Julkaistu

Viime viikon parhaita ja sekalaisia arkikuvia

Viime viikko on piti sisällään sadetta ja aurinkoa. Tuntuu todella hullunkuriselta pakata tammikuussa mukaansa sateenvarjo töihin lähtiessä. Tiedän, tänä talvena (tai kutsuisin tätä enemmänkin loputtomaksi syksyksi) olen marissut ennätyspaljon sään suhteen, mutta onhan tämä nyt aika karseaa! Hassua ajatella, ettei minulla ole mitään varsinaista talvea vastaan (siis lunta, aurinkoa ja pikkupakkasia), mutta tämmöinen epämääräinen märkä ja hämärä alkaa jo olla liikaa kenelle tahansa. Manailtuani moneen otteeseen perheemme flunssakierteestä, on pikkuinen taas kerran flunssassa ja sain onneksi siirrettyä omat pari palaveriani tänään puhelinpaltsuiksi, jotta voin jäädä naperon kanssa kotiin. Itse uskon siihen, että syyllinen näihin loputtomiin flunssiin on ehdottomasti ollut tässä lämpimässä talvessa.

Mitäs puuhailtiin viime viikolla? Viikonloppu vietettiin rauhallisesti kotona chillaten. Viimeistelin pojan huonetta (postausta tulossa tällä viikolla), leivoin niitä keto-laskiaispullia, joiden ohjeen julkaisin eilen ja käytiin lauantaina pitkästä aikaa kiertelemässä Jumbossa, koska piti hoitaa erinäisiä pikkujuttuja, kuten käydä ostamassa pojan uuteen sänkyyn aluslakana, pakkaustarvikkeita pipoille ja ottamassa pojalle kuva uuteen passiin! Edellisen kerranhan kävimme tämän kanssa passikuvassa 2kk iässä, joten ymmärrettävästi oli meininki tällä kertaa hieman eri kuin pienen vauvan kanssa 😀

Eilen kartoitimme alustavasti Uuden-Seelannin reittiä ja Airbnb-majoituksia. Ja täytyy sanoa, että Uudesta-Seelannista löytyy niin upeita Airbnb-kämppiä, etten kestä! Haaveenani on edelleen muuttaa joskus Uuteen-Seelantiin ja jokunen aika sitten selailinkin netistä tietoa viisumiseikoista. Kuulemma työviisumien saanti vaikeutuu tänä vuonna ja viisumeita myönnetään pääasiassa vain niihin ammatteihin, joista on maassa kova pula. Kuten esimerkiksi maatalouteen, joka ei ehkä aivan ole oma alani, haha. Ajattelin jossain vaiheessa tehdä postauksen pienistä ja suurista haaveistani, johon listailen mahdollisesti myös ideoita, joita minulla olisi jos joskus kaukomaille päätyisimme.

Tässä muutamia viikon parhaita juttuja…

Uusi viikonloppujen mättöruokasuosikkini: Itsetehdyt bataattiranskalaiset fetajuustolla! NIIN HYVÄÄ! Bataatin ja fetajuuston yhdistelmä on tällä hetkellä suurin ruokahimotukseni. Viikonloppuna tein tätä taas ja paistoin vielä kylkeen palan uunilohta – toimii!

Rahapaja Netflixistä. Tommi alkoi katsomaan espanjalaista Rahapajaa jo kauan ennen minua ja sai suostuteltua, että kirisin tämän kiinni katsomalla pari ekaa tuotantokautta. Alkuun olin skeptinen, mutta sarjan kaksi ekaa kautta olivat superhyviä! Kolmas ei aivan vakuuta (toistaiseksi), mutta annan sillekin mahdollisuuden. Jos etsitte uutta katsottavaa Netflixistä, suosittelen.

En ollut alkuun lainkaan innostunut Triplasta, mutta nyt käytyäni siellä kahdesti syömässä, olen aivan koukussa Triplan ravintolatarjontaan. Siellä on nimittäin vaikka mitä! Joululomalla kävimme korealaisessa BBQ:ssa East Marketissa (parasta ruokaa pitkään aikaan!!!!) ja nyt viime viikolla kävin matkamessujen yhteydessä pizzalounaalla työkaverin kanssa Triplan Capperissa. Eniten olen kuitenkin huolissani siitä, kuinka monta halpamuotiliikettä yhteen kauppakeskukseen on saatu tungettua? Huhheijaa, tunteepa sitä itsensä vanhaksi kun noin jokatoinen ketjuliikkeistä on itselleen täysin tuntematon. Mistä näille kaikille edes löytyy asiakkaita…?

Matkamessuilla olin todella iloinen siitä, kuinka esillä kotimaan matkailu oli tänä vuonna! Messupisteitä kierrellessä aloin haaveilla matkasta Kainuuseen, Kolille, Sompioon huuhtomaan kultaa ja vaikka minne muualle. Ulkomaiden pisteet eivät tänä vuonna ihan kamalasti vetäneet puoleensa, koska edustusta ei ollut mailta tai kohteilta, jotka minua eniten kiinnostavat, mutta muutamilla kojuilla tuli käytyä piipahtamassa.

Perjantaina bongasin aivan mielettömän kauniin auringonnousun ja itseasiassa tänään taas. Rakastan auringonnousua ja laskua yli kaiken, enkä malta odottaa millaisia pääsee bongailemaan taas reissusta.

 

Huippua maanantaita! ✨

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Päivän ajatuksenvirtaa ja extemporejuttuja

Mikä ennätys, kaksi päivää putkeen aurinkoa! Näinä harmaina kuukausina olen kaivannut yli kaiken niitä keväisiä ja kesäisiä aamuja kaikessa rauhassa. Auringonnousun ihmettelyä samalla kun istun aamuvarhaisen hiljaisuudessa juoden aamukahviani ja yrittäen saada ajatuksiani kasaan kirjoittamalla. Tiedostan, että blogissa on jo pitkin viime vuoden loppuvuotta ollut melko melankolinen vivahde. Ehkäpä tuo kuvastaa juuri omaa elämänvaihetta, joka on paljolti mennyt lähes totaalisen umpikujan ja oikeiden valintojen pohtimisen välillä. Haluan kirjoittaa asioista rehellisesti, koska väittäisin meidän kaikkien kokevan ajoittain näitä kausia. Ellei nyt vuosittain, niin ainakin muutamaan otteeseen elämän varrella. Ja toki taas sadannen kerran, se on täysin normaalia. Ennen kaikkea kuitenkin inhimillistä.

Juttelin tällä viikolla itseasiassa juuri erään työkaverini kanssa siitä, kuinka joillekin tyypeille on varsin luontaista ilmaista ja jäsentää ajatuksiaan esimerkiksi päiväkirjan muodossa. Itse en ole kirjoittanut päiväkirjaa sen jälkeen kun aloitin blogini (eli yli 10 vuotta sitten), mutta nuorempana kirjoitin päiväkirjoja vuosikausia. Itselleni se oli todella tärkeä kanava saada purkaa mieltään, joka yleensä johti oivalluksiin ja tietynlaiseen rauhaan kun jokin murhe tai ajatus oli saatu kirjoitettua ylös. Olenkin miettinyt, että aloittaisinko päiväkirjan kirjoittamisen taas uudelleen? Halukkuutta siihen toki löytyisi ja samoin mahdollisuus kirjoittaa asioista, jotka tuskin koskaan päätyvät blogiin tai kenenkään muunkaan silmäparien luettavaksi. Varmaan vuoden ajan olen kerta toisensa jälkeen päättänyt kaivaa vanhat päiväkirjani kaapista ja käyttää hetki siihen, että lukisin niitä läpi. Mutta toisaalta, haluanko nostaa esille myös niitä vanhoja kipeitä haavoja? Vielä toistaiseksi en lukuisista yrityksistä huolimatta ole sinne saakka päässyt, mutta täytyypi viimeinkin laittaa ensi viikon agendalle!

Ja nyt kun ajauduin tuumailemaan ajatusten jäsentämistä ja viitaten aikaisempaan postaukseeni tästä ihme kriisivaiheesta, täytyy todeta että juuri tällä hetkellä kaipaan maailman eniten jonkinlaista tuumaustaukoa. Kaikesta. Oikeastaan kaipasin sitä jo pitkin loppuvuotta maailman eniten. Pientä, edes vajaan viikon irtiottoa arjesta saadakseni ajatuksiani jäsenneltyä ja jonkin sortin järjestykseen. Tuntuu, että arki on nykyään kaoottista ja nimenomaan liian kaoottista sille, että ehtisi pysähtyä omien ajatustensa äärelle ainakaan niin usein kuin ehkä toivoisi. Tänään vietin pitkästä aikaa kunnon haahuiluhetken. Tajusin junassa matkalla keskustaan, etten ole avannut Spotifytä moneen viikkoon, joka on itselleni todella poikkeuksellista. Kai lähiviikkoina on tullut keskityttyä enemmän äänikirjojen kuunteluun. Päätin sporan sijaan käyttää hetken käppäilyyn ja loppupeleissä olin 30minuutin sisällä syvemmällä jossain teinivuosien muistoissa kuin vuosikausiin kuunneltuani ihan sattuman kaupalla jotain ikivanhoja suosikkibiisejä, jotka olin ehtinyt suunnilleen jo unohtaa. Ihan parasta!

Ja muutenkin, arjessa parhaita ovat muutenkin tämmöiset rauhalliset hetket kun ajaudut haahuilemaan, aivan sattuman kaupalla paikkoihin tai vanhoihin muistoihin. Juuri nyt istun Punavuoren Relovessa ja hoitelen päivän viimeisiä hommia koneella kasaan ennen viikonloppua 🙂

 

Heh, tulipas melkoinen extempore-päivä ja ajatusvirtaa!

Kivaa viikonloppua ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Lomakuulumisia ja helppo uuden vuoden rituaali

Vuosi lähenee loppuaan ja kuten varmasti joka vuosi tähän aikaan, havahdun taas kerran hämmästelemään sitä kuinka nopeasti aika on taas vierähtänyt. Aivan suoraan sanoen ei vuotta 2019 tule ollenkaan ikävä. Oikeastaan on tämä kokonaisuudessaan ollut yksi rankimmista ja ajoittain melkoista vuoristorataa. Tuskailin epäonnen vuotta 2019 jo viime helmikuussa, eikä äkkiseltään tule mieleen toista vuotta, joka olisi ollut täynnä yhtä paljon surua, murhetta ja stressiä, vaikka niiden väliin on toki mahtunut paljon hyvääkin. Itse otan ainakin uuden vuoden enemmän kuin innolla vastaan.

Näinä joulun jälkeisinä päivinä olen ajoittain jo melkein unohtanut missä päivässä mennään – asia, josta tosissaan tietää olevansa virallisesti lomamoodissa! Tapanina kävimme pojan kanssa Heurekassa ihmettelemässä dinosauruksia ja tiedejuttuja, ollaan leivottu pipareita, lisää karjalanpiirakoita, lekitty ahkerasti joululahjaksi saaduilla leluilla ja otettu rennosti. Välillä on tultu valvottua normaalia myöhempään (yli kymmeen, hui!), menty pienen kanssa yhdessä käsikädessä nukkumaan ja nukuttu parina päivänä yli yhdeksään, joka varmasti on jonkin sortin ennätys tälle vuodelle 😀 Olen saanut valmiiksi pari pipoa ja neulotun pannan, ohjeita tulossa heti kun saan jutut kuvattua!

Uuden vuoden irti päästämisen rituaali ✨

 

Näin vuoden loppumetreillä ajattelin vinkata teille eräästä uuden vuoden rituaalista, jota minulle suositeltiin itseasiassa reilu kuukausi takaperin saamassani ensi vuoden astrotulkinnassa. Samainen rituaali on itselleni jo ennestään tuttu ja sopii hyvin sovellettavaksi myös muina ajankohtina, kuten esimerkiksi täydenkuun aikaan, mutta sopii erityisen hyvin näin vaihtuvan vuoden kynnyksellä. Rituaalin voi toteuttaa uudenvuoden aattona tai vaikkapa pari päivää aikaisemmin, kuten itse tein.

Idea on pohdiskella ja listata paperille asioita, joista haluaa alkavan vuoden kynnyksellä luopua, päästää irti tai kenties antaa anteeksi. Itse laadin tämän kirjeen muotoon ja listasin juurikin asioita, joista haluan vuoden 2019 päästää elämässäni irti. Kun kirje on valmis, poltetaan se ulkona ja annetaan tuulen viedä mukanaan tuhkat, sekä samalla myös irti päästettävät asiat. Itse poltin kirjeen pihassamme tekemäni ametisti-amatsoniitti-kristallikynttilän liekillä. Ja heh, heti tuli itseasiassa kevyempi olo kun raivasi tiettyjä asioita alitajuisestikin pois uuden tieltä.

Loppulomalle ja uudelle vuodelle en ole tehnyt sen kummempia suunnitelmia. Huominen vietetään luultavasti kotona perheen ja hauvojen kanssa, jotain pieniä uuden vuoden taikoja olisi kyllä kiva tehdä esimerkiksi taroteilla. Pienenä tykkäsin maailman eniten valaa tinaa, tekeekö kukaan sitä enää? En itse muista, että olisin valanut tinaa melkein kymmeneen vuoteen. Ehkäpä siis kehittelen huomiseksi tämän kirjejutun jälkeen vielä jotain muita omia uv-juttuja!

Semmoisia lyhyitä turinoita tänään. Nyt suihkuun ja keskustaan näkemään erästä ystävääni pitkästä aikaa. Outoa lähteä johonkin tämän melkein viikon kotiympyröissä köllöttelyn jälkeen 😀

 

Kivaa maanantaita, joka tosin ei tunnu ollenkaan maanantailta. Haha ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Lomasuunnitelmia x 10

Ah, minulla alkoi eilen LOMA ja kuinka oudolta tuntuukaan olla pitkästä aikaa kunnolla lomamoodissa! Ihana ajatus lepuutella ja rentoilla seuraavat 2 viikkoa. Meidän joululoman tarkemmat suunnitelmat ovat vielä auki, emmekä ole ottaneet mitään stressiä joulusuunnittelusta muutenkaan. Pidämme edelleen optiona, että saattaisimme lähteä käymään autolla pohjoisessa koko perhe jos sattuisimme saamaan peruutuslistalta mökin äitini lomaosakejuttujen kautta. Ei mitään suuria odotuksia sen suhteen, mutta tuntuuhan joulu täällä harmaudessa kieltämättä hieman ankealta. Varsinkin niiden aikaisempien Lapissa vietettyjen päivien jälkeen, jonka jälkeen olen vain haikaillut takaisin. Ja mitä ihmettä, näin toissapäivänä ulkona kastemadon! Jouduin pimeässä tihrustamaan, että onko se tosiaankin elävä kastemato, mutta mielestäni oli. Että semmoista näin alle viikko ennen joulua 😀

Tässäpä listaa asioista, joita olen suunnitellut tekeväni lomalla:

 

Rentoutua, tottakai! Ei meikkiä, ei hiustenlaittoa tai aikaisia lähtöjä tarhaan yli kahteen viikkoon. Ihanaa! Ajattelin yrittää loman aikana koti-valkaista hampaitani pitkästä aikaa (hyvin tärkeää, haha) ja lotrailla kasvonaamioilla.

Neuloa viime viikolla aloittamaani cropped-merinovillapaita ja saada viimeinkin valmiiksi jämälanka-kaulaliina, jota olen työstänyt jo melkein vuoden. Kaulaliinasta jäljellä enää noin 30cm, joten voiton puolella ollaan. Ohjeita taas tulossa kunhan saan uusia juttuja valmiiksi. Ja pipoihin myös tulossa pientä täydennystä, tällä hetkellä pipoista on jäljellä 1 harmaa.

Pitää jonkin sortin someloma, joka myöskin tulee enemmänkin kuin tarpeeseen. En siis vain sen osalta, etten itse päivittäisi somea, vaan myös niin, että pitäisin myös lomaa muiden sisältöjen skrollaamisesta jomo-mentaliteetilla!

Käydä Heurekan dinonäyttelyssä pojan kanssa. Dinomania ei nimittäin täällä ota laantuakseen. Jossain vaiheessa oli Salama Mc Queen-villitys, sitten Ryhmä-Hau, Oktonautit ja nyt jonkin aikaa on kaikki dinoihin liittyvä ollut aivan ylivoimaisen lempparia. Piirretyistä on YLE Lasten Areenan Dinojuna pyörinyt ihan kohtuullisesti meillä lähiviikkoina. Viime viikolla lainasi pieni kirjastosta dinokirjoja, jotka ovat siis ilostuttaneet nyt aamusta iltaan. Siis jopa niin paljon, että tämä on herännyt aamulla kuudelta mielessään heti ensimmäisenä dinokirja, joka siis luonnollisesti otetaan myös illalla mukaan sänkyyn 😀

Järjestellä kotona juttuja, kuten työstää vihdoin ja viimein tyttönurkkaustani, sekä vaihtaa hieman järjestystä pojan huoneessa. Haluaisin ostaa tälle viimeinkin oman kunnon ”isojen poikien sängyn” ja myydä pois vanhan pinnasängyn, jossa ei tosiaan ole kai ainuttakaan yötä edes nukkunut. Tyttönurkkaukseni suhteen olisi tarkoitus saada vihdoinkin näin about vuoden jahkailun jälkeen hommattua kunnon lipasto, johon saisin jemmaan kaikki käsityöjutut ja muut tavarat.

Löhötä sohvalla ja toivon mukaan löytää joku hyvä yhteinen sarja, jota voisimme Tommin kanssa katsoa maratonina. Viime viikkoina olemme mm. katsoneet 5 kautta Solsidania ja sitä ennen kaikki Downshiftaajien jaksot. Mitähän sitä katsoisi seuraavaksi? Jostain syystä juuri tämmöinen pohjoismainen huumori on iskenyt syksyn mittaan.

Liikkua paljon. Lähiviikkoina ovat treenit jääneet ensin flunssan ja sitten kiireen vuoksi vähemmälle, joka harmittaa. Liikunta on nimittäin viimeinen asia, josta haluaisin arjessa joustaa. Aikomus on ainakin käydä uimassa, lenkillä ja salilla, jos ehdin käydä lataamassa näillä näppäimillä umpeutuvan salikortin jouluksi. Haluaisin myös lomalla käydä pitkästä aikaa bikramissa! Olin itseasiassa varannut eilisillalle itselleni biramjoogan, jonka tosin päädyin perumaan kun olo on vielä ollut hieman räkäinen.

Edetä matkasuunnitelmien kanssa. Tiirailla Tyynenmeren lentoja ja majoituksia, hyvällä lykyllä bongailla jotain tarjouksia, sekä tutkia Airbnb-tarjontaa kesän tyttöjen reissun osalta. Pojan passin uusintaan pitäisi myös vihdoin muistaa varata aika – asia, joka on ollut to do-listallani koko syksyn. Vaikka pientenkin lasten passit ovat voimassa 5 vuotta, pitäisi ne kuulemma uusia heti jos / kun lapsen ulkonäkö muuttuu. Kysyin tätä siis poliisilta sen jälkeen kun meille kerran maailmanympärysmatkalla huomautettiin siitä, ettei vauvana otettu passikuva ehkä ole enää se kaikkein tunnistettavin. Noh, sen jälkeen ei onneksi olla pienelle passia tarvittu, mutta kuulemma on aihetta uusia ennen seuraavaa reissua.

Siivoilla kaappeja. Haluan ensi vuonna ottaa projektiksi käydä kaappi kerrallaan läpi täällä kotona ja pyrkiä karsimaan turhia juttuja pois. Olen miettinyt, että haluaisin jossain vaiheessa alkaa vuokraamaan meidän kotia kun emme ole täällä ja ideaalitilanne olisi, että saisi tiivistettyä kaikki omat tärkeät tavarat vaikka pariin laatikkoon.

Leipoa. Olen jo pitkään halunnut leipoa itse karjalanpiirakoita, koska oikeasti! Mikä on muka parempaa kuin itse tehdyt karjalanpiirakat?! Ehkä parasta maailmassa! Tämä onkin itselläni  yksi tavoite lomalle. En tosin ole vielä kertaakaan tehnyt täysin yksin karjalanpiirakoita, mutta lapsena äidin kanssa monesti. Eihän se nyt kovin vaikeaa voi olla?

Noin yleisesti on tarkoitus viettää paljon aikaa perheen kesken, ilman sen kummempia aikatauluja ja paineita 🙂

Onko siellä muita lomalaisia?

 

Mitä ajattelitte tehdä joulupyhinä? ✨

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Koottuja ajatuksia viikon varrelta

Olen yrittänyt useampana aamuna tällä viikolla raapustella tänne jonkin sortin kuulumisia, mutta yllättäen olen ollut jotenkin aivan koomassa. (Onneksi pian loma!!) Sain Lapin reissun jälkeen aivan kamalan flunssan, jonka vuoksi olin viime viikolla pari päivää sänkypotilaana. Meidän naperokin oli juuri ennen Lappiin lähtöä kamalassa flunssassa ja sai sitten vielä jonkun uuden pöpön palattuamme kotiin. En edes enää pysy kärryillä siitä, kuinka monta tautia meidän perheessä on tämän syksyn aikana jyllännyt :/ Nyt kuitenkin jo paremmalla tolalla, vaikka sitkeä yskä vielä minua ja poikaa vaivaakin vielä.

Nyt kun olen jotenkin innostunut näiden arkisempien puhelinkuvien kanssa, spämmään näitä sitten oikein huolella. Joku on jo jonkin aikaa tökkinyt asukuvien suhteen ja luonnoksissa on varmaan tällä hetkellä yli viidet asukuvat jemmassa julkaisematta, koska en vain ole kokenut, että ne olisivat jotain mitä juuri nyt haluaisin kuvilta. Välillä siis mennään näillä puhelinkuvilla ja toisaalta on niitä toivottukin.

Olen niin iloinen tulevasta joululomasta, vaikkei itse joulu nyt ihan kamalasti innostakaan. Nukuin viime yön aivan ennätyshuonosti reilun 3 tunnin unisaldolla ja tässä aamukahvia silmät ristissä hörppiessäni haaveilen ensi viikon vapaista. Huomenna alkaa siis reilun kahden viikon loma, enkä muista milloin olisin viimeksi ollut näin virallisesti lomalla, ilman mitään hoidettavia hommia ja deadlineja? Lomalla ajattelin uppoutua ennen kaikkea meidän reissusuunnitteluun. En enää edes muista mitä olen tänne sepustanut viimeksi meidän kevään reissusuunnitelmista, mutta koko kuvio on varmasti jokseenkin sekavan epämääräinen.

Saimme nyt kuitenkin vihdoin varattua lennot perhereissulle ja päädyimme kaiken vaiheilun jälkeen kuitenkin Uuteen-Seelantiin, jossa siis vietämme tulevan maaliskuun! Maailman pisin lentoreitti hieman jännittää, mutta mielenkiintoista nähdä mitä siitä tulee. Ensin mietimme yhden ja kahden vaihdon välillä, koska emme aikaisemmin ole lentäneet näin pitkää etappia yhteen putkeen lapsen kanssa. Normaalisti en ikinä haluaisi vapaaehtoisesti ylimääräisiä lentoja, vaan mahdollisimman suoran reitin, mutta pienen lapsen kanssa näitä kuitenkin ajattelee hieman eri vinkkelistä. Pitkään tuumailtuamme päädyimme Qatarin reittiin, joka oli sekä edullisin, että myös kokonaislentoajaltaan optimaalisin.

Työn alla on parhaillaan chunky-neulepaita merinovillasta!

 

Seuraavaksi täytyykin siis tuumailla sitä saari-piipahdusta, joka olisi tarkoitus tehdä reissun yhteydessä. Tommin heiniä on tuumailla Uuden-Seelannin etapit, koska en ole itse jäävi tekemään valintoja surffin suhteen 😀 Ajattelin myös kerrankin olla ajoissa kesälomareissun suunnittelun kanssa ja koska bongailen erinäisiä tarjouksia harva se päivä, pistin tuumasta toimeen ja varasin viikonloppuna tyttöjen kesälomamatkan. Olimme erään ystäväni kanssa puhuneet jo jonkin aikaa yhteisestä reissusta ja myös toinen ystäväni ehdotti viikonloppuna yhteistä reissua keväälle. Kerroin varaussuunnitelmistani toisen ystäväni kanssa, jolloin myös toinen ystäväni innostui reissusuunnitelmista ja varasin loppupeleissä matkan meille kaikille kolmelle. Jee, en malta odottaa!

Asiasta aivan randomiin. Kävin tällä viikolla kampaajalla ja jos oman tukan kasvatusprojekti kiinnostaa, olisi nyt vuorossa hieman tilannepäivitystä. Te jotka olette seuranneet hiusten kasvatusprojektiani pidempään, tiedätte kaiken puhkiblondatun tukan katkeilukatastrofeista ja kaikista ihme hormonimyllerryksistä. Alempien kuvien pätkähiuksesta päätellen olen taas kesällä kokenut jonkun ihme sulkasadon tai sitten juurikin kesällä aloittamani tehokuuri hiusvitskuja on aktivoinut uuden hiuksen kasvua? Mysteeri! Pidennyksissä (tai oikeastaan tällä hetkellä tuuhennoksissa) pysytään edelleen, koska oma latva on edelleen hieman epätasainen ja lyhyt. Tästä huolimatta huomaan joka kampaamokerran jälkeen edistymisen kasvatuksen suhteen ja siksi otankin aina jokaiselta kampaamokäynniltä tämmöisiä ”tilannepäivityskuvia”. Täytyy joskus tehdä kuvakooste kasvatuksen kulusta!

Tässä siis oman tukan pituutta (ja uudet töyhtöhiukset päälaella :D). Täytyy todeta, että olen alkanut pitää tästä luonnollisesta sävystäni yhä vain enemmän, enkä ole haikaillut täysiblondin perään ollenkaan. Välillä olen pohtinut ottavani keväällä raitoja kirkastamaan ilmettä ja täysin rehellisesti myös siksi, että olen hentohiuksisena kärsinyt nyt yhä enemmän päätä myöten menevästä tukasta, koska oman värjäämättömän ja vaalentamattoman hiuksen kunto on nykyään niin paljon parempi kuin vuosikausiin. Toisinsanoen on ongelmani nyt ollut huonokuntoisen hiuksen sijaan se, että hiukset ovat liian hyväkuntoiset ja sileät, haha. Onko kellään samaa ongelmaa?

 

Mitäs teidän viikkoon?

 

Odotatteko jo innolla joululomia? ✨

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.