Vielä joskus maailmanympärysmatkalle?

Miettiessäni matkahaaveita aikaisemmin viime viikolla, hiipi mieleeni muistoja maailmanympärysmatkaltani ja aloin pohtia sitä, että voisinko lähteä uudelleen maailmanympärysmatkalle? (Tai siis heh, voisiko joku muka sanoa tämmöiseen ei?) Tekisinkö jotain asioita toisin reissun suunnittelun suhteen? Jos maailmanympärysmatkan budjettiasiat kiinnostaa, olen tehnyt aiheesta postauksen, joka löytyy täältä. Ja juu, toki maailmanympärysmatkan muistot pyörivät mielessä edelleen päivittäin, joten kuvituksena reissukuvia sekalaisessa järjestyksessä.

Uusi reissu pallon ympäri ei lähiaikoina tosiaankaan ole ajankohtainen, mutta en sulje pois sen mahdollisuutta joskus tulevaisuudessa. Vastaukseena omaan kysymykseeni: Voisin ehdottomasti lähteä uudelleen maailmanympärysmatkalle! Ja juu, onhan se haaveena vielä edelleen, sitten  joskus. Teimme perheeni kanssa kaksi maailmanympärysmatkaa ollessani lapsi ja vaikka en ensimmäisestä aivan järin paljoa muistakaan, toisesta kyllä tiettyjä seikkoja.

Vaikka matka maailman ympäri maksaakin paljon (ja rahaahan siihen saa uppoamaan vaikka millä mitalla jos vain on varaa ja reipas ideoimaan :D), antoi se ainakin itselleni kokemuksena asioita, joita ei voi rahassa mitata. Ja budjettiinkin voi ilman muuta vaikuttaa kohteiden valinnalla! Omat kohteemme olivat kaikki melko kalliita ja mikäli olisimme valinneet reitille hintatasoltaan edullisempia maita, olisi budjetti pienentynyt huomattavasti.

Ennen kaikkea tiivis yhdessäolo perheen kanssa on pitkässä reissussa (itselleni ainakin) se merkittävin asia. Vaikka pitkä reissu tietyllä tavalla koetteleekin monella tapaa, antaa ja opettaa se kuitenkin sitäkin enemmän. Eikä itseäni ole missään vaiheessa harmittanut, että käytin vuosien aikana kerryttämiä säästöjäni perheemme yhteiseen matkaan, päinvastoin. Juuri niitä unelmia varten säästäminen on aivan jutun ydin ainakin omalla kohdallani, vaikka se unelma säästämisen aloitushetkellä vielä olisikin hämärän peitossa. Oikeasti, aina on hyvä hetki alkaa säästämään!

Oman matkamme pituus oli reilut 2,5kk, joka toisaalta oli passeli, mutta toki aivan liian lyhyt, mikäli toiveissa on mahduttaa matkalle enemmän kohteita ja mantereita. Reittimme Helsinki-(Oslo)- Los Angeles- Tahiti- Moorea- Uusi-Seelanti / Auckland – Brisbane – (Singapore)- Helsinki (suluissa välilaskut), oli meille todella mieleinen sitä Australian kulttuurishokkia huolimatta, palattuamme juuri Raglanin pienestä hippikylästä takaisin valtateiden ja liikennevalojen pariin. Jälkeenpäin myös parin päivän välilasku paluumatkalla Singaporessa olisi ollut fiksu vaihtoehto helpottamaan pitkiä lentoja lapsen kanssa. Jos toinen reissu joskus tulisi ajankohtaiseksi, haluaisin olla maailmalla ainakin vähintään 4kk.

En unohda ikinä sitä vapauden tunnetta, jonka koin siinä vaiheessa kun lähdimme reissuun! Lähes kolme kuukautta seikkailua edessä ja talvi lämpimässä. Ehdottomasti yksi elämäni parhaimmista jutuista. Vaikka loppua kohdin koinkin pientä koti-ikävää, ei se oikeastaan johtunut siitä, että olisin halunnut takaisin kotiin, vaan enemmänkin siitä, että matkalaukkuelämä on pidemmän päälle melko raskasta. Kun reissaa parisen kuukautta niin, että yövyt maksimissaan viikon kerrallaan yhdessä majoituksessa (joskus vain 3-5 päivääkin), saa laukkuja olla pakkaamassa ja purkamassa aivan koko ajan. Pienen lapsen kanssa opettelet tietysti uudet rutiinit ja systeemit aina joka paikassa uudelleen, eikä koskaan oikein pääse asettumaan omien tavaroiden ja rutiinien suhteen kodiksi samalla tavalla, kuin kotona. Noh, tämä tulee varmasti väistämättä vastaan ressatessa, mutta kun sen kokee niin tietää mitä tarkoitan ja toki, joku toinen voi varmasti kokea asian eri tavalla.

Jos lähtisimme joskus uudelleen maailmanympärysmatkalle, olisi tavoitteena järjestää niin, että jokaisessa kohteessa oli reippaasti aikaa aina yhdelle etapille, edes 1-2 viikkoa. (Ja tarkoitan tällä siis esimerkiksi kylää/ kaupunkia, en yksittäistä maata.) Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa halusimme toki nähdä useita paikkoja ja joissain majoituksissa yövyimme vain ihan muutaman yön. Kohteita en aivan kovin tosissani ole tälle hypoteettiselle ehkä joskus-matkalle tuumaillut, mutta yksi haaveistani olisi pidemmän reissun yhteydessä tai muuten vain mennä joskus Balille pidemmäksi aikaa, esimerkiksi pariksi kuukaudeksi ja tietty taas jollekin Tyynenmeren saarelle, heh 😀

 

Onko matka maailman ympäri teillä haaveissa? ✨

 

Mikä olisi unelmareittinne? 🌎

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Maailmanympärysmatkan kohokohdat

Näin reissun jälkimainingeissa ovat monet ystävämme kysyneet, että mikä paikka oli mielestämme paras ja mitä kohteista jäi mieleen? Olemme myös tehneet Tommin kanssa keskenämme listauksia omista suosikeistamme, mutta ajattelin käsitellä kohteita vielä näin omassa postauksessaan 🙂

Kiteytettynä olin itse tyytyväinen kaikkiin kohteisiin, jotka kuitenkin loppupeleissä tarjosivat melko erilaisia ja monipuolisia kokemuksia. Voisin mennä jokaiseen paikkaan uudelleenkin ja suosikkien valinta on vaikeaa, mutta..

Los Angeles

 

Koko reissulta olivat omat suosikkini aivan ehdottomasti ensimmäinen kohteemme Los Angeles ja toinen kohteemme Moorea. Tosin, näin olin ajatellutkin jo alkuun ja onhan Los Angeles ollut muutenkin jo vuosia meidän ylivertainen suosikkikohteemme, jonne on aina yhtä mukava palata. Ranskan Polynesia oli ollut oma haaveeni niin monta vuotta, että täytyy sanoa tuon etapin olleen minulle todellinen unelmien täyttymys. Ja juuri niin ihana kuin olin ajatellut, varsinkin lumoavan kaunis Moorea.

Aivan hurja ikävä Loseihin, taas!

Moorea

 

Aivan ylivertaisesti täytyy todeta, että Moorea on kaunein paikka, jossa ikinä olen käynyt. Paratiisisaari siis aivan sanan varsinaisessa merkityksessään. Hämmästelin jokaisena päivänä saaren kauneutta, joka oli kuin suoraan sadusta. Kukkia, vihreitä laguuneja ja korkeita huippuja. Vaikka saari onkin pieni, tarjoaa se silti todella monipuolisia kokemuksia ja maisemia.

Useana iltana kävelin pimeällä tuonne laiturille ihmettelemään täydellistä tähtitaivasta, bongailemaan lentokoneita ja tähdenlentoja. Ihmettelimme myös vaaleana hohtavaa Linnunrataa ja löysimme joka ilta uusia tähtikuvioita.

Tahiti

 

Kahden Moorealla vietetyn viikon jälkeen matkasimme lautalla Ranskan Polynesian pääsaarelle Tahitille, jossa yövyimme viisi yötä täydellisen mustahiekkarannan äärellä. Tuplasateenkaaria ja mielettömän kauniita auringonlaskuja, myös Tahiti oli äärimmäisen kaunis, mutta silti kovin erilainen Mooreaan verrattuna. Ainoa asia, joka Ranskan Polynesiassa tympi, oli todella korkea hintataso kaikessa.

Uusi-Seelanti

 

Uudessa-Seelannissa kiertelimme autolla pohjoista saarta ja etappimme olivat Waihi Beach, Ohope, sekä Raglan. Pidin näistä kaikista, mutta omaksi suosikikseni nousi aivan ehdottomasti pieni Raglanin hippikylä saaren länsirannikolla, jossa olisi viihtynyt pidempäänkin. Päiväreissulla ajoimme Tairuaan ja Hot Water Beachille.

Reissun suurin yllättäjä oli ehdottomasti Uusi-Seelanti, johon suhtauduin ennakkoon melko avoimin mielin. En rehellisyyden nimissä tiennyt juurikaan, mihin siellä kannattaa mennä, mitä nähdä tai ylinpäänsä juurikaan uusiseelantilaisesta kulttuurista. Kuten aikaisemmin kirjoittelinkin, yllättivät eniten ihmisten ystävällisyys, rentous ja autenttisuus. Muihin kohteisiin verrattuna oli turismia loppupeleissä verraten vähän, pienet kylät yllättivät positiivisesti hyvällä fiiliksellä ja rauhallisuudellaan.

Eräs ystäväpariskuntamme on lähdössä Australiaan tänä vuonna ja he kyselivätkin, että kannattaisiko samalla reissulla nähdä myös Uusi-Seelanti? Meidän mielestämme aivan ehdottomasti! Mielestäni Uusi-Seelanti on aivan liian pimennossa esimerkiksi Australiaan verrattuna, ottaen huomioon kuinka monipuolinen maa on. Toki, saarivaltion kaukainen sijainti on varmasti suuri syy siihen, ettei Uusi-Seelanti tule kyseeseen ihan jokavuotisena matkakohteena, mutta kerran elämässä-juttuna suosittelen aivan kaikille. Luonto, ihmiset ja yleinen meininki yllättävät takuuvarmasti positiivisesti. Varsinkin luonnon monimuotoisuutta jaksoin ihmetellä kerta toisensa jälkeen. Välillä olimme kuin Jurassic Parkissa ajellessamme sademetsissä ja hetken päästä vaihtuivat maisemat peltoihin.

Australia

 

Viimeinen kohteemme reissulla oli Australian Gold Coast. Lensimme Aucklandistä Brisbaneen (muistaakseni noin 4h) ja Brisbanen kentältä otimme junan Gold Coastille. Australian viikkoina ajoimme myös muutamaksi päiväksi tunnin matkan päähän etelään Byron Bayihin, vierailimme Currumbinin Wildlife Sanctuaryssä katsomassa pelastettuja eläimiä, köröttelimme bussilla Burleigh Headsiin, Coolangattaan ja noin muuten otimme melko rennosti matkan viimeisessä etapissa. Yksi kohokohdista oli ehdottomasti Crystal Castle ja yleisesti Byron Bay.

Gold Coastilla majoituimme Palm Beachillä Royal Palm Resortissa, johon mainitsin olleeni tyytymätön. Palvelu oli tympeää, eikä netti toiminut kuin respassa. Matkan edetessä muutin hieman mielipidettäni huoneistohotellin suhteen ja totesin, että kai sitä olisi paljon huonommassakin paikassa asustaa. Noin yleisesti kiinnostaa Australiassa tämän reissun jälkeen yhä enemmän Perth, pohjoinen Queensland ja autiomaat.

Mietimme myös viime viikolla, että jos olisimme saaneet valita yhden kohteen, jonne reissu olisi vielä jatkunut, mikä se olisi ollut? Tommi olisi valinnut Balin tai Sri Lankan, minä itse taas Fidzin, Samoan tai Balin. Jos matkasuunnitelmaan olisi vielä saanut tehdä pienen muutoksen, olisimme ottanut yön-parin stopoverin Singaporeen paluulentoja helpottamaan, vaikka sinänsä reitti yhdellä vaihdolla olikin Australian lennoksi melko simppeli.

 

Mikä kohteista kiinnosti teitä eniten?

 

Ps. Jos teitä kiinnostaa lukea postauksia jostain tietystä paikasta, löytyy blogin alalaidasta haku-toiminto, jolla voi hakea aiempia matkapostauksia 🙂

 

Postaus sisältää kaupallisen linkin

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Suomi, täältä tullaan!

Tänään on ollut viimeinen kokonainen reissupäivämme ja olo on kyllä haikea. Aamulla heräsin ennen seitsemää meren kohinaan ja mietin, että tänään alkaa viimeinen päivämme Australiassa. Vastahan joulukuussa lähdimme reissuun ja kotiinpaluu tuntui niin kaukaiselta. Nyt onkin sitten takana 2,5 kuukautta, neljä maata, lukuisia kaupunkeja, rantoja, lämpimiä päiviä, kaikkein eniten kuitenkin unohtumattomia muistoja ja kokemuksia.

Aivan vielä en allekirjoita sanontaa ”Borta bra, men hemma bäst”, mutta katsotaan sitä sitten ensi viikolla. Pidempi reissu on kuitenkin selkeyttänyt ajatuksia, tuonut arvostusta kotielämälle ja laajentanut maailmankuvaa entisestään tavalla, jota ei voi rahassa tai mammonassa mitata. Silti, fiilis on juuri nyt melkeinpä semmoinen, että tekisi mieli itkeä. Tulevathan muutokset usein shokkina ja tietyllä tavalla on tähän matkalaukkuelämään tottunutkin. Ainiin ja yksi asia, jonka täällä on oppinut on se, kuinka vähällä tavaralla sitä oikeasti tulee toimeen!

Huomenna lähdemme aamulla aikaisin kohti Brisbanen lentokenttää ja Singaporen kautta Helsinkiin. En yleensä ikinä jännitä lentoja, mutta tällä kertaa stressaan kieltämättä vähän pitkää kotimatkaa ja tietysti kotiinpaluuta noin yleisesti. Meitä odottaa kotona remontin jäljiltä viittä vaille valmis kylpyhuone ja olen kyllä siitä melko innoissani! En malta odottaa, että pääsen tekemään kylppäripostausta 😀

Se täytyy sanoa, että vaikka tähän reissuun onkin uponnut aivan järkyttävästi rahaa ja paljon enemmän, kuin mihin alunperin varautui, ei harmita kyllä yhtään. Loppupeleissä, mihin saman summan saisi vuosien varrella kulutettua turhempiinkin asioihin, tämmöisen irtioton muistaa ikuisesti. Mikäli joku teistä on joskus harkinnut tai haaveillut pidemmästä matkasta, kannustan siihen lämmöllä!! Aloita säästäminen vaikka heti seuraavasta palkasta, kylvä haave ensin ajatuksen tasolla ja anna sen hautua. Voi nimittäin olla, että jossain vaiheessa aika on kypsä ja mahdollisuus moiseen tulee eteen, onhan tuossa hetkessä kiva jos on rahaa säästettynä. Hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla, työpaikan vaihdon yhteydessä, kyllä elämässä aina tulee sopivia ajankohtia 🙂

Kävimme eilen bussilla pyörimässä Coolangattassa ja Kirrassa (kuvat eivät tosin sieltä), jossa oli melkoisia jättiaaltoja ja paljon huippusurffareita vedessä. Tänään kävin reissun viimeisellä rantalenkillä, nukuin päiväunet, pakkasin ja nyt sitten odotellaankin huomista. Iik!

 

Palataan siis viimeistään kotoa!! Energistä viikon alkua ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Vinkkejäni pitkille lentomatkoille x 11

Kaupallinen yhteistyö: Sabora Pharma

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä uuvuttavampia ovat alkaneet olla myös pitkät lennit. Jos vielä muutamia vuosia sitten reissasi helpostikin kahden vaihdon lentopätkiä, valitsee nykyään niin paljon mielummin suoria lentoja tai helppoja vaihtoja, vaikka joutuisikin maksamaan siitä enemmän. Tietysti lapsen kanssa reissaaminen tuo lennoille omat haasteensa, mutta muutamia tuotteita ja helpottavia asioita kannan aina mukana lentomatkoille. Ylihuomenna onkin edessä 25 tunnin lentourakka täältä Australiasta, joten pakkaaminen ja lennoille varautuminen on taas vaihteeksi ajankohtainen juttu..

Tässä omia vinkkejäni pitkille lentomatkoille..

 

Mukavat vaatteet ovat aivan listan kärjessä siinä, mihin panostan lennoilla. Puuvillaiset hengittävät paidat, collegehousut ja lenkkarit ovat parhaimmat varusteet pitkille lennoille. Puen aina kerrostetusti niin, että alla on lyhythihainen, mikäli saavumme kohteeseen, jossa on lämmintä. Korvaan kaarituelliset rintaliivit saumattomalla topilla, koska mukavuus! Pakkaan aina mukaan myös pehmoiset pörrösukat.

Karsi käsimatkatavarat minimiin tai vaihda kannettava laukku helposti vedettävään cabin bagiin. Lentolaukun kanssa matkustaminen on nimittäin niin paljon helpompaa! Varsinkin lapsen kanssa. Maailmanympärysmatkalle pakkasimme pojan tavarat juurikin lentolaukkuun, jonka saa halutessaan myös ruumaan. On niin kätevää kun saa karsittua ne kaikki kymmenen kannettavaa minipussukkaa yhteen vedettävään laukkuun. Olen vuosia pyrkinyt pakkaamaan käsimatkatavaroihin vain ja ainoastaan pakolliset tavarat. Painavan laukun rahjaaminen kentillä ei ole lempparihommani. Käsimatkatavaroiden vähyys noin yleisesti helpottaa reissaamista huomattavasti.

Juo paljon vettä. Ja tämä on varsinainen itsestäänselvyys, mutta unohtuu silti monelta. Elimistö kuivuu lentojen aikana, alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien nauttiminen edistää kuivumista entisestään ja juomatta on olo lennon jälkeen ymmärrettävästi kamala. Suositeltava määrä nestettä lennolla on noin vesilasillinen tunnissa. Itse pyrin tankkauksessa juurikin tähän suositukseen ja usein otan tarjoilun lisäksi koneeseen mukaan myös oman vesipullon.

Myös säännöllinen venyttely ja liikkuminen lennoilla on tärkeää. Raskaana käytin lisänä kompressiosukkia ehkäisemään veritulppaa, mutta nyt luotan säännölliseen lentojumppaan. Käyn  pitkillä lennoilla ainakin muutaman kerran käppäilemässä ja tekemässä kevyttä lentojumppaa, sekä venyttelen jalkoja myös istuessani samalla kun katson leffoja tai luen.

Lentotyyny, unimaski ja pörrösukat ovat itselleni ihan must. Monilla on vaikeuksia saada nukuttua lentokoneessa, mutta ”lisävarusteet”, kuten niskatyyny ja unimaski auttavat jonkin verran. Oikeastaan en edes lähtisi pidemmille lennoille ilman näitä, nukkuminen ilman niskatyynyä on ihan kamalaa! Ja koska menen ehdottomasti mukavuus edellä, kuten tuosta ensimmäisestä vaatetus-kohdasta ehkä tulee ilmi, pakkaan aina pörrö- tai villasukat mukaan lennoille. Niin mukavat ja lämpöiset. Jos hifistelen, niin pakkaan mukaan myös kahsmirvillaisen kaulahuivin, jota käytän välillä myös vilttinä, pipo myös kruunaa lentoasun toimimalla kevyenä äänieristeenä, heh.

Kasvosuihke ja tuhti kasvovoide. Kosteus haihtuu ihosta jo lyhyemmilläkin lennoilla, joten pakkaan aina tuhdit voiteet mukaan käsimatkatavaroihin. Lisäksi kosteuspyyhkeet virkistävät mukavasti, usein puhdistan lennoilla kasvot puhdistusliinalla, levitän paksun kerroksen kosteuttavaa voidetta ja suihkin kasvomistiä säännöllisesti, jotta iho pysyisi kosteutettuna.

Kosteuttavat silmätipat ja kosteuttava nenäsuihke. Lentokoneen ilmanvaihto on todella voimakas ja itse kärsin usein lennoilla tai niiden jälkeen nenäverenvuodosta, kuivasta nenästä ja silmistä. Iho ei siis ole ainoa, joka kuivuu pitkillä lennoilla, myös limakalvot joutuvat kovalle koetukselle. Nyt olen ottanut käyttöön kosteuttavat tuotteet lennoilla ja ovat helpottaneet oloa.

Nezantol-nenäsuihke puhdistaa ja kosteuttaa nenän limakalvoja merisuolaliuoksen, kasviglyseriinin ja Yerba Santa-rohdoksen avulla. Suihke on kuin nenäkannu suihkemuodossa, joka soveltuu myös jatkuvaan käyttöön, koska ei kosteuttavien ainesosien ansiosta kuivata. Suihke sopii sekä aikuisille, että lapsille ja myös käytettäväksi esimerkiksi pitkittyneen nuhan hoitoon. Tämä on ollut reissussa muutenkin säännöllisessä käytössä, koska hotellien ilmastointi kuivattaa myös melkolailla.

Tearsagain-silmäsuihke kosteuttaa ja rauhoittaa kuivuneita silmiä. Tuotetta suihkitaan suljetuille silmäluomille ja sopii erinomaisesti myös helpottamaan piilolinsseistä johtuvia silmäoireita. Suihke palauttaa silmän kyynelkalvon kosteuden ja ehkäisevät silmien kuivumista, jota kuiva ilma, päätetyöskentely tai allergia aiheuttavat. Suihketta löytyy myös herkkien silmien Sensitive-versio.

i say: Turvotus ja IBS-oireet-kapselit. Se, joka ei kärsi lentojen aikana tai jälkeen minkäänlaista vatsan turvotusoireista, saa olla onnekas! Oma vatsani turpoaa palloksi jo ihan lyhyelläkin lennolla ja se tukala olo koko seuraavan päivän lennon jälkeen on todella inhottava. Lentokoneen ilmanpaine lisää kaasujen ja ilman muodostumista vatsaan, joka taas aiheuttaa epämukavaa oloa ja kipua. i say-kapselit sisältävät simetikonia ja piparminttuöljyä, jotka vähentävät kaasujen muodostumista ja rauhoittavat suolistoa. Kapselit nautitaan ruokailun yhteydessä ennen lentoa, sekä tarvittaessa myös lennon aikana. Auttavat muuten myös herkku- tai lomaähkyn  tai IBS-oireiden hoitoon! Tuotteita myyvät kotimaiset apteekit.

Ja vielä viimeisenä..

 

Hammasharja- ja tahna. Helpottaa kovasti nuhjuista oloa pitkän lennon jälkeen kun pääsee virkistämään kasvot puhdistusliinalla ja pesemään hampaat. Pakkaan käsimatkatavaroihin aina matkahammasharjan ja mini-hammastahnatuubin. Hampaiden harjaus on asia, jota ilman en lähde kotoa mihinkään, joten en tietysti myöskään ulos lentokoneesta yölennon jälkeen!

 

Mitkä ovat teidän lentoja helpottavat vinkkinne?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Viimeisiä viedään ja mistä nuorena haaveilin..

Viimeisiä reissupäiviä viedään ja täällä Gold Coastilla elellään muutenkin jännittäviä aikoja. Odottelemme nimittäin syklonia lähestyväksi! Nyt pari päivää ovat olleet myrskyn merkit ilmassa: Aallot megalomaanisia, kovia tuulenpuuskia ja nyt viikonloppuna odotetaan myrskyn iskevän oikein kunnolla. Tosin, ennustus on muuttunut luokan 2 syklonista lievempään, luokan 1 sykloniin ja pahimmat myrskyennusteet toistaiseksi kumottu. Silti ulkona on jo kolmatta päivää tuullut niin kovaa, että jouduin eilen kääntymään lenkiltä rannalla takaisin ja jouduin tänään altaalla pitämään kaksin käsin kiinni korvakuulokkeista, etteivät olisi lähteneet tuulen mukana 😀 Saa nähdä jääkö myräkkä vain tähän tuuleen! Rakastan myrskyjä ja koen monet luonnonilmiöt hurjan energisoivina. Oli se sitten kova ukkosmyrsky kotona tai reissussa, on niissä jotain jännittävää! Samaistuuko joku muu tähän?

Odotan kotiinpaluuta innolla, mutta tottakai pieni shokki pimeyteen ja harmauteen paluusta jännittää. Kun olemme tämän pian 2,5kk heränneet jokaikinen aamu yhdessä perheenä ja viettäneet lähes jokaisen hetken yhdessä, on tuleva arki varmasti melko erilaista kun palataan päivähoidon ja työrutiinien maailmaan. Ystäväni oli juuri eilen postannut kuvan valoisasta aamusta Helsingissä ja olin aivan ihmeissäni, kuinka valoisaa siellä jo on aamuisin. Näppäilin itseni itseasiassa nyt ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen Forecan appsiin kuikuilemaan Helsingin säätä ja mitä ihmettä, siellähän on plussaa!

Toisaalta odotan sitä, ettei tarvitsisi tuskailla lähes päivittäin kuumuuden kanssa, mutta sitten taas ahdistaa ajatus kerrospukeutumisesta ja loskasta. Perus. Nyt muutamaan vuoteen en ole edes kokenut mitään katastrofaalisia reissusta paluun kriisejä, mutta ennen kärsin niistä aina! Ensimmäinen viikko kotona oli aina ihanaa vaihtelua, mutta heti kun tavarat oli saatu purettua, olisi voinut lähteä uudelleen ja iski kamala ahdistus. Tästä syystä varmaan niin kauan nuorena ajattelin, että lentoemännän työ olisi unelmien täyttymys kun saisi olla usein menossa, näkemässä, kokemassa ja ainakin osittain välttyisi semmoiselta tietynlaiselta paikallaan kököttämiseltä. Toki, sekin on paljon itsestään kiinni ja minkälaista tekee arjestaan tai elämästään yleisesti. (Ja nämä haaveet nyt kariutuivat muutenkin jo lukion jälkeen pariin puuttuvaan senttiin pituudessa 😀 Jos joku toinen oli yo-kirjoitusten aikana selannut huolellisesti yliopistojen hakuoppaita, käytin tuolloin melko paljon aikaa selailemaan lentoyhtiöiden työpaikkailmoituksia, haha.) Hassua miettiä, että missä mahtaisin olla juuri nyt, jos pituus ei olisi ollut tälle unelmalle esteenä!

Nyt on ollut niin kauan poissa kotoa, että ajatus rauhallisesta kotielämästä kaikkine rutiineineen tuntuu kieltämättä mukavalta. Kevääksi on suunnitteilla kivoja juttuja (kuten se virkattujen toppien mallisto, jota olen täällä jo hiki hatussa kyhännyt :D), enkä malta odottaa, että pääsen näiden juttujen pariin. Olemme olleet tämän viimeisen reissuviikon aika paljon menossa, enkä ole ehtinyt ihan kamalasti istuskelemaan tänne respan netin ulottuville. Paluu normaaliin postaustahtiin on luvassa siis ensi viikolla 🙂 Ajatus siitä, että pääsen keskittymään rauhassa blogijuttuihin kuulostaa niin luksukselta kaikkien näiden katkonaisten kirjoitushetkien ja huonojen nettiyhteyksien jälkeen!

 

Ps. Bikinit ovat Halla x Hallan Tutu-bikinit (saatu), joihin olen rakastunut täällä hurjasti ✨

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.