Sinkkukevään (iik!) agendalla…

Hello! Ensinnäkin, kiitos kaikista kommenteistanne edelliseen postaukseen. Huhtikuu on vierähtänyt edelleen kaikkia käytännön asioita hoitaessa, mutta kieltämättä on alkanut olla jo melkoisesti kevätfiilis, joka on tuonut intoa erinäisiin juttuihin. (Ja apua, uskalsin ensimmäistä kertaa kirjoittaa jopa otsikkoon ääneen sen, että olen SINKKU. Ekaa kertaa sitten 2012.) Kuten esimerkiksi niiden kevään sisustusprojektien suunnitteluun, haha. Joku edelliset vuosia kestäneet epämääräiset sisustusprojektini muistava saattaa pyöritellä päätään, mutta voin todeta, että olen tällä kertaa päättänyt pistää asian vähän vauhdikkaammin liikkeelle. Siis oikeasti. Tein itselleni budjetin sille, millä summalla sallin itselleni uusia hankintoja ja tein vähän listaa siitä mitä olen ajatellut kotiin hankkia. Kuten esimerkiksi niitä hemmetin seinähyllyjä, jotka ovat olleet samaisella vuosien rästilistalla. Ah, löysinpä jo sopivia hyllyjäkin! Ainiin ja ostin muutaman uuden tuolin. Esimerkiksi tämä sisustushommien suunnittelu on tuonut itselleni hyvää mieltä tässä kaiken muun härdellin keskellä. Ainiin ja tietenkin neulominen. Voisinkin siis jossain vaiheessa tehdä postausta kotihankinnoista ja myöhemmin myös niistä sisustusjutuista!

Sisustusjuttujen lisäksi olen harkinnut myös lattiaremonttia, mutta täytyy vielä tiedustella ja laskea sen kustannuksia. Todennäköisesti palaan tähän ikuisuusongelmaan nimeltään lattia vielä useampaan otteeseen 😀 Kaikesta huolimatta olen pyrkinyt kehittämään ja suunnittelemaan itselleni kevääksi kivoja juttuja, kuten päättänyt palkata itselleni ammattijärjestelijän helpottamaan kaappikaaostani, joka on oikeasti aina ollut heikkouteni. En vain osaa pitää niitä ojennuksessa pitkässä juoksussa ja tuumasin, että ehkä ammattilainen osaisi auttaa järjestämään ne sille mallille, että se edes jotenkuten jatkossa olisi helpompaa, haha. Myös ihan jotain minimaalista remppajuttua olen tuumaillut, mutta keskityn ensin näihin pieniin sisustusjuttuihin, joista olen oikeastaan ihan tosi innoissani! Tilasin myös alkuvuodesta erään uuden taulun tilaustyönä, jota odotan innolla saapuvaksi nyt huhti-toukokuussa.

Olin alunperin ilmoittautunut hieman liian kunnianhimoisin tavoittein kevään viimeisen periodin kursseille (eli about viidelle), joista taas suurin osa karsiutui pois siksi, että ne vaativat tarkkoja tai viikottaisia deadlineja tehtäville tai muuten vain tiukkaa läsnäoloa, joka nyt ei vain ikävä kyllä itselleni tässä hektisessä elämäntilanteessa ja päivätöiden ohella sovi. Suoritan nyt keväällä yhden kurssin, Kaupunkiluonnon monimuotoisuus, jonka bongasin Bio- ja ympäristötieteellisen puolelta. Niiin kiinnostava! Ja sopii aivan täydellisenä valinnaisena muuhun opintokokonaisuuteeni noiden maataloustietellisten ja mantsan kurssien ohelle, varsinkin kun juurikin ympäristö, viheralueet ja ekologia ovat opinnoissa lähellä sydäntä, sekä toki myös vähän kaupunkimaantieteellisestäkin näkökulmasta. Näillä näkymin saan tältä ensimmäiseltä opintovuodelta kasaan 50op, joka toki on paljon vähemmän kuin se aikaisemmin suunnittelemani 80op, mutta eihän siinä oikein auta kun elämä tulee vastaan 😀 Eipä tässä mihinkään kiire ole ja kuten ehkä ennenkin olen todennut, on agendani opiskella ensisijaisesti itseäni varten ja keskittyä niihin kursseihin / aiheisiin, jotka eniten kiinnostavat. Pari kesäkurssia vähän tässä kiinnostelee, katsotaan miten käy ja päädynkö ilmoittautumaan.

Mutta mitä nyt tulee koulujuttuihin, niin tässähän nyt kävi niin, että pistin uudestaan hakupaperit eteenpäin maantieteen kandiin. Ihan vain siksi, että edellisvuoden pääsykoesäätö on jäänyt pahasti kaivelemaan ja toisekseen siksi, että opinto-oikeus mantsan puolelle kiinnostaa edelleen kaikkein eniten. Helsingin Yliopistossa ei ole siirtohakua mantsaan ja koska haluan edelleen säilyttää opinto-oikeuden myös maat-metsiksessä, en halunnut hakea siirtoa muuhun yliopistoon. Vielä en ole aloittanut koko lukurumbaa, mutta onneksi on (kai) vielä jemmassa viime vuoden muistiinpanot ja muutenkin ihan hyvä pohja mm. noiden mantsan peruskurssien pohjalta. Lisäksi ovat myös muut opinnot antaneet hyvin perspektiiviä moniin aiheisiin, joita myös maantiede käsittää. Saa siis nähdä miten käy! Ainakin toivon, ettei pääsykoerumba tänä vuonna ole aivan yhtä kaaos, vaikkakin fakta on se, että mahdollisuuteni ei-ensikertalaisena ovat yhä ja edelleen hyvin minimaaliset päästä sisälle yhtään mihinkään 😀 Ehkä siis ihan realistista olla jo valmiiksi vähän pessimisti tässä asiassa.

 

Tämmöisiä randompäivityksiä sen edellisen vuodatuksen jälkeen. Mitäs teidän viikkoon? Odotatteko jo innolla sisustusjuttuja, vaikka niissä kestäisikin perinteisesti ikuisuus, haha?

 

Ps. Nykyään on vähintään ehkä syntistä hehkuttaa muotiostoksia, mutta nyt on aivan PAKKO! Ostan uudet kengät ehkä kerran vuodessa (yleensä lenkkareita tai tennareita, öhöm), mutta olin pidemmän aikaa tuskaillut sen suhteen, etten ole vuosiin löytänyt siistejä saappaita, joita voisin käyttää tämmöisillä välikausilla. Mulla on muutaman vuoden ollut talvikumpparit, joita käytän lähinnä koirien ulkoilutukseen, mutta oikeasti, vuoden paras ostos on ollut: Nuo Gannin polvimittaiset kumpparit! Näyttävät siis nahkasaappailta, mutta ovat kierrätettyä kumia. Aivan täydelliset ja TYYLIKKÄÄT!! Omani tilasin MyTheresalta 🙂

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on yksi kommentti.

Miten menee, helmikuu?

Vuosi on alkanut blogissa varsin epäsäännöllisen postaustahdin merkeissä. Päivittelinkin jo loppuvuodesta tilannetta siitä, ettei aika ole riittänyt kaikkeen sen jälkeen kun olen siirtynyt somehommien lisäksi opiskelemaan ja enemmän myös ulkopuolisten työhaasteiden pariin. Sain loppusyksystä hieman yllättäenkin erään unelmieni työtarjouksen, josta en voinut kieltäytyä, vaikka ensialkuun ehdinkin jo tavallaan sanoa ei. Aika hullua kun nyt ajattelen jälkeenpäin 😀 Nukuttuani yön yli sain kuitenkin järkeä päähän ja lopputulos on se, että palasin joulukuussa kokopäiväisesti palkkatöihin! Melkoisia muutoksia siis, mutta ehdottomasti hyvällä tavalla, vaikka elämä tämän alkuvuoden aikana onkin noin muuten melkoista turbulenssia ajoittain ollutkin.

Tämä on kuitenkin tarkoittanut vähemmän aikaa tänne blogiin, mutta jatkossa onkin tavoitteeni täällä keskittyä enemmän juurikin niihin arjen juttuihin, vaikka niitä nyt tulisikin aiempaa harvemmin. Olen tehnyt aikaisemminkin aivan liian monta kertaa sen virheen, että vaadin itseltäni liikaa ja tungen itseni mukaan aivan liian moneen juttuun, joihin ei oikeasti edes riittäisi aika ja energia. Jatkossa haluan myös tehdä blogin puolella huomattavasti vähemmän kaupallista sisältöä ja keskittää tämän enemmän näille aidoille kuulumisille ja oivalluksille. Tarkoitus on siis ensisijaisesti keskittyä päivätyöhöni ja ohella Iines DIY:n kehittämiseen. Semmoista kuuluu tänne siis! Enhän minä nyt suinkaan pystyisi vain yhdessä jutussa pysymään 😀

Mitenkäs sitten opintojen laita nyt? Vietin joulun alla  viimeisen tenttiviikon jälkeen yli kuukauden loman opinnoista, joka tuli suorastaan tilauksesta noiden työhommien kylkeen. Uusi periodi alkoi muutama viikko sitten ja näin hiljalleen ollaan päästy kärryille myös uusien kurssien suhteen. Olin alunperin ottanut viisikin eri kurssia, joista jouduin ihan suosiolla jättämään kolme pois läsnäolopakkojen tai tiukkojen kurssitehtävien deadlinejen vuoksi, olivat kylläkin kaikki valinnaisia, jonka vuoksi ei sinänsä nyt harmita, vaikka aiheet olisivatkin olleet mielenkiintoisia. Eniten harmittaa ekologian kurssin skippaaminen, jota olin odottanut innolla, mutta ehtiihän sitä joskus myöhemminkin.

Tässä jaksossa suoritan siis pari itselleni pakollista kurssia, kuten maaperätieteitä, joka aihepiirinä on jo varsin tuttu luonnonmaantieteen kurssien pohjalta ja kasvifysilogian, johon kuulu alkuun myös eläinfysilogian osuus, joka on maataloustietelijöille valinnainen. Päädyinkin skippaamaan sen, koska en näe, että jaksaisin huvin vuoksi juuri nyt ottaa nyt mitään ylimääräistä, joka nyt ei konkreettisesti tue omia opintojani. Tuota kasvifysiologiaa kuitenkin odotan innolla! Maaliskuuhun saakka mennään siis näiden kurssien kanssa, tuntuu jopa oudolta ettei mukana ole mitään mantsan kurssia, koska vietin koko syksyn intensiisivesti niiden parissa. Tähän alkuvuoteen ei vain löytynyt mitään sopivaa. Eli siis kiteytettynä: Opinnot jatkuvat ehdottomasti edelleen, mutteivat ainakaan näin alkuvuodesta yhtä intensiivisesti kuin syyslukukaudella. Onneksi syksyltä kuitenkin tuli ihan kivasti opintopisteitä kasaan, ettei tässä nyt mitään paniikkia ole ja itseäni vartenhän tässä kuitenkin opiskellaan.

Ja jossei nyt menisi aivan liian yksinkertaiseksi tämä paletti niin päädyinpä tammikuun alussa hakemaan huvikseni myös yhteen maisteriohjelmaan. Löysin jo viime keväänä erään maisteriohjelman, joka istuisi aivan täydellisesti työkokemukseeni ja uraani, mutta tuolloin viime keväänä skarppasin näiden hakujuttujen suhteen vasta maaliskuun puolella, jolloin maisterihaut olivat tietty jo ohi. Päätinkin, etten menetä mitään jos haen mukaan tänä vuonna, joten katsotaan miten käy! Tästä opiskelusta on ehdottomasti tullut lemppariasiani ikinä. Näin puolen vuoden kokemuksella haluan sanoa oman mielipiteeni siitä, että nyt kun olen valinnut kursseja, jotka istuvat juuri omiin kiinnostuksen kohteisiini, olen saanut yliopisto-opinnoista niiiiiiin paljon enemmän irti jo nyt kuin suuresta osasta AMK:n kursseja. (Niitä siis millään tapaa väheksymättä, tämä vain oma mielipiteeni!)

Toki tässä pätee varmasti myös itse ala, mutta olen itse huomannut nauttivani valtavasti siitä, että hahmotan yhä enemmän itseäni kiinnostavien kokonaisuuksien teoriaa ja kausaliteettiä. Oli kyse sitten kasvihuonepäästöistä tai luonnonilmiöistä. Kuten joskus taisinkin kirjoittaa, harmittaa tavallaan edelleen, että tiet uudelleen opiskelun suhteen kohtasivat vasta näin myöhään, mutta onneksi ei koskaan ole liian myöhäistä kehittää itseään. Itseäni motivoi myös ajatus siitä, että opiskelen jotain, mitä oikeasti haluan ja mistä ihan tosissaan haluan oppia enemmän, enkä vain sen vuoksi, että olisi ”pakko” saada tutkinto kasaan.

Ja hei, mainitsin jossain vaiheessa haaveestani palata chilinkasvatuksen pariin ja tämä on nyt tapahtunut! Tilasin joululomalla Fataliista erilaisia siemeniä, jotka laitoin tammikuussa itämään. Tällä hetkellä onkin hyvää vauhtia kasvamassa 13 pientä chilin taimea, jee! Tällä kertaa panostin ihan satasella, eli hommasin ihan minikasvihuoneen ja kunnon taimivalonkin 😀

 

 Mitenkäs teidän helmikuu on lähtenyt käyntiin? 🙂

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.

Unelmien staycation ja arvioni Lapland Hotels Bulevardista

Hello ja kivaa viikonloppua! Palailen tänään postauksessa parin viikon taakse kun vietin heti vuodenvaihteen jälkeen uuden staycationviikonlopun ”omaa aikaa”, ihan vain siksi, etten malttanut edellisen kerran jälkeen kauaa odotella uutta Helsingin minilomaa! Hah, miten voikaan innostua oman asuinkaupunkinsa hotellien testaamisesta niin, että Ranskan Polynesian randomit bungalow-surffailut jonnekin hamaan tulevaisuuteen ovat muuttuneet siihen, että mietin mikä olisi seuraava kiva staycation-kohde, jonne pääsee ihan julkisen liikenteen avulla? 😀 Eihän siinä, aika kivaahan tämä on, selkeästi joku uusi hurahdukseni. Pääkaupunkiseudun majoitusliikkeet ovat koronan aikaan olleet melko lirissä ja tavoitteeni on ollut jo senkin vuoksi tukea myös Helsingin matkailua staycation-hengessä sen, mitä nyt vaikkapa bloginäkyvyydelläni voin. Se mikä tässä on ollut kivaa on ehdottomasti oivallus siitä, että jos aikaisemmin olen todennut, ettei unohtumattomia elämyksiä varten tarvitse lähteä Lappia kauemmas niin nyt olen todennut, ettei niitä varten tosiaankaan tarvitse lähteä edes asuinkaupunkiaan kauemmas, haha. Staycation-haasteeni jatkuu siis ehdottomasti!

Ohis: Nämä järkkäriselfiet hotelleissa ovat vissiin joku vakkarijuttuni 😀

Olimme alunperin lähdössä ja varanneetkin jouluksi reissun Saariselälle Muotkalle, johon rakastuin viime syksynä ja jonne paluusta olin haaveillut about viikottain sen jälkeen kun lokakuussa vietimme Muotkalla Jutan kanssa kolme yötä maastopyöräillen, tunturipurossa pulahdellen ja retkeillen. Haaveeni olikin palata sinne vielä talvella ja toivon mukaan bongailla (taas perinteisesti, vielä kertaakaan onnistumatta :D) niitä revontulia. Reissumme peruuntui kuitenkin lopulta aivan viime metreillä ja tästäkin syystä mietin, että varailisin sen sijaan itselleni miniloman täältä Helsingistä. Lappi-teemalla tottakai! Viime vuosi oli jotenkin niin kaaoottisen sekava ja epävarma, varsinkin syksy meni varsin intensiivisesti opiskellessa ja tulevaisuudesta varsin epävarmana. Loppuvuodesta tuntui, että moni juttu alkoi vihdoin jollain tapaa selkeentyä ja haasteetkin helpottaa. Ihan rehellisesti olin varsin loman tarpeessa ja kaikki omat hetket, poissa näistä samoista kotiympyröistä joissa pyörii aikalailla 24/7 tuntuivat aivan kullan arvoisilta. Tästäkin syystä olin jo viikkoja odottanut meidän Lappireissua kuin kuuta nousevaa.

Arctic Deluxe Spa-huone, jossa oli ammeen lisäksi myös sauna

Päädyin siis varaamaan itselleni heti tammikuun alkuun viikonlopun Lapland Hotels Bulevardista, jossa olin itseasiassa haaveillut yöpyväni jo varmaan parin vuoden ajan. Aiemmin olen yöpynyt poikani kanssa Luostolla Lapland Hotelsissa, jossa pulikoimme päivittäin ametistikylpylässä, postauksia Luostolta löytyy täältä ja täältä. Jo tuolloin jäi erityisesti mieleen hotellin poikkeuksellisen hyvä aamupala, vaikka Luoston hotelli onkin enemmän ”hiihtokeskusmainen”, eikä boutique-tyylinen kun Bulevardin kaupunkihotelli. Kartoitin vartavasten huonetyyppiä, jossa olisi kylpyamme (koska, kuten esim. edellisen staycationin kohdalla Hotel U14:ssa mainitsin, ne ovat nykyään kiven alla ellei budjetti nyt ihan mahdoton, mutta äärimmäistä luksusta lomailuun!) ja semmoisia tuolta totisesti löytyy, ammeella, saunalla tai kummallakin. Itselläni oli ensimmäisen yön Arctic Deluxe-huone, jossa on amme, mutta tein toiseksi yöksi huoneluokan korotuksen Arctic Deluxe Spa:han, joka sijaitsee korkeammalla ja jossa on isomman ammeen lisäksi myös sauna. Ja upgrade kyllä kannatti! Vaikka ensimmäinenkin huone oli upea ja amme luksusta, häiritsi itseäni ehkä matala sijainti ja suora näkyvyys Bulevardille toisesta kerroksesta (ja siis kadulta huoneeseen). Ylempää seitsemännestä oli kivempi istua tarkkailemassa kadun tapahtumia ilman, että kukaan ihmettelee stalkkailuasi 😀

Tässä alemman huoneluokan ammellinen Arctic Deluxe

No, tämä postaus alkaa kuulostaa jo joltain mainokselta, mutta täytyy todeta, että tuon yöpymiseni jälkeen olen haikaillut takaisin päivittäin! Vietin viikonlopun neuloen, tilaten Woltilla herkkuruokia ravintoloista, joista olin haaveillut jo kuukausia, katsoin Disney+:sta piirrettyjä, kävin kylvyssä, kuuntelin suosikkipodeja ja teinpä myös vähän työhommia nyt kun oli siihen mahdollisuus ilman häiriöitä. Aivan ihanaa! Testasin tottakai kerran myös saunan (koska olihan siitä nyt maksettu :D), mutta amme oli kuitenkin enemmän oma juttuni. Ainiin ja pistinpä tosiaan ihan ranttaliksi koko homman ja kävin ihan Alkossakin. Siis ekaa kertaa vuosikausiin. Vaikkakin hakemassa ihan holitonta Lehtikuohua, joka on lempparini! Olipahan eka kerta Alkossa kun ei kysytty papereita, haha.

Erityismaininta täytyy antaa hotellille ensinnäkin järjestelyille koronahygienian suhteen! Kylttejä maskisuosituksista oli hotellissa kaikkialla, sekä maskeja ja käsidesiä saatavilla asiakkaille. Maskeja kehoitettiinkin käyttämään kaikissa hotellin julkisissa tiloissa. Ja ah, aamupala oli ehdottomasti yksi parhaista ikinä syömistäni! Rakastan yli kaiken hilloja (siis niitä marjoja, heh), mutten ole kuitenkaan koskaan raaskinut ostaa niitä kaupasta. Siksi olenkin aina enemmän kuin innoissaan jos jossain saa mitään hillajuttuja. Ja hei, tuolla aamupalalla oli tarjolla hillaa puuron sekaan! Ei varmasti tarvitse erikseen mainita, että kävin santsaamassa. Niin luksusta! Ehdoton suositus siis kaiken kaikkiaan. Palaan ehdottomasti!

Staycation-bongailu jatkuu siis! Toisaalta tekisi kuitenkin ensin tehdä pieni paluu tuonne Bulevardille 😀

Oletteko yöpyneet Lapland Hotels Bulevardissa? 🌞

Mitäs tuumasitte?✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Täältä tullaan 2021!

Hello! Joulu ja samoin myös lomat alkavat hiljalleen olla takanapäin. Ensimmäinen virallinen arkipäiväkin jo talsittu läpi (melkoisessa koomassa kylläkin :D). Samalla on iskenyt pieni haikeus luopua kaikesta lötköttelystä, syömisestä (haha) ja kotivaatteissa vietetyistä päivistä, mutta toisaalta olen jo viimeisen viikon odottanut innolla paluuta takaisin töiden ja tavallisen arjen pariin. Ja faktahan on tietty se, ettei niistä kotivaatteista luultavasti vielä arjenkaan koittaessa mihikään pääse. Itsehän olen kotivaatefani 4life, mutta joulukuun alussa, reilun puolen vuoden kotivaatehörhöilyn jälkeen tein päätöksen alkaa panostamaan edes vähän pukeutumiseen kotonakin etäpalaveeratessa ja itseasiassa tuo ”aamulla siistimmät vaatteet (tai tarkalleen paita, alaosana edelleen yleensä trikoot tai leggarit tässä teams-kulttuurissa, mihin niistä vielä muka pääsisi :D) ja vähän meikkiä”-juttu on tuntunut tosi hyvältä! Sillä linjalla jatketaan siis tänäkin vuonna. Eiköhän tämä vuoden ja arjen tahmainen startti tästä pikkuhiljaa taitu, viimeistään ensi viikolla.

Jouluna valmistui vihdoinkin ikuisuusprojekti, eli nämä sukat, jotka aloitin jo aikoja sitten Rukalla! 😀 Uudet lempparit!

Uusi vuosi tarkoittaa itselleni usein kaikenlaista käytännön säätöä ja ärsyttäviä pikkuhommia. Kuittien keräilyä ja vuoden tiliotteiden arkistointia yrityksen kirjanpitoa varten, kuvakansioiden päivittämistä uuteen vuoteen (hyvin tärkeää 😀 Muistan nykyään juuri ja juuri luoda uuden kansion kerran vuodessa) ja noin muutenkin harjoittelua siihen, ettei raapusta enää kerta toisensa jälkeen kaikkialle vuotta 2020, kuten todennäköisesti tapahtuu vielä helmikuussakin. Kaiken kaikkiaan tuntuu vuoden vaihtuminen tänä vuonna aivan erityisen hyvältä, enkä tosiaankaan ole varmasti ainut. Uuden kappaleen aloittaminen elämässä tuntuu viime vuoden jäljiltä paremmalta kuin koskaan ja tällä hetkellä on fiilikseni se, että uusi vuosi tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia ja parempia asioita. Ja kyllä, olen valmiina ottamaan ne vastaan!

Loppuvuosi vaati monen asian suhteen paljon sulattelua, ajatuksia luopumisesta ja toiveita, sekä uskoakin siitä, että paremmat ajat ovat edessä. Vaikkei viime vuosi ollutkaan helppo (jota jaksan toistella jo tuhannen kerran) ovat päällimmäiset muistoni vuodesta näin jälkeenpäin mietittynä kuitenkin varsin positiivisia. Paljon yhdessäoloa perheen kanssa, uusia haasteita opintojen, sekä töiden suhteen, luontoseikkailuja, ikimuistoisia reissuja ja koettelemuksia, jotka lopulta vahvistivat.

Joululoma noin yleisesti meni paljolti kotona. Uusilla joululahjaleluilla leikkiessä, neuloessa ja kaikenlaista pientä puuhaillessa. Leivottiinpa pipareitakin useaankin otteeseen. Ainiin ja sainpa vihdoinkin jopa lähes päätökseen yläkerran ikuisuusprojektini! Vaihdoin nimittäin yläkerran järjestystä vihdoinkin järkevämpään, lajittelin kaikki sälät säilytyslaatikoihin ja järkkäsinpä itselleni vihdoinkin sen kunnon työnurkkauksen, jonka mukamas jo laitoin kuntoon vuosi sitten 😀 Nyt järjestelin sen kuitenkin uuteen uskoon järjestyksen myötä ja kaikki alkaa olla valmista uutta työtuolia lukuunottamatta, jonka pitäisi saapua lähipäivinä. Ei siis enää (toivon mukaan) kyyryssä vietettyjä työpäiviä keittiön pöydän äärellä! Kuvia tulossa yläkerran projektista pian.

Meidän oli tarkoitus alunperin lähteä jouluksi Lappiin, asia josta olen haaveillut viimeiset neljä vuotta, mutta jouduimme lopulta perumaan reissun. Pienenä kompromissina päätin varata pienen staycationin uuden vuoden jälkeen Lappi-hengessä, koska olenhan nyt aivan täysin hurahtanut näihin Helsinki-lomiin kaiken tämän kotona kökkimisen jälkeen. Niin virkistävää! Staycation-hommia ja kokemuksia ajattelin päivitellä vähän myöhemmin.

Ja hei! Vaikka kaikki ehkä onkin kuullut hehkutusta tästä lumesta jo varmasti kyllästymiseen saakka, niin itse jaksan edelleen siitä jauhaa. Harmaan joulun ja peruuntuneen lumiloman jälkeen olin nimittäin niin onnellinen viikonloppuna lumesta! Kun ei päästy Lappiin niin Lappi tuli näköjään tavallaan tänne. Käyhän se niinkin. Toivottavasti pysyy maassa 🤍

Ihanaa uutta vuotta ja viikkoa teille!

Ja mitäs teidän joululomaan kuului?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Tavoitteita vuodelle 2021 ja staycation-juttuja

Kuvien majoitus Hotel U14 saatu

Hyvää joulua näin jälkikäteen! Kirjoittelinkin jo aiemmin siitä, että todennäköisesti pidän jouluna jonkinlaista somelomaa ja sen merkeissä pyhäpäivät vierähtivätkin täällä kotosalla. Alunperin oli tarkoituksemme viettää joulua muualla, mutta erään esteen vuoksi emme sitten päässeetkään lähtemään lumisemmille apajille, vaan päädyimme melko viime tingassa kotijouluun. Joulujuttujen sijaan palaankin tänään aivan muihin juttuihin ja pohdinnan suhteen myös tulevaan vuoteen. Listasin nimittäin muutamia sekalaisia haaveita ja tavoitteita, joita kohti haluan pyrkiä vuonna 2021. Postauksen kuvituksena Helsinki-staycationia parin viikon takaa 🙂 Sitten niihin tavoitteisiin!

2021 aion nimittäin pyrkiä ainakin…

 

Enemmän staycationeita. Vuonna 2020 olen oikeastaan vasta kokenut elämäni ensimmäiset viralliset staycationit, joista onkin tullut aivan suosikkeja. Aina ei tarvitse lähteä kotikaupunkia kauemmaksi irtautuakseen arjesta ja kokeakseen uusia juttuja, vaikka nyt sitten olisikin maantieteellisesti vain lyhyen ajomatkan päässä kotoa. Kun ei voi reissata kauas, reissataan lähelle. Tavoitteeni tulevalle vuodelle on ehdottomasti viettää enemmän Helsinki-staycationeita! Olen nimittäin hoksannut, että kotikaupungin hotellitarjonta on itselleni nykyään valtavan vierasta ja muutenkin, näin harvemmin keskustassa liikkuvana tuntuu aina kuin olisi jossain aivan muualla kuin samassa kaupungissa, jossa asustaa. Tavoitteena olisikin viettää alkuvuodesta jälleen uusi kotikaupunki-staycation!

Vietin viime viikonlopun juurikin staycationin muodossa Unioninkadun Hotel U14:ssa ja hei, aivan upea hotelli! Ja sopii täydellisesti vaikkapa juuri staycationiin. Keskeinen sijainti Helsingin Unioninkadulla, aivan tähtiluokan palvelu, kauniit puitteet ja tietysti melkeinpä tärkeimpinä seikkoina: Ehkäpä maailman paras aamupala ja niin hyvä sänky, etten edes muista milloin olisin kokenut samanlaista nukkumisen mukavuutta. Enkä liioittele ollenkaan 🙂

Entäs sitten oman staycationini parhaimpia juttuja?

Suunnitelmani viikonlopulle oli rentoutua, neuloa ja tehdä kivoja juttuja, joita varten en mukamas koskaan jaksa raahautua kotoa asti keskustaan. Olin varannut itselleni ennakkoon perjantai-illalle kellunnan, joka sopi täydellisesti viikonlopun startiksi! Kellunnan jälkeen kävin hakemassa kaupasta testiin pari spessua sipsipussia, makoilin sängyssä, neuloin ja katsoin leffaa. Ah! Ja uskokaa tai älkää, tämä oli ensimmäinen yöni YKSIN lähes 5 vuoteen! Olen viimeksi ollut virallisesti yksin yötä missään ollessani raskaana kun mies on ollut jossain reissussa. Sen jälkeen olenkin yöpynyt aina joko koko perheen kanssa, lapsen kanssa tai vaihtoehtoisesti jonkun ystävän kanssa. En siis ole edelleenkään vielä koskaan ollut esimerkiksi nykyisessä kodissamme yksin yötä. Niin outoa! Ja samalla olen kuitenkin jo vuosia kaivannut juuri sitä, että saisin olla yhden yön juurikin yksin. Hassua sinänsä, mutta näinkin yksinkertaista asiaa huomaa kaipaavansa juuri silloin kun sitä ilman on aivan liian pitkään. Jokainen tarvitsee joskus päivän vain itsekseen, oli se sitten kerran kuukaudessa tai viidessä vuodessa 😀 Vietin ensimmäisen yön yksin ja toiseksi yöksi otin naperon staycation-seurakseni, josta hän olikin valtavan innoissaan.

Ja ah, tilausruokaa suoraan huoneeseen! Kylläpä kelpasi!

Suosia vieläkin enemmän kotimaista. Ja tarkoitan tällä esimerkiksi vaatteita, kodin sisustusta, elintarvikkeita ja arjen hyödykkeitä noin yleisesti. Ainiin ja tietty myös matkailua. En ole aikoihin ostanut itselleni juurikaan uusia vaatteita (tai no rehellisyyden nimissä oikein mitään muutakaan), mutta loppuvuoden aikana tein muutamia hankintoja, kuten ostin pitkään haaveilemani uuden untuvapeiton Joutsenelta, Marimekon tasaraita-olohousut, joululahjaksi uudet petivaatteet myöskin Marimekolta ja pari vaatekappaletta R/H:lta arjen pukeutumiseen. Kotimaisen ostaminen ja varsinkin niiden pienempien kotimaisten suunnittelijoiden suosiminen saa hyvälle mielelle, siispä ovat nämä asioita joihin aion ehdottomasti panostaa myös tulevana vuonna. Rättishoppailusta ja heräteostoksista yleisesti olen pyrkinyt eroon jo vuosia sitten, viimeiset pari vuotta olen muutenkin ostanut itselleni äärimmäisen harvoin vaatteita, kenkiä tai mitään muutakaan, kunnes nyt jotain ostettua on heti iskenyt kamala morkkis siitä, että olen törsännyt. Ehkäpä se sallitaan joskus 😀

Inspiroitua yhä enemmän kotimaan matkailusta. Tämä ehkä sivusikin jo vähän tuota ensimmäistä kohtaa, mutta ensi vuonnakin haluan nähdä yhä enemmän kotimaan matkailun helmiä ja pyrkiä parhaani mukaan inspiroimaan myös muita suosimaan kotimaassa matkailua. Mitään virallista uutta haavelistaa ei tällä hetkellä kotimaan matkailun suhteen ole, mutta ne aikaisemmin syksyllä listaamani unelmakohteet, kuten mm. Muonio, Koli, Kuusamo, Nellim, Utsjoki ja aivan käsivarren Lappi ovat edelleen listalla!

Kylpeminen on pojan lempparein asia ikinä! Mietin jo, että montakohan kertaa kylpemistä voisi mahtua vuorokauteen? Meidän saldo oli nimittäin kolme kertaa, pyrkimys oli ehtiä vielä neljännenkin, mutta kävi aika liian tiukille. Ainiin ja miksi kylpyammeita on nykyään yhä harvemmassa hotellissa?! Itse huomaan nykyään hotelleja selatessani kurkkaavani ensisijaisesti sen, että onko valittavissa huonetyyppi, jossa on kylpyamme. Ja hei, ainakin U14:sta semmoinen löytyy!

Maailman paras matkaseura on aina yhtä innoissaan kaikesta. Oli kyseessä sitten peili hissin katossa, sähköinen ”robottiovi”, sunnuntaikävely uudessa ympäristössä tai hotellin aamupala 🙂 <3 Pienen kanssa reissatessa huomaan itsekin kiinnittävän enemmän huomiota niihin pieniin juttuihin, joita ei normaalisti ehkä ”kiireisessä aikuisten arjessa” edes huomaisi.

Jatkaa samaa rataa säännöllisen treenirutiinin kanssa. Se, että olen kalenteroinut sali- tai juoksutreenin aina aamuun on toiminut itselläni hyvin tässä etätyökulttuurissa ja tukenut vahvasti myös arjen jaksamista kaamoksenkin keskellä. Vaikka nyt jossain määrin olenkin kaamosväsymyksestä tänäkin vuonna kärsinyt, on kirkasvalolamppu ja säännöllinen liikunta ehdottomasti lievittäneet oireita. Myös semmoiset perinteiset kaamoksen mättöhimot ovat ihme kyllä pysyneet poissa (vaikka herkku- ja mättöhimo tietty välillä iskeekin, mutta harvemmin kuitenkin). Olin ennen joulua pari viikkoa treenaamatta ja huomasin heti kaikkien ihme kolotusten ja jumitusten tekevän paluuta. Liikunta onkin siis ehkä lääkkeistä parhain tämmöisen istumatyöläisen koomailuun ja jumeihin. Ja erityisesti siis lihaskunto!

Kehittää omaa yritystoimintaa uuteen suuntaan. Ja tässä olenkin myös vuonna 2020 onnistunut, vaikka moneen otteeseen tuumailinkin, että johtaako homma yhtään mihinkään. Kässähommien kehittäminen on opettanut valtavasti ja vienyt osaamistani aivan uusille poluille, asia jota en olisi osannut kuvitellakaan vielä vuosi sitten. Yrittäjänä on ehkä pakkokin olla jatkuvasti ns. aallon harjalla ja punnita oman toiminnan tulevaisuutta. Tämän suhteen onkin vuosi 2020 ehdottomasti ollut oivallinen hetki juurikin oman toiminnan tuumailuhetkeen. Omalla kohdallani se on kannattanut, vaikka vielä keväällä monesti mietinkin, että mitä ihmettä näistä sekavista haaveista ja suunnitelmista muka voisi tulla. Nähty vaivani on nimittäin tuottanut tulosta kymmenkertaisesti sen verran, mitä loppukesästä edes osasin tavoitella 🙂

Vaikka vuosi onkin ajoittain ollut hyvinkin raskas, on se pitänyt sisällään myös ennätyksellisen hyviä juttuja. Onnistumisia yritystoiminnan ja opiskelupaikan suhteen, paljon uuden oppimista, kiitollisuutta ja uskoa siitä, että kyllä kaikki kääntyy aina parhain päin. Ja ehkäpä vielä tähän loppuun voisi lisätä (ehkä jo vuosittaisenkin) tavoitteen siitä, että ehdottomasti enemmän niitä pieniä, kivoja ja yllättäviäkin asioita arkeen. Juuri ne kokemusten pienet yksityiskohdat ja arjen heittäytyminen (kuten esim. perinteinen haahuilu, hehe) ovat arjen parasta antia.

 

Kivaa uutta vuotta jo ennakkoon, jos somelomani jatkuu vielä ensi viikkoon! ✨

Ja kiitos kaikesta, ihanan kamala vuosi 2020!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.