I love Venice

Yksi oman LA-visiittini kohokohdista oli käydä Venicessä, joka harmillisesti viime reissulla jäi pois. Olen käynyt viimeksi Venice Beachillä noin 15v takaperin ja muistan vieläkin tuolloin 9-luokkalalaisena ihmetelleeni kaikkia outouksia, ihme putiikkeja, ennustajia ja ihan myös silkkaa krääsää. Suurin ”nähtävyyshän” Venicellä on ollut aina itse rantakatu, eli Ocean Front Walk. Katutaitelijoita, kummajaisia, muscle beach ja ikävä kyllä, paljon myös kodittomia. Ihmispaljous ja kamala härdelli, itse ahdistuin edelleen rantakadulla, mutta eniten Venicessä kiinnostikin kadut ja boheemit seudut pois rannasta. Californication on yksi suosikkisarjoistani ikinä ja muutamaan otteeseen olen bongaillut sarjan asuintaloja parilta kujalta kun ollaan ajettu Venicen läpi autolla. Vielä jäi käymättä Venicen kanaaleilla, mutta seuraavalla kerralla sitten!

Venice on nykypäivänä aivan super hipster. Tai no, Silver Lake taitaa olla tällä hetkellä huomattavasti hipsterimpi, mutta jos etsit Los Angelesissa boheemia, erilaista ja ennen kaikkea katutaiteen ansiosta todella kaunista paikkaa vierailla, mene Veniceen! Alueelta löytyy todella monipuolisesti kivoja putiikkeja, kivikauppoja, terveyskahviloita ja kauniita kadunkulmia kuvattavaksi. Ja tietysti myös ennustajaeukkoja, krääsäkojuja ja katutaitelijoita, mikäli haluaa katsastaa myös sen ”perinteisen Venicen”. Rakastuin ihan hurjasti!

Vuokrasimme yhdeksi päiväksi auton (lastenistuimen ja navigaattorin kanssa noin 80€) ja parkkeerasimme auton Rose Avenuelle, lähelle Moon Juicea (joka muuten on aika syrjässä ja paljon pienempi kuin Silver Laken putiikki), josta kävelimme rantsuun muutaman korttelin. Kaoottisen rantakävelyn jälkeen etsittiin lounaspaikaksi Poke Bowl-paikka, syötiin lounaat, ihmeteltiin vintageputiikkia ja käppäilimme rannasta Venicen yli mailin mittaiselle ostoskadulle Abbot Kinney Blvd:ille, joka on näin hatusta heittämällä ehkä noin vajaan kilometrin päässä rantakadusta, hieman hassusti erillään keskellä hiljaisempaa seutua.

Weed-kauppa

Abbot Kinneyn varrelta löytyy liikkeitä ja ravintoloita moneen lähtöön. Oma suosikkini oli mm. TOMS:in liike, josta ostin alesta pojalle semmoiset mörkötöppöset! Liikkeet ovat pääasiassa pienempiä ketjuja ja putiikkeja, mitään H&M-tyylisiä kauppoja et tuolta löydä, vaikka ostoskatu todella monipuolinen onkin. Valikoimaa on enemmän pieniltä suunnittelijoilta, pohjoismaisia brändejä, mehubaareja, sekä myös kivikauppoja! Vähän siis kuin vaikkapa Punavuoressa tai Kalliossa.

Ja siis huh, niistä kivikaupoista puheenollen. Niitä on tuolla ihan kaikkialla. Lisäksi aivan todella kalliilla! En itse ostanut mitään, vaikka monia juttuja kävinkin hypistelemässä, mm. planeettasuihkeita (vähän siis kuin ne kukkatipat) ja kristalli-ihorollereita, jotka ovat täällä(kin) kova sana. Eli, jos käyt muuallakin, ei kannata ostaa ainakaan kaikkia hihhulijuttuja ja kiviä Venicestä, muualta voi saada ainakin puolet halvemmalla 😀

Oli aivan pakko käydä hakemassa terveysmehu Kreation Organicilta. Kyseinen mehu oli myös kallein ikinä ostamani, 9 dollaria… Terveellisyydellä todellakin rahastetaan täällä. Ihmettelin myös take-away-terveysmehuja eri tarpeisiin, kuten ihon hyvinvointiin, vatsavaivoihin, detoxiin.. Voisi tulla aika pian konkurssi kun hakisi päivittäin 9 dollarin mehun! Mutta näköjään myy jenkeille. Aloin myös harkita taas kerran (näin hieman vuosia jälkijunassa, heh) mehulingon ostamista kun palaamme Suomeen.

9 dollarin mehusta on paraskin tulla hymy huulille 😀

Mitä itse hieman jäin kaipailemaan, olivat käsityö- ja miniyrittäjien liikkeet. Jotenkin veikkaan, että niille on Silver Lake otollisempi paikka, koska Venice on jo loppupeleissä nykyään melko ”kaupallinen” alue. Silver Lakessa on enemmän semmoinen ”DIY”-meininki. Silti, vähänkö olisi upeaa avata tuonne oma mini-pipoputiikki, joka myisi pipojen lisäksi villasukkia ja muuta ”kotikutoista”?! (Minä se jaksan jauhaa tästä, pitäisi varmaan myös tehdä asialle jotain, haha :D)

 

Kuten arvelinkin, oli yksi päivä Venicessä (minulle) liian lyhyt aika. Seuraavalla Losin reissulla haluaisin olla Venicessä ainakin muutaman yön. Ehdoton suositus siis! Mutta jos menette, harpatkaa pois rantakadulta 🙂

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Asiat, jotka edelleen ihmetyttävät Jenkeissä x 5

Päivät Kaliforniassa alkavat pikkuhiljaa käymään vähiin. Toisaalta harmittaa, mutta sitten taas olen jo aikapäiviä sitten asennoitunut Tahitiin jopa siinä määrin, että tämä Losin kylmyys on alkanut totisesti tympimään, haha. Tai siis  onhan täälläkin parhaillaan talvi. Vaikka välillä päästäänkin päivisin lähes +20c lukemiin, on todella viileää heti kun ei ole auringossa. Monina päivinä ei ole lähellekään edes tarennut ilman kevytuntsikkaa. Eihän tämä tietty yllätyksenä tullut, voittaahan aurinko ja +18c lämpötila pimeyden, sekä räntäsateen.

Nyt viimeisimpänä sai myös Tommi tämän meidän kiertämän lastenflunssan, joka on niin perkeleen sitkeä, että arghhh!! Oletteko te muuten tänä syksynä /talvena olleet normaalia enemmän flunssassa tai sairaana? Tuntuu, että meillä on pyörinyt joku pöpö harva se viikko ja tarhahenkilökuntakin on ollut säännöllisesti sairaana, joten sieltäpä ne pöpöt tosiaan ovat luultavammin lähtöisin.

Listasin muutamia juttuja, jotka kerta toisensa jälkeen pistävät ihmetyttämään täällä Kaliforniassa (ja no, Jenkeissä yleisesti)…

 

Koiria ulkoilutetaan tosi paljon vaunuissa. Siis lastenvaunut, joissa köllöttelee koira. Jotenkin en ymmärrä tätä alkuunkaan. Eivätkö kyseiset koirat yksinkertaisesti (esimerkiksi iän vuoksi) jaksa lähteä ulkoilemaan pitkiksi ajoiksi, ovatko ne vain niin ”tottuneet” tuohon köllöttelyyn, onko omistajat laiskoja vai mitä ihmettä? Näin ulkopuolisin silmin, tietämättä yksilökohtaisia syitä, käy kyllä sääliksi. Mutta ehkä jotkut koirat sitten tykkäävät köllötellä vaunuissa ja ihmetellä maailman menoa? Hmmm..

Amerikkalaisnaisten hiukset ovat aina kuin suoraan kampaajalta tulleena. Siis oikeasti! Monesti joutuu jopa tiirailemaan, että onko tukka peruukki, koska on yksinkertaisesti niin tiptop. T. Minä, joka föönaa hiukset ehkä kerran viikossa ja on tyytyväinen jo siihen, että hyvällä lykyllä saa aamulla pahimmat pyörteet taltutettua… 😀 Tässä tulee taas se, että ulkonäkö (ja täydelliset hiukset) ovat amerikkalaisille tosi tärkeä juttu, vähän sama kuin suora ja vitivalkoinen hammasrivi.

Kun amerikkalaiset tulevat kauempaa viettämään esimerkiksi tänne joulua, otetaan mukaan ihan jäätävät kasat joulukoristeita- ja rekvisiittaa. Näin tämmöisiä hotellihuoneita useita ikkunan läpi rannassa! Joulu on täällä tosi tärkeä juttu. Aloin jo miettimään, että teinkö itse väärin kun en ottanut meille tänne jouluksi mukaan edes tonttulakkeja… 😀

Tippaaminen on jotenkin aina yhtä monimutkaista. Edelleen! Paikallinen kaverimme antoi hyväksi ohjeeksi, että ravintolassa hyvä määrä on tipata tuplat veroista. Eli jos verojen määrä laskussa on 3 dollaria, on hyvä määrä tippiä 6 dollaria. Mutta sitten kun ne tippimäärät vaihtelevat myös toimialan mukaan. Välillä menee aivan pää pyörälle ja tiedän esimerkiksi tippaavani esimerkiksi taksikuskeille ihan liikaa, koska alkaisi jotenkin säälittää jos jättäisi liian vähän 😀 Yksi syy, miksi täällä on hyvä pitää aina reippaasti käteistä mukana on se, että pääsee esimerkiksi ravintoloissa huomattavasti helpommalla (varsinkin jos seurue on isompi), voi vaan heittää käteiset pöytään, antaa erotus juomarahaksi ja poistua paikalta. Ja siis itselleni on edelleen epäselvää tietyissä tilanteissa, että pitääkö tipata vai ei? Esimerkiksi jos hotellin työntekijä lähtee näyttämään sinulle huoneen sijainnin ja kantaa esimerkiksi yhden laukun, pitäisi tästä (ainakin ilmeisesti) tipata? Ainakin monessa muussa maassa ollaan vastaavanlaisessa tilanteessa suorastaan käsi ojossa asioista, jotka näin suomalaisen silmin ovat ihan perus-aspahommaa. Entäs sitten kun hakee ravintolasta take-away-ruokaa, eikä tarjoilija käytännössä tee muuta kuin ota tilauksen vastaan ja rahasta? Jotenkin näin pihinä suomalaisena ajatus 15-20% tipistä tuossa tilanteessa tuntuu oudolta. Siksi tämä tippaus-asia on ainakin itselleni edelleen paljon reissanneena välillä ihan mysteeri.

Kaikessa on sokeria. Siis ihan kaikessa. Ostimme mahdollisimman moniviljaleipää ja yök, leipä oli makeaa! En siedä ollenkaan makeita leipiä tai joululimppua, joten makea leipä on todellakin minulle hyi. Makeutettu paahtoleipä! Onko se monivilja nyt muka niiin pahaa?! Koko sokeriteollisuus on jotenkin niin kieroutunutta ja muutenkin asia, joka täällä vähän harmittaa on se, että melkein kaikesta joutuu miettimään, että mitäköhän kaikkea tässäkin on. Ja sitten kun katsoo ainesosaluetteloa, on siinä niin pitkä lista kaikkia niin outoja nimiyhdistelmiä ja epäilyttävän kuuloisia juttuja, ettei ota alkuunkaan selkoa.

Esittelin IG:ssä ostamiani tarot-kortteja, joita olen tässä viimeisen viikon aikana opiskellut ja ihan hyvin päässyt jo kärryillekin! Olen tehnyt itselleni readingsejä ja tarot on niin kiehtova juttu kun siihen perehtyy. Saa nähdä olenko Suomeen palatessa niin haka, että voin lukea muillekin halukkaille korteista 😉 Itse ostin nämä Rider-Waite-kortit ja sitten tuon Tarot Biblen, jota myydään esim täällä. Tuo kirja selittää todella kattavasti kaikki kortit, korttien historiaa, ideologiaa, sekä eri tekniikoita tulkintaan 🙂 Nuo omat readingsit ovat käyneet ehdottomasti järkeen ja olen poiminut esimerkiksi ensimmäisten joukossa erään minulle tärkeän kortin, joka oli ihkaensimmäinen ikinä poimimani tarot-kortti aikalailla itseasiassa päivälleen tasan 3v sitten! Voin kirjoittaa aiheesta blogiin myöhemmin!

Kuvien kuoret ovat muuten Ideal of Swedenin uusimman yhteistyömalliston kuoret Debi Flüggen kanssa. Nuo omat tähtikuoreni löytyvät täältä. Vinkkaisin muuten, että kaikki Idealin kuoret ovat parhaillaan ”Osta yhdet, saa toiset ilmaiseksi”-tarjouksessa 🙂

 

Kivaa viikonloppua näin hieman myöhässä! 

Sisältää kaupallisia linkkejä. Kuoret saatu.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Seuraava kohteemme maailmanympärysmatkalla..

Toivottavasti teillä meni joulu kivasti. Tuntui niin oudolta viettää joulua aivan erilaisessa ympäristössä, kuin mihin on tottunut. Joulukuuset ja palmut ovat jotenkin niin outo yhdistelmä suomalaiselle, haha. Eilen käytiin illalla tässä lähistöllä kävelyllä ja ihastelemassa näiden rannan ökytalojen joulukoristeita ja -valoja. Sitten käytiin hakemassa ihan parhaat take-away-ruoat eräästä korelaisesta ja syötiin hieman erilainen jouluillallinen sängyssä 😀 Olen nyt pari päivää myös epätoivoisesti yrittänyt tuumailla, että miten saisin pipobisneksen laajennettua tänne, kysyntää nimittäin olisi aivan 100% varmasti!! Arghh!

Olen (tottakai) ollut joulun flunssassa. Pojan tarhasta saatu räkätauti tarttui minuunkin ja nyt ollaan molemmat oltu enemmän tai vähemmän räkäisiä. Ehkäpä tämä flunssakierre loppuu pian kun on päivähoidosta tauko.
Käytiin aaton aattona eräällä läheisellä ostarilla, koska oli tarkoitus ostaa pojalle jokin pieni joululahja ja etsiä minulle aurinkolaseja, koska onnistuin jättämään ne tottakai kotiin.. VIRHE! Jopa minä, joka yleensä nautin ostareilla kiertelystä, meinasin saada jonkinasteisen paniikkikohtauksen tuosta joulukaaoksesta. Huhheijaa. Joka paikka oli tupaten täynnä, kaikissa liikkeissä ”osta 1, saat toisen tuotteen -50%”-kreisialeja, joista ihmiset sekosivat ja pelkästään joulupukin mökille, jossa lapset pöäsivät tapaamaan joulupukkia, oli varmaan 100 metrin jono.


En ole vielä paljastanut koko matkareittiämme maailmanympärysmatkalla, mutta viikonloppuna häämöttää siirtyminen seuraavaan kohteeseen. Ja siis etappiin, jota itse odotan kaikkein eniten koko reissulla ja josta koko idea tähän reissuun pallon ympäri oikeastaan lähti. Te, jotka olette seuranneet blogiani ja IG:täni tiiviisti, tiedätte kaiken Ranskan Polyneesia-hehkutukseni. No, eihän reissu olisi ollut tietenkään mitään ilman sitä, tai oikeastaan tuon kohteen vuoksi halusin koko tälle matkalle. Kun mennään ihan melkein virallisesti toiselle puolelle maapalloa Suomesta katsottuna, on (varsinkin pienen lapsen kanssa reissatessa) järkevää ottaa joku etappi pitkiin lentoihin, kuten tämä eka Los Angelesin stoppi. Hieman aikaa totutella aikaeroon ja lepäillä. Ja sitten taas kun lennot Tahitille jo yksinään ovat aivan törkeän kalliita, miksi ei samalla kokoaisi paluuta useamman kohteen kera? Lentojen määrä ja lennetty matka kun on tuolloin periaatteessa sama. Jos on hieman enemmän aikaa käytettävänä (okei ja tietysti rahaa säästettynä), on tämmöinen reissu hyvä mahdollisuus kiertää samalla pallon ympäri. Ainiin ja maailmanympärysmatkan budjetista on tulossa toivottu postaus lähiaikoina!

Okei, eli ei varmasti jäänyt kenellekään epäselväksi, että lähdemme loppuviikosta Ranskan Polyneesiaan! Eli koko maapallon unelmakohteeseeni. Ettekä usko kuinka innoissani olen! Lennämme Tahitille, josta jatkamme heti Moorealle, jossa vietämme valtaosan ajasta. Lopussa kiertelemme vielä Tahitiakin ennen seuraavaa kohdetta. Kaikkiaan olemme Ranskan Polyneesiassa kokonaiset kolme viikkoa. Tommi on aina vängännyt vastaan Moorealle ”koska siellä ei voi surffata”, kunnes kuuli eräältä tutultaan, joka oli käynyt Moorealla, että oli surffannut ehkä elämänsä parhaimmat aallot siellä. Muuttuipa asenne melko nopsaa! Olen puolivitsillä jo miettinyt, että muutetaan sinne asumaan, jos rakastutaan paikkaan tulisesti 😉

Tässä ehtii vielä tekemään ja näkemään vaikka mitä viimeisellä LA-viikolla. Huomenna olisi tarkoitus lähteä käymään Venicessä, jota olen odottanut aivan hurjasti. Lisäksi ajattelin käydä lähipäivinä pyörällä muutaman mailin päässä eräässä lankakaupassa, jonka löysin googlella. Ihan kamala neulomishimotus päällä ja ajattelin, että Moorealla on varmasti hyvin aikaa rentoutua ja neuloa! Ainiin ja sen ennen reissua valmistuneen neulemekon ohje on lähipäivinä tulossa tänne.

 

Kivoja välipäiviä teille! 🥰

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Ristiriitaisia ajatuksia ja voisinko asua Jenkeissä?

Eilisen postauksen julkaisemisen jälkeen aloin oksentelemaan ja seuraavat tunnit vietinkin sitten peiton alla. Luojan kiitos meni huono oli ohi iltapäivästä ja pääsin jo uloskin käppäilemään. Vatsatauti tästä olisi puuttunutkin. Ollaan jo mietitty, että onko tässä majoituksessa joku kirous. Viimeksi koko meidän porukka sai täällä vatsataudin, nyt minä ja ihan ekalla kerralla poika. Eikä edes ikinä sairasteta minkään sortin vatsatauteja! Syytän kyllä tätä paikallista ruokaa, joka on pääasiassa GMO-viljeltyä.

 Suhtautumiseni Jenkkeihin on todella ristiriitainen. Tiedättekö kun kaikki on toisaalta niin upeaa, överiä, ei tarvitse tietyllä tavalla nöyristellä ja asiat ovat ovat hyvin, jos siis olet onnekas ja hyväosainen. Huonoja puolia täällä sitten myös riittää. Itse olen nykyään pyrkinyt mm. suosimaan luomujuttuja ja ostamaan ruokakaupasta GMO-vapaita juttuja aina kun mahdollista. Geenimanipuloidun ruoan (ja siis kaikkien muidenkin viljeltävien tuotteiden) tuotanto on jotain niin sairasta, etten itse voi sitä ymmärtää. Luojan kiitos GMO on kielletty EU:ssa!!!! Se tästä maailmasta vielä puuttuisi, että siemenkartellit ulottuisivat EU:hunkin. Onneksi Jenkitkin ovat yhä enemmän alkaneet tiedostaa GMO-juttuja ja luomuruoka on kasvattanut valtavasti suosiotaan. Niiden terveyshaitoistakin on tehty lukuisia tutkimuksia, silti GMO-teollisuus rullaa, koska raha. Siinä kun on kyse niin paljon muustakin kuin pelkästään haitallisten torjunta-aineiden käytöstä. Suomessa on ravinto äärimmäisen puhdasta, joten ei ihmekään, että kroppa reagoi, vaikka yrittäisikin myös matkalla valita suhteellisen terveellisiä ja GMO-vapaita tuotteita. No, GMO-ruoka nyt on vain yksi asia mainittavaksi.

Kävin keskiviikkona yhdessä uudessa kivi/hihhulikaupassa tässä lähellä, joka oli viime reissullamme juuri avannut. Viimeksi kauppa oli aivan tyhjä, mutta nyt se suorastaan kuhisi porukkaa. Meni ehkä minuutti kun ilmeisesti paikan omistaja tuli luokseni höpöttelemään niitä näitä ja kutsumaan perjantain äänimaljatunnille. Minulle tuli naisesta tosi ahdistavat fiilikset, tiedättekö ne kohtaamiset kun toisesta huokuu semmoinen teennäisyys. Muka kiinnostaa kamalasti, mutta oikeasti ei kyllä ollenkaan. Nainen (tottakai) päivitteli sitä, että olen Suomesta (wau) ja pyysi käymään yläkerrassa meditointihuoneessa, jossa oli norjalais-ruotsalais-swahili-nainen (jonka nimi tämän täytyi kysyä toiselta työntekijältä), jonka kanssa voisi kuulemma olla ”special connection” ja hyviä keskusteluita, ilmeisesti sen vuoksi, että molemmilla oli pohjoismaisia sukujuuria (:D).

Hankala selittää tilannetta tässä tarkemmin, mutta sain todella negatiiviset energiat tuosta henkilöstä, joka niin yritti kuitenkin liputtaa ”ihania juttuja” ja mielistellä minkä ehti. Epäaitous paistaa helposti läpi. Loppupeleissä kävin siellä yläkerrassa ja kokeilin maata maailman oudoimmalla kristallitäytteisellä lämpöpatjalla (koska se norjalais-ruotsalais-swahili-nainen pyysi testaamaan, kuka btw oli UK:sta), mutta livahdin karkuun niin nopeasti kuin vain pääsin. Se mikä täällä eniten ahdistaa, on ihmisten teennäisyys. Enkä nyt yleistä, koska eivät kaikki amerikkalaiset todellakaan ole teennäisiä mielistelijöitä, mutta onhan heitä. Itse olen siinä mielessä todella suomalainen, etten todellakaan jaksa jaaritella lämpimikseni silloin kun ei ihan oikeasti kiinnosta, kumpaa tahansa osapuolta siis. Ja mitä nyt tulee näihin new age-hihhulijuttuihin, jotka suorastaan kukoistavat täällä. Homma on mennyt jo niin kaupalliseksi, ettei noilta voi välttyä juuri missään. Raha on siis tullut peliin tähänkin juttuun. Mietinkin, että luultavasti tuota uuden kivikaupan naista ei kiinnosta juurikaan hyvinvointi, vaan pelkästään bisnes. Toisinkuin se suosikki-kivikauppani, josta aina jaksan jauhaa ja jonka omistaja on oikeasti sydän pelissä hommassa, aidosti.

Silti rakastan Kaliforniaa ja USA on aina ollut lempikohteeni reissata. Voisin ihan helposti asustaa täällä esimerkiksi talven turistiviisumilla, mutta en tiedä haluaisinko asua Yhdysvalloissa loppuikääni? Luultavasti en. Ehkä jos olisin todella rikas, eikä tarvitsisi huolehtia ”tavallisten ihmisten ongelmista”. Tietyllä tavalla ei koskaan voi tietää mitä täällä tapahtuu, Suomessa kun on niin lintukodossa. Juuri eilen luin paikallisia uutisia ja silmään osui juttu siitä, kuinka naisten kuolleisuus synnytysten yhteyksissä on lähes samaa luokkaa kun monissa ”puoli-kehittyvissä maissa”. Jotenkin aivan älytöntä. Yhdysvallat kun ehkä ulospäin näyttää maalta, jossa kaikki on mahdollista, unelmat saavutettavissa ja ollaan edelläkävijöitä, mutta silti ovat monet asiat aivan retuperällä ja vaikkapa Pohjoismaihin verrattuna todella jälkijunassa. (Alkoi juuri naurattaa kun muistin sen taannoisen Trump-jutun kun tämä sanoi, ettei Suomessa ole maastopaloja kun ollaan niin ahkeria haravoimaan, vähänkö repeiltiin Tommin kanssa aiheesta tehdyille meemeille :D)

Mutta, kaikissa kulttuureissa on ne omat puolensa, eikä nyt oikein voi mennä sanomaan, että toinen olisi parempi kuin toinen. Tottakai suomalaisena on kasvanut sisään suomalaiseen yhteiskuntaan ja osaa arvostaa sitä eri tavalla, kuten sitten toisaalta täälläkin asukkaat kokevat oman maansa maailman parhaimpana paikkana asua. Se, mitä arvostan Amerikassa, on se kuinka erilaisuutta ei katsota kieroon. Voit tehdä erikoisia juttuja ja olla oma itsesi ilman, että kukaan pitää outona. Suomalaiset ovat melko homogeenisia ja välillä tuntuu, että pitäisi osata sulautua massaan, koska erilaisuutta pidetään liian outona. Jos menestyt, pitäisi sitä tietyllä tavalla piilotella, ettei vain muita ala ärsyttämän. Tiedättekö mitä tarkoitan?

 Itsekin olen monesti kokenut ihme jurinaa esimerkiksi sen suhteen, että käytän paljon rahaa matkustamiseen. Jos sanon, että olen lähdössä Havaijille, saattaa joku ärsyyntyä ja tulla kateelliseksi, vaikka periaatteessa kellä tahansa muulla on mahdollisuus samaan. Mutta asia olisi täysin eri, jos kertoisin käyttäneeni 10 000€ autoon, jollainen löytyy about jokatoisella. Se, että tekee massasta poikkeavaa, aiheuttaa suomalaisissa välillä tietynlaista reagointia, josta en tykkää sitten ollenkaan. Tuntuu, että ainoa hyväksytty tapa olla aiheuttamatta minkään sortin ärsyyntymistä tai arvostelua, olisi toimia kaiken suhteen juuri tismalleen samalla tavalla kuin kaikki muutkin, koska demokratia. Kenenkään ei pitäisi saada mitään enempää kuin toinen, vaikka olisikin itse nähnyt vaivaa sen eteen, tai ellei edes olisi kyse mistään kovin kummoisesta asiasta.

 

Samaa vai eri mieltä?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.

Calilove

Saavuimme toissapäivänä Los Angelesiin, hieman tuskaisen lennon jälkeen. Pojalla alkoi matkalla kuume ja lento meni enemmän tai vähemmän sähellyksessä pelkästään jo unirytmin vuoksi kun jouduttiin heräämään tiistaina jo neljän jälkeen Oslon lentoa varten. Mulle oli tullut Norwegianilta varmaan viisi mailia mahdollisuudesta bidata upgradea ja elättelin toivoa, että lento olisi yhtä tyhjä kun viime kerralla kun lensimme Norwegianilla Loseihin, mutta ei.. Vissiin vikat premium-paikat yritettiin täyttää, koska lento kertakaikkiaan oli tupaten täynnä. Miten voi olla, että kaikki lähtevät jouluksi reissuun ja vielä jo näin aikaisin? Eipä tosiaan mikään ihme, että lennot ovat aivan sikakalliita jo viikko ennen joulua, koska näköjään ihmiset matkustavat jo silloin!

En kestä kuinka ihana tämä rantatalo pihoineen oli ???

Hieman tosiaan jetlag-juttuja ollut nämä ensimmäiset päivät. Siksi on ollut hieman hankaluuksia pysyä postaustahdissakin. Eiköhän se tästä lähipäivinä pikkuhiljaa tasoitu. En ole vielä millään muotoa joulufiiliksissä, ihme kyllä. Täällä kun ei luonnollisesti voi jouluhömpötyksiltä välttyä. Tänään piti herätessä ihan katsoa, että missä päivässä mennään ja milloin on joulu. Kävin eilen aamulenkillä Manhattan Beachillä ja jäin ehkä hieman koukkuun kuvailemaan talojen aivan älyttömiä joulukoristeita, joista tein IG Storiesiin kunnon pläjäyksen! Puolentoista tunnin lenkistä meni varmaan puolet siihen, että napsin kuvia ”vielä tästä yhdestä talosta”. Täytyy kyllä myöntää, että täällä iskee melko nopeasti kunnon talokateus.. Ja tottakai myös koristeiden täytyy olla upeammat kuin naapureilla. Vaikka en itse mikään jouluhifistelijä olekaan, oikein innostuin noista koristelujutuista! Täytyy vielä käydä järkkärin kanssa kuvailemassa hienoimpia joulujuttuja. Jenkki-joulu on kyllä ihan älytön kokemus, vaikkei jouluintoilija olisikaan 🙂

Uskokaa tai älkää, mutta täällä ollaan kyllä jotenkin ihan jälkijunassa joissain asioissa. En ehtinyt ennen reissua käydä sokeroinnissa, niin yritin sitten tuskaisesti etsiä täällä jotain sokerointipaikkaa. Kävin kysymässä kahdesta kauneushoitolasta, eivätkä he edes tienneet mitä sokerointi on, täällä kun tehdään vain pelkkiä vahauksia. Sitten sain urkittua pari paikkaa ja vissiin sokerointi on täällä joku aivan uusi villitys (joka myös maksaa aivan sikana). Ehkäpä sopiva paikka vielä löytyy, tähän saakka olen tosiaan ollut näiden sheivaamattomien säärieni kanssa, kuten alkuun pelkäsinkin 😀

Mulla on mielessä vaikka mitä juttuja, joita haluan näiden kymmenen päivän aikana täällä tehdä ja nähdä. Venice Beach, joku ostari ja lemppari-kivikauppa noin muutamaksi esimerkiksi. Täällä nyt keksisi helposti vaikka jokaiselle päivälle uutta ja ihmeellistä nähtävää. Haluaisin myös ihan superpaljon käydä Griffith Observatoryssa katsomassa kaukoputkella planeettoja. Olisi niin siistiä! Onko joku käynyt siellä?

Nyt aamupalajuttuja, lenkille ja rantsuun! Heräsin jo kolmelta yöllä, joten saa nähdä selviääkö tästä päivästä ilman päiväunia.

 

Palataan huomenna uusien juttujen kera! ??✨

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.