Julkaistu

Täältä tullaan 2021!

Hello! Joulu ja samoin myös lomat alkavat hiljalleen olla takanapäin. Ensimmäinen virallinen arkipäiväkin jo talsittu läpi (melkoisessa koomassa kylläkin :D). Samalla on iskenyt pieni haikeus luopua kaikesta lötköttelystä, syömisestä (haha) ja kotivaatteissa vietetyistä päivistä, mutta toisaalta olen jo viimeisen viikon odottanut innolla paluuta takaisin töiden ja tavallisen arjen pariin. Ja faktahan on tietty se, ettei niistä kotivaatteista luultavasti vielä arjenkaan koittaessa mihikään pääse. Itsehän olen kotivaatefani 4life, mutta joulukuun alussa, reilun puolen vuoden kotivaatehörhöilyn jälkeen tein päätöksen alkaa panostamaan edes vähän pukeutumiseen kotonakin etäpalaveeratessa ja itseasiassa tuo ”aamulla siistimmät vaatteet (tai tarkalleen paita, alaosana edelleen yleensä trikoot tai leggarit tässä teams-kulttuurissa, mihin niistä vielä muka pääsisi :D) ja vähän meikkiä”-juttu on tuntunut tosi hyvältä! Sillä linjalla jatketaan siis tänäkin vuonna. Eiköhän tämä vuoden ja arjen tahmainen startti tästä pikkuhiljaa taitu, viimeistään ensi viikolla.

Jouluna valmistui vihdoinkin ikuisuusprojekti, eli nämä sukat, jotka aloitin jo aikoja sitten Rukalla! 😀 Uudet lempparit!

Uusi vuosi tarkoittaa itselleni usein kaikenlaista käytännön säätöä ja ärsyttäviä pikkuhommia. Kuittien keräilyä ja vuoden tiliotteiden arkistointia yrityksen kirjanpitoa varten, kuvakansioiden päivittämistä uuteen vuoteen (hyvin tärkeää 😀 Muistan nykyään juuri ja juuri luoda uuden kansion kerran vuodessa) ja noin muutenkin harjoittelua siihen, ettei raapusta enää kerta toisensa jälkeen kaikkialle vuotta 2020, kuten todennäköisesti tapahtuu vielä helmikuussakin. Kaiken kaikkiaan tuntuu vuoden vaihtuminen tänä vuonna aivan erityisen hyvältä, enkä tosiaankaan ole varmasti ainut. Uuden kappaleen aloittaminen elämässä tuntuu viime vuoden jäljiltä paremmalta kuin koskaan ja tällä hetkellä on fiilikseni se, että uusi vuosi tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia ja parempia asioita. Ja kyllä, olen valmiina ottamaan ne vastaan!

Loppuvuosi vaati monen asian suhteen paljon sulattelua, ajatuksia luopumisesta ja toiveita, sekä uskoakin siitä, että paremmat ajat ovat edessä. Vaikkei viime vuosi ollutkaan helppo (jota jaksan toistella jo tuhannen kerran) ovat päällimmäiset muistoni vuodesta näin jälkeenpäin mietittynä kuitenkin varsin positiivisia. Paljon yhdessäoloa perheen kanssa, uusia haasteita opintojen, sekä töiden suhteen, luontoseikkailuja, ikimuistoisia reissuja ja koettelemuksia, jotka lopulta vahvistivat.

Joululoma noin yleisesti meni paljolti kotona. Uusilla joululahjaleluilla leikkiessä, neuloessa ja kaikenlaista pientä puuhaillessa. Leivottiinpa pipareitakin useaankin otteeseen. Ainiin ja sainpa vihdoinkin jopa lähes päätökseen yläkerran ikuisuusprojektini! Vaihdoin nimittäin yläkerran järjestystä vihdoinkin järkevämpään, lajittelin kaikki sälät säilytyslaatikoihin ja järkkäsinpä itselleni vihdoinkin sen kunnon työnurkkauksen, jonka mukamas jo laitoin kuntoon vuosi sitten 😀 Nyt järjestelin sen kuitenkin uuteen uskoon järjestyksen myötä ja kaikki alkaa olla valmista uutta työtuolia lukuunottamatta, jonka pitäisi saapua lähipäivinä. Ei siis enää (toivon mukaan) kyyryssä vietettyjä työpäiviä keittiön pöydän äärellä! Kuvia tulossa yläkerran projektista pian.

Meidän oli tarkoitus alunperin lähteä jouluksi Lappiin, asia josta olen haaveillut viimeiset neljä vuotta, mutta jouduimme lopulta perumaan reissun. Pienenä kompromissina päätin varata pienen staycationin uuden vuoden jälkeen Lappi-hengessä, koska olenhan nyt aivan täysin hurahtanut näihin Helsinki-lomiin kaiken tämän kotona kökkimisen jälkeen. Niin virkistävää! Staycation-hommia ja kokemuksia ajattelin päivitellä vähän myöhemmin.

Ja hei! Vaikka kaikki ehkä onkin kuullut hehkutusta tästä lumesta jo varmasti kyllästymiseen saakka, niin itse jaksan edelleen siitä jauhaa. Harmaan joulun ja peruuntuneen lumiloman jälkeen olin nimittäin niin onnellinen viikonloppuna lumesta! Kun ei päästy Lappiin niin Lappi tuli näköjään tavallaan tänne. Käyhän se niinkin. Toivottavasti pysyy maassa 🤍

Ihanaa uutta vuotta ja viikkoa teille!

Ja mitäs teidän joululomaan kuului?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Tavoitteita vuodelle 2021 ja staycation-juttuja

Kuvien majoitus Hotel U14 saatu

Hyvää joulua näin jälkikäteen! Kirjoittelinkin jo aiemmin siitä, että todennäköisesti pidän jouluna jonkinlaista somelomaa ja sen merkeissä pyhäpäivät vierähtivätkin täällä kotosalla. Alunperin oli tarkoituksemme viettää joulua muualla, mutta erään esteen vuoksi emme sitten päässeetkään lähtemään lumisemmille apajille, vaan päädyimme melko viime tingassa kotijouluun. Joulujuttujen sijaan palaankin tänään aivan muihin juttuihin ja pohdinnan suhteen myös tulevaan vuoteen. Listasin nimittäin muutamia sekalaisia haaveita ja tavoitteita, joita kohti haluan pyrkiä vuonna 2021. Postauksen kuvituksena Helsinki-staycationia parin viikon takaa 🙂 Sitten niihin tavoitteisiin!

2021 aion nimittäin pyrkiä ainakin…

 

Enemmän staycationeita. Vuonna 2020 olen oikeastaan vasta kokenut elämäni ensimmäiset viralliset staycationit, joista onkin tullut aivan suosikkeja. Aina ei tarvitse lähteä kotikaupunkia kauemmaksi irtautuakseen arjesta ja kokeakseen uusia juttuja, vaikka nyt sitten olisikin maantieteellisesti vain lyhyen ajomatkan päässä kotoa. Kun ei voi reissata kauas, reissataan lähelle. Tavoitteeni tulevalle vuodelle on ehdottomasti viettää enemmän Helsinki-staycationeita! Olen nimittäin hoksannut, että kotikaupungin hotellitarjonta on itselleni nykyään valtavan vierasta ja muutenkin, näin harvemmin keskustassa liikkuvana tuntuu aina kuin olisi jossain aivan muualla kuin samassa kaupungissa, jossa asustaa. Tavoitteena olisikin viettää alkuvuodesta jälleen uusi kotikaupunki-staycation!

Vietin viime viikonlopun juurikin staycationin muodossa Unioninkadun Hotel U14:ssa ja hei, aivan upea hotelli! Ja sopii täydellisesti vaikkapa juuri staycationiin. Keskeinen sijainti Helsingin Unioninkadulla, aivan tähtiluokan palvelu, kauniit puitteet ja tietysti melkeinpä tärkeimpinä seikkoina: Ehkäpä maailman paras aamupala ja niin hyvä sänky, etten edes muista milloin olisin kokenut samanlaista nukkumisen mukavuutta. Enkä liioittele ollenkaan 🙂

Entäs sitten oman staycationini parhaimpia juttuja?

Suunnitelmani viikonlopulle oli rentoutua, neuloa ja tehdä kivoja juttuja, joita varten en mukamas koskaan jaksa raahautua kotoa asti keskustaan. Olin varannut itselleni ennakkoon perjantai-illalle kellunnan, joka sopi täydellisesti viikonlopun startiksi! Kellunnan jälkeen kävin hakemassa kaupasta testiin pari spessua sipsipussia, makoilin sängyssä, neuloin ja katsoin leffaa. Ah! Ja uskokaa tai älkää, tämä oli ensimmäinen yöni YKSIN lähes 5 vuoteen! Olen viimeksi ollut virallisesti yksin yötä missään ollessani raskaana kun mies on ollut jossain reissussa. Sen jälkeen olenkin yöpynyt aina joko koko perheen kanssa, lapsen kanssa tai vaihtoehtoisesti jonkun ystävän kanssa. En siis ole edelleenkään vielä koskaan ollut esimerkiksi nykyisessä kodissamme yksin yötä. Niin outoa! Ja samalla olen kuitenkin jo vuosia kaivannut juuri sitä, että saisin olla yhden yön juurikin yksin. Hassua sinänsä, mutta näinkin yksinkertaista asiaa huomaa kaipaavansa juuri silloin kun sitä ilman on aivan liian pitkään. Jokainen tarvitsee joskus päivän vain itsekseen, oli se sitten kerran kuukaudessa tai viidessä vuodessa 😀 Vietin ensimmäisen yön yksin ja toiseksi yöksi otin naperon staycation-seurakseni, josta hän olikin valtavan innoissaan.

Ja ah, tilausruokaa suoraan huoneeseen! Kylläpä kelpasi!

Suosia vieläkin enemmän kotimaista. Ja tarkoitan tällä esimerkiksi vaatteita, kodin sisustusta, elintarvikkeita ja arjen hyödykkeitä noin yleisesti. Ainiin ja tietty myös matkailua. En ole aikoihin ostanut itselleni juurikaan uusia vaatteita (tai no rehellisyyden nimissä oikein mitään muutakaan), mutta loppuvuoden aikana tein muutamia hankintoja, kuten ostin pitkään haaveilemani uuden untuvapeiton Joutsenelta, Marimekon tasaraita-olohousut, joululahjaksi uudet petivaatteet myöskin Marimekolta ja pari vaatekappaletta R/H:lta arjen pukeutumiseen. Kotimaisen ostaminen ja varsinkin niiden pienempien kotimaisten suunnittelijoiden suosiminen saa hyvälle mielelle, siispä ovat nämä asioita joihin aion ehdottomasti panostaa myös tulevana vuonna. Rättishoppailusta ja heräteostoksista yleisesti olen pyrkinyt eroon jo vuosia sitten, viimeiset pari vuotta olen muutenkin ostanut itselleni äärimmäisen harvoin vaatteita, kenkiä tai mitään muutakaan, kunnes nyt jotain ostettua on heti iskenyt kamala morkkis siitä, että olen törsännyt. Ehkäpä se sallitaan joskus 😀

Inspiroitua yhä enemmän kotimaan matkailusta. Tämä ehkä sivusikin jo vähän tuota ensimmäistä kohtaa, mutta ensi vuonnakin haluan nähdä yhä enemmän kotimaan matkailun helmiä ja pyrkiä parhaani mukaan inspiroimaan myös muita suosimaan kotimaassa matkailua. Mitään virallista uutta haavelistaa ei tällä hetkellä kotimaan matkailun suhteen ole, mutta ne aikaisemmin syksyllä listaamani unelmakohteet, kuten mm. Muonio, Koli, Kuusamo, Nellim, Utsjoki ja aivan käsivarren Lappi ovat edelleen listalla!

Kylpeminen on pojan lempparein asia ikinä! Mietin jo, että montakohan kertaa kylpemistä voisi mahtua vuorokauteen? Meidän saldo oli nimittäin kolme kertaa, pyrkimys oli ehtiä vielä neljännenkin, mutta kävi aika liian tiukille. Ainiin ja miksi kylpyammeita on nykyään yhä harvemmassa hotellissa?! Itse huomaan nykyään hotelleja selatessani kurkkaavani ensisijaisesti sen, että onko valittavissa huonetyyppi, jossa on kylpyamme. Ja hei, ainakin U14:sta semmoinen löytyy!

Maailman paras matkaseura on aina yhtä innoissaan kaikesta. Oli kyseessä sitten peili hissin katossa, sähköinen ”robottiovi”, sunnuntaikävely uudessa ympäristössä tai hotellin aamupala 🙂 <3 Pienen kanssa reissatessa huomaan itsekin kiinnittävän enemmän huomiota niihin pieniin juttuihin, joita ei normaalisti ehkä ”kiireisessä aikuisten arjessa” edes huomaisi.

Jatkaa samaa rataa säännöllisen treenirutiinin kanssa. Se, että olen kalenteroinut sali- tai juoksutreenin aina aamuun on toiminut itselläni hyvin tässä etätyökulttuurissa ja tukenut vahvasti myös arjen jaksamista kaamoksenkin keskellä. Vaikka nyt jossain määrin olenkin kaamosväsymyksestä tänäkin vuonna kärsinyt, on kirkasvalolamppu ja säännöllinen liikunta ehdottomasti lievittäneet oireita. Myös semmoiset perinteiset kaamoksen mättöhimot ovat ihme kyllä pysyneet poissa (vaikka herkku- ja mättöhimo tietty välillä iskeekin, mutta harvemmin kuitenkin). Olin ennen joulua pari viikkoa treenaamatta ja huomasin heti kaikkien ihme kolotusten ja jumitusten tekevän paluuta. Liikunta onkin siis ehkä lääkkeistä parhain tämmöisen istumatyöläisen koomailuun ja jumeihin. Ja erityisesti siis lihaskunto!

Kehittää omaa yritystoimintaa uuteen suuntaan. Ja tässä olenkin myös vuonna 2020 onnistunut, vaikka moneen otteeseen tuumailinkin, että johtaako homma yhtään mihinkään. Kässähommien kehittäminen on opettanut valtavasti ja vienyt osaamistani aivan uusille poluille, asia jota en olisi osannut kuvitellakaan vielä vuosi sitten. Yrittäjänä on ehkä pakkokin olla jatkuvasti ns. aallon harjalla ja punnita oman toiminnan tulevaisuutta. Tämän suhteen onkin vuosi 2020 ehdottomasti ollut oivallinen hetki juurikin oman toiminnan tuumailuhetkeen. Omalla kohdallani se on kannattanut, vaikka vielä keväällä monesti mietinkin, että mitä ihmettä näistä sekavista haaveista ja suunnitelmista muka voisi tulla. Nähty vaivani on nimittäin tuottanut tulosta kymmenkertaisesti sen verran, mitä loppukesästä edes osasin tavoitella 🙂

Vaikka vuosi onkin ajoittain ollut hyvinkin raskas, on se pitänyt sisällään myös ennätyksellisen hyviä juttuja. Onnistumisia yritystoiminnan ja opiskelupaikan suhteen, paljon uuden oppimista, kiitollisuutta ja uskoa siitä, että kyllä kaikki kääntyy aina parhain päin. Ja ehkäpä vielä tähän loppuun voisi lisätä (ehkä jo vuosittaisenkin) tavoitteen siitä, että ehdottomasti enemmän niitä pieniä, kivoja ja yllättäviäkin asioita arkeen. Juuri ne kokemusten pienet yksityiskohdat ja arjen heittäytyminen (kuten esim. perinteinen haahuilu, hehe) ovat arjen parasta antia.

 

Kivaa uutta vuotta jo ennakkoon, jos somelomani jatkuu vielä ensi viikkoon! ✨

Ja kiitos kaikesta, ihanan kamala vuosi 2020!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.

Julkaistu

Kun joulu ei tunnu lainkaan joululta

Hello! Viikko on ehtinyt vierähtää ilman ainuttakaan päivitystä tänne, mutta kyse ei ole suinkaan siitä, että olisin unohtanut blogin! Pari viime viikkoa ovat olleet melko intensiivisiä tenttiviikon ja työkuvioiden kanssa, enkä ole halunnut ottaa mitään paineita somen kanssa. Joulukuu on tuonut tullessaan uusia kivoja juttuja, jotka ovat pitäneet kiireisinä ja tämän poikkeuksellisen syksyn jälkeen huomaan odottavani varsin innolla kokonaisen parin viikon joululomaa, joka starttaa jo ensi viikolla! Ah, LOMA! Ja ainakin tällä hetkellä on suunnitelmissa vieläpä aivan virallinen semmoinen, ellen sitten liian malttamattomana taas kerran päädy puuhailemaan vaikka mitä työhönkin liittyvää. Tarkoitus olisikin pitää joulupyhinä ihan virallisesti sometaukoakin ja ihan oikeasti offline-aikaa. Niin. Jos siis maltan.

Vuoden vaihtuminen tuntuu ajatuksena samalla ihanalta ja myös helpottavalta. Voisin lätkäistä tähän sata memeä vuodesta 2020 ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että tuleva vuosi tuo varmasti tullessaan parempia juttuja. Mielessä on ollut, että pitäisikö huvikseen tehdä taas jokavuotinen astrologisen vuosikatsauksen tilaus, edellisestä kun alkaa olla jo vuosi. Ei nyt sillä, että aikaisemminkaan olisin lukenut astrotulkintoja kun piru raamattua tai pitäisin niitä minään elämän tärkeimpänä ohjeen nuorana, vaan lähinnä mielenkiinnosta ja pohdinnan vuoksi. Ovat ainakin itselläni herättäneet paljon ajatuksia edellisinä vuosina. Tottakai horoskoopit ja muut ovat ennen kaikkea viihdettä, mutta itse olen ainakin aina pitänyt niiden lukemisesta, vaikkeivat nyt mihinkään tieteen lokeroon menisivätkään. Eihän kaiken nyt täydykään olla niin vakavaa? 🙂

Siitäkään huolimatta, että vuodenvaihteeseen on vain pari viikkoa, ei tunnu lainkaan siltä, että jo ensi viikolla on joulu. Siis yhtään 😀 En ole laittanut kotona kertakaikkisesti vielä mitään jouluun, ellei pari viikkoa sitten ostamaani hyasinttia nyt lasketa mukaan. Toki, en muutenkaan lukeudu varsinaisesti jouluhifistelijöiden joukkoon, mutta tarkoitus olisikin kaivella esiin kaapeista ainakin jouluvalot ja kehitellä jonkin sortin kuusiviritelmää. Ainiin ja toki myös pakkailla joululahjat! Jos täytyy tehdä listaa jouluisista asioista tähän saakka niin pipareita ollaan ehditty leipoa ja kolmesti, torttujakin kahdesti. Tämä on varmaan jonkin sortin ennätys, haha.

Sen sijaan tenttiviikon jälkeen on tenttitulosten ja kurssiarvosanojen odottaminen aina vähän kuin odottaisi joulua. Mulle koe- ja tenttitulosten saaminen on aina ollut jotenkin todella jännää, enkä ikinä malttaisi odottaa. Varsinkin silloin kun arvosanoissa kestää viikkokausia ja tuntuu, että tuo odotus on melkoista piinaa. Tässä periodissa tentin kasvintuotannon perusteet, maatalousekonomiaa ja mantsan kursseista globaalit tutkimuskohteet maantieteessä, sekä ihmismaantieteen kaupungit ja yhteiskunnat maantieteessä. Tähän saakka on opintoja ollut varsin monipuolisesti ja omalla kohdalla ovat nuo maantieteen valinnaiset olleet todella kivaa lisää muihin opintoihin. Alkuvuodesta starttaa maaperätieteen, sekä kasvi- ja eläinfysiologian perusteet (niin outoa :D), joiden lisäksi otin erään ruotsinkielisen ympäristöaiheisen kurssin.

Tältä syksyltä tulee kasaan 40 opintopistettä (sillä oletuksella tietty, että pääsen nuo viimeiset läpi :D) ja nyt vuoden ensimmäisen periodin tavoite on startata vähän rennommin. Alunperin oli tavoitteeni saada syksyltä kasaan 60op, mutta jouduin jättämään muutaman kurssin pois päällekkäisyyksien (ja matikan+fysiikan aivan puhtaasti henkisistä syistä) ja loppupeleissä tuntui tämä määrä varsin sopivalta tässä muun elämän ohella. Tällä hetkellä onkin henkinen tavoite yltää ensimmäiseltä vuodelta ainakin tuohon 60 opintopisteeseen, joka nyt vastaisi paperilla ns. suunnitelman mukaista etenemistä kandiin. Saapi siis nähdä kuinka kevään opinnot etenevät!

Suunnittelin itselleni viikonlopuksi pienen hemmottelu-staycationin ja tarkoitus olisi näin ennen joulua rentoutua ja tehdä kivoja juttuja, kuten käydä pitkästä aikaa rentoutuskellunnassa ja piipahtaa ainakin vielä yksissä tuttavani joulumyyjäisissä, josta olisi tarkoitus instassa vinkkailla teillekin 🙂

 

Kivaa loppuviikkoa teille!

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

Kuvia ja kuulumisia Rukalta

Terkkuja Rukalta! Olenkin ehtinyt postailemaan Instan puolelle täältä reissujuttuja, mutta vasta tänään ennätin kirjoittelemaan kuulumisia myös tänne blogin puolelle. Jonkin sortin pienen loman yritys on nimittäin viime päivinä ollut tavoitteena. Tulin keskiviikkona tänne Rukalle ystäväni luokse ja päivät ovat vierähtäneet chillatessa, Ruka-juttuja ihmetellessä ja tietty päivisin koulu- ja työjuttujen parissa. Kuten jo viime vuonna tuli todettua, on etätyöskentely Rukalta käsin ehkä parasta ikinä! Alunperin suunnittelimme reissua tänne koko perheen voimin, mutta lumettomuuden vuoksi muutimme suunnitelmia ja lykkäsimme perhereissua myöhemmäksi. Kunnes tänne sitten tottakai satoi lumi heti seuraavana päivänä siitä kun saavuin. Perus 😀 Viime yön jäljiltä onkin sitten lunta vaikka muille jakaa. Täytyy yrittää tänään lunastaa lupaukseni hoitaa lumityöt täällä nyt kun kerran luntakin piisaa!

Nyt koronan aikana olen viettänyt niin paljon aikaa kotosalla kun oikeastaan koko arki opinnoista ja töistä lähtien pyörii kodin seinien sisällä, että pienet kotimaan reissut ovat syksyn aikana tuoneet kieltämättä ihanaa vaihtelua perusarkeen. Mikäs nyt piristäisi marraskuun keskellä paremmin kuin piipahdus luonnon (ja lumen!) keskellä pohjoisessa? Täällä nimittäin iskee aina semmoinen tietynlainen rauha, eikä arjen stressistä ole tietoakaan. Ja kyllä, nykyään aina kun lähden pois Helsingistä, alan yhä enemmän haikailla muutosta pois Pk-seudun hälinästä.

Pilvisten päivien jälkeen heräsin eilen aivan ihanaan pakkasaamuun ja lähdin heti yökkärissä ottamaan muutaman kuvan auringonnoususta. Niin kaunista! Mun missiohan on jo pari vuotta ollut epätoivoisesti bongata elämäni ensimmäisiä revontulia ja perjantaina yritin taas kerran turhaan taivaan oltua illalla ensimmäistä kertaa reissuni aikana pilvetön. Kuulemma pohjoisempana oli näkynyt alkuillasta revontulia, mutta täällä Rukalla ei vielä ainakaan onnestanut. Bongailu jatkuu siis edelleen! 😀

Uskokaa tai älkää, mutta kävin täällä myös (jopa kahdesti) pikaisesti rinteessä palauttelemassa mieleen noita viime vuoden lumilautailun alkeita. Ensin tuli turhautumista, sitten pieniä onnistumisen fiiliksiä, kunnes taas kerran fiilis, että ehkä jätän nämä lautailuhommat muille kaaduttuani jäätyneessä rinteessä pari kertaa häntäluulleni. Saa nähdä innostunko lajista vielä joskus vai pitäydynkö suosiolla muissa lajeissa, haha.

Eilen piipahdettiin päivällä Riisitunturilla ja yritän tänään illemmalla siirtää kuvasaldoa sieltä koneelle. Illan suussa lähdettiin saunomaan Rukatonttuun ja käytiin uimassa jäätävän kylmässä vedessä viidesti. Mun kylmävesiuinti-innostus sai siis vihdoinkin jatkoa ja rikoin jopa oman ennätykseni kylmäuinnin suhteen. Tänään olisikin sitten tarkoitus tehdä pieni retki Valtavaaralle ja viettää viimeistä kokonaista päivää täällä pohjoisessa ennen huomista kotiinpaluuta.

Pizzeria Ruka on ehdottomasti yksi parhaista jutuista Rukalla jos minulta kysyy! 🙂

Ah, tänään himottaisi niin paljon ottaa uusinta sauna+kylmävesiuinnin suhteen, oli nimittäin AIVAN IHANAA!

Kivaa sunnuntaita ✨

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Viikonlopun parhaita

Yksi viikonlopun parhaista jutuista? No ainakin uusi kirkasvalolamppuni! Täytyy sanoa, että viikonlopun aikana koin kirjaimellisesti jonkin sortin valaistumisen, haha. Mainitsin viime viikolla tilanneeni  vihdoinkin kirkasvalolampun aivan liian monen vuoden jahkailun jälkeen ja näin parin päivän valoterapian jälkeen täytyy todeta, että suosittelen aivan kaikille. Ja olen ollut lampusta niin tohkeissani, että tämä oli näköjään myös ensimmäinen asia, jonka ajattelin kertoa tännekin. Tapahtui viikonloppuna nyt tietysti muitakin kivoja juttuja.

Osallistuin etäyhteydellä ystäväni baby shower-juhliin Jyväskylään ja jos jostain on vuonna 2020 tullut rutiini, niin näistä kaikista zoom- ja teams-yhteyksistä. Tämä oli itselläni ensimmäinen kerta kun osallistuin mihinkään varsinaisiin juhliin etänä ja toki olisin kaikkein mieluiten ollut paikalla ihan irl, mutta näppärästi sujuu kyllä näinkin kotoa käsin 🙂

Viikonloppuna aloitin vihdoin myös sen villapaitaprojektin, jonka kanssa olen jahkaillut koko syksyn! Tavoite olisi saada ensi viikolla valmiiksi 🙂

Mun viikonlopun vakiorutiineja on lähteä  lenkille heti aamupalan jälkeen ja pistää pyörimään uusin Jäljillä-podcastin jakso Spotifystä ja tein näin myös tällä viikolla. Välillä saatan vetää podcast-juoksulenkin myös perjantaina, mutta lauantai on ehkä enemmän vakiojuttu. Olen todella huono podcastien kuuntelija noin muuten, mutta kaksi vakkarisuosikkia on silti noussut esiin! Jäljillä-podista innostuin viime vuonna ja alkuvuoden Cookinsaarten+ Uuden Seelannin reissussa pidin kunnon maratonin ja kuuntelin melkein kaikki jaksot lomaviihteenä pois. Kaikki jaksot kuunneltuani yritin etsiä toista yhtä hyvää rikospodia, mutta mikään ei ainakaan toistaiseksi noussut yhtä suureksi suosikiksi kuin Jäljillä. Keväällä taas koukutuin Tuplakääk-podiin, josta on tullut Jäljillä-podin ohella toinen suosikkini, josta tykkään valtavasti. Näitä kahta siis kuuntelen säännöllisesti lenkkipolulla vaihteluna musalle ja äänikirjoille. Mun salainen heikkous on juurikin kaikki semmoinen tietynlainen hömppä ja julkkisjuorut, joten Tuplakääk sopii siihen aivan täydellisesti 😀

Olemme harjoitelleet pojan kanssa nyt viime aikoina ”kaverivierailuja”, käyty leikkimässä kaverin kotona ja nyt kutsuttu kaveri myös meille leikkimään. Ja vitsi kuinka innoissaan pieni on ollut kyläilyistä! Olen yllättäen taas vähän pihalla sen suhteen missä iässä yleisesti aletaan käydä kavereiden luona leikkimässä, mutta ensimmäisellä kerralla kuukausi takaperin meinasi tulla melkein tippa linssiin kun poika odotti maailman eniten sitä, että lähtee ensimmäistä kertaa kaverin kotiin kylään! Mitä olen ehkä itse pannut merkille leikin dynamiikasta ainakin näin alkuun on se, että lapsi selkeästi ensimmäisillä kerroilla lumoutuu kaverin luona uusista leluista niin, että yhteisiin leikkeihin uppoutuminen voi olla hankalaa kun sitten taas leikkipuistossa ollaan neutraalimmassa ympäristössä ilman mitään leluhoukutuksia ja muita uuden ympäristön tekijöitä, jotka vievät huomiota pois leikistä.

Palapelit ovat ehdottomasti yksi pienen lempparijutuista ja täytyy sanoa, että hän on niissä valtavan taitava. Syksyllä rakensimme yhdessä semmoista satojen palojen avaruuspalapeliä ja olin aivan äimän käkenä kun pieni osasi rakentaa semmoista isojen palapeliä jopa paremmin kuin minä! 😀 Joululahjalistalla siis ehdottomasti ainakin uusi astetta haastavampi palapeli perheen pienimmälle <3 Tuo Ryhmä-Hau-palapeli on ollut viime viikkoina suuri suosikki.

Vielä palatakseni tuohon kirkaslamppuun olen ehdottomasti huomannut virkistävän tehon jo aivan tässä lyhyessä ajassa. Valolle suositellaan altistusta klo 6-18 välillä, mutta teho on voimakkain aamun tunteina. Laitankin lampun päälle heti herättyäni ja teen koneella hommia samalla kun lamppu on pöydällä noin 50cm päässä (tässä mallissa tuo on suositeltu terapiaetäisyys). Omalla kohdallani on ainakin jo nyt lievittynyt semmoinen tietynlainen ”kooma” ja jaksamattomuus, varsinkin aamuisin virkistyy nopeammin ja vireystaso on ehdottomasti noussut! Viime viikolla olin varma, että olen tulossa kipeäksi, koska olo oli jotenkin aivan totaalisen nuutunut, mutta ainakin tällä kertaa taisi olla kyse vain yksinkertaisesti kaamosväsymyksen oireista ja valoterapia auttoi oireisiin melkeinpä heti. Tilasin omani Verkkokauppa.comista ja valoni on tämä Innoluxin Rondo. Ensin tuumailin Beurerin ja Innoluxin välillä, mutta olin kuullut Innoluxin lampuista kehuja ja halusin suosia kotimaista, joten lopulta päädyin tuohon. Tilauksen jälkeen jäin tuumailemaan, että olisiko sittenkin pitänyt tilata eräs toinen Innoluxin malli, joka oli muutaman kympin kalliimpi ja saanut todella hyvät arvostelut (plus hoitoetäisyys metrin), mutta loppupeleissä olen tähänkin todella tyytyväinen ja varmasti riittävän hyvä omaan tarpeeseeni 🙂

Mitäs teidän viikonloppuun kuului?

Entä muita kirkasvalolampun tehosta hämmästyneitä? 🌞

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.