni luonnollisesta sävystä ja ripsistäni.

Mistä se semmoinen ”täydellisen ulkokuoren” hakemisen tarve sitten johtuu? Ekana voisi heittää huonon itsetunnon, mutta en itseasiassa koe, että minulla olisi koskaan ollut huonoa itsetuntoa. Enemmänkin vertaisin tätä jonkinlaiseen nuoruuden täydellisyyden hakemiseen, juuri ulkoisten seikkojen avulla. Nyt kymmenen vuotta taaksepäin kun päinvastoin pyrkii olemaan ”täydelliSEMPI” päinvastoin niiden sisäisten seikkojen puolesta. Eihän kukaan ole täydellinen! Voipi olla, että se todellinen minä on ollut kovin hakusessa tuolloin parikymppisenä. On ollut hieman epävarma siitä, mitä haluaa elämältään ja kuka se todellinen minä oikeastaan on? Ehkä nuori sielu silloin pyrkii kompensoimaan tätä niillä ulkoisilla seikoilla, tietynlaista persoonan kypsymättömyyttä. Ja okei, myönnettäköön, että olihan myös ulkonäkötrendit tuolloin hieman erilaisia, enkä koe olleeni ainut näin ”härpäkkeiden kera” kulkeva.

Nykyään taas on ihana olla enemmän se oma itsensä, ilman turhia härpäkkeitä. Toki, onhan minulla ollut pitkään hiustenpidennykset ja muutaman kerran on myös ollut ripsenpidennykset. Tällä hetkellä voin todeta, ettei minulla ole mitään ylimääräistä. Ja olen tyytyväinen itseeni juuri tämmöisenään. En ole koskaan toivonut olevani kukaan muu ja ollut melko sinut itseni kanssa. Silti kaikilla, myös minulla tietysti on niitä ultimaalisia rumuuspäiviä ja sen semmoista. Olen kuitenkin hyväksynyt ne seikat, joiden suhteen ”en ole täydellinen” ja että olen itselleni hyvä juuri tämmöisenään. Ja sitten pieni ristiriitaisuus: Asia, josta en ainakaan vielä toistaiseksi (ehkä) halua luopua ovat hiuksenpidennykset. Tällä hetkellä minulla ei ole pidennyksiä, mutta näiden hiuskatastrofien jälkeen olen päättänyt pysyä pidennyksissä niin kauan, että hiukseni kasvavat edes siihen polkkamittaan. Tukkani on edelleen todella lyhyt päältä ja sanoisinko, että jos kaikkien hiusten pituus olisi edes 10cm enemmän, pysyisin täysin mieluusti omalla tukallani. Eli toivottavasti ensi vuoden puolella voin viimeinkin sanoa pidennyksille heippa. Siihen asti on se ainoa ylimääräinen härpäkkeeni 😀 Kampaamoaikaa tässä odotellen, heh. Aikomuksenani on jokatapauksessa kasvattaa oma hiustenväri esiin.

Toppi / Forever 21

Hame / 2nd hand

Kengät / Vans

Korvikset / Glitter (saatu)

Kaulakoru / Glitter (saatu)

Ja jos nyt yleisesti vertaa Suomen kauneustrendejä muihin maihin, poikkeavat ne todella paljon. En ole esimerkiksi nähnyt missään niin paljoa ripsenpidennyksiä kuin Suomessa, joissain maissahan ne ovat ihan harvinaisuus. Mitä tulee käsitykseeni (ainakin menneiltä vuosilta) on esimerkiksi ruotsalaisille ja norjalaisille todella tärkeää rusketus, solkussa ravaaminen on ihan yleinen juttu. Suomessa kun oikeasti varmaan kukaan ei enää käy solariumissa. Onko kellään tietoa ovatko ruotsalaiset edelleen yhtä solkuttajia..? Ja esimerkiksi Los Angelesin naisten todella vahvasta ulkonäköön ja plastisuuteen panostamisesta en edes jaksa aloittaa. Silti uskon, että luonnollisuus on nostanut päätään kaikkialla. Panostetaan enemmän hyvinvointiin ja terveeseen ihoon, tällöin on ok viettää meikittömiä päiviä ja huoleton, laittamaton kampauskin on täysin ok. Semmoiseen lopputulokseenhan pyritään ihan muotoilemallakin.

Ja hei ps. Haluan vinkkailla teille yhdestä loistavasta jutusta! Sain jakoon linkin, jota kautta saatte 30€ käyttörahaa Airbnb:lle rekisteröityessänne. Itse innostuin Airbnb:stä viime vuoden aikana, perheenä matkustaessa kun on huomattavasti hotellia parempi vaihtoehto yöpyä ”kotioloissa” ja perheenä matkaillessa pyrimmekin aina kun mahdollista, yöpymään apartment-tyylisesti. Eli jos kiinnostaa 30€ käyttöraha Airbnb:lle, rekisteröidy tästä. Paljastan myös, että selasin eilen illalla ihania Airbnb-majoituksia Tahitille ja Moorealle… Tähän ei ehkä tarvita enempää sanoja…

 

Herättääkö aihe teissä jotain ajatuksia? Onko joku muu siirtynyt lähivuosina ”luonnollisempaan minään”? 

 

Kuvat Jutta. Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

Hiusjuttuja ja testissä odotetut uutuudet Olaplexiltä + arvonta

Kaupallinen yhteistyö: Olaplex

Tiedätte varmasti menneet ongelmani vaalennetun tukan kanssa. Se yhdistettynä kaikenlaisiin hormoniheittelyihin on itselläni ainakin ollut aivan katastrofi. Kuiva ja sen myötä katkeileva blondi tukka on kuitenkin ihan varmasti useimmille tuttu juttu. Viime vuosina on meitä blondeja tosin hemmoteltu oikein olan takaa kun markkinoille on tullut vaalennusaineilta suojaavia ihmeaineita, kuten Olaplex.

Itselleni Olaplex-hoidot ovat tuttuja jo vuosien ajalta ja allekirjoitan, että Olaplex-hoidon jäljiltä tukka on vaalentaessa huomattavasti parempikuntoisempi. Ei nimittäin enää niitä katkeilleita hiuksia tai kuivan koppuraa lopputulosta. Ennen kesäkuun alun kevyttä raidoitusta olin vaalentamatta hiuksiani lähes vuoden, mutta koko tuon ajan olemme kampaajani Qhairin Marian kanssa laittaneet pidennyshuoltojen yhteydessä hiuksiini aina Olaplex-hoidon, joka ilman vaalennustakin tekee ihmeitä juuri sille jo aikaisemmin kärsineelle latvalle. Tukka on nimittäin aivan ihanan tuntuinen salonkihoidon jälkeen ihan myös tehohoitona vaurioituneelle tukalle.

Olaplexin tarinahan lähti tuotteesta, joka kehitettiin suojaamaan hiuksen rakennetta värjäyksen yhteydessä, sekä sen ohella käytettävästä tulosta ylläpitävästä kotihoidosta. Useimmat kampaamot tarjoavat värjäyksen yhteydessä tai erikseen Olaplexiä lisäpalveluna suojaamaan ja vahvistamaan hiuksia. Tuotteen patentoitu koostumus estää hiusta vaurioitumasta kemiallisten käsittelyiden yhteydessä, sekä korjaa jo syntyneitä vaurioita jokaisella käyttökerralla. Kuten tuolla ylempänä jo mainitsin, muhitellaan hiuksissani edelleen kampaamokäynneillä Olaplexiä hemmotteluhoitona hiuksille, vaikkei hiuksia sillä kertaa edes vaalennettaisi. On ehdottomasti auttanut tukkaani parempaan kuntoon ja edistänyt kasvatusprojektiani! Olaplex-hoitoja tarjoavat kampaamot löytyvät muuten esimerkiksi Olaplexin sivuilta.

 Mutta! Värjäyksen ohella on todella tärkeä juttu on kuitenkin ylläpitää tulosta kotona, ettei hius pääse ajan mittaan kuivumaan ja kunto huonontumaan. Siihen olen itse käyttänyt aikaisemmin sitä Olaplexin nr3-kotihoitoa, mutta onneksi sarja on vihdoinkin laajentunut myös shampoolla ja hoitoaineella. Nämä paljon odotetut Olaplex Bond Maintenance– uutuudet tulevat Suomessa myyntiin elokuussa ja ainakin itse sanoisin, että tulevat varmasti olemaan melkoinen hitti. Sain itse jo kesäkuun alussa ennakkotestiin kyseiset uutuudet ja nyt olisikin tarkoitus kertoa omia kokemuksiani näistä. Kotihoitotuotteiden tarkoitus on ylläpitää salongissa tehtyä Olaplex-hoitoa, jotta hiukset pysyvät hyvässä kunnossa myös jatkossa.

Vaalennettu hius tarvitsee sopivissa väärin kosteutusta ja hoitavuutta. Siispä nuo ominaisuudet ovat nyt kiteytettynä näihin pulloihin. Olaplex-tuotteet on suunniteltu erityisesti käsitellyille, huonokuntoisille ja vaurioituneille hiuksille. Oma hiustyyppini on melko vaativa ja kaipaa säännöllisesti riittävää kosteutusta, sekä hoitoa, ettei lähde haurastumaan. Hiukseni takkuuntuu todella helposti ja on aavistuksen luonnonkihara. Tukkaa on paljon, mutta yksittäinen hius on melko hento.  Eli juuri semmoinen perinteinen ”pöhö”, joka tarvitsee paljon siloitusta ja hoitoa. Siksi olenkin melko tarkka siitä, mitä tuotteita nykyään käytän säännöllisesti ja mitkä ovat niitä, jotka auttavat pitämään vaalennetut hiukset terveinä. Valitettavasti osassa hiustenhoidon tuotteita ei nimittäin ole tarpeeksi hoitavia ominaisuuksia. Olen joskus blondimman tukan kanssa käyttänyt liian vähän hoitavia hiustuotteita ja huomannut hetken päästä eron: Latva lähtee helposti katkeilemaan kuivuessaan, jolloin koko hiusten pituus pikkuhiljaa haperoituu epätasaiseksi ja tukka lyhenee pikkuhiljaa.

Mitä sitten olen tuumannut näistä uutuuksista? No ihan ensimmäisenä: Tykkään oikeasti hurjasti! Hiukset ovat näiden jäljiltä samettisen pehmeät, kiiltävät ja hoidetun tuntuiset, mutteivat kuitenkaan missään tapauksessa ylihoidetun lättänät. Jo pestessä tuntuu shampoo todella samettiselta ja hiukset ovat kivan tuntuiset pestessä jo pelkän shampoon jälkeen, joidenkin shampoiden jäljiltä tukka tuntuu nimittäin natisevan puhtaalta, jota ei saisi selväksi millään ilman hoitoainetta. Hoitoaineessa on myös todella miellyttävä koostumus, molemmat näistä ovat kuin nestemäistä samettia, koostumus on nimittäin jotenkin todella ihana. Nämä ovat nousseet itselläni todellisiksi suosikeiksi ja niin kauan kun tukassani on vaaleaa tai kuivia latvoja, aion ehdottomasti pitäytyä näissä tätä hiusten kasvatusprojektiani tukemassa. Tuotteet eivät muuten sisällä lainkaan parabeeneja, sulfaatteja tai eläinperäisiä ainesosia.

Uutuudet tulevat myyntiin elokuun aikana kampaamoihin, sekä hyvin varusteltuihin tavarataloihin. Jos etsit tehoapua tukalle, niin suosittelen testaamaan! 🙂

Ja hei! Pistän käyntiin myös arvonnan, jossa yhdellä onnekkaalla on mahdollisuus voittaa itselleen, sekä ystävälleen nämä uutuudet. Toteutan arvonnan Instagramissa, jossa arvonta löytyy Olaplex-aiheisesta kuvasta. Eli huom! Arvontaan ei voi tällä kertaa osallistua blogin puolella. Löydät minut IG:stä @iines

Arpaonnea!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Uusia hiustuulia: Pinkkiin taittuva rosé-kesätukka

Ehdinkin vilauttaa uuden kesätukkani Instassa ja unohdin kokonaan, että voisihan siitä  väkertää kasaan postauksenkin! Sain alkukesästä kutsun yhteistyökumppanini KC Professionalin värikouluttajan käsiin toteuttamaan pientä muutosleikkiä tukkaan kesäksi uudella KC Color Luximalla. Tiedätte tarinan katkenneesta vaalennetusta latvasta ja siitä, että olen vannonut, etten enää koskaan enää vaalenna hiuksiani. Noh.. Kun näette tämän tyvikasvun, niin ymmärrätte varmasti, että kevyt raidotus oli ihan perusteltua jo tämän oman sävynkin kasvattelun suhteen..

Tässä siis ennen-kuvaa. Kuten huomaatte, on raja vaalennetun latvan ja luonnollisen hiuksen välillä todella radikaali, koska käytännössä lopetin vaalennuksen seinään. Oma sävy on myös melko tumma, joka tietty tekee kontrastista vielä vahvemman. Lisäksi tuo vanha vaalennus on edelleen todella huonossa kunnossa ja jokaisella kampaamokerralla olemme hellineet sitä Olaplex-hoidolla, vaikkei mitään väriä olekaan tukkaan laitettu.

Reippaasti Olaplexiä siis kehiin ja tulin vastaan kevyen, kokovaalennusta hurjasti hellävaraisemman babylights-raidoituksen suhteen. Tarkoituksena oli pehmentää tuota rajaa vaalennetun latvan ja oman sävyn välillä, nimenomaan hellävaraisesti. Ja se rajahan oli melko huomattava.. Raidoista tehtiin todella ohuita ja ne levitettiin folioiden kanssa niin, ettei vaalennusaine osunut vaalennettuihin latvoihin. Tarkoitus ei ollut tehdä minusta jälleen kokoblondia, vaan enemmänkin kirkastaa ilmettä ja tehdä hiuksista ”yhtenäisempi” tuon radikaalin tyvikasvun suhteen.

Sitten jälkeen-kuvia ja rosekultavivahteinen kesätukka. Aivan super! Kevyet raidat kirkastivat ilmettä aivan hurjasti ja nyt voi helposti olla ainakin seuraavan vuoden tekemättä mitään vaalennuksen tai raidoituksen puolesta. Oma hiustenväri kasvaa nyt luonnollisemmin esiin kun raidat pehmentävät kontrastia. Pitkän tähtäimen suunnitelma onkin semmoinen luonnollinen rantsutukka hiekan sävyssä. Eli siis kasvattaa oma sävy esiin ja ekat pari vuotta ehkä pariin otteeseen kevyesti raidoittaa. Kokoblondiksi en ihan varmasti aio enää ryhtyä, mutta tämmöinen kevyt raidoitus voi tulla tässä oman sävyn kasvattelussa kyseeseen silloin kun omaa tyveä on kasvanut taas reippaasti esiin, kuten esimerkiksi nyt kokonaisen vuoden ajan 😀

Aikaisemmin olen jostain syystä kammoksunut omassa hiuksessani kaikkea, mikä menee punaiseen sävyyn. En edes tiedä miksi.. Ehkä olen saanut lapsuudesta jotain traumoja saunailtojen värjäyshetkistä kun äitini sävytti hiuksiaan aina jollain kastanjan ruskealla ja halusin aina itse jotain raitoja tai jämiä siitä väristä hiuksiini. Eihän siitä kovin hieno tullut koskaan 😀 Kevyt hattarapinkki on ollut poikkeus ja nyt jotenkin innostuin tästä rosé-ajatuksesta. Kylmän punertavan pinkki vai miksikä tätä nyt kutsuisi? Olen ollut aivan fiiliksissä tästä! Täytyy ehkä rohkaistua tekemään useammin sävyn vaihteluita hiuksiin 😉

Minä ja päiväni wannbe-mallina. HAHA!

Melko kevyellä muutoksella tuli loppupeleissä todella suuri ero. Erityisen ihastunut olen ollut tähän sävyyn! Olen muutaman kerran yrittänyt sävyttää tukkaa kotona suoraväreillä, mutta olen siinä vain yksinkertaisesti maailman huonoin. Nyt kun ammattilainen teki sen puolestani, sujui kaikki tottakai täydellisesti. Voi kun osaisi itse sävyttää hiuksiin kerran kuussa uuden kivan sävyn! Täytyy vielä testailla kotona jos onnistuisin tekemään semmoisen kevyen persikan sävyn, josta olen myös haaveillut ikuisuuden. Kaapista löytyy muutamassa sävyssä KC:n uusia suoravärejä, joten ehkäpä lomani aikana hieman harjoittelen niiden kanssa. Nykyään markkinoilta nimittäin löytyy huippulaadukkaita kampaamotason tuotteita, joilla ihan tämmöinen tavallinen talliainenkin voi tehdä hiustaikoja kotikylppärissä. Kautta vuosian ovat omia lemppareitani olleet juuri nuo KC Color Mask-sarjan tuotteet. Muutamia muita sävyttäviä naamioita olen kokeillut, mutta eivät vain yksinkertaisesti voita KC:tä. Nyt alkuun kuitenkin ylläpidän tätä sävyä kotona sillä KC Color Maskin Pearl-shampoolla, jota jokunen teistä muuten joskus suosittelikin minulle sitä itse naamiota tehokkaampana. Ja toimii oikeasti!

Suuri kiitos vielä kesän ihanimmasta tukasta KC Professionalille ja aivan loistavalle hiusgurulle Jonna Karjuselle <3

Mitäs tuumaatte uudesta kesätukasta?

 

Palvelu saatu.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

Onko valintasi hajusteeton?

Kaupallinen yhteistyö: KC Professional

Suhtautumiseni hajusteisiin on muuttunut hurjasti sen jälkeen kun tulin äidiksi. En ole itse ollut aikaisemmin kovin hajusteherkkä, mutta sen jälkeen kun raskauden aikana lopetin hajuvesien käytön, ei ”koviin hajusteisiin” ole ollut paluuta, varsinkaan niihin synteettisiin. Nykyään tuntuu jopa oudolta laittaa hajuvettä, silloin harvoin siis kun sille päälle sattuu. Tuoksujen suhteen suosin nykyään huomattavasti kevyempiä vartalosuihkeita ja huomaan kyllä heti, jos samassa huoneessa on henkilö, jonka ympärillä pyörii massiivinen hajuvesipilvi. Voisin sanoa, että nykyään jopa kammoksun vahvoja hajusteita, hajusteettomuutenkin kun tottuu nopeasti. Tällä viikolla vietetään allergiaviikkoa ja sen kunniaksi halusin postata monelle tärkeästä aiheesta, hajusteettomuudesta.

Itsekin allergikkona ja astmaatikkona todellakin ymmärrän esimerkiksi hajusteherkkien kannan. Allergialääkkeet ja astmapiiput ovat minulle arkipäivää. Olen allerginen kaikille kissoille ja myös koirille, poislukien villakoirat, sekä pari muuta rotua, joille olen huomattavasti vähemmän herkempi. Lisäksi hevoset, jyrsijät ja kaikki muutkin karvakaverit ovat harmikseni allergisoivia. Valtaosalla ystävistäni on lemmikkejä, joille olen allerginen. Saan pahoja allergiakohtauksia vieraillessani heillä ja myös siitä kun he vierailevat meillä. Tilanne on tietty hieman kinkkinen, mutta olen oppinut elämään sen kanssa. Elämää allergisena kun on takana jo yli 25 vuotta. Ennemmin valitsen ystäväni ja heidän näkemisen kun sen, antaisin allergialle vallan. Ja voi kuulkaa, kuinka odotankaan tulevaa siitepölykautta. (NOT!)

Sitten kuitenkin niitä tilanteita, jotka koen ahdistaviksi. Ehkä pahinta on kun viereen istuu junassa tai bussissa henkilö, joka on polttanut juuri astuessaan sisään. Tiedättekö sen todella pistävän röökin hajun vaatteissa? Itse olen todella herkkä tupakansavulle ja tuo vaatteiden käry saa keuhkoputkeni heti tukkoon, tuntuu etten saa henkeä. Sama juttu jos jollakulla on todella vahvaa hajuvettä yli tarpeen. Tässä maailmassa nyt on hieman mahdoton ajatus alkaa vaatia muilta ihmisiltä hajusteettomuutta, mutta se mitä voi tehdä, on vaikuttaa asiaan itse valitsemalla muita ajatellen itse hajusteettomia vaihtoehtoja.

Erityisesti lasten ei kuulu altistua vahvoille tuoksuille tai yleisesti ylimääräisille kemikaaleille. Juuri tästä syystä vaihdoin raskauden aikana ihonhoidon tuotteetkin pääosin luonnonkosmetiikkaan, koska halusin välttää kemikaalikuormaa ja kaikkea ylimääräistä niin pitkälle kun mahdollista. Olin jossain vaiheessa jopa hieman ylineuroottinen asian suhteen, enkä uskaltanut laittaa iholleni edes asteittain ruskettavaa voidetta, saati sitten hajusteita tai hajustettuja vartalotuotteita. Toki, parempi tietysti olla ylihuolehtiva kun sitten taas se toinen ääripää. Kemikaaleilla höystetty ympäristö voi altistaa lapsen allergioille. Toisaalta sitten, miksi aikuisenkaan pitäisi altistua voimakkaille tuoksuille tai kemikaaleille? Mielestäni jokaisen pitäisi voida valita tuoksuttomuus ja onni on, että nykypäivänä löytyy laaja valikoima laadukkaita tuoksuttomia tuotteita.

Yhteistyön tiimoilta otin haasteen vastaan ja siirryin kokeilemaan KC Professionalin hajusteettomia No Nothing Very Sensitive-hiustuotteita. Joku teistä on saattanutkin jo bongata kaupoista tämän tuotesarjan, joka kattaa kaikki oleelliset tuotteet hiusten hoitoon ja muotoiluun. Nämä sopivat ihan jokaiselle, mutta erityisesti niille, jotka toivovat tuotteilta hajusteettomuutta ja ovat herkkäihoisia tai erityisen herkkiä. Ja hei, on muuten kotimainen! Nimensä mukaisesti tuotteissa ei ole mitään ylimääräistä, eli tässä tapauksessa siis hajusteita, väriaineita, parabeeneja tai muita herkistäviä ainesosia. Näille on myönnetty Allergia- ja Astmaliiton arvostettu Allergiatunnus. Sarjan tuotteet ovat kampaamotuotteita, eli laatu on No Nothingin tuotteissa ykkösjuttu. Hinta-laatusuhde on näissä varsin kohdillaan, shampoon tai hoitoaineen saa vajaalla 10 eurolla ja muotoilutuotteiden hinnat pyörivät noin 12 eurossa.

Jos sensitive-merkintä luo jollekulle mielikuvan tylsästä tuotteesta, niin voin kertoa, että sitä nämä eivät ainakaan ole. Pullot ovat ihanan leikkisiä ja juuri semmoisia, joihin helposti kiinnittää huomion hyllyssä. Mikä parasta, nämä ovat oikeasti todella toimivia! Tuuheuttavan sarjan shampoo ja hoitis jättävät hiukset äärimmäisen ilmaviksi, mutta silti helposti käsiteltäviksi. Hoitotuotteita löytyy tuuheuttavan linjan lisäksi kolme muutakin: Värjätyille, vaurioituineille ja lisäkosteutta kaipaaville hiuksille. Muotoilutuotteet taas ovat tehokkaita, mutta kevyitä. Hius ei jää jäykäksi tai jähmeäksi, vaikka tuotteita käyttäisikin päällekäin useampaa. Näiden käytön jälkeen on tukkani ollut itseasiassa kivoin aikoihin! Nämä muuten sopivat käytettäväksi ihan koko perheelle. Tähän saakka kun on pojalla ollut käytössä omat hoitotuotteensa, joka tietysti tarkoittaa lisää purkkeja kylppärissä.

Itse pesin hiukset sarjan tuuheuttavalla No Nothing Very Sensitive shampoolla ja hoitoaineella. Kosteisiin hiuksiin suihkin muutaman suihkauksen kosteuttavaa hiuksiin jätettävää Moisture Mistiä ja föönin alle lisäsin vielä tyveen Strong-mousse muotoiluvaahtoa, sekä koko tukkaan Multispraytä, joka on nimensä mukaisesti ”monitoimisuihke” sisältäen lämpösuojan lisäksi myös UV- ja kosteussuojan. Föönasin hiukset kuiviksi ja tein kiharapuikolla kevyitä laineita. Viimeistelin lookin Very Sensitive & Strong Hairspray- hiuslakalla. Tuo lakka on muuten niin loistava! Itse en nimittäin ole enää vuosiin käyttänyt lakkaa, päällimmäisenä syynä juuri se kamala hiuslakka-katku. Seuraavina päivinä freessasin tukkaa Very Sensitive Dry Shampoolla, joka poistaa rasvaisuutta tehokkaasti, mutta ilman sitä katkua, joka kuivashampoistakin yleensä leviää suihkutettaessa. Tykkään näistä aidosti!

No Nothing Very Sensitive-sarjaa myyvät kampaamot, sekä esimerkiksi Sokos ja Yliopiston Apteekki.

Haastan myös teidät allergiaviikon kunniaksi miettimään omaa hajusteiden käyttöä ja kokeilemaan hajusteettomuutta, edes yhden viikon ajan. Voi olla, että suhtaudut hajusteisiin sen jälkeen aivan uusin silmin 🙂

Herättävätkö hajusteet tai hajusteettomuus teissä jotain ajatuksia?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on yksi kommentti.