Julkaistu

Kauneudenhoidon trendit vuodelle 2018

Nykyään olen kovin kiinnostunut ihonhoidosta ja yleisestikin tykkään pähkäillä kauneudenhoidon tulevia trendejä. Mitkä ovat tuloillaan olevia ”isoja juttuja”? Mitkä jäävät hetken hömpötyksiksi tai flopeiksi, mitkä trendit ja villitykset taas jäävät pysyvästi suosioon? Näiden kauneustrendien puolesta liputan itse vuonna 2018..

Siitä olen täysin varma, että luonnonkosmetiikka jatkaa kasvuaan edelleen. Yhä useammat kuluttajat ovat muuttuneet tietoisemmiksi kosmetiikkatuotteiden sisällön suhteen ja halutaan yhä luonnollisempaa. Olen itse huomannut tämän esimerkiksi siitä, että suuret brändit ovat alkaneet markkinoida tuotteitaan luonnollisuus edellä, oli tuote sitten oikeasti täysin luonnollinen tai ei. Kertoo siis ainakin siitä, että suuretkin kosmetiikkatalot joutuvat lähtemään mukaan tähän luonnollisuus-buumiin pysyäkseen mukana pelissä!

Luonnollisen kosmetiikan lisäksi myös free from-kosmetiikka on yleistynyt. Eli clean-kosmetiikka, joka ei sisällä tiettyjä haitallisia kemikaaleja, kuten alkoholia, parabeeneja tai muita kemikaaleja, jotka voivat olla haitallisia sinulle tai ympäristölle. Eat clean on käsitteenä varmasti monelle tuttu, mutta sama homma yleistyy myös kosmetiikan suhteen. Ainesosissa pyritään puhtauteen ja tuotteisiin, jotka eivät ole haitaksi sinulle tai luonnolle. Brändeistä esimerkiksi Tata Harper ja Juice Beauty ovat clean-kosmetiikan edelläkävijöitä. Olen itse vastikään myös tutustunut merkkien tuotteisiin ja ihastunut. Nyt onkin ollut käytössä tuo Tata Harperin Hydrating Floral Essence, josta tulossa tarkempaa postausta myöhemmin.

Nykyään löytyy reippaasti myös vähemmän myrkyllisiä kynsilakkoja ja olen itse näistä innostunut, vaikka varsin harvoin kynsiäni lakkaankin. Jos voi valita kynsilakan, jossa on 5 tai 7 haitallista kemikaalia vähemmän, kuin siinä perinteisessä lakassa, niin miksei sitä tekisi? Luonnollisia kynsilakkoja löytyy esimerkiksi Avrililta, Treat Collectionilta ja Intensaelta.

Monitoimituotteet, jotka soveltuvat useaan eri tarkoitukseen. Yksinkertaisuus ja helppous onkin uuden vuoden juttu. Ei enää viittä eri ihonhoidon tuotetta viiteen eri tarkoitukseen, vaan ennemmin pari, joilla pärjää koko hoitorutiinin läpi. Viime vuoden parhaimmaksi monitoimituotteeksi nimeän ehdottomasti Egyptian Magic-ihmevoiteen, joka sopii melkeinpä kaikkeen. Tujuksi kasvovoiteeksi, naamioksi, silmänympärysvoiteeksi, huulivoiteeksi.. Toiseksi monikäyttöiseksi tuotteeksi listaan ehdottomasti tonerit ja beauty mistit! Laadukkaalla kauneussuihkeella hoidat kasvoveden, seerumin, meikin kiinnityksen ja ihon virkistyksen kaikki yhdellä tuotteella 🙂

Ei enää K-Beauty, vaan nyt tulee J-Beauty! Korealainen ihonhoito on tätä nykyä kaikille tuttu, mutta seuraava trendi on jo tuloillaan. Nimittäin japanilainen ihonhoito. Kuten Koreassa, myös Japanissa panostetaan kauneudenhoitoon varsin kokonaisvaltaisesti. Ihon hyvinvoinnin suhteen on ruokavaliolla suuri vaikutus, esimerkiksi C-vitamiini ja kalan Omega-rasvahapot ovat kovassa huudossa, mitä tulee hehkuvaan ja terveeseen ihoon. Japanilaiset ovat ehdottomia aurinkosuojan kanssa ja tekevät kaikkensa suojatakseen ihoaan auringolta. Perinteinen japanilainen kauneusihanne onkin kalpean kuulas, hyvin hoidettu iho. Ei unohdeta myöskään kuorintaa, joka myös Koreassa on aivan ykkösjuttu! Japanissa käytetään kauneudenhoidossa myös levien ja vihreän teen ravintorikkaita ainesosia.

Minimalistinen meikki ns. meikitön meikki. Kevyen luonnollisen meikin perusta on tietysti hyvin hoidettu ja terve iho. Kun iho on jo itsessään kauniin heleä ja peitettävää vähän, ei se vaadi päälle paksua meikkikerrosta. Jos viimeisten parin vuoden ”the juttu” oli Kardashian-inspiroitunut IG-pakkeli, ollaan nyt jo viimeistään menossa huomattavasti kevyempään suuntaan. En itse koskaan varsinaisesti innostunut vahvasta Instagram-meikistä, joten olen enemmän kuin innoissani, että se villitys on vihdoin laantumassa 😀 Fokus onkin jatkossa enemmän kauniin heleässä ja kevyessä meikkipohjassa, jossa suositaan kuulaita kevyitä meikkivoiteita tai sävyttäviä päivävoiteita. Unohda contour! Lisäksi ripset ja kulmat ovat mahdollisimman luonnolliset, jopa täysin koskemattomat. Mielestäni meikitön meikki toimii ehdottomasti parhaiten kesäkaudella pienen päivetyksen kanssa! Hieman heleyttäjää ja korallisen roosaa poskipunaa ja sillä selvä.

Naamiot ja sheet maskit tulevat edelleen olemaan kova sana, mutta mukaan astuvat myös muualle kuin kasvoihin käytettävät naamiot. Esimerkiksi käsien ja jalkojen sheet maskit, whaat! Olen itse testaillut COCOSTAR:in käsi- ja jalkanaamiota, joiden annetaan vaikuttaa noin 20minuuttia. Nyt viimeisimpänä kokeilin tuota käsinaamiota, joka on siis kosteuttavilla ainesosilla täytetyt hanskat, jotka laitetaan käsiin vaikuttamaan.  Itse olen kokeillut näitä illalla ennen nukkumaanmenoa ja käsien iho on todella sileä hanskojen jälkeen! Nämä on tarkoitettu nimenomaan kuiville käsille ja hanskojen vaikuttavia ainesosia ovat mm. kaakaovoi, sheavoi ja arganöljy. Näillä muuten onnistuu myös älypuhelimen räplääminen samalla, hehe. Itse tosin pidin puhelimen visusti piilossa kun nukutin samalla poikaa. Kaikki KOCOSTAR:in naamiot ovat muuten BeautyPopUp:illa juuri alennuksessa.

Kasvonaamiot yleisesti ovat nykyään muutenkin aivan lempparijuttuni, vaihtelen sheet maskien ja kasvoille imeytyvien voidemaisten naamioiden välillä. Esimerkiksi Madaran syväkosteuttava SOS-naamio on monikäyttöinen, käytän sitä usein yövoiteen (jopa päivävoiteen) sijaan: Puhdistan kasvot huolellisesti, annan beauty mistin ja seerumin imeytyä ihoon. Levitän reiluhkon määrän naamiota kasvoille ja hieron naamiota pyörivin liikkein ihoon, kunnes se on imeytynyt melkein kokonaan. Yleensä ehkäpä minuutin ajan. Halutessaanhan ylimääräisen naamion voi vartin kuluttua pyyhkiä iholta pois, mutta ainakaan itselläni ei juurikaan jää mitään pois pyyhittävää, iho käyttää siis kaiken hyväkseen. Kasvojen sheet maskeistä on ykköslempparini ehdottomasti Whamisan levänaamio, joka jättää ihon hurjan heleäksi ja kosteutetuksi jopa pariksi päiväksi. Tilasin näitä taas lisää äskettäin!

Ihoa ilmansaasteilta suojaavat tuotteet. Sehän on selvää, että ihon perusteellinen ja säännöllinen puhdistus on tärkeää siitäkin syystä, etteivät ilmasta imeytyvät haitalliset ainesosat pääse vaikuttamaan iholle. Viime vuosina myös ilmansaasteilta suojaavat ihonhoidon tuotteet ovat yleistyneet ja itsekin olen aikaisemmin esitellyt Laveran Hydro Effect-seerumin, jota on menossa nyt jo kolmas purkki! Aivan loistava ja tehokkaasti ihoa kosteuttava seerumi, joka samalla suojaa ihoa ilmansaasteilta. Tämä on lempparini kaikista Laveran tuotteista!

Ainiin ja jos teitä kiinnostaa alekoodit Madaran verkkokauppaan, niin olisi pari jaossa!

5% alennus kaikesta koodilla MAD3N155 Voimassa 31.1.2018 saakka. 

Ilmainen toimitus vähintään 30€ tilauksille koodilla MOSH1P17 Voimassa 31.1.2018 saakka. 

5€ alennus vähintään 50€ tilauksista koodilla MOSK1D0 Voimassa 31.1.2018 saakka. 

15€ alennus vähintään 100€ tilauksista koodilla MAG0C83ZY Voimassa 21.1.2018 saakka. 

 

Tuleeko teille mieleen muita kauneudenhoidon nousevia trendejä?

 

Sisältää kaupallisia linkkejä. Osa postauksen tuotteista saatu.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Outoja sattumuksia ja voimakiveni

Tätä tekstiä kirjoittaessani istun keittiönpöydän ääressä, kädessäni kivi. Valtamerijaspis Madakaskarilta. Samainen kivi on pyörinyt viime päivinä kädessäni melko ahkeraan ja ajattelin kertoa tännekin oudon kivitarinan, jonka jo Instagramiin selostinkin lähes itkien. En nimittäin muista, milloin olisi tapahtunut jotain näin outoa ja samalla syvästi koskettavaa, kuin torstaina.

Torstai kului töissä rattoisasti, koristelin joulukuustamme ja valmistelimme firman pikkujouluja. Olin ihan superväsynyt, koska olin herännyt aamulla pojan kanssa jo todella aikaisin. Sattumoisin juttelimme lyhyesti työkavereiden kanssa horoskoopeista ja muusta ”hömpästä”. En oikeastaan käy ikinä yksin lounaalla, mutta jostain syystä päätin lähteä yksin lounastamaan, ramenkeitto on nimittäin viimeaikoina vienyt mennessään. Otin lounaalta latten ja lähdin rauhallisin mielin käppäilemään takaisin toimistolle. Kävelen lähes päivittäin Eerikinkadulla erään liikkeen ohi, mihin en aikaisemmin ole sen koommin kiinnittänyt mitään huomiota. Yhtäkkiä minut valtasi outo fiilis ja pysähdyin liikkeen kohdalle. Katsoin näyteikkunasta sisälle ja huomasin, että putiikki myy kiviä. Hetken mielijohteesta päätin astua sisään kauppaan.

Hetkisen tiirailin kivivalikoimaa ja kysyin sitten myyjältä, että mitä minun täytyy tehdä jos haluan kiven? Täytyykö minun kertoa tietty tarkoitus mihin semmoista etsin? Onko erilaisia kiviä eri tarkoituksiin? Enhän oikeastaan edes tiennyt, miksi olin tuonne kivikauppaan alunperin ajautunut. Nainen kertoi, ettei minun tarvitse tehdä muuta kun antaa intuition ja fiiliksen valita juuri se oikea kivi minulle. Katselin, koskettelin, ihastelin erilaisia kiviä ja keräilin muutamia käteeni. Jos kerran poimii kiven, ei saa vaihtaa. Onhan siihen joku syy, että juuri kyseinen kappale on saanut valitsemaan sen. Kävelin kassalle ja näytin keräämiäni kiviä. Putiikin nainen sanoi heti suoriltaan yhdestä ja tietystä kivestä, että tämä se on. Sinun kivesi.

Sain kivelleni myös tarkoituksen, joka määriteltiin nimeni ja tietyn numeron perusteella, jonka kivi ”viestitti”. Oma kiveni on irtipääsemisen kivi. Se tulee auttamaan minua pääsemään irti jostain asiasta, joka jo pidemmän aikaa on vaivannut mieltäni. Suositeltavaa on, että pidän kiveä lähelläni niin paljon kuin mahdollista. Tiedän, että tämä kuulostaa todelliselta hippihömpötykseltä, mutta olin jotenkin niin oudon fiiliksen vallassa kun lähdin liikkeestä. Epäuskoinen ja samalla meinasin purskahtaa itkuun. Mitä ihmettä juuri tapahtui? Miksi juuri tänään päätin mennä yksin lounaalle? Miksi juuri tänään menin kivikauppaan ja löysin oman voimakiveni?

Ja toki, tuskin kyse on sen kummemmista taikavoimista, vaan enemmän juuri siitä, että tuo kivi saa ehkä minut enemmän ajattelemaan nimettyjä asioita, jotka eivät ehkä muuten olisi koskaan pälkähtäneet mieleeni. Kuten nyt tässä tapauksessa käsittelemään asiaa, joka on vaivannut mieltäni. Oli kummin päin tahansa, on kivi kuitenkin auttanut. Hömppää tai ei. Se on pakko sanoa, että tuossa kivessä on kyllä jotain maagista. Eikä ole mikään uusi juttu käyttää kiviä hoitamiseen. Voin kertoa, että jo pelkästään kauniin kiven katsominen, näpräily ja tutkiminen rauhoittaa, sekä poistaa stressiä. Aivan ihme juttu!

Vielä en ole saanut selkeää vastausta siihen, mikä on se tietty asia, josta tulen pääsemään irti, mutta eiköhän se sieltä vielä valkene. Tuskin jäi kuitenkaan yhteen kertaan kiviostokset 🙂

Uskotteko te näihin juttuihin?

 

Ps. Kuvien isompi kivi on kotikiveni, joka tuo rauhaa ja turvaa kotiimme.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Muutama lupaus loppuvuodelle

Pahoittelen pientä radiohiljaisuutta blogissa lomani jälkeen. Ette varmasti ylläty kun kerron, että kiirettä on pitänyt ja ollut ties mitä härdelliä meneillään. Stressitasot ovat olleet melko korkealla, mutta pikkuhiljaa helpottaa! Muiden juttujen ohella päätin nyt loman jälkeen blogipaussin makuun päästyäni viettää ennakkoon pientä joululomaa täältä parin hiljaisemman päivän muodossa. Toki olen päivittäin puuhastellut noin muuten blogijuttuja, vastaillut sähköposteihin, ottanut kuvia ja siirtänyt niitä koneelle, joihin menee yllättävän paljon aikaa kaiken muun arjen härdellin ohella 😀 Jotenkin en vain ole päässyt tänne asti varsinaisesti postausta julkaisemaan. Pahoittelut siitä! Ensi viikon jälkeen hellittävät kiireetkin, niin ihan viimeistään silloin pääsen taas päivittäiseen postausrytmiin. Viikonloppua olisi todennäköisesti vuorossa myös virallinen Islannin matkapostaus!

Sitten ihan muihin aiheisiin. Itsekin olen tiedostanut viime viikkojen kiireet ja tuumaillut, että joulun jälkeen täytyy ehdottomasti yrittää ottaa rennommin. En ole ollut kovin ahkera tekemään uudenvuoden lupauksia, koska mielestäni tuntuu turhalta luvata ja keksiä jotain vain sen uuden vuoden tähden. Toki uusi vuosi tuo aina uudet kujeet ja ajankohta on helppo uuden aloitukselle, lupauksille ja asioista luopumiselle, mutta itse olen pyrkinyt lupauksissani lähinnä asioihin, jotka lupaisin jokatapauksessa. Olla maailman paras äiti, toteuttaa itseäni, elää arvojeni mukaan ja sen semmoista. Melko itsestääselviä asioita siis. Loppuvuoden kunniaksi ajattelin listata myös muutaman enemmän tai vähemmän ”hömppälupauksen”, joita yritän noudattaa loppuvuoden ajan. Kovin maailmaa mullistavista asioista ei ole kyse, mutta pienistä itsensä haastamisista.

Yritän olla vähemmän perfektionisti ja välttää stressaamista pienistä, mitättömistä asioista. Rautalangasta väännettynä, siis keskittyä vain niihin oikeasti merkittäviin juttuihin ja jättää turhat pienet huolet sikseen. Ne kun usein ovat niitä, jotka vain turhaan aiheuttavat päänvaivaa ja joille ei oikein ole tehtävissä mitään.

Lupaan rentoutua enemmän. Tämä tarkoittaa käytännössä mielekkäiden asioiden tekemistä, ajan ottamista itselleni ja omille ajatuksilleni. Esimerkiksi aloittamani käsityöt ovat loistava keino rentoutumiseen. Sain sen pipon melkein valmiiksi, jess! Seuraavaksi aloitan kaulaliinan kanssa.

Muistuttaa itseäni enemmän elämän ihanista asioista ja olla niistä kiitollinen. Ei ole itsestäänselvää olla onnellinen, äiti tai rakastettu. Se, että voi rakastaa muita, lähtee kuitenkin pohjimmiltaan siitä, että osaa rakastaa ja pitää itsestään huolta. Siksi ei ei ole itsekästä panostaa (edes näin äitinä) siihen omaan hyvinvointiin. Jos parin päivän miniloma tekee väsyneen mamman onnellisemmaksi, sillä aikaa kun napero on isänsä kanssa, go for it! Happy mommy = happy child.

Jungle Juice Bar boikottiin! Älkää toki käsittäkö väärin, rakastan jungle juiceja edelleen yli kaiken, mutta joku aika takaperin havahduin tilitapahtumiani selatessa, ettei tapahtumissa näkynyt melkein mitään muuta kuin JJB:n tapahtumia. Sai vähän miettimään, että ehkä nuo eurot voisi tosiaan laittaa säästöönkin nyt reissujen alla ja syödä aamiaista hieman vaatimattomammin. Olenkin nyt jo muutaman viikon pysytellyt pois JJB:stä ja päässyt siitä hienosti eroon! 😀 Huhheijaa, edelleen tuottaa aamuisin tuskaa kulkea ohi, mutta paremmin menee. Oikeasti, en uskonut, että noista smoothieista tulisi itselleni jokapäiväinen ”pahe”. Toki aamupalana kivan piristävä ja ravitseva, mutta kun alkaa miettiä, paljon niihin kuukaudessa kului rahaa niin..

Kivaa viikonloppua!

 

kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

Hevosvaelluksella Islannissa

Kuten kerroinkin, oli yksi suurista haaveistani päästä Islannissa hevosvaellukselle. Minä, joka en ole ikinä edes ratsastanut. Pienenä haaveilin vuosia ratsastuksesta ja joskus ekalla luokalla keräsin Ruotsissa pulloja ulkoa, jotta saisin kerättyä rahaa 10 kruunua maksavaan heppalehteen. Niin kovasti halusin sänkyni viereen heppajulisteen ja sitten sainkin omalla kovalla työllä kasaan ne lehtirahat, juurikin pulloja keräämällä. Haha! Uskokaa tai älkää, mutta ratsastamaan en sitten koskaan päässyt, en oikeastaan edes tiedä miksi. Sitten vanhempana tuo heppainnostuskin laantui. Oli siis jo korkea aika päästä hepan selkään.

Olin tutkinut ennakkoon jonkin verran eri tallien järjestämiä vaelluksia, mutta jotenkin niitä tuntui olevan niin moneen lähtöön, ettei kärsivällisyys riittänyt tehdä päätöstä ennakkoon. Matkalla lentokentältä hotellille, lähetin nopeasti sähköpostitiedustelun kolmelle tallille ja kyselin, että olisiko vaellukselle mahdollista päästä vielä seuraavana aamuna. Kaikki tallit vastasivat, mutta ensimmäisenä tuli perusteellinen vastaus Eldhestar-tallilta, johon sitten päädyimmekin. He suosittelivat meille Horses & Hot Springs-vaellusta, josta ensin hieman itse kauhistuin, vajaat 3h hevosen selässä ja ekaa kertaa ikinä.

 

Noh, päädyimme kuitenkin siihen ja vaellus kustansi per nuppi noin 114 euroa. Kyyti tuli noutamaan meidät hotellilta noin klo 8 aamulla ja matka tallille kesti Reykjavikista reilut 30 minuttia. Vaellus lähti noin yhdeksän maissa aamulla, jo ennen auringon nousia hämärässä. Auringonnousu kestää Islannissa tosiaan (ainakin näin talvella) ihan ikuisuuden ja alkuun jo mietimme, ettemme ehdi heppojen selkään ennenkö aurinko ehtii nousta. Lopulta köpöttelimme liikkeelle, edelleen hämärässä auringon sarastaessa pikkuhiljaa taivaanrannasta. Omalle kohdalleni osui melkoinen laiskamato-heppa, ehkäpä se oli valikoitu minulle juuri rauhallisuutensa vuoksi. Pahin pelkoni oli, että hevonen pillastuu jostain ja lähtee laukkaamaan minne sattuu, mutta onneksi nyt ei sentään 😀 Ratsastaminen on kyllä ihan superkivaa!

Mutta sitten ne maisemat. Niitä ei voi sanoin kuvailla. Toivottavasti nämä iPhonella napsitut kuvat antavat edes jotain osviittaa. Järkkäriä en harmikseni uskaltanut ottaa mukaan. Vaaleanpunainen kaunis auringonnousu keskellä vuorimaisemaa, vierellä höyryävät hot springsit. Taianomaisempia maisemia saa kyllä hakea. Olin lukenut netistä, että suurimmilla talleilla (joihin esimerkiksi juuri Eldhestar lukeutuu) ovat ryhmäkoot todella isoja ja sen vuoksi olinkin ehkä pyrkinyt alkuun välttämään juuri suurten tallien retkiä. Loppupeleissä ryhmämme oli neljä henkilöä, me ja kaksi muuta suomalaista, joten eipä voinut kovin suuresta turistijoukosta puhua. Toki voi olla, ettei vaelluksille ole talvisin ihan kamalasti tunkua ja ryhmäkoot ovat siitä syystä pienempiä? Oppaamme oli aivan mielettömän ihana Martine ja kaiken kaikkiaan koko ratsastuskokemus oli aivan mieletön. Ehkäpä koko reissun kohokohta.

Jos lähdette Islantiin, niin hevosvaellus on kyllä ihan must! Tuo Horses & Hot Springs oli ihan nappivalinta, olisi ehkä jopa saattanut harmittaa, jos olisimme valinneet lyhyemmän vaelluksen. Aloittajallekaan ei kolmen tunnin ratsastus ollut mikään juttu, tuli jopa tutuksi mikä on töltti, eli juuri islanninhevoselle tyypillinen askellaji, mutta päästiinpä myös kokeilemaan pientä laukkaa. Jee! Reilussa puolivälissä pysähdyimme hot springsien lähelle juomaan kuumaa kaakaota ja jutustelemaan oppaan kanssa niitä näitä. Islanninhevosissa on kertakaikkiaan jotain maagista ja ette usko kuinka mieletön kokemus tuo vaellus oli! Suosittelen ehdottomasti kaikille Islantiin matkaaville. Mekin ehdimme vaeltamaan jopa ihan tuommoisella 3 päivän minilomalla, joten tuo on ehdottomasti asia, jota ei kannata Islannin lomalla jättää väliin!

Hevosvaellus on talvella varmasti kovin erilainen kokemus kuin kesällä. Kummatkin kuitenkin varmasti upeita elämyksiä. Saimme tallilta lainaan lämpöpuvut, joiden kanssa ei tarvinnut palella. Eivät olleet ihan tyylikkäämmästä päästä (toisinsanoen näytimme ne haalarit, huomioliivit ja kypärät päässä joiltain tietyömiehiltä :D), mutta mitäs pienistä. Tallilta olisi myös saanut lainaan sukkia, huiveja ja muuta lämmikettä. Olin itse pukenut lämpöpuvun alle kaksi pitkähihaista paitaa, untuvatakin ja ne Partioaitasta ostamani lämpöhousut. Eipä ollut kylmä, mutta toisaalta ei kyllä kuumakaan. Kolmannet sukat olisi saanut olla vielä jalassa, sen verran olivat varpaat kohmeessa. Vinkkini siis talvista hevosvaellusta harkitsevalle: Pirusti vaatetta päälle!! Mielellään juuri villavaatetta, tekokuitu ei juurikaan pakkasilla lämmitä. Parempi liikaa tamineita, kuin liian vähän.

Onko joku teistä ollut Islannissa hevosvaelluksella? 🙂

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

Henkisesti harmaa marraskuu & joulukuun ekan mietteitä

Havahduin eilen siihen, että eletään marraskuun viimeistä päivää ja pian onkin joulukuu. Vaikken erityisesti jouluihminen olekaan, pidän kyllä siitä itse ajasta ennen joulua. Ihmiset ovat leppoisalla tuulella, tehdään suunnitelmia pyhille, vilkuillaan lahjaideoita ja tietysti panostetaan myös tunnelmaan ja rentoutumiseen. Itse pyrin karsimaan tietynlaiset stressin aiheet pois joulun suhteen. En odota muilta lahjoja, joten en myöskään kovin ahkerasti tee lahjaostoksia. Aikuisiällä on alkanut tuntua turhalta ostaa toisille jotain vain ostamisen ilosta tai siksi, että on nyt vaan on pakko ostaa lahjoja, koska niin on ennenkin tehty. Tänä jouluna ajattelin ostaa toki pojalle jotain pientä, mutta myös tehdä joululahjahankinnan vähävaraisen perheen lapselle, jolle tuo pieni juttu varmasti oikeasti on se maailman suurin. Reissuun ei tänä vuonna päästä jouluksi, mutta eipä sinänsä haittaa! Tammikuussa sitten odottaakin ihana loma perheen kanssa.

Viimeisen viikon olen tehnyt töitä kotoa käsin. Lähinnä siis tämän perhanan flunssan vuoksi, joka tosin on jo parempaan suuntaan, mutta edelleen olen ollut totaalisen poikki. Tuntuu, että olen ollut jo heti aamusta täysin voimat loppu sen jälkeen kun joudun taas vaihteeksi taistelemaan tuon kiukkuisen pienen peikkopojan kanssa about kaikesta. Hampipesu, pukeminen, hiusten harjaus… Kaikki on kiukuttanut ja pidemmän päälle se on kyllä todella kuluttavaa, varsinkin jos on itsekin ollut puolikuntoinen. Öidenkin suhteen on ollut yhtä hulinaa ja napero on nukkunut välissämme jo useamman yön. Heräillyt silti huutamaan vähän väliä, joten meidän kaikkien yöunet ovat senkin vuoksi olleet kovin katkonaisia. Aivojen kehitys, flunssan jälkimainingit tai taas vaihteeksi hampaiden tulo, mistä lie nyt tällä kertaa johtuukaan.

Ajattelin ensin, että nostanko tätä asiaa blogissa ollenkaan esiin, mutta toisaalta, miksi sitten en. Olen nimittäin parin viikon ajan ollut jotenkin todella ahdistunut. Syyttämistä on varmasti flunssassakin ja myönnän, että olisi ehkä kuluneina päivinä pitänyt  muistaa levätä enemmän. Yksi huonoista puolistani onkin juuri semmoinen liiallinen puuhastelu, jos on hommaa tehtävänä, niin ne myös on tehtävä pois. Vihaan sitä, jos hommat jäävät roikkumaan. Noh, sairastelusta ja liiallisesta puuhastelusta johtuen on rinnassa tykyttänyt nyt jo usemman päivän paniikinomaisesti. Tuntuu, että käy jatkuvasti ylikierroksilla, vaikka yrittäisikin ottaa rennosti.

Se on ihan kamala tunne kun rintaa puristaa ja tuntuu, ettei saa mitään aikaiseksi. Järkyttävä ahdistus päällä siis 24/7, eikä siihen ole juurikaan auttanut mikään. Ennen näitä syksyn paria flunssaa en ole sairastellut pariin vuoteen, joten luultavasti uupumus johtuu tästä sitkeästä pöpöstä, mutta inhottavaa silti. Varmaan sekin on aiheuttanut ahdistusta, että olen tämän viikon kökötellyt lähinnä kotioloissa, vaikka nyt olenkin töitä tehnytkin. Onhan se kuitenkin eri juttu nähdä ihmisiä ja sosialisoida, kuin istua yksin päivät pitkät kotona läppärin ruutua töllöttäen. Mutta minkäs teet kun ei oikein jaksa kipeänä lähteä toimistolle laahustamaan.

Muutama asia on vaivannut minua kovasti lähikuukausina ja tällä viikolla sitten hieman avasin näitä asioita eräälle tutulle ja kerroin mikä on painanut. Jotenkin tuo keskustelu avasi kaikki patoumat ja purskahdin lohduttomaan itkuun. Toisaalta oli suuri helpotus itsekin pitkästä aikaa miettiä tiettyjä mieltä painavia juttuja, mutta tuntuu että olen sen jälkeen ollut todella itkuherkkä. Purskahdin juuri tätäkin kirjoittaessa itkuun 😀 Huhhuh. Noh, eipä sillä, että tässä mitään hätää olisi minkään asian suhteen, mutta olen huomannut viime kuukausina ehkä hieman sulkeutuneeni syvimpien ajatusteni kanssa. Toki pidän itkemistäkin hyvänä asiana, sehän vain kertoo siitä, että tunteet purkautuvat sen sijaan, että lojuisivat juuri niinä ahdistavina möykkyinä sisälläsi. Asioina, joille et oikein tiedä mitä niille pitäisi tehdä.

Pitäisi muistaa jollain tapaa käsitellä noita asioita, ennenkö ne muodostuvat sisällä juuri niiksi möykyiksi, joita ei enää saakaan helpolla kurottua auki. Toki blogi on itselläni tietynlainen kanava purkaa joitain ajatuksia ja tuntemuksia, toivoisin toki, että voisin (tai uskaltaisin) jakaa täällä enemmänkin ajatuksiani, mutta ymmärrätte varmaan: Internet. Keinojahan kuitenkin löytyy, esimerkiksi itselleen tai läheiselleen voi kirjoittaa vaikka kirjeen, johon voi listata tuntemuksiaan. Mitä tunnen, miksi tunnen, mitä toivoisin? Vaikka kirje tai teksti olisikin vain sinulle itsellesi, voi pelkkä asioiden selkokielelle kirjoittaminen saada monta ratkaisua aikaiseksi. Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä. Toki jokainen on varmasti joskus surullinen, stressaantunut tai ahdistunut, sehän on täysin normaalia. Välillä se saattaa olla ”oire” mieltä painavista asioista, joita ei ehkä ole henkisellä tasolla käsitellyt loppuun.

Ehkäpä itselläni ei viimeaikoina kaiken hektisyyden keskellä ole ollut tarpeeksi aikaa pohdiskella ja miettiä omia tuntemuksiani. Perhearki on oikeasti ajoittain todella rankkaa. Työt, koti, aika lapsen kanssa. Tämän paletin kanssa on se oma aika usein oikeasti melko kortilla. Usein pääsen itse vasta iltakahdeksalta ensimmäisen kerran päivän aikana istahtamaan niin, että kaikki pakolliset asiat on vihdoin tehty. Itse huomaan olevani väsynyt tai stressaantunut esimerkiksi siitä, että olen todella kärttyinen ja pahantuulinen. Onhan tämä elämä vähän erilaista nykyään kuin ne menneet vuodet, kun tultiin töistä ja laitettiin illaksi Netflix pyörimään. Ja en halua, että käsitätte väärin. En halua missään nimessä valittaa, mutta totuus on vain se, että ruuhkavuodet voivat olla ajoittain todella kuluttavia, mutta toisaalta sitten myös valtavan antoisia ja opettavaisia. Mutta yksi asia on aina läsnä: Kiire, kiire ja vielä kerran kiire.  Eilen päätin, että ensi- tai sitä seuraavalla viikolla palaan pitkästä aikaa  joogan pariin. Tunti-pari viikossa, ihan vain minulle itselleni!

Yhden asian suhteen olen kuitenkin viime vuosina muuttunut. En enää häpeä sanoa sitä, että nyt väsyttää, nyt uuvuttaa tai tuntuu pahalta. Miksi sitä pitäisi hävetä? Päinvastoin! Nämä ovat asioita, joita jokainen käy jossain vaiheessa elämäänsä läpi. Ei se ole heikkous olla surullinen tai tuntea itseään väsyneeksi esimerkiksi rankemman jakson jälkeen. Voipi myös olla, että ”se aika kuukaudesta” on saanut minut vähän herkemmälle tuulelle tällä viikolla, haha!  Ehkäpä se tästä. Toivottavasti kohtalontovereita löytyy. Ja kuten olen aikaisemmin todennut, on marraskuu itselleni aina vuoden vaikein kuukausi! Tuntuu, että seinät kaatuvat päälle tämän pimeyden ja harmauden kanssa. Onneksi päästiin nyt eroon tuosta pirullisesta marraskuusta 😉

Ihanaa viikonloppua kuitenkin!

 

Ps. Kuvissa ehkä tulee hyvin myös ilmi tunnelma niillä älyvaloilla. Ja jos voin vinkata ehdottoman rentoutumiskikan, niin nuo tuoksukynttilät!!! Haluan ostaa noita Isle of Wolfin kynttilöitä about jokaisessa tuoksussa. Valikoimaa löytyy täältä <3 Ja ps. NGC:llä on vaikka mitä muitakin tarjouksia juuri meneillään 🙂

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.