Miniloma Muotkalla + 3 asiaa, jotka opin Lapista

Majoitus saatu yhteistyönä

Majoituimme viimeiset neljä yötä Lapin reissulla Muotkassa Wilderness Hotel Muotkassa ja voi elämä kuinka mieletön paikka! Olin haaveillut Muotkasta jo parin kuukauden ajan tutkittuani Inari-Saariselkä-akselilta kivoja (rauhallisempia kohteita) syysreissuun ja kansallispuiston läheisyydestä. Yllättäen sitten havahduinkin selailemassa kuvia Muotkalta ja lähiseuduilta suunnilleen päivittäin, odotinkin tulevaa reissua todella innolla! Tämä oli toinen kertani Wilderness Hotelsin majoituksissa, viime joulukuussa majoituimme Wilderness Hotel Inariin aivan Inarijärven rannalle (postaus täällä). Voin todella lämpimästi suositella myös Inarin majoitusta, mutta jos näistä kahdesta on pakko valita niin nousi Muotkan majoitus ehdottomasti suosikikseni. Itseasiassa jopa kohteena yhdeksi suosikkipaikoikseni ikinä! Ja tämä onkin jo todella kova ranking omalla listallani 😀

Ihmisvilinää ja meininkiä ei Muotkalta juurikaan löydy, mutta jos luonnonrauha ja oma aika keskellä Lapin luontoa houkuttelee, on tämä ehdottomasti sinun paikkasi. Lähimmät kaupat löytyvät Saariselältä (noin 12km päästä), Ivalosta taas ajaa perille noin 45min. Otimme tulomatkalla taksin, paluumatkalla taas bussikuljetuksen Ivaloon, joka haki kätevästi suoraan majoituksen edestä ja kustansi muistaakseni 13€. Hyvät kulkuyhteydet löytyvät siis ehdottomasti! Olin jopa aivan unohtanut, että olen lapsena käynyt Saariselällä talvella, mutta muistikuvat ovat näin lähes 25 vuoden jäljiltä melko hatarat.

Täytyy todeta, että tämä reissu oli kaikin puolin melkoinen aktiiviloma! Tuli liikuttua luonnossa kävellen ja pyörällä, sekä koettua vaikka mitä kivaa. Ensimmäisen kerranhan kävin tällä reissulla pulahtamassa saunasta uimassa Ivalossa ensimmäisenä iltana, mutta Muotkalla jäin kylmävesiuintiin suorastaan koukkuun ja uimassa useaan otteeseen. Yksi reissun kohokohdista oli ehdottomasti Wilderness Hotel Muotkan UPEA savusauna, josta pääsi näppärästi pulahtamaan tunturipuroon virkistäytymään. Ja minähän menin, oli kyllä aivan hemmetin kylmää ja on kuulemma aina, koska vesi virtaa tuntureilta.

Parina päivänä lainasimme maastopyörät ja lähdimme retkelle Kiilopäähän. Toisena päivänä teimme reilun 15km lenkin Kiilopään rinteille katsomaan maisemia, jotka olivat mielettömät. Harmiksemme osui kohdalle sateista keliä ja toiveissa olisi ollut vielä viimeisenä päivänä käydä katsastamassa pyörällä Kiilopään suunnalla Luulampi, joka jäi vähän harmittamaan edellisellä pyöräretkellä. Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee aivan kivenheiton päässä Muotkalta, joten pyöräily ja patikointimaastoja riittää enemmänkin kuin mitä loman aikana luultavasti ehtii taivaltaa. Harmittaa, ettei noiden vajaan neljän päivän aikana ehtinyt retkeillä enemmänkin, vaikka toki paljon tulikin nähtyä.

Sunnuntaina oli aurinkoista ja saimme hotellilta mukaan eräoppaan seuraksemme Pyhä-Nattaselle, joka sijaitsee noin 40minuutin ajomatkan päässä etelän suuntaan Sompion luonnonpuistossa. Ja onneksi lähdimme! Pyhä-Nattanen on ehdottomasti yksi upeimmista luonnonkohteista, joissa olen tähän asti käynyt! Teimme 7km reitin (Pyhä-Nattasen polku), joista ensimmäinen 2km oli metsäpolkua ja 2km kipuamista kiviä pitkin Pyhä-Nattasen huipulle. Tuota haastavampaa reittiä ei suositella huonokuntoisille tai missään nimessä kivien liukkauden vuoksi huonolla säällä tehtäväksi, mutta maisemat olivat kiivetessä aivan upeat. Huipulta lähtee alaspäin helpompi reitti alas, jota sitten kipusimmekin alas.

Pyhä-Nattasen maisemia on kehuttu Suomen kauneimpien joukkoon ja allekirjoitan tämän täysin. Huippu on vanhaa kalliopaasia ja rapautumiskiveä. Pyhä-Nattanen on saamelaisille pyhä paikka ja toorien on uskottu olevan jumalien koteja. Maisemat olivat aivan mielettömät! Huipulla on pystyssä vanha palovartijan tupa, jota käytetään nykyään autiotupana ja on siis avoinna retkeilijöille. Kävin kurkkimassa sisälle tupaan ja ehdin jo haaveilla siitä kuinka tunnelmallista sieltä olisi herätä aamulla ja katsoa ulos maisemia! Ehdottomasti yksi juttu lisää bucket listille!

Reissulla opin esimerkiksi nämä 3 ”Lappi-faktaa”:

 

Suomessa ei elä poroja luonnonvaraisena, vaan kaikilla poroilla on omistaja. Tämä tuli itselleni aivan uutena ja ehkä näin kaupunkilaisena vähän hölmönäkin tietona. Olin itse pitänyt itsestäänselvänä, että poroja elää myös luonnonvaraisena, mutta näin ei tosiaankaan ole. Suomessa voi periaatteessa alkaa kasvattamaan poroja ilman, että olisi saamelaisia juuria (Norjassa kuulemma taas ei), mutta käytännössä se on todella vaikeaa. Saamelaiseen perheeseen syntyvä lapsi saa jo syntyessään lahjaksi ensimmäiset poronsa (ja poromerkkinsä!), josta poronkasvatus sitten alkaa. Toki porot elävät ja kasvavat Suomessa vapaana, sekä populaatio kasvaa (ainakin käsittääkseni) luonnostaan, mutta tiettyjä rajauksia alueissa on poroaitausten muodossa. Jos joku poro eksyisi aivan muille maille, menee sen omistaja kuulemma noutamaan sen kotiin 😀 Aikomukseni on ensi vuonna opiskella syvemmin maaseudun kehittämistä koulussa, joten siitäkin näkökulmasta kuuntelin korvat höröllä kaikkea perinteisistä elinkeinoista ja porotaloudesta!

Lapissa elää ihmisiä taloissa, joissa ei ole sähköä ja tämä on jopa aivan tavallista. Mihinkäs sitä nyt sähköä tarvitsisi jos on tottunut koko elämänsä asustelemaan sähköttä? Myös tämän kuullessani iski minuun melkoinen kaupunkijuntti-fiilis, koska olin tottakai ajatellut, että nykypäivän Suomessa on sähköverkosto melkeinpä aivan ”universaali” juttu. Näin ei kuitenkaan tosiaankaan ole ja erityisesti Lapin syrjäseuduilla elää paljon ihmisiä taloissa ja mökeissä, joissa ei ole sähköjä, eikä ole koskaan ollutkaan. Ja hyvin pärjätään! Itseltäni vaatisi ehkä melkoista sinnikkyyttä ryhtyä elämään lähes sähkötöntä elämää, mutta arvostan suuresti ihmisiä, jotka sitä nykypäivänä elävät.

Tunturipuroista voi huoletta juoda vettä, joten pitkilläkään vaelluksilla ei ole hätää, vaikkei jaksaisi kantaa mukaan litrakaupalla juomavettä mukaan! Toki nyt itsekin tiesin, että tunturipurojen vesi on puhdasta, mutten nyt rehellisyyden nimissä ollut edes ajatellut asiaa sen pidemmälle. Maistoinpa kuitenkin itsekin juoda vettä suoraan purosta ja kyllä, oli melkoisen hyvää vettä jos näin voi sanoa! 😀

Kertokaa, tiesittekö te nämä?!

 

Jos vierailet Saariselällä tai lähistöllä, suosittelen nähtäväksi ainakin seuraavia kohteita: Kiilopää ja Pyhä-Nattanen! Ja majoituksena Saariselältä aivan ehdottomasti Wilderness Hotel Muotkaa. Tai jos vierailet lähistöllä, soita ainakin Muotkalle ja varaa tuo savusauna! Oli jo itsessään kokemuksena aivan mieletön 🙂

Itseäni jäi näiden lisäksi kiinnostamaan mm. Suomen eteläisin saamelaiskylä Vuotso, joka sijaitsee aivan automatkan varrella Pyhä-Nattaselle. Harmittaa, etteivät kelit suosineet revontulia, mutta ehkäpä sitten taas seuraavalla kerralla. Vaikka Muotka oli näin syksylläkin aivan upea, on se kuulemma lumen tultua aivan omalla levelillään ja todellinen ”winter wonderland”. Ja se onkin vielä PAKKO kokea!

Ps. Wilderness Hotel Muotkan henkilökunta vinkkasi tarjouksesta, mikäli miniloma Muotkalla kiinnostaa teitäkin! Hintaan 349€ yövyt 1 yön aurora cabinissä (lasi-iglu) skumpalla ja 2 yötä hotellihuoneessa, aamupala sisältyy hintaan. Tarjous on voimassa 25.10 asti ja 17.11-30.11. Lisätiedot löytyy täältä!

Oletteko käyneet Saariselällä tai Muotkalla? ✨    

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Reissukuvia ja kuulumisia Ivalosta

Majoituksesta saatu media-alennus

Terkkuja Lapista! Saavuimme torstaina Ivaloon, jonne olin haikaillut takaisin viime vuodesta asti kun ensimmäisen kerran piipahdimme tänne koko perheen voimin. (Postaus viime joulukuulta löytyy muuten täältä). Olin jo pitkään suunnitellut pientä ruskareissua Lappiin ja tämmöinen neljän yön miniloma tulikin hyvään saumaan tässä melko intensiivisen työ- ja opiskelurupeaman keskellä. Saatattekin muistaa, että olen useaankin otteeseen kirjoittanut siitä kuinka erityisesti pohjoinen Lappi on alkanut viime vuosina kiehtomaan ja viime vuoden reissulla tämä vain vahvistui. Ivalosta ja Inarista löytyy jonkinlaista Lapin mystiikkaa, joka itseäni kiehtoo valtavasti ja saa luultavasti palaamaan tänne vielä useaan otteeseen.

Näiden kahden reissun perusteella täytyy sanoa, että jos kaipaa kotimaan matkalta koskematonta luontoa, rentoutumista, rauhallisuutta ja ikimuistoisia elämyksiä, suunnatkaa tänne! Itse olen vuoden sisällä nimittäin kokenut täällä aivan maailmanluokan elämyksiä, kuten avantouintia, tynnyrisaunassa saunomista, paljussa rentoutumista tähtitaivaan alla, hiihtämistä Ivalojoen päällä ja nyt viimeisimpänä sähköpyörällä seikkailua Ivalon metsissä mm. erämaajärviä bongaillen. Unohtamatta tietty lasi-iglussa yöpymistä, joka jo itsessään on aivan mieletön kokemus ja oli omalla bucket listilläni ennen viime vuotta ties kuinka kauan! Sinänsä hassua, kuinka omassa kotimaassaan voi kokea pieniä juttuja, jotka nykyään kaupunkilaisena tuntuvat olevan jotenkin (mukamas) vaikeasti saavutettavissa. Täällä taas osaa ottaa pienistäkin jutuista ilon irti 🙂

Majoituimme ensimmäisen yön Ivalossa Aurora Village Ivalossa, jossa vierailimme myös viime vuoden perhereissulla. Vaikutuin jo viime kerralla valtavasti Aurora Villagen puitteista ja palveluista, tämänkin kerran jälkeen voin vain suositella! Tekemistä ja näkemistä löytyy hurjasti ympäri vuoden ja jos jossain mieli lepää niin täällä pohjoisessa. Bongasin myös tarjouksen majoituksesta loppuvuodelle, josta löytyy lisätietoa täältä mikäli Lappiloma kiinnostaa. Aloin itse nimittäin jo haaveilla tulevani tänne taas pian uudelleen 😀

Erämaajärvet- ja purot ovat muuten ehkä siistein juttu ikinä! Voisin pysähdellä ihmettelemään niitä vaikka loputtomiin. En tiedä mikä niissä kiehtoo niin kovin!

Aurora Villageen oli muuttanut viime vuoden jälkeen myös heppoja ja pieni poni, jota kävimme moikkailemassa!

Syksyisestä Lapista löytyy paljon aktiviteetteja ja ehkä suosikkini täällä on ollut pyöräily! Tykkään noin yleisesti kovasti ulkoilla metsällä, mutta tänä vuonna on pitkästä aikaa iskenyt myös intoilu pyöräilyyn ja täältä pohjoisestahan vasta löytyykin erinomaiset apajat siihen. Vuokrattiin torstaina pienen metsäretken jälkeen sähköavusteiset fatbiket Aurora Villagesta reiluksi tunniksi ja huhhei kuinka siistiä! 😀 Olisin voinut ajella vaikka koko loppupäivän, haha! Voisin lähteä tänne uudelleen jo pelkästään aktiivilomalle, viime vuonnahan intouduin täällä hiihtämään Ivalojoen jäällä, joka oli myöskin aivan huippua.

Illalla poikettiin rantaan tunniksi saunomaan tynnyrisaunassa ja uskaltauduinpa muutamaan otteeseen pulahtamaan veteenkin. Näinä parina viime päivänä on kyllä tullut illalla tehokkaasti uni saunomisten, kylmävesiuintien ja liikkumisen jälkeen. Loppulomalle onkin listalla vielä revontulien bongaus, toivotaan että onnestaisi niiden kanssa tällä kertaa!

Huristelimme eilen Saariselän suuntaan matkan toiseen kohteeseen ja täältä tulossa matkakuulumisia myöhemmin. Vaikka vielä onkin pari yötä reissua jäljellä, on nyt jo ehtinyt (taas kerran) iskeä semmoinen haikeus kotiinpaluusta. Tietty pieni koti-ikävä on aina päällä kun reissaa ilman perhettä, mutta täällä Ivalo-Inari-akselilla vain on joku jännä juttu, joka kiehtoo. Ehkäpä voisi alkaa tässä suunnittelemaan jotain pientä joulureissua tänne?! Joulu Lapissa onkin toinen juttu, joka ollut haaveissa jo pari vuotta.

Viime viikolla tein jotain jopa historiallista ja neuloin pitkästä aikaa pipon ihan itselleni! Testasin uutta lankayhdistelmää ja tulos oli todella kiva 🙂

Seuraavaksi kirjoittelen kuulumisia täältä Saariselältä ✨

Onko teillä Lappi-innostusta havaittavissa?💙🤍

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Matkavlogi Ivalosta ja Inarista

Olen jo jonkin aikaa tuumaillut, että haluaisin pitkästä aikaa tehdä videoita. Tajusin nimittäin jouluna, että olen tehnyt ensimmäiset (nyttemmin aivan syystä piilotetut) YouTube-videoni melkein kymmenen vuotta sitten, kreisiä! Hassua ajatella, ettei tuolloin edes tunnettu koko tubettamisen käsitettä. Mietin jo ensin julkaisevani tb-hengessä vanhoja videoita, kunnes niitä katsoessa koin niin suurta myötistä, että päädyin pitämään videot edelleen piilotettuina, haha.

Koska olen itse äärimmäisen laiska a) katsomaan ylinpäänsä mitään videosisältöjä b) opettelemaan editointia, olen toistaiseksi pysynyt tekstisisällössä, jonka koen itselleni mieluisimmaksi tavaksi tuottaa sisältöä. Tämän vuoden aikana olen kuitenkin alkanut tuumailla ajatusta matkavideoiden teosta! Niitä kun ei suomeksi oikeastaan lainkaan tehdä. Jos itse seuraisin aktiivisesti YT-videoita, katsoisin kaikkein mieluiten juuri matkavideoita eri kohteista.

Päätin joulukuun alussa Ivaloon lähtiessäni, että kuvaisin testimielessä reissulta videon (puhelimella haha), jonka kanssa opettelisin jonkinkaisia editoinnin alkeita. Tässä onkin siis ensimmäinen matkavideoni: Perheen kanssa Lapissa Ivalossa ja Inarissa! Antakaa armoa videon suhteen, tämän suhteen en tosiaankaan tehnyt mitään sen kummempaa suunnitelmaa, kunhan vain kuvasin randomisti. Mietinkin, että haluaisin kuvata toisen videon ainakin maaliskuun Uuden-Seelannin matkalta ja Tyynenmeren seikkailulta 🌴

Mitäs tuumaatte? ✨

 

Ja toivoisitteko jatkossa myös reissuvideoita?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Unelmien loma Lapin Inarissa ja ajatuksia matkalta

Majoitus saatu yhteistyönä / sisältää affiliate-linkin

Meinasin eilen alkaa itkemään lähtiessämme Inarista lentokentälle päin. Sama juttu on tänä syksynä ollut joka kerta kun olen lähtenyt kotia kohti näiltä pohjoisen reissuilta. Mitä enemmän olen reissannut täällä Suomessa suurten kaupunkien ulkopuolelle, sitä enemmän olen alkanut vieroksumaan tätä kaupunkielämää. Viikonloppuna ehdin jo tuumailla, että onko Helsinki enää minua varten? Tämä harmaa ja vesisateinen Helsingin talvi nimittäin inspaa vuosi vuodelta vain vähemmän. Vaikka aina jaksankin jauhaa siitä, kuinka lämpö ja aurinko ovat juttuni, ei talvi Lapissa kuitenkaan häiritse lainkaan. Ja nyt kun pohdiskelen, en Jyväskylässä asuessani angsteillut talvesta samalla tavalla, vaan se on astunut kuvioon vasta näinä Helsingin vuosina.

Taksi Lappi-style. Kuinka cool!

Yövyimme viimeisen yön Inarissa Wilderness Hotel Inarissa. Olin varannut meille kyydin Aurora Villagesta Ivalosta Wilderness Hotel Inariin ja matka kesti pikkubussilla noin reilut puoli tuntia. On hauska huomata, kuinka maisemat muuttuivat hurjasti jo noinkin lyhyellä matkalla. Ei mennyt kauaakaan kun pääsimme ihailemaan autosta Inarijärven maisemia ja porojakin tuli bongattua. Ja ainiin, jokainen on varmasti kuullut lapsuudessaan sen vanhan jutun Inarijärvestä, kuinka sen jäälle mahtuisivat kaikki maapallon ihmiset? No, maapallon asukasluku on tänä päivänä jo liian suuri tähän, mutta laskelmien mukaan reilut 4 miljardia ihmistä mahtuisi helpostikin Inarijärven jäälle. Aika kreisiä!

Pidän matkustaessa siitä, että pääsee näkemään monipuolisesti erilaisia paikkoja ja monilla reissuilla varaankin majoituksen parista tai jopa useammasta eri paikasta, saadakseni mahdollisimman kattavan kuvan kohteesta. Piipahdus Inarissa oli mieletön, vaikkakin todella erilainen kuin Ivalo, joka ihastutti jokineen. Ainut asia, joka jäi oikeastaan harmittamaan oli, ettemme ehtineet olla Inarissa kauempaa. Tälle reissulle vähintään 3 yötä olisi ollut ideaali, eli jatkossa Lappiin siis vähintään viikon reissuille, heh! 😉 Alkuperäinen tarkoitukseni oli myös päästä käymään Inarin kylällä saamelaismuseo Siidassa, joka aikataulusyistä jäi väliin ja harmittelen sitä kovasti. Tässäpä siis yksi syy palata uudelleen!

Tässä muutamia tekemiäni huomioita Inarista ja Ivalosta:

Kaamos on outo juttu jopa näin suomalaiselle. Pimeä tulee jo yhden aikoihin iltapäivällä ja aamulla on hämärää vielä kymmeneen saakka. Valoisaa on siis vain muutaman tunnin päivästä. Lumen äärellä ei hämärä ainakaan itseäni häiritse ja fiilis on tunnelmallinen, mutta tunne siitä, että on jatkuva ilta on vain ”outo” suomalaisellekin.

Kunnon talvi ja Suomen lumisen talven arvostaminen on jotain, mitä haluan viedä eteenpäin omalle lapselleni. Lumiset talvet ja kova pakkanen olivat omassa lapsuudessani Jyväskylässä aivan perusjuttu, mutta viime vuosina olen karusti todennut, etteivät näille PK-seudulla varttuville pienille ole lainkaan itsestäänselvyys. Oli todella liikuttavaa huomata, kuinka lapsi nauttii lumesta ja talvesta, asioista jotka itselleni lapsena olivat tuikitavallisia.

Hiljaisuus ja silmänkantamattomiin jatkuva luonto ovat jotain niin älytöntä (ainakin näin nykyisin kaupunkilaiselle), että Lapin luonnon keskellä suorastaan mykistyy. Käppäillessäni lenkillä ja hiihtämässä Inarijärven jäällä tuumasin, että Lapissa jos jossain unohtaa kaikki suuren maailman murheet. Ja sitä nimenomaan ainakin itse arjessani nykyään kaipaan.

Wilderness Hotel Inari oli juuri semmoinen paikka, jossa olisin helposti viettänyt unelmieni joulun.  Kerroinkin IG-storieseissani, että minuun hiipi reissussa joulufiilis ensimmäistä kertaa vuosiin. Samalla sain myös jotain tunne-flashbackejä sieltä lapsuuteni Saariselän matkalta (about vuodelta 1997, heh) ja tunnelma oli todella samanlainen. Ehkäpä olen kaikki nämä vuodet haahuillut juuri sen samaisen Lappifiiliksen perässä. Pääsimme yöpymään upouusissa, vasta viikko takaperin valmistuneissa Panorama Chaleteissa, jotka soveltuvat 2-4 hengen yöpymiseen. Chaletissa on erillinen makuuhuone, sekä olohuoneessa levitettävä sohva. Lisäksi mökeistä löytyy (upea) oma sauna, sekä sisustustakka. Ihastuin mökkiin niin kovin, että haaveilin jo jääväni asumaan tuonne järvimaisemiin. Aivan mielettömän hieno majoitus! Itseäni kiinnostaisi testata myös muut Wilderness Hotellit, erityisesti Nangussa ja Nellimissä.

Ensimmäistä majoitusta Aurora Villagea ja Wilderness Hotel Inaria on mahdoton verrata keskenään, koska ovat todella erilaisia. Siinä missä Aurora Village on intiimimpi ja rauhallinen Lappi-elämys, on taas Wilderness Hotel Inari enemmän lomakylämäinen ja soveltuu todella hyvin myös lapsiperheille. Se, kumpi näistä soveltuu parhaiten kellekin, riippuu paljolti siitä, mitä lomaltaan hakee. Jos toivot enemmän yksityisyyttä ja rauhaa, voi Aurora Village olla sinua varten, jos taas enemmän menoa, muita ihmisiä ja aktiviteettejä, voi taas Wilderness Hotel Inari olla hyvä valinta. Molemmat kuitenkin erinomaisia! Jos näistä kahdesta täytyy puntaroida sopivampi pienen lapsen kanssa yöpymiseen, on valintani ehkä Wilderness Hotel Inari, vaikkei ensimmäisessäkään majoituksessa ollut ongelmia lapsen kanssa yöpymisen suhteen. Ravintolan kupeessa oli myös pieni leikkinurkkaus lapsille, jossa meidän napero viihtyi niin hyvin, ettei meinannut saada sieltä ollenkaan pois 😀

Parasta Wilderness Hotel Inarissa oli ehdottomasti Inarijärven läheisyys, hotelli sijaitsi siis aivan järven rannalta, josta pääsi helposti jäälle kävelemään, hiihtämään tai moottorikelkkailemaan. Myös majoitusta löytyy monipuolisesti aina perinteisestä kelomökistä moderneihin Panorama chaleteihin. Lisäksi löytyy myös lasi-igluja / revontulimökkejä! Se täytyy mainita, että ruoka ja varsinkin aamupala olivat aivan erinomaisia. Kulkuyhteydet Ivalossa ja Inarissa ovat loistavat. Olin varannut meille eilen paikallisen lentokenttäkuljetuksen, joka on helppo tapa matkata Ivalon lentokentän ja Inarin välillä. Kuljetus maksoi aikuiselta 27€ ja lapselta 10€.

Jos täytyy kiteyttää koko reissu en voi kuin todeta, että täydellinen! Juuri semmoinen Lappiloma, josta olin haaveillutkin ja ikimuistoisia elämyksiä koko perheelle. Myös kahdessa erilaisessa kohteessa yöpyminen oli hyvä valinta, vaikkakin toisessa etapissa olisi mielellään viettänyt pidemmänkin aikaa. Ivalo ja Inari veivät ainakin oman sydämeni. Pakko päästä uudestaan!

 

Ps. Kurkkaa myös aikaisempi postaukseni Ivalon etapista ja lasi-iglussa yöpymisestä täältä.

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Talvisen Ivalon matkan huippuhetkiä ja reissuvinkkejä

Majoituksesta saatu media-alennus / sisältää affiliate-linkkejä

Tänään halusin kirjoitella tarkemmin meidän Ivalon reissun huippuhetkistä ja elämyksistä. Matka jatkui eilen Ivalosta Inarin kylään, reissujuttuja täältä tulossa vielä myöhemmin. Yövyimme ensimmäiset 3 yötä Aurora Village Ivalon lasi-iglussa, joka oli aivan mieletön kokemus! Aurora Village on noin 15minuutin ajomatkan päässä Ivalon lentokentältä ja noin 5minuutin ajomatkan päässä Ivalon keskustasta, aivan Ivalojoen tuntumassa. Kuten olen varmaan kymmenesti kirjoittanut, on Lapin lasi-iglussa yöpyminen ollut haaveenani vuosia ja vaikkemme päässeet revontulia näkemään, oli kokemus todella upea. Todellakin ”bucket-list”-elämys kaikille kotimaan matkailusta tai noin yleisesti matkailusta kiinnostuneille, jotka etsivät hieman erilaisia matkailuelämyksiä. Matkailun suhteen on itseäni alkanut kiehtoa yhä enemmän ääripäät ja tasapainona tropiikin kohteille juuri kotimaan lähimatkailu, erityisesti monimuotoinen Lappi.

Reissun aikana menin lumimaailman keskellä todelliseen zen-moodiin ja päivien tavoitteena oli ulkoilla aina valoisan aikaan (11-13), mutta noin muuten ei tullut juurikaan edes katsottua kelloa. Hiihtämään lähtiessäni en parin tunnin ulkoilun aikana nähnyt välttämättä ketään ja mietin useampaan otteeseen, että meidän suomalaisten pitäisi reissata enemmän tänne aivan pohjoiseen! Monelle suomalaiselle tarkoittaa matkustaminen Lappiin juurikin niitä perinteisiä laskettelukeskuskohteita ja -keskittymiä, enkä nyt tietysti väitä, että näissä kohteissa mitään väärää olisi, mutta totesin itse, että perinteisten laskettelukeskittymien ulkopuolella aukeaa aivan erilainen Lappi ja uudenlainen maailma. Juuri tämmöistä Lappi-reissua olin kaivannutkin jo kauan.

Saavuimme Ivaloon keskiviikko-iltapäivänä ja hämärä oli ehtinyt jo laskeutua päästessämme perille. Kävimme illalla ostamassa Ivalon kylältä hieman herkkuja ja tutkailimme samalla hieman meininkiä noin 3000 asukkaan Ivalossa. Seuraavana päivänä pääsimme tutkailemaan lähimaastoa päivänvalossa, kävimme pulkkaretkellä, pulkkamäessä ja otimme rennosti. Kävin itse kahtena päivänä hiihtämässä Ivalojoen päällä, yhteensä noin 3 tuntia. Okei ja myönnettäköön, että saatoin myös (melkein) eksyä haahuiltuani suksien kanssa omissa maailmoissani varmaan 5km jokea eteenpäin, haha. Aurora Villagessa oli aivan loistava tarjonta vaikka mitä välineitä suksista potkukelkkoihin ja pulkkiin, jotka olivat vieraille maksuttomia.

Auringonlasku ja nouseva kuu hiihtolenkillä 🙂

Jos täytyy mainita kaksi ehkä mieleenpainuvimpaa elämystä, oli lasikattoinen sauna ja palju iltapimeässä, sekä seuraavana päivänä puulämmitteinen sauna joen rannalla avantouinnin kanssa ehdottomasti upeita kokemuksia näin suomalaisellekin. Vuokrasimme lasikattoisen saunan torstai-illalle, jolloin olimme koko perhe paljuilemassa pikkupakkasessa. Ihailimme lämpimistä poreista, sekä saunan ikkunasta kuuta ja tähtitaivasta. Huhheijaa kuinka siistiä! Olimme aivan ällikällä lyötyjä siitä, millainen elämys tuommoinen hieman erilainen saunailta voi olla näin suomalaisellekin. Wau!

Seuraavaksi aamuksi olimme varanneet jokisaunan ja avantouinnin yhdeksitoista, juuri aamuhämärän väistyessä. Tiesin heti jokisaunan nähdessäni, että minähän menen pulahtamaan avantoon (ekaa kertaa ikinä) ja lopulta kävin pulahtamassa varmaan viidesti. Eikä edes ollut paha. En osaa valita kumpi näistä saunakokemuksista oli siistimpi, molemmat nimittäin jäivät mieleen ehdottomasti reissun kohokohtina. Pienikin nautti saunaelämyksistä, lumileikeistä ja erityisesti paljussa pulikoinnista.

Kuinka Ivaloon?

Koska Ivalo sijaitsee Helsingistä katsottuna käytännössä melkein niin kauimmaisessa kolkassa Suomea kuin vain on mahdollista, on lentäminen helpoin tapa päästä Ivaloon. Lähin juna-asema on Rovaniemellä, joten junalla matkatessa voi noin 300 km matkan Rovaniemi-Ivalo välillä ajaa toki myös autolla. Lento Helsingistä kestää noin 1h 40min, Helsinki-Ivalo-väliä operoi ainakin Finnair ja Norwegian. Lentojen hinnat vaihtelevat vähän ajankohdasta riippuen keskimäärin noin 100-200€ välillä.

Kenelle sopii matka Inariin ja Ivaloon?

Ivalossa ei ole hiihtokeskusta, eli mikäli odottaa matkalta laskettelua, ei sitä valitettavasti ole Ivalon reissulla luvassa. Lähin laskettelukeskus taitaa sijaita Saariselällä, noin 25km päässä Ivalosta. Inarin kylä taas sijaitsee 34km päässä Ivalosta. Sen sijaan, jos etsit rauhallista luontoa, ulkoilua hiljaisuudessa ilman hiihtokeskusten hälinää ja nimenomaan autenttista Lappia, on Ivalon loma todennäköisesti sinulle mieleinen. Aloin viime kesänä haaveilla matkasta juurikin aivan pohjoiseen Lappiin ja siitäpä tämä reissun suunnittelu sitten lähtikin. Moni lappilainen muuten mieltää pohjoisen Lapin ja Inarin seudun juurikin autenttiseksi Lapiksi.

Itse tykkäsin erityisesti juuri luonnonrauhasta ja siitä, ettei Ivalossa totisesti törmää after ski-bileporukoihin. Voisin ehdottomasti tulla uudelleen ja varmasti tulenkin. Erityisesti Inarin pienet saamelaiskylät kiinnostavat kovasti. Aloin jo haaveilla kesän roadtripistä Ivaloon ja Inariin, kesäisin ei kuulemma ole lainkaan turisteja, mutta nähtävää ja tehtävää kuitenkin riittää. 

Jos kaipaat Lapin reissulta luontoa, rauhaa ja revontuli-bongailua lasi-iglussa, voin itse ehdottomasti suositella Aurora Villagea, oli kyseessä sitten rauhallinen viikonloppu-getaway tai romanttinen pariskuntaloma. Puitteet ja palvelut saivat meiltä ehdottomasti täyden kympin. Itse olimme matkalla perheenä, johon kohde oli erinomainen, mutta vieraat koostuvat kuitenkin pääasiassa ulkomaisista pariskunnista. Perheomisteinen Aurora Village on auki syyskuusta alkukevääseen ja kauden ulkopuolella kysynnän mukaan tilauksesta. Palvelu oli erinomaista, henkilökunta avuliasta ja lisäpisteitä itseltäni saivat mm.  ilmainen lentokenttäkuljetus, sekä hyvä valikoima urheiluvarusteita (suksia, luistimia, fat-bikeja), sekä pulkkia vieraiden maksuttomaan käyttöön.

  

 

Onko joku teistä käynyt Ivalossa tai Inarissa?

 

Entä haaveiletteko matkasta pohjoiseen Lappiin? ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.