Ikävä Jyväskylään

Hello ja ups, huomasin juuri pitäneeni jonkinlaista blogilomaa, vaikka tarkoitukseni oli oikeastaan aivan päinvastainen. Lähdin sunnuntaina ystäväni luokse Jyväskylään, pitkästä aikaa ihan useammaksi päiväksi ja tarkoitus oli saada esimerkiksi rästihommia hoidettua reissun aikana, mutta eihän se ihan niin mennytkään. Nähtävää ja tekemistä oli nimittäin aivan liikaa! Enkä siltikään ehtinyt tehdä läheskään kaikkea, mihin alunperin oli tarkoitus. Olen jo vuosia kaivannut reissua Jyväskylään ”pitkän kaavan mukaan”. Usein ovat Jkl-visiitit olleet lyhyitä yhden tai kahden yön reissuja, eikä aikaa ole ollut juuri mihinkään kun on sitten jo kamalalla kiireellä lähtenyt takaisin kotiin. Siispä päätinkin viettää tämän vuoden vajaan viikon ”kesälomani” vanhassa kotikaupungissani, joka osoittautuikin aivan parhaaksi ideaksi ikinä! Vaikka kotiin oli tietenkin kiva palata, täytyi ihan taistella, etten olisi alkanut itkeä paluumatkalla junassa.

Ei siis varmasti yllätä, että minuun iski aivan järkyttävä kaipuu Jyväskylään! Siis oikeasti juuri semmoinen, että haluaisin muuttaa takaisin. Vaikka jo heti. Hah! Ehdin jo kurkkia myytävien asuntojen ja talojen tarjontaa (ymmärrätte varmasti, että kuitenkin osittain leikillä, mutta ehkä vähän tosissaankin :D). Analysoin myös, että minkälaista yrittäjyyttä kaupungissa kaivattaisiin, koska lannistuin jo alkuunsa työtarjontaa selatessani (koska joo, tein senkin jo). Mietin myös kuinka paljon rauhallisempaa pojankin olisi käydä koulua pienemmässä kaupungissa, koska vaikka tämän koulun aloitukseen vielä on vuosia (tai no 3), olen todennut stressanneeni tätä (eli Helsingin levottomuutta) jo vuosia ja havahtuneeni myös ajan kuluvan niin nopeasti, että tuo kolme vuotta on todennäköisesti vierähtänyt ohi ennenkö huomaankaan. Pahoittelut myös sulkumerkeistä 😀

Vielä viime kesänä olin sitä mieltä, että vaikka Jyväskylässä onkin kivaa ja kotoisaa, en näkisi itseäni siellä asumassa. Silti jokin on vuoden sisällä muuttunut ja olen havahtunut yhä useammin siihen, että tunnen oloni ahdistuneeksi Helsingin hälinässä ja kiireessä. Olen läpi vuosien toki viihtynyt Helsingissä, olenhan ensi kesänä asunut täällä jo täydet kymmenen vuotta, mutta asenteeni on hiljalleen parin vuoden aikana ollut jonkinlaisessa muutoksessa. En tiedä johtuuko tämä äitiydestä ja siitä, että on alkanut kokea jollain tapaa tärkeäksi saattaa oma lapsi ”omille juurilleen” tai juuri siitä jonkinlaisesta suuren kaupungin lapsenkasvatuksen pelosta ja kauhukuvista, että lapsi viettäisi koulun jälkeen aikaa juna-asemilla hengaillen. Apuaaa! Koulumatkoista puhumattakaan. Jyväskylässä en koskaan ahdistunut epämääräisistä tyypeistä tai tuntenut, että pelkäisin mitään, mutta Helsingissä on tätä tullut ajoittain vastaan.

Vaikka olenkin käsitellyt tätä aihetta jo useammankin kerran, täytyy myös tällä kertaa todeta, etten ole koskaan omaksunut helsinkiläistä kaupunkikulttuuria omakseni. En koe, että olisin millään muotoa minkään helsinkiläisen paikallisyhteisön jäsen siinä mittakaavassa, että ajattelisin olevani merkittävä osa jotain tiivistä kokonaisuutta. Tai no ehkä meidän pienen taloyhtiön, mutta siinäpä se oikeastaan onkin. Jyväskylässä taas koin vahvasti kuuluvani joukkoon. Helsingissä taas on helppo olla hiekanjyvä hiekkarannalla, pieni osa massaa. Enkä aikaisemmin ole pitänyt tätä huonona asiana. Sitä, ettei kauppareissulla välttämättä törmää vanhoihin tuttuihin ja pysähdy vaihtamaan kuulumisia. Tai ettei oma lapsi pääsisi tekemään samoja juttuja tai käymään samoja harrastuksia kuin mitä itse teki lapsena. Mutta jostain syystä olen alkanut pitää  juuri tätä yhä tärkeämpänä. En näe muuttoa realistisena ainakaan aivan lähiaikoina tai mahdollisesti en ollenkaan, eihän se vain minusta ole kiinni. Jostain syystä on ajatus kuitenkin alkanut tuntua yhä oikeammalta. Huomasin nimittäin taas kerran sen, kuinka paljon helpompaa Jyväskylässä on olla rennosti, tehdä asioita hetken mielijohteesta ja olla suorittamatta. Helsingissä kaikilla on kiire, kalenteri täyteen buukattuna viikkoja eteenpäin ja sitä rataa.

Viikon varrella kävin useaan otteeseen lenkkeilemässä rantaraitilla, juoksemassa Ylistönmäen portaita (miksi Jyväskylässä muuten on niin paljon hyviä portaita joissa treenata, eikä Helsingissä juurikaan valinnanvaraa, varsinkaan ruuhkatonta?), kiertelemässä kaupungilla, näkemässä mummoani ja katselemassa vanhoja hoodeja. Keskiviikkona lähdimme kiertelemään museoita suunnaten Alvar Aalto-museoon ja Keski-Suomen museoon. Kummassakaan en ollut käynyt varmaankaan 20 vuoteen, vaikkakin joskus lapsena useinkin. Jyväskylän museotarjonta on muuten todella kiva! Harmittaa, etten ehtinyt Holvi Taidemuseoon ja Suomen käsityömuseoon, jotka olivat myös listallani. Seuraavalla kerralla sitten!

Noh, nyt yritän koota ajatukseni ja palata tähän Helsinki-arkeen. Onneksi ensin viikonloppu!

 

Semmoisia juttuja siis tällä viikolla ✨

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 14 kommenttia.

Jyväskylä-viikonlopun kohokohdat

Yhteistyössä Hotelli Verso

Sen jälkeen kun muutin Jyväskylästä Helsinkiin lähes 8 (!!) vuotta sitten, ovat visiittini Jyväskylään laskettavissa yhden käden sormilla. Niin kauan olen ollut lähdössä Jyväskylään ”ihan lähiaikoina”, mutta homma on jotenkin aina jäänyt. Keväällä laitoin kuitenkin Jyväskylässä asuvalle ystävälleni viestiä, että haluaisin tulla pitkästä aikaa käymään ja nähdä taas kunnolla, edellisestä kerrasta kun oli liian pitkään. Aloimme kartoittaa sopivaa ajankohtaa meidän tyttöjen Jkl-viikonlopulle, joka osuikin nyt mitä parhaimpaan ajankohtaan alkukesälle. Kesän aikana aion ehdottomasti käydä vielä toistamiseen ja ottaa pojan mukaan!

Heh, yläasteella ja lukiossa asuin muuten noiden vastapäisen korkeiden talojen välisessä rivitalo-osuudessa heti sillan vieressä oikealla. Miten onkaan, ettei oman ikkunan esteetöntä järvimaisemaa oikein osannut tuolloin arvostaa…? 20 metriä kotiovelta rantaan, melkoinen harvinaisuus nimittäin Helsingissä!

Jyväskylä on ehdottomasti aivan huikea kotimaan kesäkohteena ja haluan itse parhaani mukaan suositella omaa entistä kotikaupunkiani vaihtoehtona kesämatkailulle. Jos etsit rentoa meininkiä, monipuolisia nähtävyyksiä, urbaania kaupunkikulttuuria ja mukavia ihmisiä, voi Jyväskylä olla juuri sinua varten. Mikä Jyväskylässä on mielestäni parasta on se, kuinka helppoa paikasta toiseen on liikkua ja tietynlainen stressittömyys. Elämä Jyväskylässä on oikeasti todella easy going ja sieltä löytyy melkeinpä kaikki, mitä kesälomareissultaan kaipaa. Vesistöä, aktiviteetteja, liuta terasseja, ravintoloita ja kauniit maisemat.

Olin yllättynyt myös siitä, kuinka paljon sain teiltä Jkl-aiheisia viestejä IG Storieseihin! Ilmeisesti Jyväskylä koskettaa ja toisaalta kiinnostaa monia. Moni kertoikin, että tuli kamala ikävä vanhaan kotikaupunkiin tai ihmiset, jotka eivät olleet koskaan käyneet Jyväskylässä, hämmästyivät maisemisen kauneudesta. Ja niin, lähtekää ehdottomasti piipahtamaan. Kesä on vielä parhainta aikaa käydä kaupungissa, Jyväskylästä löytyy ehdottomasti kulttuuria ja sielua 🙂

Nyt sitten Jyväskylä-viikonlopun kohokohtiin ja paikkoja, joita suosittelen katsastamaan kaupungissa vieraillessanne:

 

Ihan ensimmäisenä hotellini, urbaani kaupunkihotelli Verso, joka avasi ovensa Kauppakadulle, kaupungin keskeisimmälle paikalle noin pari vuotta takaperin. Samaisessa kiinteistössä on aikaisemmin ollut Sokos Hotel Jyväshovi (siis oikeasti jo kauan ennenkö synnyin), joten uudet tuulet olivat ehkä toivottujakin. Kun kerroin viikonlopun aikana ystävilleni, että missä yövyn, olivat kommentit aina ”wau, se on kyllä todella loistava hotelli” ja allekirjoitan itse täysin. Hotelli on siis saanut erinomaisen vastaanoton myös paikallisten keskuudessa. Kysyin aikaisemmin keväällä ystävältäni hotellisuosituksia Jyväskylään, koska näiden kaikkien vuosien jälkeen olin itse hieman pihalla tarjonnasta ja hänen ehdoton suosituksensa oli juurikin Verso.

Verso kuuluu arvostettuun Yöpuu-ketjuun, kuten myös legendaarinen Boutique Hotel Yöpuu ja ravintola Pöllövaari. Olinkin todella innoissani kun Verso lähti kanssani yhteistyöhön tämän tyttöjen Jkl-viikonlopun tiimoilta! Tämä taisi olla muuten ensimmäinen kerta ikinä kun yövyn Jyväskylässä hotellissa ja täytyy todeta, että kaupungista sai aivan uudella tavalla irti näin ”turistin silmin”, vaikka onhan kaupunki muuttunut melkoisesti muutenkin tässä ihan parinkin vuoden aikana.

Erityisplussat Versossa:

Ehdottomasti Jyväskylän paras sijainti aivan kaupungin ytimessä Kauppakadulla.

Todella ystävällinen ja toimiva palvelu.

Kilpailukykyiset hinnat. Vertailin eilen huvikseni Jyväskylän hotellitarjontaa ja noin hinnankin puolesta voin ehdottomasti suositella Versoa lämpimästi, keskeinen sijainti on jo itsessään melkoinen valttikortti.

Upea persoonallinen, urbaani skandi-sisustus. Ehdottomasti yksi kauneimmista hotelleista, joissa olen Suomessa yöpynyt.

Aamiainen on täysi kymppi! Itseasiassa moni kaverini mainitsi juuri Verson aamiaisen, joka oli juuri niin loistava, kuin mitä kerrottiin. Yön yli haudutettua ohrapuuroa (lemppari!), karjalanpiirakoita, tuorepuuroa, marjoja, useita eri kahvilaatuja, kattava juusto- ja leikkelevalikoima.. Ah! Parhaita ikinä syömiäni hotellin aamupaloja ehdottomasti. Jos asuisin Jyväskylässä, kävisin jo pelkästään aamiaisen vuoksi. Ja hei, aamiaisella voi muuten piipahtaa, vaikkei olisikaan hotellin asiakas 🙂

Verso muuten lainaa myös asiakkailleen Jopo-pyöriä käyttöön ja me lähdimmekin eilen ajelemaan niillä ympäri kaupunkia 🙂

Jyväskylän satama. Lähivuosina on satama käynyt läpi melkoisen mullistuksen ja onkin nykyään suosittu hengailupaikka. Ravintoloita, vesiaktiviteetteja, muuten vain kauniita järvimaisemia ja nurmikenttää piknikkeilyyn, tätä kaikkea tarjoaa Jyväskylän satama. Viimeisenä päivänä lounastimme konttiravintola Mortonissa, joka oli aivan huippu ja jonon perusteella myös melkoisen suosittu. Itse söin kasvisburgerin, joka oli aivan mieletön! Täytyy mennä toistekin 🙂

Jyväsjärven ja rantaraitin tuntumasta löytyy ravintolan lisäksi muitakin aktiviteetteja. Veneilyä, Gr8wake- wakeboardrata ja hyvät mahdollisuudet vaikkapa pyöräilyyn tai lenkkeilyyn. Oma vakiolenkkini meni muuten aikoinaan juurikin Jyväsjärven ympäri, aivan parasta! Talvisin käydään Jyväsjärven jäällä luistelemassa, ainakin aikanaan aurattiin jäälle aina pitkän matkan luistelurata.

Harju. Harjun portaat ja pururadat ovat urheilijoiden suosiossa, mutta Harjun huipulle kannattaa kavuta myös näköalojen vuoksi. Harjun portaiden yltä on nimittäin todella upeat maisemat kaupunkiin ja Jyväsjärvelle! Myös Vesitorni on näkemisen arvoinen.

Sohwi. Todella legendaarinen rokkihenkinen ravintola ja illanviettopaikka Jyväskylän yläkaupungissa, joka tarjoilee ruokaa vähän gastro pub-hengessä. Sohwi perustettiin 60-luvun lopulla ja on edelleen aivan yhtä suosittu, kuin menneinä vuosina. Yläkaupunki, eli Kauppakadun alkupää on ainakin omissa silmissäni ”perinteistä Jyväskylää”, joka on vuosien saatossa pysynyt aivan samanlaisena kuin aina ennenkin ja on mielestäni aikalailla ”Jyväskylän Kallio”.

Tourujoki. Kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta sijaitsee Tourujoki, jonka upea luontopolku tuli lapsena ja nuorena itselleni varsin tutuksi. Tunnelma on kun siirtyisi kaupungista kertaheitolla keskelle ei-mitään, suorastaan viidakkomaisemiin. Jos luonto kiinnostaa, suosittelen ehdottomasti katsastamaan luontopolun vaikkapa viikonloppukävelyllä.

Lähimmät uimarannat löytyvät keskustasta katsoen Alban rannassa (Jyväsjärvi) ja Tuomiojärvellä, molemmat näistä ovat suosittuja rantoja. Itse rakastin aikoinaan käydä uimassa myös Laajavuoren vuorilammessa, jossa olisin halunnut käydä nytkin, jos aika olisi riittänyt. Alunperin piti meidän mennä testaamaan myös Laajiksen seikkailurata, jota ystäväni kehui, mutta jätimme ukkos-varoituksen vuoksi väliin.

Terassikulttuuri kukoistaa Jyväskylässä kesäisin ja Kauppakadun varrelta löytyykin reippaasti valinnanvaraa. Uskokaa tai älkää, mutta ilmeisesti hieman helteestä höpsähtäneenä kävi niin, että istuin perjantaina parin ystävän kanssa terassilla yhteen asti. Siis minä. Niin, ja sitten uudestaan lauantaina. Vesilinjalla kylläkin, mutta kuinka siistiä! Me istuimme molempina päivinä Kauppakadulla Revolutionin ja Vennin terassilla, jotka tarjoilevat molemmat myös ruokaa. Jos erilainen meininki kiinnostaa, kannattaa myös katsatsaa sataman laivaterassit.

Lauantaina söimme kolmen ruokalajin illallisen Verso Baari ja Keittiössä, joka on aivan lähiviikkoina avattu ravintola Hotelli Verson yhteydessä. Keittiö panostaa tuoreisiin ja ekologisiin raaka-aineisiin, ruoat valmistetaan alusta saakka artesaanityylisesti käsityönä. Ruokalista tarjoaa monipuolisesti niin kasvis-, liha-, kuin kalaruokia, annosten hinnat ovat lisäksi varsin kohtuullisia. Totesimme ystäväni kanssa, että juuri tämmöistä ravintolaa on Jyväskylään kaivattukin. Oikeasti hyvää ruokaa, kohtuullisin hinnoin ja äärimmäisen kauniissa miljöössä. Ravintolan sisustus oli nimittäin aivan mieletön!

Itse söin alkupalaksi marinoitua lohta fenkolilla ja sinapilla, pääruoaksi lemppariani lohikeittoa (koska en osannut päättää sen ja kauden kalan välillä) ja jälkiruoaksi raparperi-valkosuklaa-kauraherkun, joka oli myöskin aivan mielettömän hyvää. Ehdoton suositus Verso Baari & Keittiölle!

Nyt alan suunnitella seuraavaa reissua Jyväskylään, koska vielä jäi aivan liikaa nähtävää ja paikkoja, joissa olisin halunnut pitkästä aikaa käydä 🙂 Onneksi kesä on vasta edessä! Ja hei, voitteko uskoa, että kaikki nämä postauksessa listaamani paikat ovat kävelyetäisyyden päässä keskustasta!

 

Oliko postauksessa teille tuttuja JKL-juttuja tai onko teillä suunnitteilla kesälomareissua Jyväskylään? 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.

Vain JKL-jutut X 6

Saan usein vierailta ja uusilta tuttavuuksilta kyselyitä siitä, että mistä olen kotoisin. Muutin Jyväskylästä Helsinkiin noin seitsemän vuotta sitten (apua, en ollut tajunnut, että siitä on jo niin kauan!) ja vaikka koti onkin jo pitkään fyysisesti ollut täällä, voisin todeta minussa asuvan kuitenkin edelleen pieni jyväskyläläinen. Tai tuskin semmoinen kotikaupungin side kovin helposti katkeaa, varsinkin jos on asunut samassa paikassa lähes koko ikänsä. Tuossa seitsemässä vuodessa olen (ainakin melkein kokonaan) karistanut Jkl-murteen, joka tosin välillä saattaa nousta pintaan, jos juttelen esimerkiksi puhelimessa jonkun jyväskyläläisen kaverin kanssa. Pohdiskelin tässä, että mitä erityisjuttuja jyväskyläläisillä on? Siis semmoisia, jotka vain jyväskyläläiset tietävät?

Keksin ainakin nämä seuraavat:

 

Bussi on LINKKI. Ja sehän on ihan selvää. ”Odottelen tässä linkkiä”, ”Tuun sinne linkillä”, ”Postissa tuli uudet linkkiaikataulut”. ”Linkkipysäkki”, ”Linkkikortti”. HAHA! Olen itse aina käyttänyt paljon myös bussi-sanaa, mutta vasta joskus teininä alkoi ymmärtää, ettei tuo itselleen niin itsestäänselvä sana linkki ole ehkä aivan niin maailmanlaajuinen kun olisi ajatellut.. Eräs helsinkiläinen ystäväni oli nimittäin meillä joskus yläasteella kyläillessään aivan suu auki selittäessäni linkistä. Ja siis, sana linkkihän tulee tietysti linja-autosta.

Eppu, toppu, kolkki, nelkki, viikki, kuukki… ”Joskus kerran viikkiluokalla..” Näiden suhteen olen kokenut erityisen paljon ihmettelyä, vaikka vasta ihan viimeaikoina tajusin, että tämä taitaa olla joku ihan meidän jyväskyläläisten oma juttu. Puhutaanko muualla kun Jyväskylässä nelkki- tai kuukkiluokasta? 😀  Haha! Melkein aina kun selitän jotain mitä olen tehnyt ”kuukkiluokalla” on vastapuolen reaktio lähinnä anteeksi mitä?

Ainakin omassa nuoruudessani teineillä oli niin monta yleistä hengauspaikkaa. JK:n takana (:D), Harjulla, Alban rannassa, Viitaniemen rannalla.. Ja mitä näitä nyt edes oli. Toki sitten tiettyjen tapahtumien aikana Yläkaupunki ja Satama vetivät paljon porukkaa. En tiedä tosin mitkä niitä nykypäivän yleisiä hengailupaikkoja ovat? Jyväskyläläisillä on paljon semmoisia yhdistäviä eventejä, jonne valtaosa asukkaista osallistuu. Joulukadun avajaiset, Vappuna keskustaan tai Lounaispuistoon, Juhannuksena katsomaan Jyväsjärven rantaan Ainolanrannan kokkoa ja mitä näitä nyt onkaan. Unohtamatta tietysti iltasoittoa, joka koittaa kesäisin jokaikinen ilta (oliko se klo 20?) ja kaikille jyväskyläläisille se on niin perusjuttu, ettei siihen edes juurikaan kiinnitä huomiota. (Harjun vesitornista siis soitetaan koko kaupungille ”iltasoittona” tunnettu ”Laulu synnyinseuduille”.)

Varmaan yleisin kohtaamispaikka ihmisille on ”kompassilla” tai Sokoksen ovilla. Tai ainakin ennen oli 😀 ”Nähdään Sokkarin edessä tai kompassilla!” Onko näin edelleen? Joskus tuli treffattua myös ”Forumin alhaalla”, vähän riippuen siitä mistä tuli ja minne oli menossa.

Jyväskylässä on oikeasti todella kivoja harrastusmahdollisuuksia, esimerkiksi talvisin Jyväsjärven päällä luistelu ja lenkkeily. Kuinka siistiä se olikaan?! Ja toisaalta sitten melko harvinaista. En itse ainakaan tiedä Helsingissä ainuttakaan paikkaa, jossa pääsisi luistelemaan suhteellisen pitkää matkaa järven jäällä? Juuri vähän aikaa sitten kerroin tästä Tommille. Yksi suosikki-lenkkireiteistäni kiersi juurikin Jyväsjärven ympäri, joka järven ympärysmittana on monelle jyväskyläläiselle semmoinen tietynlainen virstanpylväs. Tiedättekö kun lenkki on sopivan mittainen kun kiertää ainakin toisen puolen ympäri Jyväsjärveä sillan kautta. Ja hei! Aalto Alvari uimahallina on myös mielestäni edelleen paras uimahalli, jossa olen käynyt. Vitsi kun tuli ikävä! Kuinka kivaa olikaan pienenä laskea mäkeä ja leikkiä aalto-altaassa??

Keväällä kirjoitin postauksen pienemmän kaupungin yhteisöllisyydestä ja siitä, kuinka Jyväskylässä oli paljon asukkaita yhdistäviä aktiviteetteja. Ja oikeasti, kuinka paljon jo pelkästään murre yhdistää! Siis aina kun juttelen jonkun jyväskyläläisen kanssa, pääsee Jkl-murre oikein valloilleen ja tuntuu niin kotoisalta. Vähän kun normaalisti asuisi jossain toisessa maassa ja pääsisi pitkästä aikaa kotimaahan. Ihan totta! Sen oikein huomaa kuinka innostuu ja murre hiipii esiin! Lähteeköhän murre koskaan kokonaan pois?

Tuttuja juttuja? Onko muilla jyväskyläläisillä jotain lisättävää?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 28 kommenttia.

Ikävä pienen kaupungin yhteisöllisyyttä

Kuten tiedätte, olen asunut suurimman osan elämästäni Jyväskylässä. Alakouluikäisenä muutimme pariksi vuodeksi Tukholmaan, mutta noin parinkymmenen JKL-vuoden perusteella voin tottakai kutsua sitä kotikaupungikseni. Olenhan syntynyt siellä ja suurin osa lapsuus- ja nuoruusmuistoistani liittyvät kyseiseen kaupunkiin.

Olen ehkä saattanut aikaisemmin kirjoittaa tästä aiheesta, mutta jostain syystä en ole ikinä asettunut Helsinkiin ”kodiksi” samalla tavalla kun Jyväskylään. Toki viihdyn Helsingissä, enkä tällä hetkellä koe, että olisi vaihtoehto muuttaa minnekään muualle, mutta silti olen viimeaikoina huomannut ikävöiväni Jyväskylää, enkä tiedä miksi? Ennen koin olevani ”suuren kaupungin tyttö”, mutta olen alkanut miettiä, kuinka arki pienemmässä kaupungissa on jollain tapaa huolettomampaa. Ihmisillä ei ole jatkuvasti niin hosuva kiire sinne ja tänne tai väenpaljous ei ole niin päällekäyvää. Vaikka kuinka yrittäisit asioida Helsingin keskustassa ei-ruuhka-aikana, on silti aina jotain härdelliä ja ruuhkaa. Jos Helsingistä lähtee pienempään kaupunkiin, voi alkuun tulla jopa järkytyksenä, kuinka pysähtyneeltä meno voi pienemmässä kaupungissa alkuun tuntua. Ottaen huomioon, ettei Helsinginkään härdelli ole mitään suurten metropolien menoon!

Monta vuotta elin jonkinlaisessa kriisisuhteessa entiseen kotikaupunkiini. Sinne meno jopa ahdisti ja välissä oli useampi vuosi taukoa, etten käynyt Jyväskylässä ollenkaan. Valtaosa ystävistäni on muuttanut Helsinkiin, eikä minulla ole enää aikoihin ollut mitään ”lapsuudenkotia”, mihin mennä, joten syyt sinne menoon ovat jotenkin yksinkertaisesti puuttuneet. Viime viikolla ennen lomaani pohdiskelin, että mitä eniten kaipaan Jyväskylässä oli tietynlainen yhteisöllisyys. Sama pätee varmasti moneen muuhunkin pienempään kaupunkiin. En ole kokenut, että Helsingissä olisi esimerkiksi tapahtumia, jotka samalla tavalla yhdistäisivät asukkaita. Täällä ollaan jotenkin yhtä massaa, eikä ”me”. Tiedättekö mitä tarkoitan? Jyväskylässä oli niin paljon tapahtumia ja juttuja, jotka toivat yhteen asukkaita ja loivat semmoista yhteishenkeä. Törmäsit aina tuttuihin käydessäsi kaupungilla, olo oli aina tietyllä tavalla turvallinen ja semmoinen, että tunsi kuuluvansa joukkoon. Mielestäni semmoinen ei yksinkertaisesti ole suuremmassa kaupungissa mahdollista.

Esimerkiksi näitä kaipaan tai muuten vaan muistelen Jyväskylässä (tosin en kaikkia niin paljon, että niihin menisin, mutta ainakin edes muistojen vuoksi, haha):

 

Yötivoli. Suomen Tivoli, joka tuli Jyväskylään joka vappu. Vappuaattona sitten oli yötivoli, joka siis nimensä mukaan järjestettiin myöhään illalla/yöllä ja oli siis käytönnössä aivan järkyttävä teinien remujuhla. Kysyin juuri ystävältäni, että onko yötivolia enää olemassa ja ehkä kuulemma on, apua!! 😀

Yläkaupungin yö. Yleensä Euroviisujen aikaan järjestettävä hieman boheemin puoleinen, festari-tyyppinen tapahtuma Jyväskylän yläkaupungilla. Taide-esityksiä, musiikkia, kojuja.. Tämäkin oli ihan must-juttu joka vuonna! Ihan siis jo aikuisenakin.

Sataman yö. Korjatkaa, jos muistan väärin, mutta Sataman yö oli (tai on?) ehkä astetta enemmän vanhempien ja ehkä lähikunnista tulevien juhlijoiden juhla? Esiintyjinä saattoi olla Sataman Yössä esimerkiksi Matti Nykänen. Satamaraitti oli täynnä kojuja, telttabaareja, street food-tyylisiä juttuja ja siis ainakin nuorempana sinne mentiin vaan ravaamaan eestaas sitä pitkää kojusuoraa. Ainiin ja joskus taisi olla joku benjihyppyjuttu. Mietin juuri, että olisi tosi kiva mennä tänä vuonna Sataman yöhön!! Ekaa kertaa noin 10 vuoteen!

Rallit. Wow, nämä oli myös ihan vuoden kohokohta, koska kaupunkiin tuli niin suuri massa porukkaa muualta. Joskus rallit ärsytti, joskus taas oli kiva lähteä kaupunkiin väenpaljouteen. Jyväskylässähän ei ole ikinä yhtä paljoa porukkaa kun ralleina! Niiden jäljiltä kaupunki on aina kun pommin jäljiltä, mutta hulinaa ja aktiviteetteja kyllä riitti, vaikkei olisikaan ollut itse rallista kiinnostunut.

Harju. Kesäisin Harju oli aivan must-paikka nuorisolle. Sitten Alban ranta, kun myös Tuomiojärven ranta (apua, tämä piti katsoa googlesta kun en enää muistanut :D) Varsinkin aina koulujen loppuessa nämä olivat must-kokoontumispaikkoja.

Mikä parasta, Jyväskylässä pääsi periaatteessa kaikkialle kävellen tai pyörällä. Siitä syystä varmasti nykyäänkin tykkään ennemmin kävellä lyhyemmät matkat, vaikka olisikin vaihtoehtona ottaa spora parin pysäkin matkalle. Itselleni se ei vaan ole vaihtoehto, kun on tottunut siihen, ettei nuorena ollut juurikaan vaihtoehto käyttää bussia, tai ainakaan usein. (Asuin siis viimeisimpänä Mäki-matissa melko lähellä keskustaa ja sitä ennen Ainolanrannassa ihan siinä sillan juuressa.)

Sohwi. Oikeasti, en edelleenkään ole näiden Helsinki-vuosien jälkeen onnistunut löytämään täältä yhtä hyvää ravintolaa kun Sohwi. Huhheijaa! Viime kesänä raahasin Tomminkin mukaan Sohwiin ja tykkäsi! Ykköslemppari on edelleen kanaleipä. Jos voisin teleportata Woltilla Helsinkiin saakka, voisin vaikka elää pelkillä Sohwin kanaleivillä.

Mitkä sitten ovat niitä syitä, joiden vuoksi muutto Jyväskylään ei ehkä ole varteenotettava vaihtoehto? Rasittavan pitkät matkat Helsinki-Vantaalle, ettei ole merta lähellä ja huonompi työllisyysaspekti. Siinäpä ne sitten ovatkin!

Tuttuja juttuja kenellekään JKL-tyypille?! 😀

 

Kuvat Jutta

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 22 kommenttia.