Bali: Day 4

Reissupäivät ovat hujahtaneet hurjaa vauhtia ja tuntuu, että jokaiselle päivälle on riittänyt paljon tehtävää ja nähtävää, vaikka alkuun ehkä ajatteli päivien kuluvan aamusta iltaan lähinnä köllötellen. Tuli jo kamala paniikki, että ehdinkö tekemään edes tätä postausta kun tuntuu, että on ollut tänään ja yleisesti viime päivät jatkuvasti menossa.


Olemme nyt kolmatta päivää Ubudissa ja olen tykännyt paikasta aivan hurjasti! Majoitumme kirjaimellisesti keskellä viidakkoa ja näkymät ovat henkeäsalpaavan kauniit. Vaihdoimme tänään hotellia ja tämä uusi hotla on aivan mieletön! Ilmasto on täällä paljon kosteampi kuin meren äärellä, minkä kyllä huomaa melko tehokkaasti esimerkiksi siitä, että hiki virtaa norona ja tukka on kostea 24/7, vaikka kuinka yrittäisi taltuttaa märkää lättänäkampausta, haha!

Eilen startattiin päivä aamujoogalla, tänään kävin vartalonhoidossa taas vaihteeksi, olen jäänyt ihan koukkuun noihin hoitoihin. Teen vielä myöhemmin erikseen postauksen Bali-vinkeistäni ja tuo tämänpäiväinen hoitola pääsee kyllä sille listalle. Kosmetologini EBW:stä suositteli Ubudissa Nur Salonia, joka tarjoaa perinteisiä balilaisia hoitoja ja oli kyllä melkoinen kokemus. Ensin tunnin kokovartalohieronta (täysin nakuna) ulkoilma-mökissä, jonka jälkeen hoitaja levitti koko vartalolle kosteuttavan avokado-aloeveranaamion. Tämän jälkeen minut käskettiin suihkuun seisomaan ja nainen heitti päälleni kauhalla vettä kylpyammeesta pestäkseen naamion pois. Iholleni levitettiin vielä kauttaaltaan jogurttia, joka myös huuhdottiin samaisella kauhataktiikalla pois. Lopuksi pääsin vielä lämpimään kylpyyn terälehtien kanssa ja katselin katon lovesta taivasta ja lintuja puissa 🙂 Aivan ihana! Vielä himottaisi käydä täällä kasvohoidossa.

Aloin jo haaveilla, että muuttaisimme perheen kanssa ensi talveksi Balille. Sadekausi ei kylläkään ole aivan ihanteellinen ajankohta täällä, mutta näiden parin kuukauden aikana on alkanut yhä enemmän taas pohtimaan ideaa talvesta ulkomailla.. Lähteminen ei tietysti ole koskaan aivan yksinkertaista. Koti täytyy saada vuokralle, koirille luotettava hoitaja ja toki myös rahaa säästöön. Vietimme 2015 kuukauden Indonesiassa reissaten ja tuolloin pääsi melko hyvin kiinni paikalliseen kulttuuriin ja menoon. Silti tämä on ensimmäinen kertasi kun kiertelen itse Balin saarta muutenkin kun rantakylissä. Pidän täällä erityisesti siitä, että paikalliset ovat aidosti ihania ja ystävällisiä.

Täällä on tullut syötyä pääasiassa paikallisia nuudeli- ja riisiruokia. Omat suosikkini ovat perinteiset nasi goreng ja mie goreng, sekä soijapavuista tehty tempe. Kasvisruokaa löytyy täältä aivan tosi hyvin! Paikallisen ruoan saa yleensä maksimissaan muutamalla eurolla, mutta on niidenkin hinnoissa eroja. Muistan ekalla Balin reissulla syöneeni alle euron mie gorengia, mutta nyt ei ole osunut silmään missään alle parin euron nuudeli- tai riisiannosta. Tänään vedin tosin dinneriksi pastaa ja pizzaa kun toivoi jo pientä vaihtelua riisille ja nuudeleille, hehe.

 

Huoneen netti ei taas vaihteeksi oikein pelitä ja sain nyt kolmen tuskaisen tunnin odottelun jälkeen lisättyä nämä muutamat kuvat 😀 Nyt pakko aivan mennä nukkumaan!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Hey Bali

Heippa täältä Balilta! Saavuimme vihdoin perille viime yönä. Seisottuamme tuskaisen tunnin (tai ylikin) passintarkastusjonossa, ryntäsimme tullijonoon ennen sadan henkilön kiinalaista turistilössiä ja jännittämään, että olisiko kuskimme meitä vastassa tuloaulassa. Kieltämättä vähän nauratti nähdessämme todellisuuden sen suhteen, ettemme olleet tosiaankaan ainoita, joita oli kuski vastassa.. Alapas etsiä omaa nimeäsi sieltä oikeasti jopa satojen heiluvien nimikylttien seasta! Tuollaista kylttimäärää en ole nähnyt missään, koskaan, vaikka Balillakin on tullut pari kertaa aikaisemmin käytyä. Eli turisteja täällä piisaa kyllä edelleen yhä enemmän ja enemmän. No, onneksi nimikyltti ja löytyi kuitenkin melko ripeästi, heh.

Olemme järjestäneet täällä kaikki alkureissun kyydit majoitukselta toiselle ennakkoon, koska ei jaksa mitään säätöä hintojen tai muun kanssa. Lomalla kun haluaa päästä mahdollisimman helpolla. Ensimmäinen majoituskin on yllättänyt todella positiivisesti!

Selailin eilen vielä illalla hotellilla uutisista vaalien tulostilannetta ja pääsin yöunille vasta puoli kolmen maissa. Kieltämättä hieman väsytti aamulla kun herätyskello soi yhdeksän jälkeen aamupalalle. Tänään onkin pakko mennä aikaisemmin nukkumaan, jotta saa kuitattua näitä parin yön vähäisiä unia. Ensimmäisenä päivänä olemme ottaneet harvinaisen rennosti. Hengattu uima-altaalla ja käyty pyörimässä täällä Canggussa. Uin hotellin altaassa matkaa mutta, vielä näin ensimmäisenä päivänä ei käynyt mielessäkään lähteä lenkille tai etsimään mitään sen kummempia aktiviteetteja.

Ennen meidän dinneriä kävin tänään tunnin aromaterapia-hieronnassa, joka oli niiin hyvä! (Ainiin ja maksoi hurjat 15€). Balilainen nainen nousi välillä selkäni päälle ja rusautti vaikka mitkä jumit auki, huhhei. Mietin jo, että pitäisikö ottaa haasteeksi käydä täällä joka päivä jossain hemmotteluhoidossa 😀

Ainiin ja ps. Ne sade-ennusteet eivät todellakaan pitäneet paikkaansa! Ainakaan tänään. Aurinko on paistanut ja hiki virrannut, yay ;D

 

Kivaa viikkoa! ✨

 

Osa kuvista Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Indonesia: Bali, Batu Karas ja Gili

Nyt sitä matkapostausta Indoista! Toivottavasti sain tähän postaukseen kirjattua ylös kaikki mitä alunperin pitikin.. 🙂
Matkareitti oli siis Singaporen kautta Balille, josta olimme vuokranneet Seminiyakista villan koko reissun ajaksi. Poikaystävän kaveri toimii real estate-välittäjänä Balilla, jota kautta vuokrasimme villan Suomesta käsin ja saimme varmuuden siitä, ettei jouduta vuokrauksen kanssa huijatuksi tai muuta. Lennot varasimme joko Momondon tai Rantapallon kautta, en muista kumpaa kautta lopulta löysimme parhaat vaihtoehdot, koska lentojen kanssa tuli vänkslättyä muutamaan otteeseen. Reilulla 900 eurolla saimme Finnairin suorat lennot Singaporeen ja siitä Denpasariin. Eli ihan mielellään maksoi noin 100 euroa lisää siitä, että lentoaika kokonaisuudessaan yhdellä vaihdolla sen n.14h, kun kahdella vaihdolla jopa lähes 40h.. Finnairin lento oli molempiin suuntiin yölento, mikä oli suuri helpotus, kun sai nukuttua lähes koko lennon ajan.
Rentouduttiin ensimmäinen lomaviikko Balilla ja tuli käytyä mm. Uluwatun temppelillä ja muuta kivaa. Toisinsanoen tuli siis maattua lähinnä rannalla surffivahtina tuo ensimmäinen viikko mm. Merin kanssa 😀 Yhtenä iltana ajettiin taksilla Kutalle katsomaan bilemeno, että voisi ainakin sanoa nähneensä senkin. Näin selvinpäin olleena 10minuuttia mm. Bountyssä oli itselleni aivan tarpeeksi, mutta tulipahan tosiaan nähtyä..
Mitään vatsatauteja sun muita ei onneksi osunut kohdalle, vaikka söimmekin pääosin paikallisten suosimissa edullisissa ruokapaikoissa. Batussa kärsin yhden illan jäätävästä huonovointisuudesta ja olin jo varma, että muhun on iskenyt ruokamyrkytys, mutta sekin helpotti yhdellä yrjösatsilla ja pöpö oli aamulla tipotiessään. Tästä flunssasta tulikin sitten vähän isompi riesa. Rokotteita en reissuun joutunut ottamaan lavantauti-kuuria lukuunottamatta. A+B-hepatiittirokotteet löytyvät jo vuosien takaa, joten niistä ei enää tarvinnut kantaa huolta. Nykyään Gileille on ilmeisesti suosituksena malaria-lääkitys, joka saatiinkin matkailulääkäriltä ennen reissua. En tuota kuuria kuitenkaan lopulta syönyt, kun aloin lukea paketin haittavaikutus-listaa..
 Ulussa oli ihan nättiä..

 

 

 Ekassa turistikuvassa Batussa 😀
 Mie goreng on lemppari !!! 
Toisella viikolla lennettiin Air Asialla pari tuntia Bandungiin
Jaavalle, määränpäänä siis Batu Karas. Matka kentältä Batuun kesti
autolla 8h vuoristotietä keskellä yötä ja ehdin jo väsyneenä panikoida,
että pääsemmekö ikinä perille.. 😀 Pitkä matka oli kuitenkin sen
arvoinen ja Batu Karas oli ehdottomasti käymisen arvoinen! Pieni kylä,
jossa länsimaalaisia oli vain kourallinen. Yksi ”kunnon hotelli” Batusta
jo löytyi ja ehdittiin muiden turistien kanssa ennakoida, että
seuraavan 10v sisään paikka varmasti jo kuhisee turisteja. Nuokin
turistit, joita Batussa oli, olivat lähinnä surffareita jotka olivat
reissanneet sinne hyvien aaltojen perässä. Ja olivathan ne aallot
kuulemma melko ”fantastisia” mitä noilta muilta kuuli, itse kun en
näistä ymmärrä mitään. Tulipahan kuitenkin siellä surffattua ihkaekaa kertaa ja ihan kivaahan se oli, kun onnistui heti pääsemään laudan päälle! Toistaiseksi tuo huono pääsy on pitänyt enimmät
turistit Batu Karasista pois.

 

 

Meidän reissua helpotti paikallinen
kaveri, joka on Batusta kotoisin ja järkkäsi meille autokyydin,
majoituksen yms, eli kaikki hoitui tosi kivuttomasti. Batussa oli
paikallisia turisteja lähinnä Jaavan sisämaasta ja pääsinkin reippaasti
yli kymmenen paikallisturistin lomakuviin, kun vaaleatukkaiset olivat
niin ihmeellinen nähtävyys 😀
Kuuden päivän jälkeen ajoimme takaisin
Bandungiin, tällä kertaa päivällä ja tuo 8h hurahti nopeasti kivoja
maisemia katsellessa. Ainut miinus Batussa oli ruoka. Jokaisessa
ravintolassa oli ruokalista täysin identtinen kun naapuriravintolassa. Verrattuna
Baliin, olivat annokset paljon niukempia sisällöältään. Tilasin
eräänä iltana Mie Gorengin (paistettua nuudelia) kanalla, jossa tuo kana
oli pilkottu kananakki (!!) 😀 Voi olla, että maaseudulla tiettyjä
raaka-aineita on vaikeampi saada, annoksissa pääroolissa oli siis
lähinnä nuudeli ja riisi, kasviksia ja lihaa sitten todella niukasti. Kaikki pavut, idut ja mausteetkin oli karsittu pois, joskus saattui muutama porkkanansuikale löytyä niiden parin kananpalan ja riisin seasta. Lähin ruokakauppa olisi ollut tunnin ajomatkan päässä, mikäli olisi jotain tarvinnut ostaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 Meidän majapaikka..

 

 

Pikkukisu meidän villalla, johon kiinnyin!! Kävi niin sääliksi tuo ressukka, joka katsoi aina surullisena ja naama aivan mudassa. Lisäksi se köpötteli menemään aina niin hitain askelin ja pysähtyi lepäämään aina puolen metrin välein. Aloimme kutsumaan sitä mutanaamaksi. Loppuajasta kisu alkoi seurata mua, olin ilmeisesti ainut joka osoitti sille mitään huomiota. Tuli niin suru jättää kisun pentu sinne yksin. Mitäköhän sille kuuluu?

 

 

 Jokiajelulla viidakossa! Tuolla on paikallisten mukaan nähty krokoja!
Loppuajan Batun villa. Majapaikka oli tuplabuukannut meidän mökin, joten pääsimme halvemmalla tuommoiseen ”Family surf”-jättivillaan.
 Amatööri yrittää surffata..
amatööri päsi melkein ylös 😀
 Batu Karas beach..
 ..amatööri meloo 😀

 

 

 

..ja taas mennään 😀
Viimeisellä viikolla otimme paatin
Gili Airille, josta toinen paikallinen kaveri järkkäsi meille edullisen
yöpymispaikan. Alunperin suunnitelma oli olla Gilillä 2 yötä, mutta
pidennettiin reissua yhdellä yöllä. Gili oli itselleni koko reissun
kohokohta, vaaleaa hiekkaa, snorklausta ja simpukoita! Tulipa käppäiltyä
parissa tunnissa Airi ympärikin 🙂 Palkattiin viimeisenä kokonaisena
Gili-päivänä paikallinen kapteeni viemään meidät riutalle snorklaamaan
muutamaan spottiin ja lopuksi käväistiin Gili Menolla ottamassa rantussa aurinkoa.

 

 

 

 

 

 

 Takkupää 😀

 

 

 

 

 

 

 

 Onnistunut kuva.. 😀

 

 

Mun tavoite oli nähdä Gilillä merikilpikonna. Aikomus oli mennä Trawanganin edustalle spottiin, joka on tunnettu kilpikonnista, mutta merenkäynti oli tuossa kohdassa niin kovaa, ettei päästy sinne paatilla. Näinhän sitten loppujenlopuksi kaksi merkikilpikonnaa, jotka möllöttivät pohjassa 15m pinnan alla…tai no ainakin niiden ääriviivat 😀

 

 

 

 

 

 

 

 

Gili Meno

 

 

 Kiinnyin näihin(kin) kisuihin. Näillä tosin oli emo pitämässä huolta, toisin kun mutanaamalla! 🙁
Täytyy vielä lisäillä loput kuvat koneelle, mutta tämmöinen pläjäys tällä kertaa! 😀 Näköjään Balilta ei tullut ihan liikaa otettua kuvia lukuunottamatta noita Ulun kuvia ja kaikkia lomakuvia en halunnut blogissa jakaa, minkä vuoksi lisäilin lähinnä noita maisemakuvia.
Saa toki kysyä, mikäli tulee jotain mieleen jonka unohdin tässä mainita!
Nyt jo ikävä takaisin :'(

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 17 kommenttia.