Mieleenpainuvimmat reissumuistot x 4

Palaan tänään vanhoihin reissujuttuihin! Listasin nimittäin mieleenpainuvimpia reissumuistoja kuluneiden vuosien varrelta ja samalla myös vanhoja (sekä myös vähän uudempia) matkakuvia. Mitä muistoja tai sattumuksia on erityisesti jäänyt mieleen matkoilta viimeisten noin 5 vuoden ajalta?

Sayulita, Meksiko 2014. Olimme syksyllä 2014 Meksikossa pienessä Sayulitan surffikylässä, jonne olemme tuon matkan jälkeen haikailleet useampaankin kertaan, varsinkin nyt kun Finnair lentää suoraan Suomesta melko lähelle, Puerto Vallartaan. Kuitenkin Väli-Amerikka jotenkin hieman jännittää nyt pienen lapsen kanssa, tulihan tuollakin reissulla nähtyä vaikka mitä ja kieltämättä välillä hieman iltaisin jopa pelotti, vaikka kylän noin yleisesti pitäisi olla melko turvallinen. Katukaupustelijoita oli nimittäin melkein yhtä paljon kuin Balilla, tosin he kauppasivat myös kaikkea muuta kuin käsikoruja..

Eräänä iltana kävelimme kadulla pimeällä auton ohi, johon sitten ohimennen vilkaistiin sisään. Autossa istui kaksi henkilöä, jolla toisella oli sylissään aivan valtava kokaiinipussi, jota ilmeisesti pussitettiin pienempiin. Apua! Taidettiin lähteä melko kovaa vauhtia kipittämään muina miehinä pois. Juuri tuon vuoksi esimerkiksi Meksiko nykyään hieman jännittää, koska ei voi tietää mitä eteen osuu. Tästäkin huolimatta oli Sayulita todella kiva. Hyvää ruokaa, lämpöä ja reissun aikana kävimme veneellä myös Islas Marietasin saarella ja hidden beachilla. (Kannattaa googlata kuvahaulla!!) Ainiin ja lentäessämme Sayulitaan näimme LAX:in kentällä Breaking Badin Pinkmanin! Vitsailtiin, että onkohan tämäkin lähdössä Meksikoon, heh heh. Tai siis emme tietenkään itse ”Pinkmanille” 😀

Indonesia, 2015. Syksyllä 2015 lähdimme kuukaudeksi Indonesian. Kiersimme tuolloin melko paljon ympäriinsä ja kävimme mm. toistamiseen pienessä Batu Karasin kylässä Jaavalla. Huh, sinne onkin melkoinen uurastus päästä! Ensin parin tunnin lento Balilta Bandungiin, josta vielä 8h automatka Batu Karasiin. Paikka on kirjaimellisesti pieni tuppukylä, josta ei löydy edes ruokakauppaa (eikä tuon rannan lisäksi ihan kamalasti muutakaan, muutama ravintola ja pieni majatalo). Todella autenttista meininkiä, ainakin tuolloin. Paikka on yksi Tommin suosikeista, mutta täytyy myöntää, ettei lukeudu ihan omiin lemppareihini 😀 (Ekalla kerralla aloin väsyneenä itkeä kun pääsimme perille kun näin meidän ekan yön majoituksen, jossa ei ollut vessassa edes juoksevaa vettä, vaan pelkkä letku ja ämpäri. Ainakin näistä kokemuksista karaistuu ja onneksi olimme loppuajan ihan kivassa majapaikassa, haha.) Näinä molempina kertoina kun olemme siellä käyneet, olen stressannut tuota matkaa jotenkin aivan superpaljon. Olemme lentäneet Air Asialla, joka on tuntunut huomattavasti paremmalta vaihtoehdolta, kun lukuisat muut paikalliset höpöyhtiöt, joita putoilee harva se päivä.

Tuolloin reissumme aikana oli vielä se joku tuhkapilvi-episodi tulivuoren tuprutellessa ja tuhkavaroitus oli taas päällä kun lentomme takaisin Bandungista Balille koitti. Lento oli ties kuinka monta tuntia myöhässä lentäessään Balilta ensin noutamaan meitä ja panikoitiin jo valmiiksi, että jos kone ottaa tuolla matkalla jotain damagea. Tuhkahan tukkii moottorit ja käsittääkseni jopa estää sen toiminnan. No, tunteja myöhemmin pääsimme vihdoin koneeseen ja koneen noustua ilmaan, tuli hetkeksi (siis sekunniksi, pariksi) aivan hiljaista, aivan kuin moottori olisi hetkellisesti pysähtynyt. Katsoimme Tommin kanssa toisiamme, mutta kumpikaan ei uskaltanut sanoa mitään. No, lennon jälkeen jaoimme kokemuksen ja molemmat meistä oli tuolloin luullut, että moottori lagaa tuhkan seurauksena. Voin vain kuvitella miltä tuo hetki olisi lentopelkoiselta tuntunut. Ja voin kertoa, etten tuon jälkeen lennä Air Asialla enää ikinä 😀

Kuvat ovat vuoden 2013 Jaavan reissulta

Moorea, Ranskan Polynesia 2018/2019. Tuoreimmista matkamuistoista on pakko mainita Moorean matka, joka ehdottomasti on yksi mieleenpainuvimmista. Olin haaveillut Moorealle matkaamisesta valehtelematta lähes kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2010 olin Tyynenmeren risteilyllä, juurikin Tahitilla, Moorealla, Bora Boralla ja muistaakseni Raiatealla. Tuosta saakka olen taas haaveillut pääseväni Ranskan Polynesiaan. Anyway, Moorealle matkataan pääsaarelta Tahitilta lautalla ja juuri tuota lautalla saapumista on sanottu äärimmäisen kauniiksi maisemien suhteen. Ja olin niin täpinöissäni! Noita maisemia ei edes voi sanoin kuvailla, mutta en ole varmaan koskaan nähnyt mitään niin kaunista. About ne seuraavat kaksi viikkoa hoin jatkuvasti sitä, kuinka en kestä miten jossain voi olla näin kaunista.

Saapuminen Moorealle..

Maisemien lisäksi jäi mieleen ehdottomasti hedelmäbongailut. Luonnosta ja teiden varsilta poimi nimittäin helposti aina päivän hedelmät mukaan ilmaiseksi. Mangoja, avokadoja, papaijoita ja passionhedelmiä. Totesimme, että kaupoissa myydään siksi niin suppeasti hedelmiä, koska kaikki kasvattavat niitä omavaraisina. Mäkin haluan alkaa hedelmätarhuriksi! Moorealta on muitakin aivan älyttömiä muistoje, kuten pojan sadetanssi karambolapuun alla (joka löytyy IG:stä Moorea-kohokohdan storieseista) ja haiparvi, joka hengaili Haapitin majatalon laiturin alla ja parveili aina välillä laiturin vieressä, hui!

Islanti, 2017. Muistelin juuri pari viikkoa takaperin Islannin reissua, joka on ehdottomasti jäänyt mieleen elämyksenä. Ja erityisesti issikkavaellus, joka oli aivan mieletön! Olimme Islannissa joulukuun alussa, jolloin oli jo vähän lunta. Ainakin tuon meidän reissumme aikana oli äärimmäisen kylmä, huolimatta siitä, että pakkasasteita oli joku muutama hassu. Merituuli siis saa ilman tuntumaan vieläkin kylmemmältä, mutta en tiedä onko näin aina? Kuitenkin, valitsimme aamulla alkavan hevosvaelluksen ja lähdimme vaellukselle kun ulkona oli vielä aivan pilkkopimeää (kello taisi olla ehkä 9, mutta Islannissa on talvisin pimeää toooodella pitkään aamulla ja hyvä kun aurinko näyttäytyy muutaman tunnin ajan).

Alkuun koko ratsastushomma jännitti, koska en ollut koskaan ennen ratsastanut, mutta nopeasti loppupeleissä pääsi kiinni homman jujusta. Hitaasti etenevä vaaleanpunainen auringonnousu ja ympäriinsä maan sisuksista tuprutteleva kuuma höyry olivat näkynä jotain niin uskomatonta, ettei sitä unohda kyllä koskaan. Tuo issikkavaellus oli itselleni ehdottomasti koko reissun kohokohta! Toki tykkäsin myös Blue Lagoonista, mutta väenpaljous, kamala tungos ja äärimmäisen pitkä jonotus sisälle (vaikka olimme varanneet ajan) saivat aikaan pienen pettymyksen. Paikka on ollut varmasti aivan erilainen vielä 5-10 vuotta sitten. Silti on Islanti paikka, johon haluan vielä joskus uudestaan ja nimenomaan kiertelemään maata myös Reykjavikin ulkopuolella.

Pitäisikö tehdä useammin tämmöisiä tb-matkajuttuja?

 

Kivaa tiistaita! 🙂

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Kootut vinkkini Balille

Lupasin listata muutamia Bali-vinkkejä, vaikkakin moni näistä saattaa olla jo ennestään Balilla reissanneille melkoisia itsestäänselvyyksiä. Mieheni on joskus aikanaan asunut hetken Balilla ja sen myötä olemme yhteisillä reissulla päässeet hyvin mukaan myös paikallisten suosimiin paikkoihin ja juttuihin. Tosin, tällä tyttöjen reissulla oli tarkoitus tehdä juttuja ihan fiiliksen mukaan ja nähdä ainakin muutama paikka, silti mistään nähtävyyksistä stressaamatta. Kokosin yhteen omia perusvinkkejäni Balille oman kolmen reissuni (2013, 2015 ja 2019) pohjalta. Tarkoitus ei ollut listata mitään maailman kummallisempia hidden gem-juttuja, vaan melkolailla perusjuttuja Balille rentoutumaan matkaavalle.

Canggu. Boheemi Canggu oli minulle pakollinen etappi Balilla, siellä en ollut aikaisemmin käynyt. Ja tykkäsin hurjasti! Kivoja kuppiloita, ravintoloita ja aivan ihania pieniä putiikkeja. Lisäksi sopivan etäisyyden päässä Kutan ja Seminiyakin vilinästä, jossa pääsi jo riisipeltojenkin äärelle. Harmittaa, ettei ehtinyt olla Canggussa kauempaa. Ainakin tähän aikaan kaudesta oli vielä melko rauhallistakin.

Suuri suositus Shady Shackille Canggussa! Tosi hyvää kasvispainotteista ruokaa. En muista oliko kokonaan vege, mutta itse söin tempe bowlin ja valinta oli todella vaikea, koska oli niin monta hyvää vaihtoehtoa!

Ubud. Riisipeltoja, vehreyttä ja henkeäsalpaavat maisemat. Suosittelen Ubudia ehdottomasti kaikille Balille reissaaville, edes kerran. Itselleni oli tämä ensimmäinen kerta Ubudissa, jota kutsutaan myös balilaisen kulttuurin kehdoksi. Jos taide, käsityöt ja temppelit, sekä yleinen zen-meno kiinnostavat, suuntaa Ubudiin. Olin ehkä ajatellut Ubudia vieläkin rauhallisempana, mutta ytimessä oli melkoisesti menoa ja melskettä. Hyppäämällä pienemmille sivukujille löysi heti aivan toisen maailman.

Spa- ja kauneushoidot. Balilla kannattaa ehdottomasti hemmotella itseään, koska ihania hoitoja saa Suomen mittapuulla aivan pikkuhintaan. Olen jokaisella Balin reissussa käynyt hieronnoissa, joskus myös ottanut kynsiin geelilakkauksia ja aina ollut todella tyytyväinen palvelun tasoon. Tällä reissulla maksoin tunnin hieronnoista noin 15€ ja perinteinen balilainen hieronta on äärimmäisen tehokasta. Kävin reissun aikana kolmessa kokovartalohieronnassa ja kasvohoito olisi vielä kutkuttanut, jos olisi ehtinyt.

EBW:n ekokosmetologini Emilia suositteli Ubudissa perinteistä balilaista spa:ta Nur Salonia, joka oli toki testattava ja pakko myös suositella eteenpäin. Aivan ihana paikka! Nur Salonin käyttämät tuotteet eivät sisällä kemikaaleja ja ovat heidän itse paikan päällä valmistamiaan. Hoitolan yhteydestä löytyy myös majatalo. En meinannut päästä hoidosta seuraavana aamuna sängystä ylös, joten oli ilmeisen tehokas. Valikoimista löytyy erilaisia vartalo-, kasvo-, ja hiushoitoja hemmotteluun. Aikavaraus suositellaan tehtävän ennakkoon ja varasin itse ajan sähköpostitse. Sivut ovat tosin hieman hassut, eikä hintatietoja ole listattuna, mutta oli mielestäni todella kohtuuhintainen. Oma 1,5h hoitoni (sisältäen tunnin kokovartalohieronnan, vartalonaamion ja kylvyn) oli muistaakseni 350 000 rupiaa, eli noin 20€. Yleisesti oli tunnin hierontojen hinnat noin 200 000 rupiassa, eli siinä 12-15€ tienoilla. Halvemmallakin varmasti löytyy.

Ihanat villat, Airbnb:t ja hotellit. Täällä jos jossain kannattaa ehdottomasti panostaa majoituksiin, ainakin siis jos pitää seikkaa tärkeänä. Jos lomabudjetti ei jousta ottamaan hintavaa majoitusta koko reissun ajalle, voi olla kiva idea hemmotella itseään parin yön ajan esimerkiksi Ubudin vierailulla. Me otimme Ubudista kaksi ihanaa spa-hotellia, jotka kustansivat yöltä noin 150-200€/ yö / huone. Loppupeleissä olivat majoituskustannukset noin vajaat 500€ / hlö (8 yötä), mikä toki on Balin mittapuulla paljon, mutta monen muun kohteen rinnalla pikkusumma ottaen huomioon majoitusten tason. Jos pitää hyviä majoituksia tärkeänä, saa Balilla ehdottomasti vastinetta rahoilleen. Me tasapainottelimme majoituskustannusten kanssa niin, että puolet reissusta yövyttiin edullisemmissa majoituksissa ja sitten toiseen puoliskoon panostettiin. Kurkin myös Balin Airbnb-tarjontaa ja täytyy sanoa, että melkoisia timantteja löytyy! Ainiin ja kauttani Airbnb:lle rekisteröityvät saavat 30€ alennuksen ensimmäisestä varauksesta 🙂 Aikaisemmin olemme vuokranneet Balilla villan Tommin paikallisen ystävän kautta ja liikkuneet skootterilla. Koska en itse omista edes ajokorttia, liikuimme tällä reissulla paikasta toiseen takseilla ja paikallisten kuskien kyydeillä.

Ubudissa yövyimme ensin Kupu Kupu Barong Villas & Tree Spa:ssa ja Pita Maha Resort & Spa:ssa, joista en ehkä ensimmäiseen menisi enää uudestaan, mutta Pita Mahaan kyllä! Jos etsii todella kaunista hotellia rentoutumiseen ja erinomaista palvelua, suosittelen. Hotellin ravintola ei ollut kovin häävi, mutta aamupala todella hyvä ja parin tunnin välein meni ilmainen kyyti Ubudin ytimeen. Canggusta täytyy kehua Frii Bali Echo Beach Hotellia, joka oli todella hyvä, keskitason hintaluokan hotelli! Asiakaskunta pääasiassa nuoria, hyvä allas, siistit huoneet ja kiva aamiainen. Rantaan käveli noin 10min, tosikaan lähiranta ei ollut kovin kummoinen. Huone maksoi yöltä noin 40€ ja hinta-laatusuhde tässä ehdottomasti kohdillaan.

Uluwatussa yövyimme pinkissä hotellissa PinkCoco Balissa, joka oli aivan ihana!! Kaikki oli pinkkiä, palvelu todella hyvää ja iltaisin tuotiin huoneeseen tuoksulyhty ja aromaattinen öljy, ah! Jos itse perustaisin majoituspaikan, olisi se ehdottomasti juuri tämmöinen (vähän ehkä myös kristalleja mukana ofc 💎). PinkCoco maksoi noin 60€/yö ja kuulemma tuo on sesonkina usein täyteen buukattu, joten huone kannattaa varata hyvissä ajoin. Hotellilta käveli kuuluisalle Padang Padang beachille muutaman minuutin. Ainoana majoituksena ei tähän kuulunut aamupalaa, mutta läheltä löytyi monia kivoja aamiaispaikkoja. Jos täytyy jotain moittia, niin huonoa nettiä.

Rannat. Ihan suoraan sanoen ei (minun mielestäni) kannata Balille tulla ensisijaisesti maailman upeimpien rantojen perässä, vaan enemmänkin kulttuurin ja luonnon. Akselilla Kuta-Seminyak-Canggu eivät rannat mielestäni ole kovin kummoisia ja tarkoitan nyt lähinnä näitä yleisimpiä turre-alueita, jonne yleensä suunnataan. Balihan on melko laaja käsite ja vähemmän tunnetuilta alueilta löytyy varmasti aivan upeita secret beacheja. Jos Balin ulkopuolella suosittelisin upeita rantoja, löytyy semmoisia ehdottomasti Lombokilta ja Gileiltä. Ehkä kauneimmat, autioimmat ja pisimmät hiekkarannat olen Indonesiassa kokenut juurikin Lombokilla, jonka voi helposti yhdistää kohteeksi pidempään Balin lomaan esimerkiksi yhdessä Gili-saarten kanssa.

 Yritin etsiä, mutta en näköjään ollut tehnyt juurikaan postauksia edelliseltä Indonesian reissulta vuodelta 2015, varmasti johtuen järkystä alkuraskauden pahoinvoinnista ja väsymyksestä.  Vuoden 2013 reissusta Balilla, Gilillä ja Jaavalla löytyy vanha postaus täältä. Jokatapauksessa, yksi kauneimmista rannoista Balilla, jolla olen käynyt on äärimmäisen kaunis vaalea hiekkaranta Balangan Beach. Ei ehkä aallokon vuoksi parhaimpia rantoja uimiseen, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen. Söin Balanganin rantahökkelissä myös reissun parhaimman nasi gorengin, hintaa 2€. Näin jälkeenpäin jäi ehkä vähän kaivelemaan, että Nusa Penida jäi näkemättä. Se oli ollut myöskin Bali-listallani jo pitkään.

Padan Padang Beach nousi kuuluisaksi Eat, Pray, Love-leffasta. Rannalle laskeudutaan jyrkät portaat ja on kallioiden piilossa. Rannalle on pieni pääsymaksu (taisi olla jotain euron luokkaa) ja on perinteinen nähtävyys Uluwatussa. Rannalla on melko paljon porukkaa ja täytyy sanoa, etten tiedä olisiko Padang Padang noussut suosituksi ilman leffaa, koska mielestäni ei ole rantana nyt loppupeleissä mikään niiin ihmeellinen, mutta silti kiva paikka nähdä.

Ostokset. Sisustustavarat, käsityöt, korut, puuesineet ja tekstiilit ovat juttuja, joita kannattaa ehdottomasti tiirailla Balilla. Itse rakastan bongailla käsityö- ja taidekamaa. Olen ostanut Balilta useita saronkeja, käsikoruja, sekä puu- ja koriste-esineitä. Myös macrameita löytyi nyt aivan mielettömiä Ubudin taidemarkkinoilta! Ah, Bali on kyllä ostosparatiisi, jos kaikki tämmöinen boho-kama kiinnostaa. Teen myöhemmin vielä ostospostauksen omista löydöistäni.

Ruoka. Itse rakastan indonesialaisia riisi- ja nuudeliruokia. Jään aina kaipaamaan niitä kotiin reissatessa, eivätkä meidän kotona väkertämät mie gorengit ole koskaan vetäneet edes lähelle vertoja Balilla syödyille! Omasta mielestäni kannattaa nasi- ja mie gorengit jättää väliin paremmissa ravintoloissa, oman kokemukseni mukaan ne ovat kaikkein parhaimpia (ja halvimpia) paikallisten suosimissa, ehkä suomalaisten mielestä hieman epämääräisen näköisissä warungeissa. Itse olen syönyt ehkä parhaimman nasi gorengin aikanaan night marketilla todella hämyisessä kojussa. Maksoi 10 000 rupiaa, eli alle euron 😀 Itse en pelkää syödä reissuissa kojuissa, kunhan ruoka on hyvin kypsennettyä. Sen sijaan, jos haluaa olla erityisen tarkka ruoan kanssa, välttelisin ehkä kypsentämättömiä kasviksia, raakaa kalaa ja maitotuotteita. Probiootit on ihan must! Ekalla Balin reissulla sain viikkoja kestävän kampylobakteerin, mutta noin muuten ei ole koskaan ollut mitään perus bali bellyä kummempaa ongelmaa.

Tähän saakka olen jostain syystä pitänyt Balia hygieniatason ja kaoottisen liikenteen vuoksi hieman hasardina matkakohteena lapsen kanssa. Pojan lähennellessä 3v ikää ja nähtyäni paljon perheitä pienten lasten kanssa, rohkaistuin vähän myös Balista perhelomakohteena. Ja olenhan itsekin ollut Balilla 2,5v ikäisenä 🙂

 

Oliko tuttuja juttuja? Onko teidän joukossa paljon Balilla reissanneita? 🌴✨

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Bali: Day 4

Reissupäivät ovat hujahtaneet hurjaa vauhtia ja tuntuu, että jokaiselle päivälle on riittänyt paljon tehtävää ja nähtävää, vaikka alkuun ehkä ajatteli päivien kuluvan aamusta iltaan lähinnä köllötellen. Tuli jo kamala paniikki, että ehdinkö tekemään edes tätä postausta kun tuntuu, että on ollut tänään ja yleisesti viime päivät jatkuvasti menossa.


Olemme nyt kolmatta päivää Ubudissa ja olen tykännyt paikasta aivan hurjasti! Majoitumme kirjaimellisesti keskellä viidakkoa ja näkymät ovat henkeäsalpaavan kauniit. Vaihdoimme tänään hotellia ja tämä uusi hotla on aivan mieletön! Ilmasto on täällä paljon kosteampi kuin meren äärellä, minkä kyllä huomaa melko tehokkaasti esimerkiksi siitä, että hiki virtaa norona ja tukka on kostea 24/7, vaikka kuinka yrittäisi taltuttaa märkää lättänäkampausta, haha!

Eilen startattiin päivä aamujoogalla, tänään kävin vartalonhoidossa taas vaihteeksi, olen jäänyt ihan koukkuun noihin hoitoihin. Teen vielä myöhemmin erikseen postauksen Bali-vinkeistäni ja tuo tämänpäiväinen hoitola pääsee kyllä sille listalle. Kosmetologini EBW:stä suositteli Ubudissa Nur Salonia, joka tarjoaa perinteisiä balilaisia hoitoja ja oli kyllä melkoinen kokemus. Ensin tunnin kokovartalohieronta (täysin nakuna) ulkoilma-mökissä, jonka jälkeen hoitaja levitti koko vartalolle kosteuttavan avokado-aloeveranaamion. Tämän jälkeen minut käskettiin suihkuun seisomaan ja nainen heitti päälleni kauhalla vettä kylpyammeesta pestäkseen naamion pois. Iholleni levitettiin vielä kauttaaltaan jogurttia, joka myös huuhdottiin samaisella kauhataktiikalla pois. Lopuksi pääsin vielä lämpimään kylpyyn terälehtien kanssa ja katselin katon lovesta taivasta ja lintuja puissa 🙂 Aivan ihana! Vielä himottaisi käydä täällä kasvohoidossa.

Aloin jo haaveilla, että muuttaisimme perheen kanssa ensi talveksi Balille. Sadekausi ei kylläkään ole aivan ihanteellinen ajankohta täällä, mutta näiden parin kuukauden aikana on alkanut yhä enemmän taas pohtimaan ideaa talvesta ulkomailla.. Lähteminen ei tietysti ole koskaan aivan yksinkertaista. Koti täytyy saada vuokralle, koirille luotettava hoitaja ja toki myös rahaa säästöön. Vietimme 2015 kuukauden Indonesiassa reissaten ja tuolloin pääsi melko hyvin kiinni paikalliseen kulttuuriin ja menoon. Silti tämä on ensimmäinen kertasi kun kiertelen itse Balin saarta muutenkin kun rantakylissä. Pidän täällä erityisesti siitä, että paikalliset ovat aidosti ihania ja ystävällisiä.

Täällä on tullut syötyä pääasiassa paikallisia nuudeli- ja riisiruokia. Omat suosikkini ovat perinteiset nasi goreng ja mie goreng, sekä soijapavuista tehty tempe. Kasvisruokaa löytyy täältä aivan tosi hyvin! Paikallisen ruoan saa yleensä maksimissaan muutamalla eurolla, mutta on niidenkin hinnoissa eroja. Muistan ekalla Balin reissulla syöneeni alle euron mie gorengia, mutta nyt ei ole osunut silmään missään alle parin euron nuudeli- tai riisiannosta. Tänään vedin tosin dinneriksi pastaa ja pizzaa kun toivoi jo pientä vaihtelua riisille ja nuudeleille, hehe.

 

Huoneen netti ei taas vaihteeksi oikein pelitä ja sain nyt kolmen tuskaisen tunnin odottelun jälkeen lisättyä nämä muutamat kuvat 😀 Nyt pakko aivan mennä nukkumaan!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Hey Bali

Heippa täältä Balilta! Saavuimme vihdoin perille viime yönä. Seisottuamme tuskaisen tunnin (tai ylikin) passintarkastusjonossa, ryntäsimme tullijonoon ennen sadan henkilön kiinalaista turistilössiä ja jännittämään, että olisiko kuskimme meitä vastassa tuloaulassa. Kieltämättä vähän nauratti nähdessämme todellisuuden sen suhteen, ettemme olleet tosiaankaan ainoita, joita oli kuski vastassa.. Alapas etsiä omaa nimeäsi sieltä oikeasti jopa satojen heiluvien nimikylttien seasta! Tuollaista kylttimäärää en ole nähnyt missään, koskaan, vaikka Balillakin on tullut pari kertaa aikaisemmin käytyä. Eli turisteja täällä piisaa kyllä edelleen yhä enemmän ja enemmän. No, onneksi nimikyltti ja löytyi kuitenkin melko ripeästi, heh.

Olemme järjestäneet täällä kaikki alkureissun kyydit majoitukselta toiselle ennakkoon, koska ei jaksa mitään säätöä hintojen tai muun kanssa. Lomalla kun haluaa päästä mahdollisimman helpolla. Ensimmäinen majoituskin on yllättänyt todella positiivisesti!

Selailin eilen vielä illalla hotellilla uutisista vaalien tulostilannetta ja pääsin yöunille vasta puoli kolmen maissa. Kieltämättä hieman väsytti aamulla kun herätyskello soi yhdeksän jälkeen aamupalalle. Tänään onkin pakko mennä aikaisemmin nukkumaan, jotta saa kuitattua näitä parin yön vähäisiä unia. Ensimmäisenä päivänä olemme ottaneet harvinaisen rennosti. Hengattu uima-altaalla ja käyty pyörimässä täällä Canggussa. Uin hotellin altaassa matkaa mutta, vielä näin ensimmäisenä päivänä ei käynyt mielessäkään lähteä lenkille tai etsimään mitään sen kummempia aktiviteetteja.

Ennen meidän dinneriä kävin tänään tunnin aromaterapia-hieronnassa, joka oli niiin hyvä! (Ainiin ja maksoi hurjat 15€). Balilainen nainen nousi välillä selkäni päälle ja rusautti vaikka mitkä jumit auki, huhhei. Mietin jo, että pitäisikö ottaa haasteeksi käydä täällä joka päivä jossain hemmotteluhoidossa 😀

Ainiin ja ps. Ne sade-ennusteet eivät todellakaan pitäneet paikkaansa! Ainakaan tänään. Aurinko on paistanut ja hiki virrannut, yay ;D

 

Kivaa viikkoa! ✨

 

Osa kuvista Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Indonesia: Bali, Batu Karas ja Gili

Nyt sitä matkapostausta Indoista! Toivottavasti sain tähän postaukseen kirjattua ylös kaikki mitä alunperin pitikin.. 🙂
Matkareitti oli siis Singaporen kautta Balille, josta olimme vuokranneet Seminiyakista villan koko reissun ajaksi. Poikaystävän kaveri toimii real estate-välittäjänä Balilla, jota kautta vuokrasimme villan Suomesta käsin ja saimme varmuuden siitä, ettei jouduta vuokrauksen kanssa huijatuksi tai muuta. Lennot varasimme joko Momondon tai Rantapallon kautta, en muista kumpaa kautta lopulta löysimme parhaat vaihtoehdot, koska lentojen kanssa tuli vänkslättyä muutamaan otteeseen. Reilulla 900 eurolla saimme Finnairin suorat lennot Singaporeen ja siitä Denpasariin. Eli ihan mielellään maksoi noin 100 euroa lisää siitä, että lentoaika kokonaisuudessaan yhdellä vaihdolla sen n.14h, kun kahdella vaihdolla jopa lähes 40h.. Finnairin lento oli molempiin suuntiin yölento, mikä oli suuri helpotus, kun sai nukuttua lähes koko lennon ajan.
Rentouduttiin ensimmäinen lomaviikko Balilla ja tuli käytyä mm. Uluwatun temppelillä ja muuta kivaa. Toisinsanoen tuli siis maattua lähinnä rannalla surffivahtina tuo ensimmäinen viikko mm. Merin kanssa 😀 Yhtenä iltana ajettiin taksilla Kutalle katsomaan bilemeno, että voisi ainakin sanoa nähneensä senkin. Näin selvinpäin olleena 10minuuttia mm. Bountyssä oli itselleni aivan tarpeeksi, mutta tulipahan tosiaan nähtyä..
Mitään vatsatauteja sun muita ei onneksi osunut kohdalle, vaikka söimmekin pääosin paikallisten suosimissa edullisissa ruokapaikoissa. Batussa kärsin yhden illan jäätävästä huonovointisuudesta ja olin jo varma, että muhun on iskenyt ruokamyrkytys, mutta sekin helpotti yhdellä yrjösatsilla ja pöpö oli aamulla tipotiessään. Tästä flunssasta tulikin sitten vähän isompi riesa. Rokotteita en reissuun joutunut ottamaan lavantauti-kuuria lukuunottamatta. A+B-hepatiittirokotteet löytyvät jo vuosien takaa, joten niistä ei enää tarvinnut kantaa huolta. Nykyään Gileille on ilmeisesti suosituksena malaria-lääkitys, joka saatiinkin matkailulääkäriltä ennen reissua. En tuota kuuria kuitenkaan lopulta syönyt, kun aloin lukea paketin haittavaikutus-listaa..
 Ulussa oli ihan nättiä..

 

 

 Ekassa turistikuvassa Batussa 😀
 Mie goreng on lemppari !!! 
Toisella viikolla lennettiin Air Asialla pari tuntia Bandungiin
Jaavalle, määränpäänä siis Batu Karas. Matka kentältä Batuun kesti
autolla 8h vuoristotietä keskellä yötä ja ehdin jo väsyneenä panikoida,
että pääsemmekö ikinä perille.. 😀 Pitkä matka oli kuitenkin sen
arvoinen ja Batu Karas oli ehdottomasti käymisen arvoinen! Pieni kylä,
jossa länsimaalaisia oli vain kourallinen. Yksi ”kunnon hotelli” Batusta
jo löytyi ja ehdittiin muiden turistien kanssa ennakoida, että
seuraavan 10v sisään paikka varmasti jo kuhisee turisteja. Nuokin
turistit, joita Batussa oli, olivat lähinnä surffareita jotka olivat
reissanneet sinne hyvien aaltojen perässä. Ja olivathan ne aallot
kuulemma melko ”fantastisia” mitä noilta muilta kuuli, itse kun en
näistä ymmärrä mitään. Tulipahan kuitenkin siellä surffattua ihkaekaa kertaa ja ihan kivaahan se oli, kun onnistui heti pääsemään laudan päälle! Toistaiseksi tuo huono pääsy on pitänyt enimmät
turistit Batu Karasista pois.

 

 

Meidän reissua helpotti paikallinen
kaveri, joka on Batusta kotoisin ja järkkäsi meille autokyydin,
majoituksen yms, eli kaikki hoitui tosi kivuttomasti. Batussa oli
paikallisia turisteja lähinnä Jaavan sisämaasta ja pääsinkin reippaasti
yli kymmenen paikallisturistin lomakuviin, kun vaaleatukkaiset olivat
niin ihmeellinen nähtävyys 😀
Kuuden päivän jälkeen ajoimme takaisin
Bandungiin, tällä kertaa päivällä ja tuo 8h hurahti nopeasti kivoja
maisemia katsellessa. Ainut miinus Batussa oli ruoka. Jokaisessa
ravintolassa oli ruokalista täysin identtinen kun naapuriravintolassa. Verrattuna
Baliin, olivat annokset paljon niukempia sisällöältään. Tilasin
eräänä iltana Mie Gorengin (paistettua nuudelia) kanalla, jossa tuo kana
oli pilkottu kananakki (!!) 😀 Voi olla, että maaseudulla tiettyjä
raaka-aineita on vaikeampi saada, annoksissa pääroolissa oli siis
lähinnä nuudeli ja riisi, kasviksia ja lihaa sitten todella niukasti. Kaikki pavut, idut ja mausteetkin oli karsittu pois, joskus saattui muutama porkkanansuikale löytyä niiden parin kananpalan ja riisin seasta. Lähin ruokakauppa olisi ollut tunnin ajomatkan päässä, mikäli olisi jotain tarvinnut ostaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 Meidän majapaikka..

 

 

Pikkukisu meidän villalla, johon kiinnyin!! Kävi niin sääliksi tuo ressukka, joka katsoi aina surullisena ja naama aivan mudassa. Lisäksi se köpötteli menemään aina niin hitain askelin ja pysähtyi lepäämään aina puolen metrin välein. Aloimme kutsumaan sitä mutanaamaksi. Loppuajasta kisu alkoi seurata mua, olin ilmeisesti ainut joka osoitti sille mitään huomiota. Tuli niin suru jättää kisun pentu sinne yksin. Mitäköhän sille kuuluu?

 

 

 Jokiajelulla viidakossa! Tuolla on paikallisten mukaan nähty krokoja!
Loppuajan Batun villa. Majapaikka oli tuplabuukannut meidän mökin, joten pääsimme halvemmalla tuommoiseen ”Family surf”-jättivillaan.
 Amatööri yrittää surffata..
amatööri päsi melkein ylös 😀
 Batu Karas beach..
 ..amatööri meloo 😀

 

 

 

..ja taas mennään 😀
Viimeisellä viikolla otimme paatin
Gili Airille, josta toinen paikallinen kaveri järkkäsi meille edullisen
yöpymispaikan. Alunperin suunnitelma oli olla Gilillä 2 yötä, mutta
pidennettiin reissua yhdellä yöllä. Gili oli itselleni koko reissun
kohokohta, vaaleaa hiekkaa, snorklausta ja simpukoita! Tulipa käppäiltyä
parissa tunnissa Airi ympärikin 🙂 Palkattiin viimeisenä kokonaisena
Gili-päivänä paikallinen kapteeni viemään meidät riutalle snorklaamaan
muutamaan spottiin ja lopuksi käväistiin Gili Menolla ottamassa rantussa aurinkoa.

 

 

 

 

 

 

 Takkupää 😀

 

 

 

 

 

 

 

 Onnistunut kuva.. 😀

 

 

Mun tavoite oli nähdä Gilillä merikilpikonna. Aikomus oli mennä Trawanganin edustalle spottiin, joka on tunnettu kilpikonnista, mutta merenkäynti oli tuossa kohdassa niin kovaa, ettei päästy sinne paatilla. Näinhän sitten loppujenlopuksi kaksi merkikilpikonnaa, jotka möllöttivät pohjassa 15m pinnan alla…tai no ainakin niiden ääriviivat 😀

 

 

 

 

 

 

 

 

Gili Meno

 

 

 Kiinnyin näihin(kin) kisuihin. Näillä tosin oli emo pitämässä huolta, toisin kun mutanaamalla! 🙁
Täytyy vielä lisäillä loput kuvat koneelle, mutta tämmöinen pläjäys tällä kertaa! 😀 Näköjään Balilta ei tullut ihan liikaa otettua kuvia lukuunottamatta noita Ulun kuvia ja kaikkia lomakuvia en halunnut blogissa jakaa, minkä vuoksi lisäilin lähinnä noita maisemakuvia.
Saa toki kysyä, mikäli tulee jotain mieleen jonka unohdin tässä mainita!
Nyt jo ikävä takaisin :'(

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 17 kommenttia.