Asiat, jotka edelleen ihmetyttävät Jenkeissä x 5

Päivät Kaliforniassa alkavat pikkuhiljaa käymään vähiin. Toisaalta harmittaa, mutta sitten taas olen jo aikapäiviä sitten asennoitunut Tahitiin jopa siinä määrin, että tämä Losin kylmyys on alkanut totisesti tympimään, haha. Tai siis  onhan täälläkin parhaillaan talvi. Vaikka välillä päästäänkin päivisin lähes +20c lukemiin, on todella viileää heti kun ei ole auringossa. Monina päivinä ei ole lähellekään edes tarennut ilman kevytuntsikkaa. Eihän tämä tietty yllätyksenä tullut, voittaahan aurinko ja +18c lämpötila pimeyden, sekä räntäsateen.

Nyt viimeisimpänä sai myös Tommi tämän meidän kiertämän lastenflunssan, joka on niin perkeleen sitkeä, että arghhh!! Oletteko te muuten tänä syksynä /talvena olleet normaalia enemmän flunssassa tai sairaana? Tuntuu, että meillä on pyörinyt joku pöpö harva se viikko ja tarhahenkilökuntakin on ollut säännöllisesti sairaana, joten sieltäpä ne pöpöt tosiaan ovat luultavammin lähtöisin.

Listasin muutamia juttuja, jotka kerta toisensa jälkeen pistävät ihmetyttämään täällä Kaliforniassa (ja no, Jenkeissä yleisesti)…

 

Koiria ulkoilutetaan tosi paljon vaunuissa. Siis lastenvaunut, joissa köllöttelee koira. Jotenkin en ymmärrä tätä alkuunkaan. Eivätkö kyseiset koirat yksinkertaisesti (esimerkiksi iän vuoksi) jaksa lähteä ulkoilemaan pitkiksi ajoiksi, ovatko ne vain niin ”tottuneet” tuohon köllöttelyyn, onko omistajat laiskoja vai mitä ihmettä? Näin ulkopuolisin silmin, tietämättä yksilökohtaisia syitä, käy kyllä sääliksi. Mutta ehkä jotkut koirat sitten tykkäävät köllötellä vaunuissa ja ihmetellä maailman menoa? Hmmm..

Amerikkalaisnaisten hiukset ovat aina kuin suoraan kampaajalta tulleena. Siis oikeasti! Monesti joutuu jopa tiirailemaan, että onko tukka peruukki, koska on yksinkertaisesti niin tiptop. T. Minä, joka föönaa hiukset ehkä kerran viikossa ja on tyytyväinen jo siihen, että hyvällä lykyllä saa aamulla pahimmat pyörteet taltutettua… 😀 Tässä tulee taas se, että ulkonäkö (ja täydelliset hiukset) ovat amerikkalaisille tosi tärkeä juttu, vähän sama kuin suora ja vitivalkoinen hammasrivi.

Kun amerikkalaiset tulevat kauempaa viettämään esimerkiksi tänne joulua, otetaan mukaan ihan jäätävät kasat joulukoristeita- ja rekvisiittaa. Näin tämmöisiä hotellihuoneita useita ikkunan läpi rannassa! Joulu on täällä tosi tärkeä juttu. Aloin jo miettimään, että teinkö itse väärin kun en ottanut meille tänne jouluksi mukaan edes tonttulakkeja… 😀

Tippaaminen on jotenkin aina yhtä monimutkaista. Edelleen! Paikallinen kaverimme antoi hyväksi ohjeeksi, että ravintolassa hyvä määrä on tipata tuplat veroista. Eli jos verojen määrä laskussa on 3 dollaria, on hyvä määrä tippiä 6 dollaria. Mutta sitten kun ne tippimäärät vaihtelevat myös toimialan mukaan. Välillä menee aivan pää pyörälle ja tiedän esimerkiksi tippaavani esimerkiksi taksikuskeille ihan liikaa, koska alkaisi jotenkin säälittää jos jättäisi liian vähän 😀 Yksi syy, miksi täällä on hyvä pitää aina reippaasti käteistä mukana on se, että pääsee esimerkiksi ravintoloissa huomattavasti helpommalla (varsinkin jos seurue on isompi), voi vaan heittää käteiset pöytään, antaa erotus juomarahaksi ja poistua paikalta. Ja siis itselleni on edelleen epäselvää tietyissä tilanteissa, että pitääkö tipata vai ei? Esimerkiksi jos hotellin työntekijä lähtee näyttämään sinulle huoneen sijainnin ja kantaa esimerkiksi yhden laukun, pitäisi tästä (ainakin ilmeisesti) tipata? Ainakin monessa muussa maassa ollaan vastaavanlaisessa tilanteessa suorastaan käsi ojossa asioista, jotka näin suomalaisen silmin ovat ihan perus-aspahommaa. Entäs sitten kun hakee ravintolasta take-away-ruokaa, eikä tarjoilija käytännössä tee muuta kuin ota tilauksen vastaan ja rahasta? Jotenkin näin pihinä suomalaisena ajatus 15-20% tipistä tuossa tilanteessa tuntuu oudolta. Siksi tämä tippaus-asia on ainakin itselleni edelleen paljon reissanneena välillä ihan mysteeri.

Kaikessa on sokeria. Siis ihan kaikessa. Ostimme mahdollisimman moniviljaleipää ja yök, leipä oli makeaa! En siedä ollenkaan makeita leipiä tai joululimppua, joten makea leipä on todellakin minulle hyi. Makeutettu paahtoleipä! Onko se monivilja nyt muka niiin pahaa?! Koko sokeriteollisuus on jotenkin niin kieroutunutta ja muutenkin asia, joka täällä vähän harmittaa on se, että melkein kaikesta joutuu miettimään, että mitäköhän kaikkea tässäkin on. Ja sitten kun katsoo ainesosaluetteloa, on siinä niin pitkä lista kaikkia niin outoja nimiyhdistelmiä ja epäilyttävän kuuloisia juttuja, ettei ota alkuunkaan selkoa.

Esittelin IG:ssä ostamiani tarot-kortteja, joita olen tässä viimeisen viikon aikana opiskellut ja ihan hyvin päässyt jo kärryillekin! Olen tehnyt itselleni readingsejä ja tarot on niin kiehtova juttu kun siihen perehtyy. Saa nähdä olenko Suomeen palatessa niin haka, että voin lukea muillekin halukkaille korteista 😉 Itse ostin nämä Rider-Waite-kortit ja sitten tuon Tarot Biblen, jota myydään esim täällä. Tuo kirja selittää todella kattavasti kaikki kortit, korttien historiaa, ideologiaa, sekä eri tekniikoita tulkintaan 🙂 Nuo omat readingsit ovat käyneet ehdottomasti järkeen ja olen poiminut esimerkiksi ensimmäisten joukossa erään minulle tärkeän kortin, joka oli ihkaensimmäinen ikinä poimimani tarot-kortti aikalailla itseasiassa päivälleen tasan 3v sitten! Voin kirjoittaa aiheesta blogiin myöhemmin!

Kuvien kuoret ovat muuten Ideal of Swedenin uusimman yhteistyömalliston kuoret Debi Flüggen kanssa. Nuo omat tähtikuoreni löytyvät täältä. Vinkkaisin muuten, että kaikki Idealin kuoret ovat parhaillaan ”Osta yhdet, saa toiset ilmaiseksi”-tarjouksessa 🙂

 

Kivaa viikonloppua näin hieman myöhässä! 

Sisältää kaupallisia linkkejä. Kuoret saatu.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Seuraava kohteemme maailmanympärysmatkalla..

Toivottavasti teillä meni joulu kivasti. Tuntui niin oudolta viettää joulua aivan erilaisessa ympäristössä, kuin mihin on tottunut. Joulukuuset ja palmut ovat jotenkin niin outo yhdistelmä suomalaiselle, haha. Eilen käytiin illalla tässä lähistöllä kävelyllä ja ihastelemassa näiden rannan ökytalojen joulukoristeita ja -valoja. Sitten käytiin hakemassa ihan parhaat take-away-ruoat eräästä korelaisesta ja syötiin hieman erilainen jouluillallinen sängyssä 😀 Olen nyt pari päivää myös epätoivoisesti yrittänyt tuumailla, että miten saisin pipobisneksen laajennettua tänne, kysyntää nimittäin olisi aivan 100% varmasti!! Arghh!

Olen (tottakai) ollut joulun flunssassa. Pojan tarhasta saatu räkätauti tarttui minuunkin ja nyt ollaan molemmat oltu enemmän tai vähemmän räkäisiä. Ehkäpä tämä flunssakierre loppuu pian kun on päivähoidosta tauko.
Käytiin aaton aattona eräällä läheisellä ostarilla, koska oli tarkoitus ostaa pojalle jokin pieni joululahja ja etsiä minulle aurinkolaseja, koska onnistuin jättämään ne tottakai kotiin.. VIRHE! Jopa minä, joka yleensä nautin ostareilla kiertelystä, meinasin saada jonkinasteisen paniikkikohtauksen tuosta joulukaaoksesta. Huhheijaa. Joka paikka oli tupaten täynnä, kaikissa liikkeissä ”osta 1, saat toisen tuotteen -50%”-kreisialeja, joista ihmiset sekosivat ja pelkästään joulupukin mökille, jossa lapset pöäsivät tapaamaan joulupukkia, oli varmaan 100 metrin jono.


En ole vielä paljastanut koko matkareittiämme maailmanympärysmatkalla, mutta viikonloppuna häämöttää siirtyminen seuraavaan kohteeseen. Ja siis etappiin, jota itse odotan kaikkein eniten koko reissulla ja josta koko idea tähän reissuun pallon ympäri oikeastaan lähti. Te, jotka olette seuranneet blogiani ja IG:täni tiiviisti, tiedätte kaiken Ranskan Polyneesia-hehkutukseni. No, eihän reissu olisi ollut tietenkään mitään ilman sitä, tai oikeastaan tuon kohteen vuoksi halusin koko tälle matkalle. Kun mennään ihan melkein virallisesti toiselle puolelle maapalloa Suomesta katsottuna, on (varsinkin pienen lapsen kanssa reissatessa) järkevää ottaa joku etappi pitkiin lentoihin, kuten tämä eka Los Angelesin stoppi. Hieman aikaa totutella aikaeroon ja lepäillä. Ja sitten taas kun lennot Tahitille jo yksinään ovat aivan törkeän kalliita, miksi ei samalla kokoaisi paluuta useamman kohteen kera? Lentojen määrä ja lennetty matka kun on tuolloin periaatteessa sama. Jos on hieman enemmän aikaa käytettävänä (okei ja tietysti rahaa säästettynä), on tämmöinen reissu hyvä mahdollisuus kiertää samalla pallon ympäri. Ainiin ja maailmanympärysmatkan budjetista on tulossa toivottu postaus lähiaikoina!

Okei, eli ei varmasti jäänyt kenellekään epäselväksi, että lähdemme loppuviikosta Ranskan Polyneesiaan! Eli koko maapallon unelmakohteeseeni. Ettekä usko kuinka innoissani olen! Lennämme Tahitille, josta jatkamme heti Moorealle, jossa vietämme valtaosan ajasta. Lopussa kiertelemme vielä Tahitiakin ennen seuraavaa kohdetta. Kaikkiaan olemme Ranskan Polyneesiassa kokonaiset kolme viikkoa. Tommi on aina vängännyt vastaan Moorealle ”koska siellä ei voi surffata”, kunnes kuuli eräältä tutultaan, joka oli käynyt Moorealla, että oli surffannut ehkä elämänsä parhaimmat aallot siellä. Muuttuipa asenne melko nopsaa! Olen puolivitsillä jo miettinyt, että muutetaan sinne asumaan, jos rakastutaan paikkaan tulisesti 😉

Tässä ehtii vielä tekemään ja näkemään vaikka mitä viimeisellä LA-viikolla. Huomenna olisi tarkoitus lähteä käymään Venicessä, jota olen odottanut aivan hurjasti. Lisäksi ajattelin käydä lähipäivinä pyörällä muutaman mailin päässä eräässä lankakaupassa, jonka löysin googlella. Ihan kamala neulomishimotus päällä ja ajattelin, että Moorealla on varmasti hyvin aikaa rentoutua ja neuloa! Ainiin ja sen ennen reissua valmistuneen neulemekon ohje on lähipäivinä tulossa tänne.

 

Kivoja välipäiviä teille! 🥰

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Calilove

Saavuimme toissapäivänä Los Angelesiin, hieman tuskaisen lennon jälkeen. Pojalla alkoi matkalla kuume ja lento meni enemmän tai vähemmän sähellyksessä pelkästään jo unirytmin vuoksi kun jouduttiin heräämään tiistaina jo neljän jälkeen Oslon lentoa varten. Mulle oli tullut Norwegianilta varmaan viisi mailia mahdollisuudesta bidata upgradea ja elättelin toivoa, että lento olisi yhtä tyhjä kun viime kerralla kun lensimme Norwegianilla Loseihin, mutta ei.. Vissiin vikat premium-paikat yritettiin täyttää, koska lento kertakaikkiaan oli tupaten täynnä. Miten voi olla, että kaikki lähtevät jouluksi reissuun ja vielä jo näin aikaisin? Eipä tosiaan mikään ihme, että lennot ovat aivan sikakalliita jo viikko ennen joulua, koska näköjään ihmiset matkustavat jo silloin!

En kestä kuinka ihana tämä rantatalo pihoineen oli ???

Hieman tosiaan jetlag-juttuja ollut nämä ensimmäiset päivät. Siksi on ollut hieman hankaluuksia pysyä postaustahdissakin. Eiköhän se tästä lähipäivinä pikkuhiljaa tasoitu. En ole vielä millään muotoa joulufiiliksissä, ihme kyllä. Täällä kun ei luonnollisesti voi jouluhömpötyksiltä välttyä. Tänään piti herätessä ihan katsoa, että missä päivässä mennään ja milloin on joulu. Kävin eilen aamulenkillä Manhattan Beachillä ja jäin ehkä hieman koukkuun kuvailemaan talojen aivan älyttömiä joulukoristeita, joista tein IG Storiesiin kunnon pläjäyksen! Puolentoista tunnin lenkistä meni varmaan puolet siihen, että napsin kuvia ”vielä tästä yhdestä talosta”. Täytyy kyllä myöntää, että täällä iskee melko nopeasti kunnon talokateus.. Ja tottakai myös koristeiden täytyy olla upeammat kuin naapureilla. Vaikka en itse mikään jouluhifistelijä olekaan, oikein innostuin noista koristelujutuista! Täytyy vielä käydä järkkärin kanssa kuvailemassa hienoimpia joulujuttuja. Jenkki-joulu on kyllä ihan älytön kokemus, vaikkei jouluintoilija olisikaan 🙂

Uskokaa tai älkää, mutta täällä ollaan kyllä jotenkin ihan jälkijunassa joissain asioissa. En ehtinyt ennen reissua käydä sokeroinnissa, niin yritin sitten tuskaisesti etsiä täällä jotain sokerointipaikkaa. Kävin kysymässä kahdesta kauneushoitolasta, eivätkä he edes tienneet mitä sokerointi on, täällä kun tehdään vain pelkkiä vahauksia. Sitten sain urkittua pari paikkaa ja vissiin sokerointi on täällä joku aivan uusi villitys (joka myös maksaa aivan sikana). Ehkäpä sopiva paikka vielä löytyy, tähän saakka olen tosiaan ollut näiden sheivaamattomien säärieni kanssa, kuten alkuun pelkäsinkin 😀

Mulla on mielessä vaikka mitä juttuja, joita haluan näiden kymmenen päivän aikana täällä tehdä ja nähdä. Venice Beach, joku ostari ja lemppari-kivikauppa noin muutamaksi esimerkiksi. Täällä nyt keksisi helposti vaikka jokaiselle päivälle uutta ja ihmeellistä nähtävää. Haluaisin myös ihan superpaljon käydä Griffith Observatoryssa katsomassa kaukoputkella planeettoja. Olisi niin siistiä! Onko joku käynyt siellä?

Nyt aamupalajuttuja, lenkille ja rantsuun! Heräsin jo kolmelta yöllä, joten saa nähdä selviääkö tästä päivästä ilman päiväunia.

 

Palataan huomenna uusien juttujen kera! ??✨

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Ensimmäinen matkakohteemme on..

Heiiii!! Toivottavasti itsenäisyyspäivä meni teillä mukavissa merkeissä. Itse heitin eilen hauvan kanssa tunnin lenkin, rentoiltiin kotona perheen kesken ja illalla tilasin kotiin juhlallisesti itsenäisyyspäivän pizzan. Ystäväni Ronja pääsi tänä vuonna puolisonsa kanssa Linnaan ja meillä oli kunnon juhlakatsomo, itse pönötin puhelimen kamera kourassa telkkarin edessä kyyläilemässä heti kun vastaanotto alkoi. Niin outoa!! Poika ei tosin ollut moksiskaan, vaikka yritin näyttää, että kummitäti on telkkarissa, haha 😀

Meidän reissu alkaa pikkuhiljaa lähestyä ja sitä ennen onkin sitten ainakin tuhat asiaa (tai ainakin melkein), jotka täytyy ensi viikolla hoitaa. Valuutat, lopulliset materiaalivalinnat tulevaan kylppäriremppaan, viimeiset työhommat, kampaajakäynti (todella tärkeää) ja pakkaamisen aloittaminen. Ihan noin muutaman mainitakseni. Koko matkareittiä en vielä paljasta, mutta ensimmäinen kohde tuskin tulee kovin suurena yllätyksenä kenellekään..

Vietämme siis joulun missäs muuallakaan kuin Loseissa. En ole kovin jouluhifistelijä, mutta joulu jenkkityyliin on kyllä kiva kokea. Meidän täytyy vielä kehittää jotain kivaa ohjelmaa pyhille. Alkuun oli puhetta, että lähtisimme kavereidemme kanssa Palm Springsiin pariksi yöksi. Ehdin jo innostua, kunnes reissu sitten kai tällä erää peruuntuikin. Los Angeles ensimmäisenä kohteena valikoitui oikeastaan ihan silkan käytännöllisyyden vuoksi muita lentoreittejä pähkäillessä. Varasin kaikki lennot itse, koska tuntuisi jotenkin hölmöltä maksaa matkatoimistolle noiden matkareittien varaamisesta kun voi hoitaa sen itsekin. Katsoin huvikseni jossain välissä eri allianssien omia around the world-lentopaketteja, jotka toki olisivat olleet kätsyjä ihan noin lentopisteidenkin kannalta (koska pistehaukka), mutta joidenkin kohteiden suhteen onkin sitten rajoitteita kun tietyt allianssin yhtiöt eivät lennä ollenkaan johonkin tiettyyn kohteeseen ja näinollen täytyy ne reitit noissa suunnitella vähän sen mukaan mitä on tarjolla, eikä minne eniten haluaisi. Ja noin muutenkin saa lennot varattua helposti itsekin, joten sinänsä olisi ollut turhaa ottaa joku tietty paketti ja maksaa tuntuvasti extraa. Pitäisiköhän perustaa oma matkatoimisto ;D

Viimeksi jäin harmittelemaan Venice Beachiä ja pastlife regressiota, jotka jäivät väliin. Yritin suostutella Tommia, että majoittuisimme edes muutamaksi yöksi Veniceen, mutta ei kuulemma sopinut. Löysin sieltä vaikka mitä ihania Airbnb-kämppiä. Vanhaan tuttuun Hermosa Beachiin käy siis matkamme jälleen kerran. Sen meidän vakkari-majoituksen omistaja alkaa varmaan jo pikkuhiljaa ihmetellä, että mikä ihme tässä samassa kohteessa on niin ihmeellistä kun eräs perhe tulee tänne kerta toisensa jälkeen, haha.

Jännitimme viimeksi, että kauanko taas joudumme jonottamaan Losien päässä border controlissa. Vaikka lapsen kanssa yleensä pääseekin jonon ohi, ollaan joskus jonoteltu passintarkastukseen jet lag-pöhnöissä jopa yli tunti. Rajatarkastukset on näköjään tänä vuonna uusittu ja nyt viimeksi pääsimme matkalippujen perusteella tekemään rajaselvitykset automaatille Suomeksi. Okei, joku kielitieteilijä olisi ehkä voinut korjata jotain juttuja suomennosten osalta, mutta todella kätevää silti! Skipattiin ne ahdistavat rajakuulustelut, kuvat ja sormenjäljetkin otettiin itse. Koko homma oli ohi hujauksessa. Vähän myös ehkä naurettiin kuville, jotka vielä tulostuivat paperille  (varsinkin pojan kuvalle) 😀 Tuo automaattisysteemi on nyt alkuun käytössä pre-checkatuille ja matalan riskin matkustajille.

Tänään vietetään naperon kanssa vapaapäivää kotona. Juuri parhaillaan katsomme sivusilmällä Ryhmä Hau:ta ja siivoillaan aamiaissotkuja.

Kivaa viikonloppua teille 🙂

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Heippa Suomi!


Jo kesällä ankeilin tulevaa talvea ennakkoon ja jonkin asteinen syysmasennus ehti iskeä jo ennenkö kesä edes ehti kunnolla päättyä. Silloin, kuten monena muunakin syksynä, haaveilin taas kerran syksystä ja talvesta ulkomailla. Kaukana kylmästä, aamuja ilman väsyneen taaperon kanssa tappelua toppavaatteiden pukemisesta ja sitä rataa. Tiedän, melko pieniä juttuja ja normiarkea, mutta toisaalta.. Pitäisikö sen sitten olla semmoista, vuodesta toiseen? Juuri pari viikkoa sitten kärräsin poikaa aamulla tarhaan kamalassa flunssassa ja tuumailin, että taas uusi päivä ja sama rumba. Enhän ole ainoa, jota juuri tuo perusarki on alkanut turhauttaa? Erityisesti näin talvisin. Toki arki on maailmassa kaikkialla, mutta itselläni ainakin piristää jo pienet vaihtelut elämää huomattavasti. Esimerkiksi aurinko tai lämpö. Kulunut kevät ja kesä olivat niin ihanaa aikaa, etten edes muista milloin kesästä olisi saanut nauttia vastaavalla tavalla. Se nyt olisi liian täydellistä jos meillä Suomessa olisi kaiken muun hyvän lisäksi vielä ihanteellinen ilmastokin. Ei, tämä ei yksinkertaisesti ole minua varten.

Vaikka rakastan äitiyttä ja perhe-elämää, on siinä myös se kääntöpuoli. Arki kun on melko rutiinien täyteistä. Samat hommat päivästä toiseen, työt, laahustaminen toimistolle räntäsateessa, se kun et näe aurinkoa viikkokausiin ja luulet jo tulevasi hulluksi pelkästä siitä kun katsot ikkunasta ulos silkkaa harmautta. Ehkä minä vain olen muuttunut, koska vielä vuosia taaksepäin en ajatellut lainkaan näitä samoja asioita näin vahvoin mielipitein. Se oli enemmänkin semmoista ”äh, vihaan räntää ja kylmyyttä”-jaarittelua, jolle ei loppupeleissä olisi tosissaan edes tehnyt mitään. Vähän ärsytti, muttei asiaa jotenkin edes ajatellut sen kummemmin. Ehkä elämässä keskittyi niin eri asioihin, ettei pysähtynyt kunnolla kuuntelemaan sitä, mitä sisin oikeasti sanoo. Ja kyllä, sitä se juurikin oli, ettei yksinkertaisesti uskaltanut tehdä mitään asian eteen.


Mutta ihmeitä tapahtuu ja asiaan tulee muutos. Kyllä, me lähdemme talveksi evakkoon. Lämpöön. Huhhei. Nyt pääsen kertomaan sen ääneen täälläkin! Onhan tässä riittänyt organisoimista, miettimistä, budjetointia ja pirunmoista säästämistä koirien hoidon ja alivuokralaisen suhteen. Enää pari viikkoa ja sanomme Suomelle heipat maaliskuuhun saakka. Vietämme joulun ensimmäisessä kohteesta, josta jatkamme eteenpäin. Vuodenvaihteen ja siitä viikon eteenpäin vietämme erään ystäväpariskuntamme kanssa toisessa kohteessa. Matkajuttuja ja erilaista arkea on siis luvassa täällä talvikuukausina, ainakin toivon, että ne tuovat aurinkoa myös teidän arkeenne. Blogijutut pyörivät toki normaalisti reissusta ✨??

Matkareitistä sun muusta kirjoittelen tarkemmin varmasti myöhemmin, mutta sen voin paljastaa, että jonkin sortin maailmanympärysmatka on nyt buukattu. Huhhei. Olen niin onnellinen, helpottunut ja innoissani, että tekisi mieli itkeä. Tuntuu siltä, että tämä on asia, jota yksinkertaisesti nyt itse ja me perheenä tarvitsemme kaiken tämän arjen härdellin ja taannoisen työuupumukseni keskellä. Sinänsä hassua, että vaikka koko matka oli syksyn Kalifornian reissulla vasta todella ajatuksen tasolla, kertoi tapaamani ennustaja tästä paljon. Matkan aikana tulee luovuuteni korostumaan, toteutan siellä itseäni kirjoittaen (en siis ollut kertonut blogistani) ja irtioton tarkoitus on tietyllä tavalla eheytyä takaisin omaksi itsekseni.

 

Eipä minulla muuta! Joulua odotellessa ????

 

Ps. Huomasin muuten juuri , että Tokmannin verkkokauppa myy sitä eilen hehkuttamaani essencen 3,50€ ripsi-primeria, sekä muutenkin tosi laajasti essenceä, mikäli kiinnostaa!

Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 20 kommenttia.