Vaikken tänä(kään) vuonna tehnyt oikeastaan mitään virallisia uuden vuoden lupauksia, olen nyt jälkikäteen miettinyt asioita joita noin ylinpäänsä voisi lisätä elämäänsä tai tehdä enemmän. Lupauksia nyt on turha tehdä vain ”uuden vuoden” johdosta vaan ennemmin todellisen motiivin innoittamana. Kuka vain voi aloittaa taas kuntoilun tammikuussa viidennen kerran vain lipsuakseen tavasta siinä vaiheessa kun nuo lupaukset alkavat kevät-talvella olla vain muisto 😉 Ennemmin pyrkii tekemään itselleen pidempiaikaisia lupauksia juurikin itsensä vuoksi, jolloin se todellinen tahto kumpuaa sisältäpäin ja myös vauhdittaa tavoitteiden saavuttamista. Se nyt ei vaadi keneltäkään vuoden vaihtumista, heh.
Itse olen alkusyksystä Käpylään muuton jälkeen innostunut taas pitkästä aikaa treenailemaan kunnolla ja liikkumisesta on ensimmäistä kertaa vuosiin tullut oikea innostuksen kohde, eikä kuukausiin ole tullut oikeastaan vietettyä treenitöntä viikkoa. Aikaisemmin toki treenailin, mutta muutaman vuoden ajan liikkumiseni keskittyi aikalailla juoksutreeniin ja pitkien juoksulenkkien vetämiseen, pari kertaa treenasin myös viikossa salilla, mutta salitreeni ei ollut varsinaisesti kovinkaan systemaattista tai tavoitteellista, se tavoitteiden saavuttaminen painottui pääasiassa sinne juoksuharrastuksen pariin. Syksyllä taas aloin pitkästä aikaa keskittymään juurikin painoharjoitteluun pitkästä aikaa ja parisen kuukautta sitten aloin lisäämään salitreeniin mukaan taas juoksua. Tällä hetkellä tuleekin liikuttua suhteellisen monipuolisesti sekä aerobisen, että painoharjoittelun parissa.
Eilen tein illalliseksi kanaa kermakastikkeessa ja höyrytettyä kukkakaalia
Viime kesän jälkeen olen keskittänyt huomioni myös ruokavalioon ja pyrkinyt syömään entistä terveellisemmin. Voinkin sanoa, että se tuohon liikunnan iloon yhdistettynä on johtanut siihen ettei olo ole kyllä vuosiin ollut yhtä hyvä! Toki lomilla ja viikonloppuina saa herkutella, enkä oikeastaan kiellä itseltäni mitään ruoka-aineita, tosin ranskalaiset ja einesruoat eivät ole oikeastaan ikinä kuuluneet omaan ruokavaliooni mitenkään suurissamäärin. Olen kuitenkin huomannut, että vaikka ottaa huomioon tämän pimeän vuodenajan, on olo ollut ennätysmäisen energinen, enkä ole ollut pahemmin poikki edes pisimpien työviikkojen jäljiltä. Toki jokainen nyt on välillä väsynyt, mutta mitään ylitsepääsemätöntä ei ole tullut vastaan verrattuna siihen mitä olen kuullut tuttavieni kaamosväsymyksestä.
Ruokavaliomuutokset aloitin pienillä lisäyksillä; enemmän hedelmiä, korvaamalla puolet kaurapuurohiutaleista chian siemenillä, lisäämällä hyviä rasvoja esimerkiksi pähkinöiden muodossa ja sitä rataa. Eipä ole kovin kummoista! Ja tästähän vain innostuu enemmän kun huomaa sen hyvän olon kumpuavan 🙂 Vitamiineja olen syönyt purkista jo pitkään, mutta ei ole missään nimessä suosituksena että kaikkia ravintoaineita ja vitamiineja nauttisi purkista, vaan nimenomaan tuoreen ja ravintorikkaan ruokavalion muodossa.
Mitään ultimaattista moskaa en ole koskaan säännöllisesti syönyt eikä pakaste- tai einesruoat kuulu omaan ruokavaliooni oikeastaan koskaan. Sipsejä tosin tulee (edelleen :D) syötyä viikottain herkkupäivänä, mutta se nyt saa pysyäkin! Ja totuushan on, että jos liikkuu tarpeeksi voi oikeastaan syödä mitä vaan, mutta himourheilijan olo ei varmasti ole kaikista mainioin, jos ruokavalio koostuu pelkästään ranskalaisista ja kalapuikoista.
Pointti oli varmaankin se, etten tällä hetkellä treenaa tai suunnittele ruokavaliotani esimerkiksi laihtuakseni vaan voidakseni paremmin! Toki se kiinteytys tulee siinä ohessa ja aluksi olikin motiivina pudottaa muutama kesäkilo. Tässä kuukausien mittaan tavoite on kuitenkin muuttunut ja siinä ohessa muutos on matkalla elämäntavaksi. Ja juurikin pitkäaikaiset muutokset ovat oikeasti niitä, joilla on merkitystä ja jotka yleensä muodostuvat rutiineiksi jokapäiväiseen elämään! Toki oman kehityksen seuraaminen ja tulosten huomaaminen sitten motivoi entistäkin enemmän.
Nyt mietinkin, että tavoitteenani on lisätä entistäkin enemmän hyviä juttuja ruokavaliooni; pikkuhiljaa! Ennen ihan oikeasti vihasin salaattia, mutta nykyisin tulee sitäkin syötyä lounaaksi suhteellisen usein. Ainahan kasviksiakin voi kuitenkin lisätä ruokavalioon, mutta toki ihminen tarvitsee elääkseen muutakin kuin salaatinlehtiä.
Oletteko samaa mieltä tai onko teillä samanlaisia ajatuksia? 😀
Jätä Kommentti! Tällä postauksella on yksi kommentti.
