Julkaistu

Viikonlopun kuulumisia ja pari Vantaa-poimintaa

Viikonloppu vierähti jopa aivan poikkeuksellisesti kun Tommi lähti viikonlopuksi Tampereelle ja sain ystäväni yökylään Jyväskylästä. Otimme meidän auton alle lauantaina ja kävimme kiertelemässä muutamia kirppiksiä, kuten Klaukkalan Viirin kirppis ja vähän randomisti Myyrmäen Fida + kierrätyskeskus, joiden olemassaolosta ei ollut hajuakaan ennen tätä. Istuttiin autossa Viirin pihalla ja tuumailtiin, että minne ihmeeseen sitten? Googlailukierroksella löysi Viivi sitten tuon Myyrmäen Fidan, jonka vierestä löytyikin myös kierrätyskeskus. En ole käynyt aikoihin kirppiksillä ja olin jopa hieman pettynyt, etten löytänyt yhtäkään kivaa kippoa, kuppia tai punottua koria, joihin olen hulluna ja joita lähtee yleensä aina matkaan. Ehkä joku toinenkin siis bongailee samoja kohteita, heh. Pari pientä juttua löysin, jotka voin jossain vaiheessa vilauttaa täälläkin! Ainiin ja pahoittelut tästä blogin kuvanlaadusta näin kesällä. Olen jo aivan tottunut näihin ihme puhelinkuva-otoksiin, enkä ole kaivanut järkkäriä jemmasta yli kuukauteen. Tarkoitus olisi kyllä taas yrittää panostaa ”kevyemmän kesämeiningin” jälkeen myös parempiin kuviin 🙂

Kirppiskierroksen jälkeen poikkesimme Vantaan Fazerilaan myöhäiselle brunssille. Joskus vuosia takaperin (eli about vuonna 2011-2012, haha) oli Fazerin brunssi Kluuvissa aivan suosikkini ja olen yrittänyt jo varmaan yli vuoden houkutella puolisoa lähtemään joku viikonloppu tuonne Fazerin ”pääkonttorille” brunssittelemaan, mutten edelleenkään ollut päässyt sinne, paitsi siis nyt 😀 Olen siis jostain syystä vähän hulluna kaikkeen (ruokaan liittyvään) tehtaanmyymälä-meininkiin ja pienenä suosikkini oli Jyväskylän Vaajakoskella Pandan tehtaanmyymälä, jonne viimeksi ennen juhannusta yritin houkutella Tommia. (Ainiin ja Arabian tehtaanmyymälä on myös paras, vaikkei nyt ruokaan liitykään!)

Fazerilasta ei löydy (ainakaan enää puolenpäivän jälkeen) buffet-muotoista brunssia, mutta valikoimassa oli erillinen kesäbrunssi, johon sai valita purtavaa eri kategorioista vitriinin takaa. Erilaisia leipiä, täytettyjä croissanteja, kakkuja, käsintehtyjä kovehteja, keittiöstä tuotava munakokkeli tai salaatti ja kahvi. Otettiin tuo brunssi puoliksi ja olimme molemmat silti sen jälkeen aivan ähkyjä! Mutta oli aivan superhyvä! Haaveilen jo meneväni tuonne uudestaan. Vinkkiniä kuitenkin, että kannattaa pantata nälkää ainakin ennen tuota brunssia 😀 En muista milloin olisin viimeksi syönyt aamiaiseksi croissanteja (jos nyt jotain lentokoneen aamiaisen kylkiäistä ei lasketa, lol) ja tuli aivan mieleen meidän viimeisin Biarritzin reissu kun fiilistelin sitä kuinka Biarritz tuntui kuin kodilta ja olin aivan varma, että muutamme sinne vielä. Aamupalalle menin melkeinpä joka aamu erääseen läheiseen kahvilaan, otin perinteisen ranskalaisen aamupalan (eli croissantin, hilloa, tuorepuristetun appelsiinimehun ja erikoiskahvin) ja mietin, että kylläpä olisi elämää asustella täällä ja syödä joka päivä croissanteja. Haha.

Takaisin Fazerilaan, joka oli itseasiassa todella kiva kokemus! Paikan päällä järjestetään opastettuja Fazer Experience-kierroksia (maksullinen), jonka aikana tutustutaan yrityksen toimintaan, historiaan, maistellaan tuotteita ja lopuksi saa mukaansa vielä tuotekassin. Emme siis käyneet kierroksella, mutta jostain syystä alkoi se houkuttelemaan ja ilmeisesti muitakin, koska kuulin infotiskin työntekijän sanovan eräälle naiselle, että päivän kierrokset on jo myyty täyteen. Mietimme, että melkoisen nerokasta markkinointia kun ihmiset maksavat rahaa siitä, että pääsevät kuulemaan yrityksestä ja tuotteista. Siinä määrin siis, että näille kierroksille on näköjään ainakin ajoittain jopa tunkua! 😀 Fazerilasta löytyy tosiaan myös myymälä, josta saa ostaa about jokaikistä Fazerin tuotetta ja jopa minä olin jokseenkin innoissani siellä kiertelemässä, vaikken juurikaan edes syö karkkia. Fiilistelin tuota Fazerin vierailua (ja brunssia) vielä illallakin, hah!

Fazerilla oli muuten myös hyvä selfie-piste! 😀

Asumme sen verran lähellä Vantaan rajaa, että monesti tulee asioitua Vantaan puolella sen sijaan, että lähtisi esimerkiksi keskustaan ostoksille tai hoitamaan asioita. Nyt kesällä olen pyöräretkillä löytänyt itseasiassa vaikka mitä kivoja paikkoja Vantaan puolelta! Viikonloppuna kun pohdimme niin totesimme, ettei Vantaan kohteita promota juuri missään. Monet ehkä tietävät Heurekan, Helsinki-Vantaan lentoaseman, Jumbon ja Ikean, mutta siinäpä se. Ainakaan omalle kohdalleni ei ole kuluttajana tullut koskaan vastaan mitään Visit Vantaa-materiaalia. Tässä olisikin potentiaalia! Saada ihmiset vaikka Helsingin puolelta tutustumaan enemmän kivoihin pieniin paikkoihin Vantaan puolelle, koska olen itse ainakin monesti törmännyt siihen olettamaan, ettei Vantaalla ”ole mitään” ja itsekin matkailumarkkinoinnin kohderyhmään kuuluvana altistuisin mielelläni enemmän Vantaan lähimatkailun promoamiselle. Etenkin kuin monilla saattaa olla tietynlaisia olettamuksia kaikesta kehän ulkopuolella.  Konkreettiset listaukset esimerkiksi kivoista brunssipaikoista, kirpputoreista, erikoisemmista museoista, luonnonsuojelualueista ja ulkoilu- tai pyöräilyreiteistä voisivat houkutella varsinkin nuoria aikuisia vaikkapa viikonloppuisin enemmän Vantaan puolelle Helsingistä ja Uudenmaan sisältä. Näitä kivoja poimintoja kyllä löytyy jos menee itse tutkimaan Visit Vantaan sivuja tai Instagramia, mutta sinnekin ajauduin itse siis juuri äsken asiaa tässä pohtiessani. Tässäpä siis pieni kehitysidea Vantaan kaupungille! Olisi kiva saada Vantaalle enemmän some-edustusta ja nostaa esille vahvemmin niitä kivoja juttuja.

 Poikkesimme muuten viikko takaperin sunnuntaina helleaallon päätteeksi uimaan Sipoonkorven Storträskiin ja vähänkö olin innoissani! Sipoonkorven kansallispuisto on ollut ehkä lemppariasiani koko kesässä, tämä sunnuntainen oli jo kolmas kerta siellä kesän aikana. Tänä kesänä olen jostain syystä innostunut erityisesti kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden bongailusta ja yhtäkkiä tuntuu, että niitä paljastuu aivan joka paikasta. Sipoonkorvessa olen käynyt pari kertaa pyörälenkillä ja samalla (taas kerran) ihmetellyt sitä kuinka siistejä paikkoja (ja peltomaisemia) löytyy ihan pyörämatkan päästä Helsingistä.

Rakastuin tuohon mini-saareen! Mäkin haluan <3

Monet Sipoonkorven reiteistä ovat pienen lapsen kanssa talsittavaksi ehkä vähän liian pitkiä, mutta Tommi bongasi omalla pyörälenkillään reitin Storträskille ja sinne siis suuntasimme. Parkkialueelta oli 1.5km kävelymatka itse Storträskiin ja todella kauniit maisemat. Mitään varsinaista hiekkarantaa ei tuolta löydy, mutta kiva pieni taukopaikka, josta oli helppo pulahtaa veteen (joka muuten oli todella lämmintä!). Tässäpä siis yksi kesän retkivinkki lisää!

 

Oletteko käyneet Sipoonkorvessa tai Storträskissä? 🌞

Entä onko teillä vinkkailla salaisia Vantaa-helmiä?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Mutta mitä tapahtui sometauolla?

Hei kaikki ja ensinnäkin pahoitteluni tämmöisestä viikkojen ”katoamisesta”. En alunperin suunnitellut pitäväni minkään sortin sometaukoa, mutta järkyn pääsykoeuurastuksen ja muutenkin jonkin asteisen post-koronakriiseilyn jälkeen koin, että pieni irtiotto olisi paikallaan. Pahoitteluni, etten erikseen infonnut tästä ja olenkin lähipäivinä saanut useita huolestuneita viestejä, että onko kaikki kunnossa kun mitään ei kuulu. Yritin itseasiassa useampaankin otteeseen raapustaa tänne kuulumisia, mutta jostain syystä en koskaan saanut niitä julkaistuksi asti. Tänään tuntui kuitenkin jostain syystä sopivalta ajalta yrittää tehdä jonkinlaista paluuta blogitekstien pariin. Kaikki on kuitenkin vallan mainiosti ja tauko on ehdottomasti tehnyt hyvää! En edes muista milloin olisin ollut näin kauan poissa blogista? Luultavasti en koskaan tai ainakaan vuosiin. Tässä on kuitenkin käynyt niin hullusti, että olen kohta parin viikon ajan jopa lomaillut aivan virallisesti, tämäkin varmaan ensimmäistä kertaa vuosiin. Hullua! Siis ilman sen kummempia velvollisuuksia, to-do-listoja tai suorittamista. Onpa muuten ollut aika ihanaa! Jopa äitini hämmästeli, että olenko tosiaan onnistunut heittäytymään ihan kunnolla lomamoodiin 😀

Joku saattaa muistaa, että olen jo viime talvesta saakka pyöritellyt mielessäni irtiottoa somesta, mutta semmoiselle ei vain tuntunut aikaisemmin löytyvän sopivaa rakoa. Kotona eristyksissä vietettyjen viikkojen aikana alkoi some ahdistaa jostain syystä yhä enemmän. Paikallaan junnaava arki ja tismalleen samaa toistavat päivät turhauttivat, eikä oikeastaan tuntunut, että olisi ollut mitään annettavaa tänne, saati sitten inspiraatiota keksiä aiheita, jotka poikkeusarjen keskellä olisivat niitä, jotka oikeasti veisivät ajatuksia muualle epävarmuuden ajanjaksolla. Ja näin jälkeenpäin ajateltuna täytyy todeta, että siinä vaiheessa kun instan päivittäminen ahdistaa tai tympii jo kolmatta viikkoa putkeen, olisi tauko ollut paikallaan jo aikoja sitten. Eikä siinä, hassua kyllä kuinka elämä ilman somea on tuntunut todella vapauttavalta, vähän kun olisi palannut ajassa taaksepäin 20 vuotta ja tuntuu niin hullulta sanoa näin haha (vaikkakin olen jonkin verran muiden päivityksiä katsonut kerran tai pari päivässä, kuitenkin vähemmän kuin yleensä). Päivistä ja tilanteista on nauttinut aivan eri tavalla kun ei ole käynyt mielessä, että tästä voisi päivittää jonnekin, kokenut tarpeelliseksi käydä katsomassa Instan statseja tai tykkäyksiä. Ehkä vuoden avartavin kokemus ;D Okei, tämä kuulosti jo siltä, että olisi ollut joku ongelma somen käytön kanssa, haha.

Bisajärvi, Sipoonkorpi

Mitäs sitten olen puuhaillut viime viikkoina? En ole oikeastaan vieläkään poistunut kotiympyröistä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Ostin taannoin itselleni maastopyörän, jonka vuoksi ajoimme Tommin kanssa Redin XXL:ään, joka on tähän mennessä lähimpänä keskustaa mitä olen käynyt sitten helmikuun. Ainiin ja ensimmäinen kertani ikinä kauppakeskus Redissä. Kertonee ehkä jotain siitä, etten nykyään oikein harrasta ostoskeskuksia. Pyörällä on tullut tehtyä pidempiä retkiä, tänään kävin ajelemassa 24km lenkin Kuusijärvellä ja Sipoonkorven kansallispuistossa, ihan parasta! Sinänsä koko pyörän ostoprosessin saaminen päätökseen on jo jonkinlainen ihme, jahkailin viikkoja maastopyörän ja hybridin välillä, tuskailin sitä ettei oikeaa runkokokoa ollut saatavilla silloin kun vihdoinkin löytyi täydellinen pyörä ja sitä rataa. Nyt on kuitenkin pyörä hommattu ja tarkoitus syksyllä ajella ekaa kertaa vuosiin työmatkoja pyörällä julkisten sijaan. Radikaaleja juttuja siis meneillään!

Noin muuten olen käynyt lenkkeilemässä, löytänyt uusia lenkkimaastoja ja lukenut kirjoja (huom lukenut, en kuunnellut :D), jotka ovat roikkuneet aivan liian pitkään lukulistalla. Napero palasi pari viikkoa sitten hoitoon ja tästä syystä olemme nyt poikkeuksellisesti olleet päivisin miehen kanssa kaksin kotona, tämäkin ensimmäistä kertaa vuosiin. Ympäri vuorokauden yhdessä vietettyjen kolmen kokonaisen kuukauden jälkeen totesimme, että lapsi kaipaa jo ikäistään seuraa ja kodin ulkopuolista tekemistä, jonka vuoksi koimme hoitoon paluun hyväksi ideaksi ainakin näin alkukesäksi. Moni asia kun on edelleen avoinna loppukesän suhteen ja päivä/viikko kerrallaan-elämä jatkuu osittain vielä ainakin meillä.

Semmoisia kuulumisia tänne siis!

 

Mitäs teille pitkästä aikaa? ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.

Julkaistu

Pienet jutut, jotka tuovat iloa arkeen juuri nyt

Tämä ja viime viikko ovat vierähtäneet jonkin sortin nuutuneisuudessa. Ehkä syy on tässä jo viikkoja kestäneessä korona-arjessa tai yleisesti jotain kevätväsymyksen tynkää? Luin juuri viime viikolla lehdestä jonkun jutun lukijoiden kokemuksista ja havainnoista poikkeusajalta, esiin nousivat ainakin esiin hiipivä saamattomuus ja väsähtäminen, ehkäpä on kyse jostain vastaavasta? Onko teillä moisia havaintoja? Jotenkin kamala jumitus päällä! Tajusin, etten ehtinyt edes kirjoitella vappukuulumisia ja totuushan on, ettemme tehneet mitään sen kummempaa. Tai siis hengasimme kotona, pihalla, puhalsimme saippuakuplia, katsoimme Netflixistä Rahapajaa ja syötiin herkkuja. Ainiin ja ajettiin pojan sähköautolla hurjasti päiväkodin aidan taakse moikkailemaan ikkunasta vilkuttavia tarhakavereita samalla kun kävin noutamassa sieltä pojan kumisaappaat kotiin. Olemme tosiaan ilmoittaneet lapsen poissaolevaksi päivähoidosta ainakin kesäkuun loppupuolelle saakka. Toivon mukaan pysytään siis tässä aikataulussa, vaikka tulevien viikkojen rajoitusten höllentäminen hieman jännittääkin.

Mun kotiasu jo toista kuukautta putkeen: Davidan kashmirpöksyt ja musta toppi 😀 Mulla ei tosin itselläni ole mitään ongelmaa tämän pukeutumisen kanssa, voisin tilata noita villapöksyjä parit lisää ja jatkaa näin loputtomiin. Saattaisi tulla pian puolisolta hieman sanomista 😀

Oikeastaan on ruoka ollut ainakin minulla näinä viikkoina varsinainen innostaja! Olen varma, että lohturuoan merkitystä tämmöisissä oloissa on tutkittu, itse ainakin huomaan päivä toisensa perään kuinka haaveilen siitä, mitä hyvää voisin tehdä ruoaksi sen sijaan kun normaalisti ehkä mietin, että missä sitä voisi käydä tai tehdä, haha. Ainiin ja kitkinhän vähän rikkaruohoja meidän pihasta. Heti kun vain uskaltaa niin olisi tarkoitus käydä ostamassa jotain kivoja pihakasveja ja ehkä kehitellä jonkin sortin terassikeidasta, jos nyt siis innostun.

Tänään listailin asioita, jotka tekevät minut iloiseksi juuri nyt. Ettei nyt vain menisi tämän tilanteen jaaritteluksi, taas 🙂

 

Hiljaiset aamut, joista olen yrittänyt ottaa taas tavan heräämällä aikaisin. Kerroinhan, että meidän aamurytmi on venynyt siihen, että heräämme helposti vasta yhdeksältä koko perhe. Nyt olen laittanut kellon soimaan kasiksi ja kumma kyllä – herännyt taas itsekseni kuuden-seiskan pintaan. Ainakin välillä 😀

Aurinko, tottakai. Pääsin jo kerran ottamaan hetkeksi terdelle aurinkoa bikineissä, ilman että edes paleli, joten kesäkausi kai jollain asteella startattu! Haettiin myös meidän riipputuoli varastosta terassille ja siinä onkin tullut istuttua melkeinpä päivittäin.

Olen pyrkinyt tekemään enemmän juttuja, joita tulee tehtyä nykyään harvemmin tai joista on pitkä aika. Kuten nyt esimerkiksi ostanut kaupasta ananaksen näin paratiisikaipuussani. Ja tehnyt tsatsikia, leiponut muffinseja ja mitäköhän vielä. Ainiin! Tehnyt pizzaa täytteillä, joita ei ole aikaisemmin tullut mieleenkään laittaa kotitekoiseen pizzaan: Aurajuustoa ja päärynää. Huhheijaa, kuinka hyvää. Pizza kiilasi ehdottomasti parhaimpien pizzojen joukkoon ikinä, vain tryffeliöljy puuttui. Pakko tehdä taas tänään!

Eilen kaivoin pitkän tauon jälkeen kaapista sormivärit ja taiteilimme pienen kanssa. Lopussa vähän innostuttiin noiden kädenjälkien kanssa, lupasin että voidaan kehystää hienoin teos lastenhuoneen seinälle. Tajusin myös eilen, ettei meiltä löydy ollenkaan vesivärejä, täytyy jossain vaiheessa uskaltautua kaupoille tai urkkia niitä netistä pojalle. Jos teillä tulee mieleen hauskoja koti-aktiviteetteja lapsen kanssa niin saa vinkkailla uusista jutuista! Viime viikolla harjoiteltiin muistipelin kanssa, täytyykin taas tänään kaivaa ne esiin.

Pari viikkoa sitten aloin pitkästä aikaa myös pidentämään juoksu- ja hölkkälenkkien pituutta. Pitkään on tullut lenkkeiltyä keskimäärin 7km mittaisia pätkiä, mutta nyt olen pyrkinyt parhaani mukaan 9 kilsan matkoihin. Siitä onkin vuosia kun olen yltänyt kymppeihin. Hassua kuitenkin kun joskus oli ihan perushommaa juosta kymppikilsa jopa tuntiin, nykyään en jaksaisi ikimaailmassa. Tai ehkä kohta taas kun pääsee tämän treenin makuun taas kunnolla ja haastaa itseään pois siitä, mihin on tullut pitkään totuttua. Jätin Garminin hyvinvointikellon kotiin Uuden-Seelannin reissun ajaksi ja kuukauden tauon jälkeen olen saanut hurjasti liikuntainspistä aktiivisuuden seuraamisesta kellon ja Sportstrackerin avulla. Ehkäpä nyt laitan seuraavaksi tavoitteeksi yltää viimeistään kesäkuussa taas niihin kymppikilsoihin!

Poika on näiden kotiviikkojen aikana tomeroitunut jotenkin oikein olan takaa ja on niin isoa poikaa jo. Parasta on kun pieni kömpii viereeni nojatuoliin ja köllötellään siinä yhdessä vierekkäin, vaikka tekeekin jo vähän ahdasta.

Yksi mun lemppariherkuista viime viikkoina on ollut kotitekoiset bataattirandet (runsaalla oliiviöljyllä) ja nimenomaan niin, että sirottelen niiden päälle uuniin viimeiseksi 10 paistominuutiksi murennettua fetajuustoa. Niin hyväää!! Voisin syödä niitä päivittäin. Parasta paistetun lohen kanssa, nam! Viime viikolla tein pitkästä aikaa kotitekoista guacamolea, josta tuli aivan superduperhyvää. Täytyy taas tehdä useammin! Ohje löytyypi täältä. Ah, ainiin ja tsatsikiakin tuli väkerrettyä viikonloppuna kun paistettiin ahventa ja perunoita. Se vasta olikin hyvää (varsinkin myöhemmin sipsien kanssa :D)!

 

Mitkä pienet jutut ovat viime aikoina tuoneet iloa teidän arkeen? ✨

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Julkaistu

Huhtikuun parhaita juttuja

Huhtikuu on ollut ainakin omassa mielessäni aina semmoinen talven ja kevään jakava kuukausi, jolloin ryhdytään odottamaan kesää, aloitellaan ehkä juoksulenkkejä tauon jälkeen (jota esim tänä talvena ei edes tullut :D) ja grillaillaan ensimmäisiä kertoja. Tai näin ainakin meillä. Ainiin ja huhtikuu on usein myös aurinkokauden korkkausta, jolloin hengailen ensimmäistä kertaa bikineissä terdellä, jos siis käy hyvä tuuri kelien suhteen. Olen perinteisesti ollut huhtikuussa aina reissussa, viime vuonna Balilla ja sitä edellisenä vuonna Malediiveillä. Tänä vuonna vietetään kevät hyvillä mielin kotona, vaikka ehkä ajatuksen tasolla ennen tätä kaikkea pienestä kotimaan tai pohjoismaisesta kevätreissusta haaveilinkin. Näin on kuitenkin varsin hyvä ja havahduin jotenkin vasta tällä viikolla faktaan siitä, että huhtikuu on jo puolivälissä ja parin viikon päästä on vappu!

Sillä välin listailin kuitenkin muutamia huhtikuun ja kevään kynnyksen parhaita juttuja, ehkäpä joku teistäkin yhtyy näihin?

 

Hyvä ruoka ja leipominen. Parsakausi on yksi kevään parhauksista! Grillasimme viime viikolla ensimmäistä kertaa ja Tommi kokkasi meille parasta ruokaa sitten kotiinpaluun: Grillattua lohta ja parsaa kotitekoisen bearnaisekastikkeen kera. Bearnaise on ehdottomasti kastike-suosikkini ja voisin syödä sitä about kaiken kanssa, haha. Nämä muutama viikko kotiinpaluun jälkeen ovat muutenkin hujahtaneet suosikkiruokia, kuten lohikeittoa, pastaa ja kotitekoisia lohkoperunoita (namiii) syödessä. Olen tässä kuussa myös leiponut ennätyspaljon: Korvapuusteja, siemensämpylöitä ja kotitekoista pizzaa. Juuri parhaillaan mietinkin, että mihin seuraavaksi käyttäisin jääkaapissa kököttävän hiivan 😀 Mustikkapiirakkaakin tekisi hurjasti mieli!

Käsityöt. Koska vietämme tällä hetkellä aikaa pääasiassa kotona, olen tehnyt myös ennätyspaljon käsityöjuttuja. Välillä on ihana kyhätä niitä helppoja ”aivot narikkaan”-töitä, mutta nyt olen pyrkinyt myös opettelemaan hieman haastavaampia töitä ja uusia juttuja, kuten villapaidan raglan-kavennuksia 😀 Olen myös intoutunut eri (tietysti mahdollisimman yksinkertaisten ja päästä keksittyjen) raita-kuvioiden suhteen ja pyrkinyt ensisijaisesti keksimään juttuja, joita voisin tehdä kotona löytyvistä jämälankakeristä. Seuraavia haaveprojekteja on neuloa ensimmäinen villatakki ikinä ja testata raglan-villapaitaa myös aikuisten koossa! Viikonloppuna muuten luvassa taas käsityöohjetta ✨

Sarjamaratonit ja hömppää telkkarista. Ennen reissua saimme katsottua kaikki jaksot Sorjosesta ja Rahapajan ensimmäiset kaksi kautta. Nyt kotiin palattuamme jatkettiin Rahapajan seuraavalla kaudella, jota ennen oli tietysti aivan pakko katsoa Tiger King, jota kirjaimellisesti oli aina pakko katsoa useampi jakso putkeen vain siksi, että oli kerta toisensa jälkeen yhtä äimän käkenä siitä, että mitä hittoa just tapahtui ja voiko tämä kaikki muka oikeasti olla totta (tai yleisesti koko homma siitä, että noin monet ihmiset Jenkeissä haluavat tiikereitä ja muita suuria kissaeläimiä lemmikeiksi, tosiaankin sairasta, että moinen edes on laillista :D). Ensin nauratti, mutta sitten tulin lähinnä surulliseksi.

En olisi halunnut myöntää, mutta kaiken tämän ohella olen katsonut Ex on the beach Suomea ja todennut suunnilleen joka jakson kohdalla, että miksi hemmetissä edes katson tätä, haha. Tähän vielä dokkarivinkki Yle Areenasta: Silicon Valley, Baby! Dokumentti kertoo suomalaisesta startup-yrittäjästä, joka lähtee tyttöystävänsä kanssa Piilaaksoon kehittämään yritystään. Itseäni kiehtoo suuresti Piilaakson startup-kulttuuri ja oikeastaan juuri siitä syystä, kuinka kreisiä se on. Tuo dokumentti oikeastaan kiteyttää kaiken nuorten startup-yrittäjien elämästä ja siitä, ettei Piilaaksossa oikeasti millään muulla ole väliä kuin sillä, kuinka paljon tunteja vuorokaudesta omistat työnteolle vain toivoaksesi, että vaivannäkö (ehkä) joskus kantaa hedelmää. Kreisiä!

Päivittäiset tunnin mittaiset kävely- ja juoksulenkit ovat olleet rutiinina reissun jälkeen, ettei nyt menisi aivan sohvalla löhöämiseksi tämä kotoilu. Olemme retkeilleet kävellen metsään myös koko perhe ja tehty Tommin kanssa jonkin sortin kuntopiiriä metsässä puun rungoilla kuntosalin puutteessa 😀 Kuinka ikävä voikaan olla muita liikuntamuotoja juuri silloin kun niihin ei ole mahdollisuutta? Olen haikaillut erityisesti kuntosalin ja uimahallin perään, vaikkei tässä lenkkeilyssäkään tietty mitään vikaa ole. Pitäisi ottaa jonkin sortin rutiini kotijumpasta ja kevyestä lihaskunnosta, toistaiseksi olen yksinkertaisesti ollut liian laiska siihen!

Sen sijaan, jutut jotka eivät ole huhtikuussa ehkä olleet niitä lemppareitani ovat järkky siitepölyallergia, ajoittainen jumitus ja saamattomuus kotona hengaillessa, sekä lähes päivittäinen sotku. Ehkäpä näistä nyt tämän kerran selvitään. Vastaavanlaista mahdollisuutta kotihengailuun kun ei välttämättä tule enää koskaan! 🙂

 

Mitkä ovat olleet teillä huhtikuun parhaita juttuja? ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

(Karanteeni)viikon parhaita juttuja

Ensimmäinen karanteeniviikko takana meidän perheellä ja tähän mennessä ovat fiilikset olleet oikeastaan melko ”tavalliset”. Tai siis oikeastaan voisi tämä olla itselläni aivan tuiki tavallinen etätyöviikko kotona, paitsi että olemme koko perhe koolla, joka tietty on tuonut välillä pientä haastetta työntekoon, heh. Ainiin, eikä ole tullut käytyä kaupassa tai oikeastaan missään muuallakaan, jossei metsälenkkejä lasketa. Olen pyrkinyt heti kotiin palattuani ottamaan rutiinia tunnin lenkeistä, jotka ovatkin olleet ihan aamujen parhautta! Hassua kuinka hiljaista ulkona on ollut ja vaikka olenkin aina ottanut jonkun lenkkipolulla kohdatessani jopa hieman ylimitoitetun turvavälin on lenkkeily kuitenkin tuonut tietynlaista ”normaaliutta” tähän tilanteeseen. Oikeastaan ainut hetki kun päivän aikana olen todella unohtanut koko tämän koronahärdellin, on ollut juuri se tunti, jonka olen viettänyt ulkoilmassa kävellen tai hölkäten.

Tämän viikon muita parhaita juttuja ovat olleet..

 

Uudet tuulet käsityöjutuissa. Nyt on useampi käsityöprojekti meneillään, kuten virkattu boholaukku, villasukkia ja vihreäraidallinen villapaita pojalle, jonka aloitin itseasiassa hieman hetken mielijohteesta kaiveltuani lankajemmoista yksittäisiä keriä, jotka voisin käyttää pois. Muita kässähaaveita keväälle ovat mm. neuletakki ja pitkä neulemekko.

Päivän piteneminen ja valoisammat aamut ovat olleet ihana piristys kotiin palattuani. Ikuinen marraskuu on siis vihdoin ja viimein väistynyt, haha! Mitään kamalaa kriisiä ei ainakaan vielä toistaiseksi ole iskenyt tästä kylmemmästä ilmasta, mutta kieltämättä olen lähiviikkoina haaveillut melkoisesti Cookinsaarille paluusta, näin siitä jopa tässä eräs yö unta ja on ollut välillä pakko käydä lukemassa netissä Cook Island News ja mitä siellä tapahtuu, haha. Jotenkin niin symppistä, että saarilla uutisoidaan asioista, jotka harvemmin ylittäisivät minkään sortin uutiskynnystä muualla maailmassa, aika perusjutuista siis. Ehkä siksi tykkäänkin käydä niitä kurkkimassa. Luin muutama viikko sitten reissussa Liza Marklundin Helmifarmin, joka sijoittuu juurikin osittain Cookinsaarille. Tuo kirja oli itseasiassa ainoa, jota en ollut vielä Marklundilta lukenut ja oikeastaan unohtanut koko kirjan, joka joskus oli lukulistallani.

Tiesin sen sijoittuvan jollekin atollille, mutten ollut ottanut selvää niin tarkasti ja olin aivan intona kun bongailin kirjasta ties mitä tuttuja juttuja, kuten meidän Rarotongan hotellin, muutamia paikallisjuttuja, joista olin lukenut ennen reissua ja myös Cook Island Newsin, haha! Ainiin ja Cookinsaarilla ei ole vielä yhtään koronatapausta, jee! Oikeastaan se on yksi niistä asioista, jonka vuoksi käyn välillä uutisia lukaisemassa. Ja ps. EN KESTÄ! Kurkatkaapas tämä juttu. Kolmen tunnin laivamatkan päähän Aitutakista haetaan kahta henkilöä (tai pariskuntaa) puhdistamaan ja pitämään huolta Manuaen asuttamattomasta atollista. OKEI omg! Unelmajuttuni ikinä. Harmi vaan, etten ainakaan toistaiseksi oikein istu noihin hakukriteereihin monitoiminaisesta, joka handlaa kaiken veneilystä ja remppahommista kalastukseen, sekä sähkötöihin 😀 No mutta jokatapauksessa- jetlagikin alkaa tässä hiljalleen väistyä ja olo olla normaali paluun jälkeisen pöhnän jälkeen.

Kyselin teiltä Instan puolella leipomisvinkkejä ja sainkin hurjasti hyviä ideoita tulevien viikkojen leipomisiin! Leivontatarvikkeiden ollessa tällä hetkellä kotona hieman rajalliset, päädyin leipomaan nyt ensin korvapuusteja, jotka olivat itseasiassa alkuperäinen himotukseni. Heittäydyin siis kirjaimellisesti pullantuoksuiseksi kotimammaksi, heh. Korvapuustien perusohjeen löydät esimerkiksi tästä vanhasta postauksestani. Seuraavaksi tekisi mieli testata erityisesti churroja ja banaanileipää, jotka olivat ehdotustenne joukossa! Saa heittää myös muita leivontaideoita tuleville viikoille 🙂

Olen muuten myös syönyt näitä pullia aamupalaksi about kolmena päivänä, ups 😀

Semmoisia juttuja meidän viikkoon!

 

Kivaa sunnuntaita 🌸

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.