Julkaistu

Kuvia ja kuulumisia Rukalta

Terkkuja Rukalta! Olenkin ehtinyt postailemaan Instan puolelle täältä reissujuttuja, mutta vasta tänään ennätin kirjoittelemaan kuulumisia myös tänne blogin puolelle. Jonkin sortin pienen loman yritys on nimittäin viime päivinä ollut tavoitteena. Tulin keskiviikkona tänne Rukalle ystäväni luokse ja päivät ovat vierähtäneet chillatessa, Ruka-juttuja ihmetellessä ja tietty päivisin koulu- ja työjuttujen parissa. Kuten jo viime vuonna tuli todettua, on etätyöskentely Rukalta käsin ehkä parasta ikinä! Alunperin suunnittelimme reissua tänne koko perheen voimin, mutta lumettomuuden vuoksi muutimme suunnitelmia ja lykkäsimme perhereissua myöhemmäksi. Kunnes tänne sitten tottakai satoi lumi heti seuraavana päivänä siitä kun saavuin. Perus 😀 Viime yön jäljiltä onkin sitten lunta vaikka muille jakaa. Täytyy yrittää tänään lunastaa lupaukseni hoitaa lumityöt täällä nyt kun kerran luntakin piisaa!

Nyt koronan aikana olen viettänyt niin paljon aikaa kotosalla kun oikeastaan koko arki opinnoista ja töistä lähtien pyörii kodin seinien sisällä, että pienet kotimaan reissut ovat syksyn aikana tuoneet kieltämättä ihanaa vaihtelua perusarkeen. Mikäs nyt piristäisi marraskuun keskellä paremmin kuin piipahdus luonnon (ja lumen!) keskellä pohjoisessa? Täällä nimittäin iskee aina semmoinen tietynlainen rauha, eikä arjen stressistä ole tietoakaan. Ja kyllä, nykyään aina kun lähden pois Helsingistä, alan yhä enemmän haikailla muutosta pois Pk-seudun hälinästä.

Pilvisten päivien jälkeen heräsin eilen aivan ihanaan pakkasaamuun ja lähdin heti yökkärissä ottamaan muutaman kuvan auringonnoususta. Niin kaunista! Mun missiohan on jo pari vuotta ollut epätoivoisesti bongata elämäni ensimmäisiä revontulia ja perjantaina yritin taas kerran turhaan taivaan oltua illalla ensimmäistä kertaa reissuni aikana pilvetön. Kuulemma pohjoisempana oli näkynyt alkuillasta revontulia, mutta täällä Rukalla ei vielä ainakaan onnestanut. Bongailu jatkuu siis edelleen! 😀

Uskokaa tai älkää, mutta kävin täällä myös (jopa kahdesti) pikaisesti rinteessä palauttelemassa mieleen noita viime vuoden lumilautailun alkeita. Ensin tuli turhautumista, sitten pieniä onnistumisen fiiliksiä, kunnes taas kerran fiilis, että ehkä jätän nämä lautailuhommat muille kaaduttuani jäätyneessä rinteessä pari kertaa häntäluulleni. Saa nähdä innostunko lajista vielä joskus vai pitäydynkö suosiolla muissa lajeissa, haha.

Eilen piipahdettiin päivällä Riisitunturilla ja yritän tänään illemmalla siirtää kuvasaldoa sieltä koneelle. Illan suussa lähdettiin saunomaan Rukatonttuun ja käytiin uimassa jäätävän kylmässä vedessä viidesti. Mun kylmävesiuinti-innostus sai siis vihdoinkin jatkoa ja rikoin jopa oman ennätykseni kylmäuinnin suhteen. Tänään olisikin sitten tarkoitus tehdä pieni retki Valtavaaralle ja viettää viimeistä kokonaista päivää täällä pohjoisessa ennen huomista kotiinpaluuta.

Pizzeria Ruka on ehdottomasti yksi parhaista jutuista Rukalla jos minulta kysyy! 🙂

Ah, tänään himottaisi niin paljon ottaa uusinta sauna+kylmävesiuinnin suhteen, oli nimittäin AIVAN IHANAA!

Kivaa sunnuntaita ✨

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Miniloma Muotkalla + 3 asiaa, jotka opin Lapista

Majoitus saatu yhteistyönä

Majoituimme viimeiset neljä yötä Lapin reissulla Muotkassa Wilderness Hotel Muotkassa ja voi elämä kuinka mieletön paikka! Olin haaveillut Muotkasta jo parin kuukauden ajan tutkittuani Inari-Saariselkä-akselilta kivoja (rauhallisempia kohteita) syysreissuun ja kansallispuiston läheisyydestä. Yllättäen sitten havahduinkin selailemassa kuvia Muotkalta ja lähiseuduilta suunnilleen päivittäin, odotinkin tulevaa reissua todella innolla! Tämä oli toinen kertani Wilderness Hotelsin majoituksissa, viime joulukuussa majoituimme Wilderness Hotel Inariin aivan Inarijärven rannalle (postaus täällä). Voin todella lämpimästi suositella myös Inarin majoitusta, mutta jos näistä kahdesta on pakko valita niin nousi Muotkan majoitus ehdottomasti suosikikseni. Itseasiassa jopa kohteena yhdeksi suosikkipaikoikseni ikinä! Ja tämä onkin jo todella kova ranking omalla listallani 😀

Ihmisvilinää ja meininkiä ei Muotkalta juurikaan löydy, mutta jos luonnonrauha ja oma aika keskellä Lapin luontoa houkuttelee, on tämä ehdottomasti sinun paikkasi. Lähimmät kaupat löytyvät Saariselältä (noin 12km päästä), Ivalosta taas ajaa perille noin 45min. Otimme tulomatkalla taksin, paluumatkalla taas bussikuljetuksen Ivaloon, joka haki kätevästi suoraan majoituksen edestä ja kustansi muistaakseni 13€. Hyvät kulkuyhteydet löytyvät siis ehdottomasti! Olin jopa aivan unohtanut, että olen lapsena käynyt Saariselällä talvella, mutta muistikuvat ovat näin lähes 25 vuoden jäljiltä melko hatarat.

Täytyy todeta, että tämä reissu oli kaikin puolin melkoinen aktiiviloma! Tuli liikuttua luonnossa kävellen ja pyörällä, sekä koettua vaikka mitä kivaa. Ensimmäisen kerranhan kävin tällä reissulla pulahtamassa saunasta uimassa Ivalossa ensimmäisenä iltana, mutta Muotkalla jäin kylmävesiuintiin suorastaan koukkuun ja uimassa useaan otteeseen. Yksi reissun kohokohdista oli ehdottomasti Wilderness Hotel Muotkan UPEA savusauna, josta pääsi näppärästi pulahtamaan tunturipuroon virkistäytymään. Ja minähän menin, oli kyllä aivan hemmetin kylmää ja on kuulemma aina, koska vesi virtaa tuntureilta.

Parina päivänä lainasimme maastopyörät ja lähdimme retkelle Kiilopäähän. Toisena päivänä teimme reilun 15km lenkin Kiilopään rinteille katsomaan maisemia, jotka olivat mielettömät. Harmiksemme osui kohdalle sateista keliä ja toiveissa olisi ollut vielä viimeisenä päivänä käydä katsastamassa pyörällä Kiilopään suunnalla Luulampi, joka jäi vähän harmittamaan edellisellä pyöräretkellä. Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee aivan kivenheiton päässä Muotkalta, joten pyöräily ja patikointimaastoja riittää enemmänkin kuin mitä loman aikana luultavasti ehtii taivaltaa. Harmittaa, ettei noiden vajaan neljän päivän aikana ehtinyt retkeillä enemmänkin, vaikka toki paljon tulikin nähtyä.

Sunnuntaina oli aurinkoista ja saimme hotellilta mukaan eräoppaan seuraksemme Pyhä-Nattaselle, joka sijaitsee noin 40minuutin ajomatkan päässä etelän suuntaan Sompion luonnonpuistossa. Ja onneksi lähdimme! Pyhä-Nattanen on ehdottomasti yksi upeimmista luonnonkohteista, joissa olen tähän asti käynyt! Teimme 7km reitin (Pyhä-Nattasen polku), joista ensimmäinen 2km oli metsäpolkua ja 2km kipuamista kiviä pitkin Pyhä-Nattasen huipulle. Tuota haastavampaa reittiä ei suositella huonokuntoisille tai missään nimessä kivien liukkauden vuoksi huonolla säällä tehtäväksi, mutta maisemat olivat kiivetessä aivan upeat. Huipulta lähtee alaspäin helpompi reitti alas, jota sitten kipusimmekin alas.

Pyhä-Nattasen maisemia on kehuttu Suomen kauneimpien joukkoon ja allekirjoitan tämän täysin. Huippu on vanhaa kalliopaasia ja rapautumiskiveä. Pyhä-Nattanen on saamelaisille pyhä paikka ja toorien on uskottu olevan jumalien koteja. Maisemat olivat aivan mielettömät! Huipulla on pystyssä vanha palovartijan tupa, jota käytetään nykyään autiotupana ja on siis avoinna retkeilijöille. Kävin kurkkimassa sisälle tupaan ja ehdin jo haaveilla siitä kuinka tunnelmallista sieltä olisi herätä aamulla ja katsoa ulos maisemia! Ehdottomasti yksi juttu lisää bucket listille!

Reissulla opin esimerkiksi nämä 3 ”Lappi-faktaa”:

 

Suomessa ei elä poroja luonnonvaraisena, vaan kaikilla poroilla on omistaja. Tämä tuli itselleni aivan uutena ja ehkä näin kaupunkilaisena vähän hölmönäkin tietona. Olin itse pitänyt itsestäänselvänä, että poroja elää myös luonnonvaraisena, mutta näin ei tosiaankaan ole. Suomessa voi periaatteessa alkaa kasvattamaan poroja ilman, että olisi saamelaisia juuria (Norjassa kuulemma taas ei), mutta käytännössä se on todella vaikeaa. Saamelaiseen perheeseen syntyvä lapsi saa jo syntyessään lahjaksi ensimmäiset poronsa (ja poromerkkinsä!), josta poronkasvatus sitten alkaa. Toki porot elävät ja kasvavat Suomessa vapaana, sekä populaatio kasvaa (ainakin käsittääkseni) luonnostaan, mutta tiettyjä rajauksia alueissa on poroaitausten muodossa. Jos joku poro eksyisi aivan muille maille, menee sen omistaja kuulemma noutamaan sen kotiin 😀 Aikomukseni on ensi vuonna opiskella syvemmin maaseudun kehittämistä koulussa, joten siitäkin näkökulmasta kuuntelin korvat höröllä kaikkea perinteisistä elinkeinoista ja porotaloudesta!

Lapissa elää ihmisiä taloissa, joissa ei ole sähköä ja tämä on jopa aivan tavallista. Mihinkäs sitä nyt sähköä tarvitsisi jos on tottunut koko elämänsä asustelemaan sähköttä? Myös tämän kuullessani iski minuun melkoinen kaupunkijuntti-fiilis, koska olin tottakai ajatellut, että nykypäivän Suomessa on sähköverkosto melkeinpä aivan ”universaali” juttu. Näin ei kuitenkaan tosiaankaan ole ja erityisesti Lapin syrjäseuduilla elää paljon ihmisiä taloissa ja mökeissä, joissa ei ole sähköjä, eikä ole koskaan ollutkaan. Ja hyvin pärjätään! Itseltäni vaatisi ehkä melkoista sinnikkyyttä ryhtyä elämään lähes sähkötöntä elämää, mutta arvostan suuresti ihmisiä, jotka sitä nykypäivänä elävät.

Tunturipuroista voi huoletta juoda vettä, joten pitkilläkään vaelluksilla ei ole hätää, vaikkei jaksaisi kantaa mukaan litrakaupalla juomavettä mukaan! Toki nyt itsekin tiesin, että tunturipurojen vesi on puhdasta, mutten nyt rehellisyyden nimissä ollut edes ajatellut asiaa sen pidemmälle. Maistoinpa kuitenkin itsekin juoda vettä suoraan purosta ja kyllä, oli melkoisen hyvää vettä jos näin voi sanoa! 😀

Kertokaa, tiesittekö te nämä?!

 

Jos vierailet Saariselällä tai lähistöllä, suosittelen nähtäväksi ainakin seuraavia kohteita: Kiilopää ja Pyhä-Nattanen! Ja majoituksena Saariselältä aivan ehdottomasti Wilderness Hotel Muotkaa. Tai jos vierailet lähistöllä, soita ainakin Muotkalle ja varaa tuo savusauna! Oli jo itsessään kokemuksena aivan mieletön 🙂

Itseäni jäi näiden lisäksi kiinnostamaan mm. Suomen eteläisin saamelaiskylä Vuotso, joka sijaitsee aivan automatkan varrella Pyhä-Nattaselle. Harmittaa, etteivät kelit suosineet revontulia, mutta ehkäpä sitten taas seuraavalla kerralla. Vaikka Muotka oli näin syksylläkin aivan upea, on se kuulemma lumen tultua aivan omalla levelillään ja todellinen ”winter wonderland”. Ja se onkin vielä PAKKO kokea!

Ps. Wilderness Hotel Muotkan henkilökunta vinkkasi tarjouksesta, mikäli miniloma Muotkalla kiinnostaa teitäkin! Hintaan 349€ yövyt 1 yön aurora cabinissä (lasi-iglu) skumpalla ja 2 yötä hotellihuoneessa, aamupala sisältyy hintaan. Tarjous on voimassa 25.10 asti ja 17.11-30.11. Lisätiedot löytyy täältä!

Oletteko käyneet Saariselällä tai Muotkalla? ✨    

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Reissukuvia ja kuulumisia Ivalosta

Majoituksesta saatu media-alennus

Terkkuja Lapista! Saavuimme torstaina Ivaloon, jonne olin haikaillut takaisin viime vuodesta asti kun ensimmäisen kerran piipahdimme tänne koko perheen voimin. (Postaus viime joulukuulta löytyy muuten täältä). Olin jo pitkään suunnitellut pientä ruskareissua Lappiin ja tämmöinen neljän yön miniloma tulikin hyvään saumaan tässä melko intensiivisen työ- ja opiskelurupeaman keskellä. Saatattekin muistaa, että olen useaankin otteeseen kirjoittanut siitä kuinka erityisesti pohjoinen Lappi on alkanut viime vuosina kiehtomaan ja viime vuoden reissulla tämä vain vahvistui. Ivalosta ja Inarista löytyy jonkinlaista Lapin mystiikkaa, joka itseäni kiehtoo valtavasti ja saa luultavasti palaamaan tänne vielä useaan otteeseen.

Näiden kahden reissun perusteella täytyy sanoa, että jos kaipaa kotimaan matkalta koskematonta luontoa, rentoutumista, rauhallisuutta ja ikimuistoisia elämyksiä, suunnatkaa tänne! Itse olen vuoden sisällä nimittäin kokenut täällä aivan maailmanluokan elämyksiä, kuten avantouintia, tynnyrisaunassa saunomista, paljussa rentoutumista tähtitaivaan alla, hiihtämistä Ivalojoen päällä ja nyt viimeisimpänä sähköpyörällä seikkailua Ivalon metsissä mm. erämaajärviä bongaillen. Unohtamatta tietty lasi-iglussa yöpymistä, joka jo itsessään on aivan mieletön kokemus ja oli omalla bucket listilläni ennen viime vuotta ties kuinka kauan! Sinänsä hassua, kuinka omassa kotimaassaan voi kokea pieniä juttuja, jotka nykyään kaupunkilaisena tuntuvat olevan jotenkin (mukamas) vaikeasti saavutettavissa. Täällä taas osaa ottaa pienistäkin jutuista ilon irti 🙂

Majoituimme ensimmäisen yön Ivalossa Aurora Village Ivalossa, jossa vierailimme myös viime vuoden perhereissulla. Vaikutuin jo viime kerralla valtavasti Aurora Villagen puitteista ja palveluista, tämänkin kerran jälkeen voin vain suositella! Tekemistä ja näkemistä löytyy hurjasti ympäri vuoden ja jos jossain mieli lepää niin täällä pohjoisessa. Bongasin myös tarjouksen majoituksesta loppuvuodelle, josta löytyy lisätietoa täältä mikäli Lappiloma kiinnostaa. Aloin itse nimittäin jo haaveilla tulevani tänne taas pian uudelleen 😀

Erämaajärvet- ja purot ovat muuten ehkä siistein juttu ikinä! Voisin pysähdellä ihmettelemään niitä vaikka loputtomiin. En tiedä mikä niissä kiehtoo niin kovin!

Aurora Villageen oli muuttanut viime vuoden jälkeen myös heppoja ja pieni poni, jota kävimme moikkailemassa!

Syksyisestä Lapista löytyy paljon aktiviteetteja ja ehkä suosikkini täällä on ollut pyöräily! Tykkään noin yleisesti kovasti ulkoilla metsällä, mutta tänä vuonna on pitkästä aikaa iskenyt myös intoilu pyöräilyyn ja täältä pohjoisestahan vasta löytyykin erinomaiset apajat siihen. Vuokrattiin torstaina pienen metsäretken jälkeen sähköavusteiset fatbiket Aurora Villagesta reiluksi tunniksi ja huhhei kuinka siistiä! 😀 Olisin voinut ajella vaikka koko loppupäivän, haha! Voisin lähteä tänne uudelleen jo pelkästään aktiivilomalle, viime vuonnahan intouduin täällä hiihtämään Ivalojoen jäällä, joka oli myöskin aivan huippua.

Illalla poikettiin rantaan tunniksi saunomaan tynnyrisaunassa ja uskaltauduinpa muutamaan otteeseen pulahtamaan veteenkin. Näinä parina viime päivänä on kyllä tullut illalla tehokkaasti uni saunomisten, kylmävesiuintien ja liikkumisen jälkeen. Loppulomalle onkin listalla vielä revontulien bongaus, toivotaan että onnestaisi niiden kanssa tällä kertaa!

Huristelimme eilen Saariselän suuntaan matkan toiseen kohteeseen ja täältä tulossa matkakuulumisia myöhemmin. Vaikka vielä onkin pari yötä reissua jäljellä, on nyt jo ehtinyt (taas kerran) iskeä semmoinen haikeus kotiinpaluusta. Tietty pieni koti-ikävä on aina päällä kun reissaa ilman perhettä, mutta täällä Ivalo-Inari-akselilla vain on joku jännä juttu, joka kiehtoo. Ehkäpä voisi alkaa tässä suunnittelemaan jotain pientä joulureissua tänne?! Joulu Lapissa onkin toinen juttu, joka ollut haaveissa jo pari vuotta.

Viime viikolla tein jotain jopa historiallista ja neuloin pitkästä aikaa pipon ihan itselleni! Testasin uutta lankayhdistelmää ja tulos oli todella kiva 🙂

Seuraavaksi kirjoittelen kuulumisia täältä Saariselältä ✨

Onko teillä Lappi-innostusta havaittavissa?💙🤍

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

Miniloma Hanasaaressa ja kiinnostavat kotimaan kohteet x5

Kaupallinen yhteistyö: 100 syytä matkailla Suomessa & Visit Espoo

Viikonlopusta selvitty! Tai voiko näin nyt edes sanoa? Haha! Vietimme viikonloppuna aivan ihanan staycation-miniloman ja kuten viime viikolla kauhistelinkin, olimme ensimmäistä kertaa yötä ilman lasta. Kylläpäs oli outoa. Ja hiljaistakin. Loppupeleissä haettiin napero pois jo ennen aikojaan heti seuraavana aamupäivänä, koska ikävä oli meillä niin kova. Ajattelin kuitenkin hieman kirjoitella kokemuksia siitä, miten homma sitten menikään. Ehkäpä joku siellä juuri jännittelee lapsen jättämistä hoitoon ja niin, jännitinhän minä itsekin. Oikeastaan aivan liian pitkään!

Vietimme miehen kanssa vuorokauden miniloman Espoon Hanasaaressa ja näin alkuun täytyy hehkuttaa: Hanasaari on aivan upea paikka! Mies hurautti lauantaina pojan isoisälleen hoitoon puolenpäivän aikoihin, jonka jälkeen suuntasimmekin Hanasaareen. Samalla jännitti, mutta kuitenkin olin todella innoissani, koska luotin kaiken menevän hoidossa hyvin. Jos joku teistä siellä nyt tuumailee lyhyttä lapsivapaata tai muuten vain rentouttavaa lähilomaa, voin todella lämpimästi suositella Hanasaarta. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta kohteessa ja olimme molemmat puolison kanssa aivan fiiliksissä! Merelliset maisemat, upea sauna- ja allasosasto, mahdollisuus pulahtaa uimaan meressä (itsehän kävin tottakai, heh), taidetta ja sijainti todella hyvien kulkuyhteyksien päässä Länsiväylän varrella. 

Kävimme heti päivällä tutkailemassa lähimaisemia ja fiilistelin meidän hotellihuonetta. Illalla suuntasimme syömään viiden ruokalajin maistelumenun hotellin Restaurant PLATS:iin ja vaikka en aikaisemmin ole ollut maistelumenujen ystävä, oli tämä aivan älytön kokemus! Tommi kehui ruokia jopa parhaimmiksi ravintolaruoiksi ikinä. Menisimme ehdottomasti uudelleen! Otimme maistelumenun ilman punaista lihaa ja saimme mm. friteerattua maa-artisokkaa, selleriä eri muodoissa, nieriää, parsakaalipyrettä, sekä paljon kauden kasviksia ja sieniä. Illalla suuntasimme (aivan ruokakoomassa) saunaosastolle iltauinnille ja itse fiilistelin uinnin jälkeen kylpytakissa ulkona nousevaa kuuta ja tähtitaivasta tovin. Niin rentouttavaa!

Tässä välissä täytyy mainita, että otimme parikin facetime-videopuhelua lapsukaisen ja isoisän suuntaan, jossa kaikki oli ok (tosin, aamulla pieni jo halusi kotiin :D). Nukahdin jo kympin maissa ja nukuin makoisat 10h yöunet. Ainiin, olen itse todella tarkka nukkumismukavuuden suhteen ja tuolla oli todella hyvä sänky! 😀 Aamulla oli melkoista herätä merelliseen maisemaan ilman kiirettä mihinkään. Kävin ennen lähtöä vielä pari kertaa pulahtamassa meressä, vaikka vielä illalla arvoin, että uskallanko. Eipä ollut edes paha! Saimme myöhäisen uloskirjautumisen ja aamupäivän chillailun jälkeen suuntasimme koko perhe napero mukaanlukien Espoon Nuuksion kupeeseen Suomen Luontokeskus Haltiaan. Noloa kyllä, mutta en itse ole vielä koskaan käynyt Nuuksiossakaan, mutta se on jo pidemmän aikaa ollut listalla pienen vaelluksen muodossa! Tällä kertaa emme olisi voineet pidemmälle vaellukselle lähteä, mutta kiersimme lapsen kanssa Haltian lähiluontoa, jossa on itseasiassa myös lapsille oma 200m luontopolku. Lisäksi Haltian kupeesta lähtee myös muita merkittyjä lyhyempiä ulkoilureittejä.

Haltiassa pääsee tutustumaan Suomen luontoon erilaisten vaihtelevien luontonäyttelyiden muodossa. Tällä hetkellä oli vahvasti teemana uhanalainen liito-orava ja näyttelyssä oli mahdollisuus ryömiä onkaloissa eri eläinten, kuten karhun ja linnun pesiin. Itse pidän valtavasti luontomuseoista ja tämä olikin erityisesti lapsen mieleen! Kävimme ensimmäisen kierroksen jälkeen ulkona ihastelemassa lähiluontoa ja yläkerrassa lounastamassa, mutta palasimme vielä kiertämään näyttelyn toiseen kertaan, koska poika oli siitä niin valtavan innoissaan! Suosittelen 🙂 Miniloman jäljiltä oli rentoutunut fiilis ja tuntui siltä kun olisi lomaillut jossain kauempanakin. Todellisuudessa olimme vain noin puolen tunnin ajomatkan päässä kotoa ja siltikin koimme + näimme kaikkea uutta. Jatkossa siis ehdottomasti enemmän lähimatkailua ja staycationeita, aivan parhautta! Ja täytyy vielä mainita tuosta Hanasaaresta, että se sopii erinomaisesti myös perhe-kohteeksi, eikä vain tämmöiseen pariskunta-staycationiin.

Kotimaan matkailu on yleisesti asia, johon olen viime vuosina halunnut panostaa yhä enemmän ja varsinkin tänä vuonna haluan osoittaa tukeni kotimaisille matkailuyrittäjille valitsemalla matkakohteeksi Suomen. Mitä enemmän reissailee kotimaan rajojen sisällä, sitä enemmän olen ainakin itse ollut lumoutunut niistä helmistä, joita meiltä löytyy! Suomi on täynnä maailmanluokan nähtävää ja mikä parasta, puhtaassa luonnossa ja ilman väenpaljouksia. Luontomatkailu onkin juttu, josta itse olen erityisesti innostunut. Kotimaassa reissatessa ehtii jo viikonlopunkin aikana näkemään ja kokemaan vaikka mitä, joka tietty onkin lähimatkailun parasta antia! Itse haluan loppuvuoden aikana panostaa yhä enemmän minireissuihin, jolloin ei tarvitse lähteä edes kauas tai päivää-paria pidemmäksi aikaa kokeakseen uusia elämyksiä. Lähden itseasiassa ensi viikolla Lappiin, joten lisää kotimaan reissujuttuja tulossa pian!

Mitkä kotimaan minilomakohteet sitten kiinnostaisivat minua loppuvuodelle?

 

Kohteet on napattu 100 Syytä-sivuilta ja klikkaamalla kunkin kohteen linkkiä, pääset tarkempiin kohdetietoihin inspiroitumaan ja löytämään monia muita kotimaan matkailun helmiä! Nämä kaikki ovat kohteita, joissa en vielä itse ole koskaan käynyt (Inaria lukuunottamatta), vaikka monista olen jo pitkään haaveillutkin.

Muonio (klik!). Tämä on ollut listallani jo yli vuoden ja itseasiassa ykköskohteena paikoista, joissa en vielä koskaan ole käynyt. Toivottavasti viimeistään ensi talvena pääsisin vihdoinkin käymään Muoniossa. Faktapläjäys: Lapin länsirajalla sijaitsevassa Muoniossa on mitattu maailman puhtain ilmanlaatu! Erityisesti Muonion ulkoilu- ja retkeilymahdollisuudet kiinnostavat.

Koli (klik!). Myös Koli on kiinnostanut kauan ja itseasiassa viime keväänä aloin harkita sitä toden teolla. Kolilla pääset ihailemaan Suomen tunnetuimpaa kansallismaisemaa ja retkeilyreittejä löytyy niin kokeneille vaeltajille, kuin myös lyhyemmistä luontokävelyistä pitäville.

Lappeenranta ja Saimaa (klik!). Olen kerran käynyt Lappeenrannassa LUT:in pääsykokeissa ja jopa yöpynytkin siellä yhden yön. Valitettavasti en päässyt juurikaan kiertelemään kaupunkia, mutta sen jälkeen kun viime talvena katsoimme kaikki Sorjosen kaudet, iski melkoinen Lappeenranta-innostus! Ja varsinkin Saimaan maisemiin. Alunperin mietin kaupunkia kesälomakohteeksi, mutta sitten se jotenkin jäi. Pakko kuitenkin päästä! Ah, mielessäni on vieläkin hotellin aamupalan eteläkarjalaiset herkut! Jos erityisesti Saimaa kiinnostaa, kannattaa kurkata tämä täsmäsivu sen osalta.

Salpausselkä Geopark (klik!). Luontojutut kiinnostavat aina ja päiväretken muodossa voisi reissu Salpausselän harjupoluille olla mainio valinta. Erilaisia maastomuodostelmia on tullut tänä vuonna päntättyä melkoisesti ja olisi kiinnostavaa päästä tutkailemaan suppamaisemia ja harjuja in action. Geopark-alueella on kattavat mahdollisuudet alueen tutkailluun niin kävellen kun pyörälläkin.

Suomen pohjoisin roadtrip / Inari-Saariselkä (klik!). Tiedättekin ehkä, että Inari kiehtoo minua valtavasti ja olenkin jo viime vuodesta saakka haaveillut pohjoisen roadtripistä! (Juuri viimeksi viime viikolla kun tiirailin erämaamajoituksia juurikin sieltä :D). Saariselkä, Inari, Nuorgam, Utsjoki, Nellim, sekä sitten Urho Kekkosen ja Kevon kansallispuistot ovat paikkoja, jotka haluan ehdottomasti nähdä ja kokea!

100 Syytä-sivuston vinkkipankki auttaa löytämään itseään kiinnostavia kohteita ja aktiviteettaja, mikäli ei tiedä mistä lähtisi liikkeelle kotimaan elämysmatkan suunnittelussa! Löydät vinkkipankin täältä.

Ja heh, palatakseni aiheeseen siitä, miltä tuntui ensimmäinen yö puolison kanssa ilman lasta: Kuten tekin viestittelitte, niin totisesti me vanhemmat olimme niitä, jotka seikkaa jännittivät eniten. Nyt kun lapsen ensimmäinen yökyläily (vihdoinkin) on koettu ja ajatus lapsellekin jo tutumpi, niin kynnys tähän on jatkossa varmasti matalampi. Turhaan siis jännitettiin! Oudointa oli kuitenkin se, että saimme ensimmäistä kertaa vuosiin nauttia illallisesta pitkän kaavan mukaan ilman häiriöitä. Haha, uskokaa tai älkää, mutta tämä oli näiden reilun neljän vuoden aikana toinen (kyllä!!!) kertamme illallistamassa yhdessä ilman lasta. Edellinen kertahan oli keväällä 2017 😀 Ehkäpä täytyy pian alkaa suunnitella loppuvuodeksi uutta viikonlopun pariskuntareissua vaikkapa näihin ylempänä vinkkaamiini kohteisiin 🙂

Oletteko te käyneet Hanasaaressa?

Entäpä jossain näistä listaamistani kohteissa?

 

Olisi myös kiinnostavaa kuulla, että onko kiinnostus kotimaan matkailuun lisääntynyt teilläkin vuonna 2020? 🌞

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

Ikävä Jyväskylään

Hello ja ups, huomasin juuri pitäneeni jonkinlaista blogilomaa, vaikka tarkoitukseni oli oikeastaan aivan päinvastainen. Lähdin sunnuntaina ystäväni luokse Jyväskylään, pitkästä aikaa ihan useammaksi päiväksi ja tarkoitus oli saada esimerkiksi rästihommia hoidettua reissun aikana, mutta eihän se ihan niin mennytkään. Nähtävää ja tekemistä oli nimittäin aivan liikaa! Enkä siltikään ehtinyt tehdä läheskään kaikkea, mihin alunperin oli tarkoitus. Olen jo vuosia kaivannut reissua Jyväskylään ”pitkän kaavan mukaan”. Usein ovat Jkl-visiitit olleet lyhyitä yhden tai kahden yön reissuja, eikä aikaa ole ollut juuri mihinkään kun on sitten jo kamalalla kiireellä lähtenyt takaisin kotiin. Siispä päätinkin viettää tämän vuoden vajaan viikon ”kesälomani” vanhassa kotikaupungissani, joka osoittautuikin aivan parhaaksi ideaksi ikinä! Vaikka kotiin oli tietenkin kiva palata, täytyi ihan taistella, etten olisi alkanut itkeä paluumatkalla junassa.

Ei siis varmasti yllätä, että minuun iski aivan järkyttävä kaipuu Jyväskylään! Siis oikeasti juuri semmoinen, että haluaisin muuttaa takaisin. Vaikka jo heti. Hah! Ehdin jo kurkkia myytävien asuntojen ja talojen tarjontaa (ymmärrätte varmasti, että kuitenkin osittain leikillä, mutta ehkä vähän tosissaankin :D). Analysoin myös, että minkälaista yrittäjyyttä kaupungissa kaivattaisiin, koska lannistuin jo alkuunsa työtarjontaa selatessani (koska joo, tein senkin jo). Mietin myös kuinka paljon rauhallisempaa pojankin olisi käydä koulua pienemmässä kaupungissa, koska vaikka tämän koulun aloitukseen vielä on vuosia (tai no 3), olen todennut stressanneeni tätä (eli Helsingin levottomuutta) jo vuosia ja havahtuneeni myös ajan kuluvan niin nopeasti, että tuo kolme vuotta on todennäköisesti vierähtänyt ohi ennenkö huomaankaan. Pahoittelut myös sulkumerkeistä 😀

Vielä viime kesänä olin sitä mieltä, että vaikka Jyväskylässä onkin kivaa ja kotoisaa, en näkisi itseäni siellä asumassa. Silti jokin on vuoden sisällä muuttunut ja olen havahtunut yhä useammin siihen, että tunnen oloni ahdistuneeksi Helsingin hälinässä ja kiireessä. Olen läpi vuosien toki viihtynyt Helsingissä, olenhan ensi kesänä asunut täällä jo täydet kymmenen vuotta, mutta asenteeni on hiljalleen parin vuoden aikana ollut jonkinlaisessa muutoksessa. En tiedä johtuuko tämä äitiydestä ja siitä, että on alkanut kokea jollain tapaa tärkeäksi saattaa oma lapsi ”omille juurilleen” tai juuri siitä jonkinlaisesta suuren kaupungin lapsenkasvatuksen pelosta ja kauhukuvista, että lapsi viettäisi koulun jälkeen aikaa juna-asemilla hengaillen. Apuaaa! Koulumatkoista puhumattakaan. Jyväskylässä en koskaan ahdistunut epämääräisistä tyypeistä tai tuntenut, että pelkäisin mitään, mutta Helsingissä on tätä tullut ajoittain vastaan.

Vaikka olenkin käsitellyt tätä aihetta jo useammankin kerran, täytyy myös tällä kertaa todeta, etten ole koskaan omaksunut helsinkiläistä kaupunkikulttuuria omakseni. En koe, että olisin millään muotoa minkään helsinkiläisen paikallisyhteisön jäsen siinä mittakaavassa, että ajattelisin olevani merkittävä osa jotain tiivistä kokonaisuutta. Tai no ehkä meidän pienen taloyhtiön, mutta siinäpä se oikeastaan onkin. Jyväskylässä taas koin vahvasti kuuluvani joukkoon. Helsingissä taas on helppo olla hiekanjyvä hiekkarannalla, pieni osa massaa. Enkä aikaisemmin ole pitänyt tätä huonona asiana. Sitä, ettei kauppareissulla välttämättä törmää vanhoihin tuttuihin ja pysähdy vaihtamaan kuulumisia. Tai ettei oma lapsi pääsisi tekemään samoja juttuja tai käymään samoja harrastuksia kuin mitä itse teki lapsena. Mutta jostain syystä olen alkanut pitää  juuri tätä yhä tärkeämpänä. En näe muuttoa realistisena ainakaan aivan lähiaikoina tai mahdollisesti en ollenkaan, eihän se vain minusta ole kiinni. Jostain syystä on ajatus kuitenkin alkanut tuntua yhä oikeammalta. Huomasin nimittäin taas kerran sen, kuinka paljon helpompaa Jyväskylässä on olla rennosti, tehdä asioita hetken mielijohteesta ja olla suorittamatta. Helsingissä kaikilla on kiire, kalenteri täyteen buukattuna viikkoja eteenpäin ja sitä rataa.

Viikon varrella kävin useaan otteeseen lenkkeilemässä rantaraitilla, juoksemassa Ylistönmäen portaita (miksi Jyväskylässä muuten on niin paljon hyviä portaita joissa treenata, eikä Helsingissä juurikaan valinnanvaraa, varsinkaan ruuhkatonta?), kiertelemässä kaupungilla, näkemässä mummoani ja katselemassa vanhoja hoodeja. Keskiviikkona lähdimme kiertelemään museoita suunnaten Alvar Aalto-museoon ja Keski-Suomen museoon. Kummassakaan en ollut käynyt varmaankaan 20 vuoteen, vaikkakin joskus lapsena useinkin. Jyväskylän museotarjonta on muuten todella kiva! Harmittaa, etten ehtinyt Holvi Taidemuseoon ja Suomen käsityömuseoon, jotka olivat myös listallani. Seuraavalla kerralla sitten!

Noh, nyt yritän koota ajatukseni ja palata tähän Helsinki-arkeen. Onneksi ensin viikonloppu!

 

Semmoisia juttuja siis tällä viikolla ✨

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 14 kommenttia.