3 asiaa, jotka tulisi ehdottomasti kokea Muoniossa + muita Muonion matkatärppejä

   Mainos: Discover Muonio

Viime vuosien varrella olen listaillut kohteita kotimaan matkailun bucketlistilläni ja joitain näistä olenkin jo saanut toteutettua. Nyt viimeisimpänä nimittäin vuosien haaveeni päästä seikkailemaan Lapin Muonioon! Sain keväällä Discover Muoniolta kutsun tulla kesällä kylään, tutustumaan paikallisiin yrittäjiin, Muonion luontoon ja aktiviteetteihin. Tätä kesälomareissua olinkin melko innoissani odotellut koko kevään.

Se mitä itse haen ja odotan Lapin lomiltani, on ehdottomasti luonnonrauha, ulkoilumahdollisuudet ja paikalliseen meininkiin tutustuminen. Hiihtokeskusmatkailu ei edelleenkään ole juttuni, vaan suuntaan ennemmin luontoon retkeilemään ja liikkumaan. Sanoisinko, että tähän saakka ovat melkeinpä kaikki Lapin matkani olleet melko aktiivisia ja juuri monipuoliset liikkumismahdollisuudet ympäri vuoden ovat Lapissa parasta, vaikka nyt täytyykin mainita, että tekemistä toki löytyy myös matkailijalle, joka etsii rentoutumista vailla sen kummempaa suorittamisen painetta. Ps. Suosittelen lämpimästi piipahtamista Muonion seudulla myös läheisellä Levillä lomaileville!

Muonio on 2300 asukkaan kunta Lapissa aivan Ruotsin rajan tuntumassa. Ruotsin ja Suomen jakaa Muonionjoki, eli Muonion kohdalla kulkee raja virallisesti keskellä jokea. Muonio onkin tunnettu juuri lukuisista vesistöistään, sekä puhtaasta luonnosta ja ilmasta. Luonto ja erityisesti mitatusti maailman puhtain ilma ovat nimittäin seikkoja, joiden vuoksi alun perin aloin haaveilla matkasta Muonioon! Sammaltunturilla Muoniossa sijaitsee Ilmatieteenlaitoksen tutkimuslaitos, jossa nimittäin on mitattu tämä kuuluisa maailman puhtain ilma, aika mieletöntä! Mantsanörttinä kyselin heti, että pääseekö tutkimuslaitokselle vierailemaan, mutta kuulemma lupien saaminen on hankalaa, joten haaveeni siitä ei nyt toteutunut, heh. Vaikka mitä muuta ehdimme ystäväni kanssa kuitenkin neljän päivän Muonion seikkailun aikana toteuttaa ja listasin tähän postaukseen kootusti omia vinkkejä, sekä kohokohtia, joista toivottavasti on apua Muonion matkaa suunnittelevalle.

Kuinka päästä perille ja liikkuminen?

Helpoin ja nopein tapa päästä Muonioon on lentäen Kittilään. Kittilästä ajaa Muonioon noin 45min ja junalla pääsee Kolariin asti, joka sijaitsee reilun 70 km päässä. Noin yleisesti liikkuminen on Muoniossa melko vaivatonta, ilman autoakin, vaikkakin auton vuokraaminen esimerkiksi osalle ajasta helpottaa asiaa, jos haluaa tutkailla lähiseutua aktiivisemmin.

Lentokenttäkyyti. Kittilän kentältä kulkee Muonioon ennakkoon varattava lentokenttäkyyti 18 €, joka vie matkailijat majoituksille asti. Me varasimme tämän ennakkoon molempiin suuntiin. Lisätietoja löytyy esimerkiksi täältä.

Taksi Hietala on paikallinen taksiyrittäjä Tuomas, joka tarjoaa joustavaa kuljetuspalvelua, jos toiveissa on liikkua ja nähdä seutua ilman omaa autoa. Tuomas vei meidät Pallastunturin pyörävaellukselle ja takaisin. Pääsimmepä paluumatkalla melkein todistamaan porokolarinkin, jotka kuulemma ovat Lapissa melkoisen yleisiä. Paikallinen kuski osaa aina myös neuvoa nähtävyyksien suhteen ja antaa vinkkejä sen suhteen, mitä seudulla kannattaa kokea. Taksi Hietalan yhteystiedot löytyvät täältä.

Autovuokraamo Scandia Rent / SEO Muonio. Auton vuokraaminen onnistuu kätevästi Scandia Rentiltä Muonion kylältä SEO-asemalta. Auto helpottaa lähiseudulla liikkumista, vaikkakin myös paikallistaksi mahdollistaa jo paljon! Näppärä idea voi olla vuokrata auto osalle ajasta, jos toiveena on viettää myös autotonta lomaa. Autovuokraamon yhteystiedot löytyvät täältä.

Mitä nähdä, tehdä ja kokea Muoniossa?

 

Ulkoilu ja vaeltaminen

Pallastunturi ja Taivaskero. Pallakselta lähtee eri pituisia vaellusreittejä, joista me teimme 9 km mittaisen Taivaskeron reitin, joka kulkee Pallastunturin korkeimmalle huipulle reilun 800 m korkeuteen. Saimme Lapland Hotels Pallakselta lainaan sähköavusteiset fatbiket, joilla lähdimme matkaan. Taivaskeron huipulla sytytettiin myös olympiatuli vuonna 1952, josta on huipulla muistolaatta. Reitillä oli ajoittain jyrkkää nousua ja hieman hankalasti kuljettavaa maastoa, joten kävi kyllä kuntoilusta (vaikka sähköpyörillä olimmekin). En suosittele reittiä aloittelevalle maastopyöräilijälle. Maisemat huipulta olivat kuitenkin kiipeämisen arvoiset. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi ollut mukava testata myös toinen reitti Pallaksella. Jäipä jotain seuraavallekin kerralle 🙂

Särkitunturi oli toinen, hieman lyhyempi vaellus, jonne suuntasimme jalan. Vaikeusasteeltaan 2/5 reitti sopii hyvin myös perheille. Särkitunturin reitiltä ja huipulta (n. 500 m) pääset ihailemaan suomalaista kansallismaisemaa, joka oli kieltämättä todella upea! Reitin pituus on reilut 3 km ja matkan varrella voi bongata muutaman kauniin lammenkin. Nousut ovat melko loivia, joten jos haluaa valita ns. ”varman” vaelluksen takuuvarmasti kauniilla maisemilla, on Särkitunturi sellainen!

Keimiötunturille suuntasimme yöttömän yön vaellukselle viimeisenä Muonion iltanamme. Keimiötunturi (reilut 600 m) sijaitsee Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, Jerisjärven varrella. Wildmaker Laplandin Valtteri lähti vaellukselle oppaaksemme ja nimesi meille huipulta näkyviä tuntureita, joita muuten oli joka suuntaan melkoisesti. En itse muista bonganneeni koskaan aikaisemmin yhtä montaa ja vielä Ruotsiin saakka! Keimiöntunturin reitti oli nousultaan hieman haastavampi kuin Särkitunturi, mutta sopii mielestäni mainiosti myös aloittelevalle vaeltajalle. Alhaalta ylös ja takaisin kipuaa noin parissa tunnissa. Jos kaipaa Muonion ja Pallas-Ylläksen seudulla retki- ja vaelluspalveluita, tarjoaa Wildmaker Lapland niitä, sekä lisäksi myös majoitusta ja melontaelämyksiä. Lisätietoja löytyy täältä.

Kaikki kolme vaellusretkeämme olivat reitiltään ja maisemiltaan hyvin erilaisia, joten niiden väliltä on todella vaikea valita suosikkia! Jos käyt Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja aika riittää, suosittelen lämpimästi kaikkia, mutta jos on aivan pakko valita, oli maisemien puolesta suosikkejani Keimiötunturi ja Särkitunturi.

Melontaretki Muonionjoella, eli ”väylällä”. Villa Rauhan Oona vei meidät opastetulle melontaretkelle, joka lähti Muonion keskustan tuntumasta Pekosen rannasta. Olemme Viivin kanssa meloneet yhdessä viimeksi Moorealla Ranskan Polynesiassa ja nyt heti seuraavaksi Muoniossa, melko eksoottista tämäkin 🙂 Ja olipa muuten ensimmäinen kertani melomassa joella. Tarkoitus oli tehdä piipahdus Ruotsin rajalle, mutta päädyimme lopulta hieman lyhyempään melontaretkeen.

Innostuin heti kun kuulin, että Villa Rauha tarjoaa riippumattoretkiä, kuinka siistiä! Retkiä löytyy erilaisia päiväuniretkestä riippumatossa aina talviseen riippumattoretkeen. Enpäs ollut tullut moisia edes ajatelleeksi, vaikka olenkin jo jonkin aikaa haaveillut riippumatossa yöpymisestä! Lisäksi Villa Rauha tarjoaa myös majoitusta, retkiä ja retkeilyvarusteiden vuokrausta. Lisätietoja löytyy esimerkiksi täältä.

Yöpyminen ja ruokailu

Harrinivan Hotelli Jeris. Olen jo pidempään suunnitellut matkaa Muonioon ja itseasiassa vieraillut Harrinivan sivuilla jo pari kesää sitten kurkkimassa majoituksia. Hotelli Jeris sijaitsee Jerisjärven rannalla aivan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tuntumassa. Jos hakusessa on mukava hotelli aivan luonnon tuntumassa hyvillä palveluilla ja ravintolalla, voin itse suositella lämmöllä. Jeriksen rannassa sijaitsee myös Arctic Sauna World, jossa vinkkiä postauksen lopussa 🙂 Jerikseen olisi upea päästä talvella rentoutumaan, saunomaan ja bongailemaan revontulia – asia bucketlistilleni!

SEO Muonio tarjoaa saunallista majoitusta aivan Muonion keskustassa hyvien kulkuyhteyksien äärellä. Majoitus on näppärä etappi Lapin matkan varrella, pitkän ajomatkan päätteeksi tai autovuokrauksen yhteydessä.

Lapland Hotels Pallas. Rakastan Lapland Hotelseja ja vaikkemme nyt yöpyneetkään ketjun hotellissa, on mielessäni päästä seuraavalla reissulla Lapland Hotels Pallakseen. Tällä reissulla kävimme kuitenkin myöhäisellä lounaalla hotellissa ja ruoka oli ehdottomasti reissumme parasta, sekä myös äärimmäisen kaunista, kuten kuvasta näkyy. Hotellilta saa vuokrattua myös esimerkiksi pyöriä Pallaksen reiteille.

Ravintola Kammari. Viimeisen illan päivällistä söimme Muonion Olostunturin kupeessa Ravintola Kammarissa. Kodikas ravintola tarjoilee ruokaa ja juotavaa laidasta laitaan kotiruoka-twistillä. Kammari pyrkii panostamaan kotimaisiin ja paikallisiin raaka-aineisiin ja sanoisinko, että ravintola on melko varma valinta kaikenlaiseen ruokailuun. Me otimme (tottakai) rautua, eli nieriää, joka taisi olla reissun neljäs nieriäannokseni. Kerrankin matkalla, jossa löytyi nieriää melkeinpä joka menusta!

Koe Muoniossa (edellä mainittujen lisäksi) ainakin nämä 3 juttua:

Arctic Sauna World saamelaisten pyhän järven, Jerisjärven rannalla on jokaisen Muonion matkailijan must-see – ainakin kerran. Arctic Sauna Worldissä on 4+1 erilaista saunaa, yksi kullekin elementille (vesi, ilma, tuli ja maa) ja näköalasauna Repo, joka on vuokrattavissa myös yksityiskäyttöön. Rannasta löytyy upea uimapaikka, jossa on talvisin myös 15 metrin avanto. Aikuisten lippu saunaelämykseen kustantaa 25 €. Itse en ole mikään maailman kovin saunoja, mutta tuolla sai kieltämättä vierähtämään useamman tunnin, koska paikka toimii mainiona kohteena rentoutua ja viettää aikaa ystävän kanssa välillä pulikoiden. Saunomiseen suositellaankin varaamaan hyvin aikaa. Tänne palaan ehdottomasti uudelleen, ehkäpä ensi talvena avannon merkeissä!

Vinkki: Arctic sauna worldin yhteydessä toimii myös hieroja Arctic PoweRelax, jonka Soile teki meille Särkitunturin vaelluksen jälkeen hieronnat ennen saunaelämystä. Suositus! Soile tarjoaa myös muita hyvinvointipalveluita, joita on mahdollista räätälöidä omaan lomaan istuvaksi paketiksi.

Punaisen hiekan ranta Pallasjärven rannalla on heittämällä ehkä kaunein Suomessa näkemäni hiekkaranta! Rantaviivalta aukeaa upea tunturimaisema, joka oli ehdottomasti vailla vertaistaan. Hoksasimme Punaisenhiekan vasta viimeisenä päivänä, mutta onneksi oli auto alla, niin ehdimme vielä hyvin sinnekin.

Kesällä yöttömän yön maisemat vaelluksella ja talvella (+keväällä ja syksyllä) revontulibongaus. Teimme viimeisenä iltana yöttömän yön vaellusretken Keimiötunturille (josta speksit ylempänä), joka oli kokemuksena aivan mieletön! Toimii varmasti myös muillekin listaamilleni vaellusreiteille. Unohtumatonta kivuta iltamyöhään tunturin huipulle ihailemaan maisemia ja aurinkoa, joka ei laske keskiyölläkään. Yötön yö kestää Muoniossa 2 kk, jolloin aurinko ei laske ollenkaan. Kesällä siis riittää hyvin aikaa yöttömän yön retkille! Revontulia ei kesäisin voi valoisuuden vuoksi bongailla, mutta Muonioon on ehdottomasti palattava myös niitä bongailemaan.

Muonion kylällä nähtävää

Muonion Shoppi. Alun perin viime vuonna pop-up-myymälänä aloittanut Muonion Shoppi myy Muonion keskustassa paikallisia käsitöitä, taidetta ja pientä purtavaa. Jos on toiveissa viedä kotiin taidetta tuliaisena, kannattaa ehdottomasti suunnata tänne! Muonion Shopista löytyy myös kattava valikoima neulelankoja ja -tarvikkeita, sekä ohjekirjoja villapaitojen neulomiseen!

Torstaitori on muoniolainen perinne Kielan pihalla Muonion keskustassa joka kesätorstai klo 10-14. Paikalle kokoontuu paikallisia yrittäjiä, joten käsitöiden ja erityisesti paikallisten luontaistuotteiden ostaminen tuliaiseksi torstaitorilta on hauska idea. Kuulin, että kuka tahansa saa mennä torstaitorille myymään, joten kirpputoritoimintaa löytyy myös. Itse ostin käsityönä neulotut tumput itselle ja lapselle, paikallista hilloa ja yleisvoiteen, sekä onnenamuletti-avaimenperän kotiin viemisiksi. Torille kannattaa varata mukaan käteistä, vaikkakin osalla kauppiaista onnistui maksu myös Mobile Payn kautta.

Aivan keskustan tuntumasta löytyy myös uimapaikka Pekosen rannassa (Muonionjoen sivuhaara). Kävimme autolla katsastamassa myös keskustassa sijaitsevan Muonion kotiseutumuseon, ja Äijäkosken, josta kuva alla 🙂

Tulipa ikävä takaisin tätä postausta kirjoittaessa!

Täytyypä alkaa suunnittelemaan paluuta 🙂

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Miniloma Muotkalla + 3 asiaa, jotka opin Lapista

Majoitus saatu yhteistyönä

Majoituimme viimeiset neljä yötä Lapin reissulla Muotkassa Wilderness Hotel Muotkassa ja voi elämä kuinka mieletön paikka! Olin haaveillut Muotkasta jo parin kuukauden ajan tutkittuani Inari-Saariselkä-akselilta kivoja (rauhallisempia kohteita) syysreissuun ja kansallispuiston läheisyydestä. Yllättäen sitten havahduinkin selailemassa kuvia Muotkalta ja lähiseuduilta suunnilleen päivittäin, odotinkin tulevaa reissua todella innolla! Tämä oli toinen kertani Wilderness Hotelsin majoituksissa, viime joulukuussa majoituimme Wilderness Hotel Inariin aivan Inarijärven rannalle (postaus täällä). Voin todella lämpimästi suositella myös Inarin majoitusta, mutta jos näistä kahdesta on pakko valita niin nousi Muotkan majoitus ehdottomasti suosikikseni. Itseasiassa jopa kohteena yhdeksi suosikkipaikoikseni ikinä! Ja tämä onkin jo todella kova ranking omalla listallani 😀

Ihmisvilinää ja meininkiä ei Muotkalta juurikaan löydy, mutta jos luonnonrauha ja oma aika keskellä Lapin luontoa houkuttelee, on tämä ehdottomasti sinun paikkasi. Lähimmät kaupat löytyvät Saariselältä (noin 12km päästä), Ivalosta taas ajaa perille noin 45min. Otimme tulomatkalla taksin, paluumatkalla taas bussikuljetuksen Ivaloon, joka haki kätevästi suoraan majoituksen edestä ja kustansi muistaakseni 13€. Hyvät kulkuyhteydet löytyvät siis ehdottomasti! Olin jopa aivan unohtanut, että olen lapsena käynyt Saariselällä talvella, mutta muistikuvat ovat näin lähes 25 vuoden jäljiltä melko hatarat.

Täytyy todeta, että tämä reissu oli kaikin puolin melkoinen aktiiviloma! Tuli liikuttua luonnossa kävellen ja pyörällä, sekä koettua vaikka mitä kivaa. Ensimmäisen kerranhan kävin tällä reissulla pulahtamassa saunasta uimassa Ivalossa ensimmäisenä iltana, mutta Muotkalla jäin kylmävesiuintiin suorastaan koukkuun ja uimassa useaan otteeseen. Yksi reissun kohokohdista oli ehdottomasti Wilderness Hotel Muotkan UPEA savusauna, josta pääsi näppärästi pulahtamaan tunturipuroon virkistäytymään. Ja minähän menin, oli kyllä aivan hemmetin kylmää ja on kuulemma aina, koska vesi virtaa tuntureilta.

Parina päivänä lainasimme maastopyörät ja lähdimme retkelle Kiilopäähän. Toisena päivänä teimme reilun 15km lenkin Kiilopään rinteille katsomaan maisemia, jotka olivat mielettömät. Harmiksemme osui kohdalle sateista keliä ja toiveissa olisi ollut vielä viimeisenä päivänä käydä katsastamassa pyörällä Kiilopään suunnalla Luulampi, joka jäi vähän harmittamaan edellisellä pyöräretkellä. Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee aivan kivenheiton päässä Muotkalta, joten pyöräily ja patikointimaastoja riittää enemmänkin kuin mitä loman aikana luultavasti ehtii taivaltaa. Harmittaa, ettei noiden vajaan neljän päivän aikana ehtinyt retkeillä enemmänkin, vaikka toki paljon tulikin nähtyä.

Sunnuntaina oli aurinkoista ja saimme hotellilta mukaan eräoppaan seuraksemme Pyhä-Nattaselle, joka sijaitsee noin 40minuutin ajomatkan päässä etelän suuntaan Sompion luonnonpuistossa. Ja onneksi lähdimme! Pyhä-Nattanen on ehdottomasti yksi upeimmista luonnonkohteista, joissa olen tähän asti käynyt! Teimme 7km reitin (Pyhä-Nattasen polku), joista ensimmäinen 2km oli metsäpolkua ja 2km kipuamista kiviä pitkin Pyhä-Nattasen huipulle. Tuota haastavampaa reittiä ei suositella huonokuntoisille tai missään nimessä kivien liukkauden vuoksi huonolla säällä tehtäväksi, mutta maisemat olivat kiivetessä aivan upeat. Huipulta lähtee alaspäin helpompi reitti alas, jota sitten kipusimmekin alas.

Pyhä-Nattasen maisemia on kehuttu Suomen kauneimpien joukkoon ja allekirjoitan tämän täysin. Huippu on vanhaa kalliopaasia ja rapautumiskiveä. Pyhä-Nattanen on saamelaisille pyhä paikka ja toorien on uskottu olevan jumalien koteja. Maisemat olivat aivan mielettömät! Huipulla on pystyssä vanha palovartijan tupa, jota käytetään nykyään autiotupana ja on siis avoinna retkeilijöille. Kävin kurkkimassa sisälle tupaan ja ehdin jo haaveilla siitä kuinka tunnelmallista sieltä olisi herätä aamulla ja katsoa ulos maisemia! Ehdottomasti yksi juttu lisää bucket listille!

Reissulla opin esimerkiksi nämä 3 ”Lappi-faktaa”:

 

Suomessa ei elä poroja luonnonvaraisena, vaan kaikilla poroilla on omistaja. Tämä tuli itselleni aivan uutena ja ehkä näin kaupunkilaisena vähän hölmönäkin tietona. Olin itse pitänyt itsestäänselvänä, että poroja elää myös luonnonvaraisena, mutta näin ei tosiaankaan ole. Suomessa voi periaatteessa alkaa kasvattamaan poroja ilman, että olisi saamelaisia juuria (Norjassa kuulemma taas ei), mutta käytännössä se on todella vaikeaa. Saamelaiseen perheeseen syntyvä lapsi saa jo syntyessään lahjaksi ensimmäiset poronsa (ja poromerkkinsä!), josta poronkasvatus sitten alkaa. Toki porot elävät ja kasvavat Suomessa vapaana, sekä populaatio kasvaa (ainakin käsittääkseni) luonnostaan, mutta tiettyjä rajauksia alueissa on poroaitausten muodossa. Jos joku poro eksyisi aivan muille maille, menee sen omistaja kuulemma noutamaan sen kotiin 😀 Aikomukseni on ensi vuonna opiskella syvemmin maaseudun kehittämistä koulussa, joten siitäkin näkökulmasta kuuntelin korvat höröllä kaikkea perinteisistä elinkeinoista ja porotaloudesta!

Lapissa elää ihmisiä taloissa, joissa ei ole sähköä ja tämä on jopa aivan tavallista. Mihinkäs sitä nyt sähköä tarvitsisi jos on tottunut koko elämänsä asustelemaan sähköttä? Myös tämän kuullessani iski minuun melkoinen kaupunkijuntti-fiilis, koska olin tottakai ajatellut, että nykypäivän Suomessa on sähköverkosto melkeinpä aivan ”universaali” juttu. Näin ei kuitenkaan tosiaankaan ole ja erityisesti Lapin syrjäseuduilla elää paljon ihmisiä taloissa ja mökeissä, joissa ei ole sähköjä, eikä ole koskaan ollutkaan. Ja hyvin pärjätään! Itseltäni vaatisi ehkä melkoista sinnikkyyttä ryhtyä elämään lähes sähkötöntä elämää, mutta arvostan suuresti ihmisiä, jotka sitä nykypäivänä elävät.

Tunturipuroista voi huoletta juoda vettä, joten pitkilläkään vaelluksilla ei ole hätää, vaikkei jaksaisi kantaa mukaan litrakaupalla juomavettä mukaan! Toki nyt itsekin tiesin, että tunturipurojen vesi on puhdasta, mutten nyt rehellisyyden nimissä ollut edes ajatellut asiaa sen pidemmälle. Maistoinpa kuitenkin itsekin juoda vettä suoraan purosta ja kyllä, oli melkoisen hyvää vettä jos näin voi sanoa! 😀

Kertokaa, tiesittekö te nämä?!

 

Jos vierailet Saariselällä tai lähistöllä, suosittelen nähtäväksi ainakin seuraavia kohteita: Kiilopää ja Pyhä-Nattanen! Ja majoituksena Saariselältä aivan ehdottomasti Wilderness Hotel Muotkaa. Tai jos vierailet lähistöllä, soita ainakin Muotkalle ja varaa tuo savusauna! Oli jo itsessään kokemuksena aivan mieletön 🙂

Itseäni jäi näiden lisäksi kiinnostamaan mm. Suomen eteläisin saamelaiskylä Vuotso, joka sijaitsee aivan automatkan varrella Pyhä-Nattaselle. Harmittaa, etteivät kelit suosineet revontulia, mutta ehkäpä sitten taas seuraavalla kerralla. Vaikka Muotka oli näin syksylläkin aivan upea, on se kuulemma lumen tultua aivan omalla levelillään ja todellinen ”winter wonderland”. Ja se onkin vielä PAKKO kokea!

Ps. Wilderness Hotel Muotkan henkilökunta vinkkasi tarjouksesta, mikäli miniloma Muotkalla kiinnostaa teitäkin! Hintaan 349€ yövyt 1 yön aurora cabinissä (lasi-iglu) skumpalla ja 2 yötä hotellihuoneessa, aamupala sisältyy hintaan. Tarjous on voimassa 25.10 asti ja 17.11-30.11. Lisätiedot löytyy täältä!

Oletteko käyneet Saariselällä tai Muotkalla? ✨    

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Reissukuvia ja kuulumisia Ivalosta

Majoituksesta saatu media-alennus

Terkkuja Lapista! Saavuimme torstaina Ivaloon, jonne olin haikaillut takaisin viime vuodesta asti kun ensimmäisen kerran piipahdimme tänne koko perheen voimin. (Postaus viime joulukuulta löytyy muuten täältä). Olin jo pitkään suunnitellut pientä ruskareissua Lappiin ja tämmöinen neljän yön miniloma tulikin hyvään saumaan tässä melko intensiivisen työ- ja opiskelurupeaman keskellä. Saatattekin muistaa, että olen useaankin otteeseen kirjoittanut siitä kuinka erityisesti pohjoinen Lappi on alkanut viime vuosina kiehtomaan ja viime vuoden reissulla tämä vain vahvistui. Ivalosta ja Inarista löytyy jonkinlaista Lapin mystiikkaa, joka itseäni kiehtoo valtavasti ja saa luultavasti palaamaan tänne vielä useaan otteeseen.

Näiden kahden reissun perusteella täytyy sanoa, että jos kaipaa kotimaan matkalta koskematonta luontoa, rentoutumista, rauhallisuutta ja ikimuistoisia elämyksiä, suunnatkaa tänne! Itse olen vuoden sisällä nimittäin kokenut täällä aivan maailmanluokan elämyksiä, kuten avantouintia, tynnyrisaunassa saunomista, paljussa rentoutumista tähtitaivaan alla, hiihtämistä Ivalojoen päällä ja nyt viimeisimpänä sähköpyörällä seikkailua Ivalon metsissä mm. erämaajärviä bongaillen. Unohtamatta tietty lasi-iglussa yöpymistä, joka jo itsessään on aivan mieletön kokemus ja oli omalla bucket listilläni ennen viime vuotta ties kuinka kauan! Sinänsä hassua, kuinka omassa kotimaassaan voi kokea pieniä juttuja, jotka nykyään kaupunkilaisena tuntuvat olevan jotenkin (mukamas) vaikeasti saavutettavissa. Täällä taas osaa ottaa pienistäkin jutuista ilon irti 🙂

Majoituimme ensimmäisen yön Ivalossa Aurora Village Ivalossa, jossa vierailimme myös viime vuoden perhereissulla. Vaikutuin jo viime kerralla valtavasti Aurora Villagen puitteista ja palveluista, tämänkin kerran jälkeen voin vain suositella! Tekemistä ja näkemistä löytyy hurjasti ympäri vuoden ja jos jossain mieli lepää niin täällä pohjoisessa. Bongasin myös tarjouksen majoituksesta loppuvuodelle, josta löytyy lisätietoa täältä mikäli Lappiloma kiinnostaa. Aloin itse nimittäin jo haaveilla tulevani tänne taas pian uudelleen 😀

Erämaajärvet- ja purot ovat muuten ehkä siistein juttu ikinä! Voisin pysähdellä ihmettelemään niitä vaikka loputtomiin. En tiedä mikä niissä kiehtoo niin kovin!

Aurora Villageen oli muuttanut viime vuoden jälkeen myös heppoja ja pieni poni, jota kävimme moikkailemassa!

Syksyisestä Lapista löytyy paljon aktiviteetteja ja ehkä suosikkini täällä on ollut pyöräily! Tykkään noin yleisesti kovasti ulkoilla metsällä, mutta tänä vuonna on pitkästä aikaa iskenyt myös intoilu pyöräilyyn ja täältä pohjoisestahan vasta löytyykin erinomaiset apajat siihen. Vuokrattiin torstaina pienen metsäretken jälkeen sähköavusteiset fatbiket Aurora Villagesta reiluksi tunniksi ja huhhei kuinka siistiä! 😀 Olisin voinut ajella vaikka koko loppupäivän, haha! Voisin lähteä tänne uudelleen jo pelkästään aktiivilomalle, viime vuonnahan intouduin täällä hiihtämään Ivalojoen jäällä, joka oli myöskin aivan huippua.

Illalla poikettiin rantaan tunniksi saunomaan tynnyrisaunassa ja uskaltauduinpa muutamaan otteeseen pulahtamaan veteenkin. Näinä parina viime päivänä on kyllä tullut illalla tehokkaasti uni saunomisten, kylmävesiuintien ja liikkumisen jälkeen. Loppulomalle onkin listalla vielä revontulien bongaus, toivotaan että onnestaisi niiden kanssa tällä kertaa!

Huristelimme eilen Saariselän suuntaan matkan toiseen kohteeseen ja täältä tulossa matkakuulumisia myöhemmin. Vaikka vielä onkin pari yötä reissua jäljellä, on nyt jo ehtinyt (taas kerran) iskeä semmoinen haikeus kotiinpaluusta. Tietty pieni koti-ikävä on aina päällä kun reissaa ilman perhettä, mutta täällä Ivalo-Inari-akselilla vain on joku jännä juttu, joka kiehtoo. Ehkäpä voisi alkaa tässä suunnittelemaan jotain pientä joulureissua tänne?! Joulu Lapissa onkin toinen juttu, joka ollut haaveissa jo pari vuotta.

Viime viikolla tein jotain jopa historiallista ja neuloin pitkästä aikaa pipon ihan itselleni! Testasin uutta lankayhdistelmää ja tulos oli todella kiva 🙂

Seuraavaksi kirjoittelen kuulumisia täältä Saariselältä ✨

Onko teillä Lappi-innostusta havaittavissa?💙🤍

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Matkavlogi Ivalosta ja Inarista

Olen jo jonkin aikaa tuumaillut, että haluaisin pitkästä aikaa tehdä videoita. Tajusin nimittäin jouluna, että olen tehnyt ensimmäiset (nyttemmin aivan syystä piilotetut) YouTube-videoni melkein kymmenen vuotta sitten, kreisiä! Hassua ajatella, ettei tuolloin edes tunnettu koko tubettamisen käsitettä. Mietin jo ensin julkaisevani tb-hengessä vanhoja videoita, kunnes niitä katsoessa koin niin suurta myötistä, että päädyin pitämään videot edelleen piilotettuina, haha.

Koska olen itse äärimmäisen laiska a) katsomaan ylinpäänsä mitään videosisältöjä b) opettelemaan editointia, olen toistaiseksi pysynyt tekstisisällössä, jonka koen itselleni mieluisimmaksi tavaksi tuottaa sisältöä. Tämän vuoden aikana olen kuitenkin alkanut tuumailla ajatusta matkavideoiden teosta! Niitä kun ei suomeksi oikeastaan lainkaan tehdä. Jos itse seuraisin aktiivisesti YT-videoita, katsoisin kaikkein mieluiten juuri matkavideoita eri kohteista.

Päätin joulukuun alussa Ivaloon lähtiessäni, että kuvaisin testimielessä reissulta videon (puhelimella haha), jonka kanssa opettelisin jonkinkaisia editoinnin alkeita. Tässä onkin siis ensimmäinen matkavideoni: Perheen kanssa Lapissa Ivalossa ja Inarissa! Antakaa armoa videon suhteen, tämän suhteen en tosiaankaan tehnyt mitään sen kummempaa suunnitelmaa, kunhan vain kuvasin randomisti. Mietinkin, että haluaisin kuvata toisen videon ainakin maaliskuun Uuden-Seelannin matkalta ja Tyynenmeren seikkailulta 🌴

Mitäs tuumaatte? ✨

 

Ja toivoisitteko jatkossa myös reissuvideoita?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Unelmien loma Lapin Inarissa ja ajatuksia matkalta

Majoitus saatu yhteistyönä / sisältää affiliate-linkin

Meinasin eilen alkaa itkemään lähtiessämme Inarista lentokentälle päin. Sama juttu on tänä syksynä ollut joka kerta kun olen lähtenyt kotia kohti näiltä pohjoisen reissuilta. Mitä enemmän olen reissannut täällä Suomessa suurten kaupunkien ulkopuolelle, sitä enemmän olen alkanut vieroksumaan tätä kaupunkielämää. Viikonloppuna ehdin jo tuumailla, että onko Helsinki enää minua varten? Tämä harmaa ja vesisateinen Helsingin talvi nimittäin inspaa vuosi vuodelta vain vähemmän. Vaikka aina jaksankin jauhaa siitä, kuinka lämpö ja aurinko ovat juttuni, ei talvi Lapissa kuitenkaan häiritse lainkaan. Ja nyt kun pohdiskelen, en Jyväskylässä asuessani angsteillut talvesta samalla tavalla, vaan se on astunut kuvioon vasta näinä Helsingin vuosina.

Taksi Lappi-style. Kuinka cool!

Yövyimme viimeisen yön Inarissa Wilderness Hotel Inarissa. Olin varannut meille kyydin Aurora Villagesta Ivalosta Wilderness Hotel Inariin ja matka kesti pikkubussilla noin reilut puoli tuntia. On hauska huomata, kuinka maisemat muuttuivat hurjasti jo noinkin lyhyellä matkalla. Ei mennyt kauaakaan kun pääsimme ihailemaan autosta Inarijärven maisemia ja porojakin tuli bongattua. Ja ainiin, jokainen on varmasti kuullut lapsuudessaan sen vanhan jutun Inarijärvestä, kuinka sen jäälle mahtuisivat kaikki maapallon ihmiset? No, maapallon asukasluku on tänä päivänä jo liian suuri tähän, mutta laskelmien mukaan reilut 4 miljardia ihmistä mahtuisi helpostikin Inarijärven jäälle. Aika kreisiä!

Pidän matkustaessa siitä, että pääsee näkemään monipuolisesti erilaisia paikkoja ja monilla reissuilla varaankin majoituksen parista tai jopa useammasta eri paikasta, saadakseni mahdollisimman kattavan kuvan kohteesta. Piipahdus Inarissa oli mieletön, vaikkakin todella erilainen kuin Ivalo, joka ihastutti jokineen. Ainut asia, joka jäi oikeastaan harmittamaan oli, ettemme ehtineet olla Inarissa kauempaa. Tälle reissulle vähintään 3 yötä olisi ollut ideaali, eli jatkossa Lappiin siis vähintään viikon reissuille, heh! 😉 Alkuperäinen tarkoitukseni oli myös päästä käymään Inarin kylällä saamelaismuseo Siidassa, joka aikataulusyistä jäi väliin ja harmittelen sitä kovasti. Tässäpä siis yksi syy palata uudelleen!

Tässä muutamia tekemiäni huomioita Inarista ja Ivalosta:

Kaamos on outo juttu jopa näin suomalaiselle. Pimeä tulee jo yhden aikoihin iltapäivällä ja aamulla on hämärää vielä kymmeneen saakka. Valoisaa on siis vain muutaman tunnin päivästä. Lumen äärellä ei hämärä ainakaan itseäni häiritse ja fiilis on tunnelmallinen, mutta tunne siitä, että on jatkuva ilta on vain ”outo” suomalaisellekin.

Kunnon talvi ja Suomen lumisen talven arvostaminen on jotain, mitä haluan viedä eteenpäin omalle lapselleni. Lumiset talvet ja kova pakkanen olivat omassa lapsuudessani Jyväskylässä aivan perusjuttu, mutta viime vuosina olen karusti todennut, etteivät näille PK-seudulla varttuville pienille ole lainkaan itsestäänselvyys. Oli todella liikuttavaa huomata, kuinka lapsi nauttii lumesta ja talvesta, asioista jotka itselleni lapsena olivat tuikitavallisia.

Hiljaisuus ja silmänkantamattomiin jatkuva luonto ovat jotain niin älytöntä (ainakin näin nykyisin kaupunkilaiselle), että Lapin luonnon keskellä suorastaan mykistyy. Käppäillessäni lenkillä ja hiihtämässä Inarijärven jäällä tuumasin, että Lapissa jos jossain unohtaa kaikki suuren maailman murheet. Ja sitä nimenomaan ainakin itse arjessani nykyään kaipaan.

Wilderness Hotel Inari oli juuri semmoinen paikka, jossa olisin helposti viettänyt unelmieni joulun.  Kerroinkin IG-storieseissani, että minuun hiipi reissussa joulufiilis ensimmäistä kertaa vuosiin. Samalla sain myös jotain tunne-flashbackejä sieltä lapsuuteni Saariselän matkalta (about vuodelta 1997, heh) ja tunnelma oli todella samanlainen. Ehkäpä olen kaikki nämä vuodet haahuillut juuri sen samaisen Lappifiiliksen perässä. Pääsimme yöpymään upouusissa, vasta viikko takaperin valmistuneissa Panorama Chaleteissa, jotka soveltuvat 2-4 hengen yöpymiseen. Chaletissa on erillinen makuuhuone, sekä olohuoneessa levitettävä sohva. Lisäksi mökeistä löytyy (upea) oma sauna, sekä sisustustakka. Ihastuin mökkiin niin kovin, että haaveilin jo jääväni asumaan tuonne järvimaisemiin. Aivan mielettömän hieno majoitus! Itseäni kiinnostaisi testata myös muut Wilderness Hotellit, erityisesti Nangussa ja Nellimissä.

Ensimmäistä majoitusta Aurora Villagea ja Wilderness Hotel Inaria on mahdoton verrata keskenään, koska ovat todella erilaisia. Siinä missä Aurora Village on intiimimpi ja rauhallinen Lappi-elämys, on taas Wilderness Hotel Inari enemmän lomakylämäinen ja soveltuu todella hyvin myös lapsiperheille. Se, kumpi näistä soveltuu parhaiten kellekin, riippuu paljolti siitä, mitä lomaltaan hakee. Jos toivot enemmän yksityisyyttä ja rauhaa, voi Aurora Village olla sinua varten, jos taas enemmän menoa, muita ihmisiä ja aktiviteettejä, voi taas Wilderness Hotel Inari olla hyvä valinta. Molemmat kuitenkin erinomaisia! Jos näistä kahdesta täytyy puntaroida sopivampi pienen lapsen kanssa yöpymiseen, on valintani ehkä Wilderness Hotel Inari, vaikkei ensimmäisessäkään majoituksessa ollut ongelmia lapsen kanssa yöpymisen suhteen. Ravintolan kupeessa oli myös pieni leikkinurkkaus lapsille, jossa meidän napero viihtyi niin hyvin, ettei meinannut saada sieltä ollenkaan pois 😀

Parasta Wilderness Hotel Inarissa oli ehdottomasti Inarijärven läheisyys, hotelli sijaitsi siis aivan järven rannalta, josta pääsi helposti jäälle kävelemään, hiihtämään tai moottorikelkkailemaan. Myös majoitusta löytyy monipuolisesti aina perinteisestä kelomökistä moderneihin Panorama chaleteihin. Lisäksi löytyy myös lasi-igluja / revontulimökkejä! Se täytyy mainita, että ruoka ja varsinkin aamupala olivat aivan erinomaisia. Kulkuyhteydet Ivalossa ja Inarissa ovat loistavat. Olin varannut meille eilen paikallisen lentokenttäkuljetuksen, joka on helppo tapa matkata Ivalon lentokentän ja Inarin välillä. Kuljetus maksoi aikuiselta 27€ ja lapselta 10€.

Jos täytyy kiteyttää koko reissu en voi kuin todeta, että täydellinen! Juuri semmoinen Lappiloma, josta olin haaveillutkin ja ikimuistoisia elämyksiä koko perheelle. Myös kahdessa erilaisessa kohteessa yöpyminen oli hyvä valinta, vaikkakin toisessa etapissa olisi mielellään viettänyt pidemmänkin aikaa. Ivalo ja Inari veivät ainakin oman sydämeni. Pakko päästä uudestaan!

 

Ps. Kurkkaa myös aikaisempi postaukseni Ivalon etapista ja lasi-iglussa yöpymisestä täältä.

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.