Julkaistu

Joulun suosikkiherkkuni ja vinkkejä jouluähkyn ehkäisyyn

Kaupallinen yhteistyö: Sabora Pharma

Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja pian tuleekin ajankohtaiseksi laatia myös joulupyhien kauppalistaa, sekä pohtia tämän vuoden jouluruokia. Tiedättekin ehkä, että olen kova herkuttelemaan ja varsinkin pitkinä pyhinä tulee monesti syötyä juhlaherkkuja useampana päivänä putkeen. Osaan itse usein vältellä ähkyä, mutta aina ei siltäkään säästytä. Juhlapyhissä odotan kuitenkin ennen kaikkea kiireetöntä yhdessäoloa perheen kanssa, mutta tottakai myös niiitä herkkuja! Tänä vuonna olenkin siksi ennakoinut jouluherkuttelut varaamalla kaappiin pari valmistetta tuomaan helpotusta mahdolliseen pyhien ruokakoomaan 🙂

Paljastus ja ehkä myös jonkin sortin epäsuosittu mielipide: En nimittäin välitä perinteisestä jouluruoasta kertakaikkiaan yhtään ja lapsena oli ruokailu juurikin joulussa se ”inhottavin” juttu, koska kaikkea piti maistaa ja lahjat tulivat vasta sitten. Nyt aikuisena olenkin joulu toisensa jälkeen tykästynyt niihin ”vähemmän perinteisiin” jouluruokiin ja monesti onkin graavattu kala itselläni niitä ainoita ns. ”sinne päin” jouluruokia, vaikkei toki kaikkien joulupöydästä sitäkään löydy. Monelle on perinteinen jouluateria kinkkuineen, rosolleineen ja laatikoineen varmasti joulun kohokohta, mutta itse taas olen aikuisiällä pyrkinyt tekemään jouluruokailusta mahdollisimman mielekkään sillä, että olen opetellut pois pinttyneistä ajatuksista sen suhteen, että jouluruokailun pitäisi olla tietynlainen. Mielestäni joulu, kuten myös jouluruokailu saa nimittäin olla juuri omanlainen! Vaikkeivat kaikki perinteiset jouluruoat olekaan aivan suosikkejani, pidän makeista jouluherkuista, kuten pipareista, suklaasta ja joulutortuista taas senkin edestä! Ainiin ja riisipuuro on ykkössuosikkini. Viime jouluna teinkin useammankin satsin maidotonta joulupuuroa kaura- ja kookosmaidosta. Ehdottomasti jouluruokalistallani tänäkin vuonna!

Koska joulupyhät keskittyvät usein vahvasti syömiseen, ovat myös ruokailun epämiellyttävät lieveilmiöt, kuten ähky, närästys ja vatsan turpoaminen melko yleisiä, mutta sitäkin ikävämpiä riesoja. Siitä syystä onkin myös jouluherkuttelua hyvä ennakoida erilaisia vatsa- ja turvotusoireita lievittävillä tuotteilla, kuten Silicolgel ja i say: Turvotus & IBS-oireet -kapseleilla, jotka ovat itselleni tuttuja tuotteita jo pidemmältä ajalta juurikin turvotuksen, närästyksen ja ähkyn hoitamiseen. Listasinkin alle myös omia muita vinkkejäni, joilla pyrin hillitsemään ähkyä.

Itse noudatan näitä kolmea vinkkejä välttääkseni (herkku)ähkyn:

 

Juon syömisen ja ruokailun yhteydessä aina vettä. En nyt tietysti lasikaupalla, mutta kuitenkin jossain määrin. Vesi ruokailun yhteydessä edistää ainakin itselläni kylläisyyden tunnetta ja näin myös ehkäisee siltä, ettei tule syötyä aivan liikaa. Juon muutenkin pieniä määriä vettä pitkin päivää (en siis suuria määriä kerrallaan) ja uskon, että tällä ehkä on vaikutusta myös siinä, ettei ruoankaan suhteen yleensä tule vedettyä mitään varsinaisia megaähkyjä.

Lopetan syömisen usein aina siihen pisteeseen kun olo on sopivan kylläinen, enkä useinkaan napsi ”vielä sitä viimeistä suupalaa”, koska olen todennut niiden helposti johtavan ähkyyn tai ruokakoomaan. Itselläni herkuttelun (ja yleisesti) syömisen lopettaminen ns. sopivaan kylläisyyteen tulee luontaisesti, ehkäpä olen jotenkin totuttanut itseni siihen, että tiettyyn pisteeseen (tai kylläisyyden tuntemukseen) on sopiva lopettaa. Myös tuo edellisen kohdan vedenjuonti varmasti vaikuttaa tähän! Ruokaillessa otan huikan vettä säännöllisesti pitkin aterioinnin.

Olen noin yleisesti melko kiireetön syöjä. Harvemmin ahmin ja pyrin pureskelemaan jokaisen suupalan rauhassa. Veikkaan, että juuri tämä rauhallinen ruokailutahti on avain ähkyn välttämiseen, jolloin ruoka kulkeutuu vatsaan asteittain ja viesti kylläisyyden tunteesta ehtii tulla ennenkö on ehtinyt syödä yli sen, mitä oikeasti jaksaisi.

Lisäksi voivat nämä jo aiemmin mainitsemani valmisteet tuoda helpotusta joulupyhien ruokakoomaan ja / tai herkuttelun tuomiin närästysoireisiin:

 

Silicolgel on ollut käytössäni aikaisemmin esimerkiksi lievittämään tulisen ruoan aiheuttamaa närästystä, josta kärsin silloin tällöin ja on toiminut itselläni myös siihen tarkoitukseen hyvin. Silicolgel on piihappogeeli, joka muodostaa yhdessä veden kanssa ruoansulatuskanavaan suojaavan kalvon, joka neutraloi liikahappoisuutta ja sitoo ruoansulatuskanavaa ärsyttäviä ainesosia. Silicolgel voi auttaa tuomaan avun närästykseen, IBS-oireisiin, refluksiin ja vatsavaivoihin, sekä vähentämään turvotusta. Valmistetta nautitaan ruokalusikallinen kolmesti päivässä neutralisoimaan ei-toivottuja vatsaoireita.

i say: Turvotus & IBS-oireet kapselit ovat itselleni ennestään tuttu tuote ja olenkin käyttänyt näitä jo pari vuotta pitkillä lentomatkoilla lievittämään vatsan lentoturvotusta. Toimivat myös siihen muuten erinomaisesti! Kapselit sisältävät simetikonia ja piparminttuöljyä, joiden muodostama kalvo heikentää kaasukuplien pintajännitystä ja estää niiden kasvamista suuremmiksi kaasukupliksi ruoansulatuskanavassa. Ruokailun yhteydessä nautittavat kapselit auttavat lievittämään esimerkiksi turvotuksesta ja täyteläisyydestä johtuvaa kipua.  Kapselin voi ottaa jo ennaltaehkäisevästi ennen raskasta ruokailua.

Nyt kun jouluherkuttelun ”aputuotteet” löytyvät kaapista, voikin keskittyä laatimaan ostoslistaa herkkujen osalta. Tänä vuonna lukeutuu omalle joulun kauppalistalleni ainakin seuraavat ruoat ja herkut: Kalaa ainakin parissa muodossa, kuten lohta graavattuna ja tänä jouluna houkuttaisi ostaa nieriää. Riisipuuro on ehdottomasti joulupyhien must! Ainiin ja tottakai myös ne piparit, tortut, sekä tietysti sipsit, jotka kuuluvat kyllä itselläni niin arkeen kuin juhlaankin 😀

 

Muita, jotka panostavat jouluna ”omanlaisiin” jouluruokiin perinteisten ruokien sijaan?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Perhejoulu puhelinkuvina

Mainitsinkin jo aiemmin olevani ehkä maapallon laiskin ihminen mitä tulee joulukoristeisiin ja kodin fiksaamiseen joulukuntoon. Ja niin, oikeastaan koko joulun viettämisen suhteen. Muiden sepustaessa omia joulusuunnitelmiaan, olen nykyään useimmiten hiljaa, koska emme lähivuosina ole tehneet sen kummempia joulusuunnitelmia. Se, ettei juhli joulua ”täysillä” tai vähintään kelvollisesti, tuntuu olevan niin harvinaisuus, että harvoin edes jaksan tuoda asiaa esille. Tuntuu, että asia aiheuttaa vain hämmennystä siitä, kuinka joku ei muka viettäisi perinteistä joulua? Itse olen ennen kaikkea tyyppi, joka mieluiten viettää joulua fiiliksen mukaan, ilman stressiä ja tarkkoja suunnitelmia. Tämä pieni pysähtyminen ja jopa muutamien päivien blogiloma on tehnyt kyllä ihmeitä.

Ajattelin jossain vaiheessa jopa ensin tekeväni blogiin jonkin sortin epäsuositut mielipiteet-joulu editionin, mutta toisaalta en missään nimessä halua olla se tyyppi, joka pilaa toisten joulufiilistä, joten päätin suosiolla jättää väliin. Viime vuosi oli joulun osalta oikeastaan helpotus viettäessämme sen Los Angelesissa, jossa ei voi välttyä upeiden joulusomisteiden ihailulta, vaikkei itse koristelurumbaan lähtisikään. Täytyy kyllä myöntää, että Lapin reissulla iski pienoinen joulufiilis, ensimmäistä kertaa vuosiin!

Tänä vuonna olenkin miettinyt, että olenko huono äiti jos en panosta joulukoristeluun? Ja samalla todennut, etten omista ainuttakaan joulukoristetta. Siis miettikää, en YHTÄ AINUTTA! Olenko joku universumin ainoa, joka ei omista yhtäkään joulukoristetta? 😀 Okei, tajusin toissapäivänä omistavani yhden koristeen; maapallon, jonka olen joskus saanut ystävältäni. Ja eilen saimme lahjaksi joulukoristeita yhteisiltä ystäviltämme, jospa vaikka ensi vuonna innostuisimme tähän koristeluhommaan! Ainiin ja uskokaa tai älkää, Tommi kävi ostamassa meille jopa mini-kuusen, jota napero sai kunniakseen vartioida.

Emme ole miehen kanssa koskaan olleet kovin ahkeria lahjojen ostajia. Joinain jouluina saatan ostaa lahjan tai pari – lähinnä puolisolle ja pojalle, mutta noin yleisesti ei perheessäni ole lapsuus- ja nuoruusvuosien jälkeen ollut tapana juurikaan ostella joululahjoja. Ja tosiaan, vaikka ajatus on tärkein, en itse elä lahjojen saannista tai varsinkaan siitä ostelukulttuurista, jossa ostetaan vähän sitä ja tätä, ehkä turhaakin tavaraa vain siksi, että on ”pakko ostaa lahjoja”. Tänäkään vuonna emme puolison kanssa osta toisillemme joululahjoja ja olemme päättäneet, että ostamme pojalle yhden yhteisen lahjan. Kyllä, yhden. Tästä tosin joustimme ja kävimme päivä ennen aattoa hakemassa kaupasta Brion junaradan lisäksi vielä Nesteen rekan, jota pieni oli ihaillut suuresta lelukirjasta viikkotolkulla. Samainen rekka oli tietysti myös otettava eilen illalla mukaan sänkyyn.. 😀

Urtekramin tuotteet saatu

Tottakai isovanhemmilta ja kummeilta monesti tulee useampia lahjoja, siksi jotenkin tuntuukin niin hullulta ajatella, että ostaisimme vielä itse useamman lelun kaikkien noiden muiden lahjojen lisäksi. On ollut ihana huomata, että pieni oikeasti arvostaa niitä yksittäisiä harvempia hankintoja, enkä jatkossakaan halua mennä siihen pisteeseen, että leluja ja turhaa krääsää ostetaan vain ostamisen ilosta. Ennemmin laatu, ei määrä.

Näinä lomapäivinä on ennen kaikkea tullut herkuteltua. Kerroinhan edellisessä postauksessa suunnitelmistani leipoa jouluna karjalanpiirakoita ensimmäisen kerran sitten lapsuusvuosien ja suunnittelen jo leipovani niitä toistamiseen loman aikana. Aivan mielettömän hyviä, vaikka ulkonäkönsä puolesta eivät ehkä sieltä kauniimmasta päästä, heh. Tein pojalle karjalanpiirakat maidottomana ja riisipuuro on tänä vuonna ollut meillä muutenkin maidotonta. Ennen joulua kyselin teiltä vinkkejä sen suhteen, että kumpaan riisipuuro kannattaa tehdä, kaura- vai kookosmaitoon ja mielipiteet jakautuivat aikalailla 50/50. En ole vielä keittänyt puuroa pelkästä kookosmaidosta, mutta pariin satsiin olen lisännyt mukaan kookoskermaa. Itse en juurikaan maistanut eroa puurossa, johon on lisätty kookoskerma ja siinä, joka oli ilman. Molemmat hyviä!

Pienen suurinta jouluherkkua ovat piparit! 

Ja kyllä vaan, nämä muutama päivä on vietetty kauppareissuja ja ulkona piipahduksia lukuunottamatta pitkälti pyjamassa hengaillessa 🙂

 

Tässäpä muutamia juttuja meidän viime päivien varrelta ✨

 

Mitäs teidän jouluun?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Lomasuunnitelmia x 10

Ah, minulla alkoi eilen LOMA ja kuinka oudolta tuntuukaan olla pitkästä aikaa kunnolla lomamoodissa! Ihana ajatus lepuutella ja rentoilla seuraavat 2 viikkoa. Meidän joululoman tarkemmat suunnitelmat ovat vielä auki, emmekä ole ottaneet mitään stressiä joulusuunnittelusta muutenkaan. Pidämme edelleen optiona, että saattaisimme lähteä käymään autolla pohjoisessa koko perhe jos sattuisimme saamaan peruutuslistalta mökin äitini lomaosakejuttujen kautta. Ei mitään suuria odotuksia sen suhteen, mutta tuntuuhan joulu täällä harmaudessa kieltämättä hieman ankealta. Varsinkin niiden aikaisempien Lapissa vietettyjen päivien jälkeen, jonka jälkeen olen vain haikaillut takaisin. Ja mitä ihmettä, näin toissapäivänä ulkona kastemadon! Jouduin pimeässä tihrustamaan, että onko se tosiaankin elävä kastemato, mutta mielestäni oli. Että semmoista näin alle viikko ennen joulua 😀

Tässäpä listaa asioista, joita olen suunnitellut tekeväni lomalla:

 

Rentoutua, tottakai! Ei meikkiä, ei hiustenlaittoa tai aikaisia lähtöjä tarhaan yli kahteen viikkoon. Ihanaa! Ajattelin yrittää loman aikana koti-valkaista hampaitani pitkästä aikaa (hyvin tärkeää, haha) ja lotrailla kasvonaamioilla.

Neuloa viime viikolla aloittamaani cropped-merinovillapaita ja saada viimeinkin valmiiksi jämälanka-kaulaliina, jota olen työstänyt jo melkein vuoden. Kaulaliinasta jäljellä enää noin 30cm, joten voiton puolella ollaan. Ohjeita taas tulossa kunhan saan uusia juttuja valmiiksi. Ja pipoihin myös tulossa pientä täydennystä, tällä hetkellä pipoista on jäljellä 1 harmaa.

Pitää jonkin sortin someloma, joka myöskin tulee enemmänkin kuin tarpeeseen. En siis vain sen osalta, etten itse päivittäisi somea, vaan myös niin, että pitäisin myös lomaa muiden sisältöjen skrollaamisesta jomo-mentaliteetilla!

Käydä Heurekan dinonäyttelyssä pojan kanssa. Dinomania ei nimittäin täällä ota laantuakseen. Jossain vaiheessa oli Salama Mc Queen-villitys, sitten Ryhmä-Hau, Oktonautit ja nyt jonkin aikaa on kaikki dinoihin liittyvä ollut aivan ylivoimaisen lempparia. Piirretyistä on YLE Lasten Areenan Dinojuna pyörinyt ihan kohtuullisesti meillä lähiviikkoina. Viime viikolla lainasi pieni kirjastosta dinokirjoja, jotka ovat siis ilostuttaneet nyt aamusta iltaan. Siis jopa niin paljon, että tämä on herännyt aamulla kuudelta mielessään heti ensimmäisenä dinokirja, joka siis luonnollisesti otetaan myös illalla mukaan sänkyyn 😀

Järjestellä kotona juttuja, kuten työstää vihdoin ja viimein tyttönurkkaustani, sekä vaihtaa hieman järjestystä pojan huoneessa. Haluaisin ostaa tälle viimeinkin oman kunnon ”isojen poikien sängyn” ja myydä pois vanhan pinnasängyn, jossa ei tosiaan ole kai ainuttakaan yötä edes nukkunut. Tyttönurkkaukseni suhteen olisi tarkoitus saada vihdoinkin näin about vuoden jahkailun jälkeen hommattua kunnon lipasto, johon saisin jemmaan kaikki käsityöjutut ja muut tavarat.

Löhötä sohvalla ja toivon mukaan löytää joku hyvä yhteinen sarja, jota voisimme Tommin kanssa katsoa maratonina. Viime viikkoina olemme mm. katsoneet 5 kautta Solsidania ja sitä ennen kaikki Downshiftaajien jaksot. Mitähän sitä katsoisi seuraavaksi? Jostain syystä juuri tämmöinen pohjoismainen huumori on iskenyt syksyn mittaan.

Liikkua paljon. Lähiviikkoina ovat treenit jääneet ensin flunssan ja sitten kiireen vuoksi vähemmälle, joka harmittaa. Liikunta on nimittäin viimeinen asia, josta haluaisin arjessa joustaa. Aikomus on ainakin käydä uimassa, lenkillä ja salilla, jos ehdin käydä lataamassa näillä näppäimillä umpeutuvan salikortin jouluksi. Haluaisin myös lomalla käydä pitkästä aikaa bikramissa! Olin itseasiassa varannut eilisillalle itselleni biramjoogan, jonka tosin päädyin perumaan kun olo on vielä ollut hieman räkäinen.

Edetä matkasuunnitelmien kanssa. Tiirailla Tyynenmeren lentoja ja majoituksia, hyvällä lykyllä bongailla jotain tarjouksia, sekä tutkia Airbnb-tarjontaa kesän tyttöjen reissun osalta. Pojan passin uusintaan pitäisi myös vihdoin muistaa varata aika – asia, joka on ollut to do-listallani koko syksyn. Vaikka pientenkin lasten passit ovat voimassa 5 vuotta, pitäisi ne kuulemma uusia heti jos / kun lapsen ulkonäkö muuttuu. Kysyin tätä siis poliisilta sen jälkeen kun meille kerran maailmanympärysmatkalla huomautettiin siitä, ettei vauvana otettu passikuva ehkä ole enää se kaikkein tunnistettavin. Noh, sen jälkeen ei onneksi olla pienelle passia tarvittu, mutta kuulemma on aihetta uusia ennen seuraavaa reissua.

Siivoilla kaappeja. Haluan ensi vuonna ottaa projektiksi käydä kaappi kerrallaan läpi täällä kotona ja pyrkiä karsimaan turhia juttuja pois. Olen miettinyt, että haluaisin jossain vaiheessa alkaa vuokraamaan meidän kotia kun emme ole täällä ja ideaalitilanne olisi, että saisi tiivistettyä kaikki omat tärkeät tavarat vaikka pariin laatikkoon.

Leipoa. Olen jo pitkään halunnut leipoa itse karjalanpiirakoita, koska oikeasti! Mikä on muka parempaa kuin itse tehdyt karjalanpiirakat?! Ehkä parasta maailmassa! Tämä onkin itselläni  yksi tavoite lomalle. En tosin ole vielä kertaakaan tehnyt täysin yksin karjalanpiirakoita, mutta lapsena äidin kanssa monesti. Eihän se nyt kovin vaikeaa voi olla?

Noin yleisesti on tarkoitus viettää paljon aikaa perheen kesken, ilman sen kummempia aikatauluja ja paineita 🙂

Onko siellä muita lomalaisia?

 

Mitä ajattelitte tehdä joulupyhinä? ✨

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.