Kesän reissuhaaveita

Mainitsin aikaisemmin, ettei kesälle ole juurikaan mitään sen kummempia reissusuunnitelmia. Jyväskylässä piipahdin jo aikaisemmin ja kotimaan matkakohteista haaveilen edelleen kesäisestä Lapista, Porvoosta, pienestä mökki-getawaystä tai reissusta jonnekin todella pieneen maalaiskylään. Kesä on kyllä parasta aikaa lähimatkailulle. Eipä varmasti yllätä, että pieni reissukuume on pikkuhiljaa hiipinyt kehiin ja olenkin tuumaillut mahdollisuutta johonkin pienempään reissuun heinäkuussa, Pohjoismaiden sisällä tai Euroopassa. Olen viettänyt viimeiset kuukaudet niin paljon aikaa kotona, että kieltämättä pieni maisemanvaihto voisi vähän piristää. Tietty kotonakin on ihana lomailla, mutta kun tekee pääasiassa töitä kotoa käsin, piristää kummasti lähteä käymään toisaalla – edes pariksi päiväksi.

Viime kesänä puhuimme Tommin kanssa Lofoottien reissusta ja nyt itseasiassa vähän harmittaa, etteivät Norjan roadtripin suunnitelmat edenneet. Kuinka siistiä olisi ollut kierrellä pohjoista kesällä. Ajaa täältä Lapin kautta Lofooteille saakka tai sitten ensin Ruotsiin ja sieltä Norjan rannikkoa pohjoiseen. Olen lapsena ollut perheen kanssa Norjassa roadtripillä ja se oli kyllä mieletön reissu maisemien suhteen. Meidän auto on kylläkin jo niin rähjä, ettei sillä paljoa roadtrippailla, mutta jos saisimme jossain vaiheessa lainaan äitini asuntoauton, olisi aivan unelma lähteä kokeilemaan perheenä van-lifea (silläkin riskillä, että se olisi täysi katastrofi :D). En ole nimittäin ollut asuntoautossa yötä ikinä, ellei lasketa kun kiersimme Australian rannikkoa pakulla ollessani parivuotias. Harmi, etten oikein muista itse siitä mitään 🙂

Kohteita, joita olen tuumaillut mahdollisiksi kesän minireissun kohteiksi ovat Kööpenhamina ja Biarritz. Köpikseen rakastuin viime kesänä ja siitä saakka olenkin haaveillut sunntaavani sinne uudestaan. Kööpenhamina on ihana kohde kesällä ja jos kaupunki kiinnostaa, niin kannattaa kurkata Köpis-postaukseni ja kohdevinkkini, jotka löytyvät täältä ja täältä. Ystäväni heitti ilmaan myös idean Sisiliasta, se ja Sardinia ovatkin olleet matkahaaveiden listallani jo vuosikausia. Jos teillä on vinkkejä sinne, niin saa ilmiantaa!

Ja nyt kun kerta tuli reissujutuista puhe niin täytyy todeta, että tällä hetkellä ei ole yhtäkään konkreettista matkaa suunnitteilla syksylle tai loppuvuodelle. Ihan jo siitäkin syystä, etten yksinkertaisesti vielä halua uhrata ajatustakaan syksyyn, vaan keskittyä täysillä nauttimaan tästä kesästä. Moni kohde kyllä houkuttaa ja kieltämättä olisi ihanaa taas viettää vaikka joulu jossain auringon alla. Seychellit ja Los Angeles ovat kohteita, joita itse olen eniten tuumaillut. Alkuun mietimme, että lähtisimme pojan kanssa alkusyksystä Portugaliin miehen surffireissun sivuhengareiksi, mutta päätimme sittenkin jättää tuon reissun väliin.

Saapi nähdä mitä reissujuttuja keksitään kesälle. Onko teillä kesäksi reissusuunnitelmia?

 

Lomailetteko Suomessa vai ulkomailla? 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Jyväskylä-viikonlopun kohokohdat

Yhteistyössä Hotelli Verso

Sen jälkeen kun muutin Jyväskylästä Helsinkiin lähes 8 (!!) vuotta sitten, ovat visiittini Jyväskylään laskettavissa yhden käden sormilla. Niin kauan olen ollut lähdössä Jyväskylään ”ihan lähiaikoina”, mutta homma on jotenkin aina jäänyt. Keväällä laitoin kuitenkin Jyväskylässä asuvalle ystävälleni viestiä, että haluaisin tulla pitkästä aikaa käymään ja nähdä taas kunnolla, edellisestä kerrasta kun oli liian pitkään. Aloimme kartoittaa sopivaa ajankohtaa meidän tyttöjen Jkl-viikonlopulle, joka osuikin nyt mitä parhaimpaan ajankohtaan alkukesälle. Kesän aikana aion ehdottomasti käydä vielä toistamiseen ja ottaa pojan mukaan!

Heh, yläasteella ja lukiossa asuin muuten noiden vastapäisen korkeiden talojen välisessä rivitalo-osuudessa heti sillan vieressä oikealla. Miten onkaan, ettei oman ikkunan esteetöntä järvimaisemaa oikein osannut tuolloin arvostaa…? 20 metriä kotiovelta rantaan, melkoinen harvinaisuus nimittäin Helsingissä!

Jyväskylä on ehdottomasti aivan huikea kotimaan kesäkohteena ja haluan itse parhaani mukaan suositella omaa entistä kotikaupunkiani vaihtoehtona kesämatkailulle. Jos etsit rentoa meininkiä, monipuolisia nähtävyyksiä, urbaania kaupunkikulttuuria ja mukavia ihmisiä, voi Jyväskylä olla juuri sinua varten. Mikä Jyväskylässä on mielestäni parasta on se, kuinka helppoa paikasta toiseen on liikkua ja tietynlainen stressittömyys. Elämä Jyväskylässä on oikeasti todella easy going ja sieltä löytyy melkeinpä kaikki, mitä kesälomareissultaan kaipaa. Vesistöä, aktiviteetteja, liuta terasseja, ravintoloita ja kauniit maisemat.

Olin yllättynyt myös siitä, kuinka paljon sain teiltä Jkl-aiheisia viestejä IG Storieseihin! Ilmeisesti Jyväskylä koskettaa ja toisaalta kiinnostaa monia. Moni kertoikin, että tuli kamala ikävä vanhaan kotikaupunkiin tai ihmiset, jotka eivät olleet koskaan käyneet Jyväskylässä, hämmästyivät maisemisen kauneudesta. Ja niin, lähtekää ehdottomasti piipahtamaan. Kesä on vielä parhainta aikaa käydä kaupungissa, Jyväskylästä löytyy ehdottomasti kulttuuria ja sielua 🙂

Nyt sitten Jyväskylä-viikonlopun kohokohtiin ja paikkoja, joita suosittelen katsastamaan kaupungissa vieraillessanne:

 

Ihan ensimmäisenä hotellini, urbaani kaupunkihotelli Verso, joka avasi ovensa Kauppakadulle, kaupungin keskeisimmälle paikalle noin pari vuotta takaperin. Samaisessa kiinteistössä on aikaisemmin ollut Sokos Hotel Jyväshovi (siis oikeasti jo kauan ennenkö synnyin), joten uudet tuulet olivat ehkä toivottujakin. Kun kerroin viikonlopun aikana ystävilleni, että missä yövyn, olivat kommentit aina ”wau, se on kyllä todella loistava hotelli” ja allekirjoitan itse täysin. Hotelli on siis saanut erinomaisen vastaanoton myös paikallisten keskuudessa. Kysyin aikaisemmin keväällä ystävältäni hotellisuosituksia Jyväskylään, koska näiden kaikkien vuosien jälkeen olin itse hieman pihalla tarjonnasta ja hänen ehdoton suosituksensa oli juurikin Verso.

Verso kuuluu arvostettuun Yöpuu-ketjuun, kuten myös legendaarinen Boutique Hotel Yöpuu ja ravintola Pöllövaari. Olinkin todella innoissani kun Verso lähti kanssani yhteistyöhön tämän tyttöjen Jkl-viikonlopun tiimoilta! Tämä taisi olla muuten ensimmäinen kerta ikinä kun yövyn Jyväskylässä hotellissa ja täytyy todeta, että kaupungista sai aivan uudella tavalla irti näin ”turistin silmin”, vaikka onhan kaupunki muuttunut melkoisesti muutenkin tässä ihan parinkin vuoden aikana.

Erityisplussat Versossa:

Ehdottomasti Jyväskylän paras sijainti aivan kaupungin ytimessä Kauppakadulla.

Todella ystävällinen ja toimiva palvelu.

Kilpailukykyiset hinnat. Vertailin eilen huvikseni Jyväskylän hotellitarjontaa ja noin hinnankin puolesta voin ehdottomasti suositella Versoa lämpimästi, keskeinen sijainti on jo itsessään melkoinen valttikortti.

Upea persoonallinen, urbaani skandi-sisustus. Ehdottomasti yksi kauneimmista hotelleista, joissa olen Suomessa yöpynyt.

Aamiainen on täysi kymppi! Itseasiassa moni kaverini mainitsi juuri Verson aamiaisen, joka oli juuri niin loistava, kuin mitä kerrottiin. Yön yli haudutettua ohrapuuroa (lemppari!), karjalanpiirakoita, tuorepuuroa, marjoja, useita eri kahvilaatuja, kattava juusto- ja leikkelevalikoima.. Ah! Parhaita ikinä syömiäni hotellin aamupaloja ehdottomasti. Jos asuisin Jyväskylässä, kävisin jo pelkästään aamiaisen vuoksi. Ja hei, aamiaisella voi muuten piipahtaa, vaikkei olisikaan hotellin asiakas 🙂

Verso muuten lainaa myös asiakkailleen Jopo-pyöriä käyttöön ja me lähdimmekin eilen ajelemaan niillä ympäri kaupunkia 🙂

Jyväskylän satama. Lähivuosina on satama käynyt läpi melkoisen mullistuksen ja onkin nykyään suosittu hengailupaikka. Ravintoloita, vesiaktiviteetteja, muuten vain kauniita järvimaisemia ja nurmikenttää piknikkeilyyn, tätä kaikkea tarjoaa Jyväskylän satama. Viimeisenä päivänä lounastimme konttiravintola Mortonissa, joka oli aivan huippu ja jonon perusteella myös melkoisen suosittu. Itse söin kasvisburgerin, joka oli aivan mieletön! Täytyy mennä toistekin 🙂

Jyväsjärven ja rantaraitin tuntumasta löytyy ravintolan lisäksi muitakin aktiviteetteja. Veneilyä, Gr8wake- wakeboardrata ja hyvät mahdollisuudet vaikkapa pyöräilyyn tai lenkkeilyyn. Oma vakiolenkkini meni muuten aikoinaan juurikin Jyväsjärven ympäri, aivan parasta! Talvisin käydään Jyväsjärven jäällä luistelemassa, ainakin aikanaan aurattiin jäälle aina pitkän matkan luistelurata.

Harju. Harjun portaat ja pururadat ovat urheilijoiden suosiossa, mutta Harjun huipulle kannattaa kavuta myös näköalojen vuoksi. Harjun portaiden yltä on nimittäin todella upeat maisemat kaupunkiin ja Jyväsjärvelle! Myös Vesitorni on näkemisen arvoinen.

Sohwi. Todella legendaarinen rokkihenkinen ravintola ja illanviettopaikka Jyväskylän yläkaupungissa, joka tarjoilee ruokaa vähän gastro pub-hengessä. Sohwi perustettiin 60-luvun lopulla ja on edelleen aivan yhtä suosittu, kuin menneinä vuosina. Yläkaupunki, eli Kauppakadun alkupää on ainakin omissa silmissäni ”perinteistä Jyväskylää”, joka on vuosien saatossa pysynyt aivan samanlaisena kuin aina ennenkin ja on mielestäni aikalailla ”Jyväskylän Kallio”.

Tourujoki. Kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta sijaitsee Tourujoki, jonka upea luontopolku tuli lapsena ja nuorena itselleni varsin tutuksi. Tunnelma on kun siirtyisi kaupungista kertaheitolla keskelle ei-mitään, suorastaan viidakkomaisemiin. Jos luonto kiinnostaa, suosittelen ehdottomasti katsastamaan luontopolun vaikkapa viikonloppukävelyllä.

Lähimmät uimarannat löytyvät keskustasta katsoen Alban rannassa (Jyväsjärvi) ja Tuomiojärvellä, molemmat näistä ovat suosittuja rantoja. Itse rakastin aikoinaan käydä uimassa myös Laajavuoren vuorilammessa, jossa olisin halunnut käydä nytkin, jos aika olisi riittänyt. Alunperin piti meidän mennä testaamaan myös Laajiksen seikkailurata, jota ystäväni kehui, mutta jätimme ukkos-varoituksen vuoksi väliin.

Terassikulttuuri kukoistaa Jyväskylässä kesäisin ja Kauppakadun varrelta löytyykin reippaasti valinnanvaraa. Uskokaa tai älkää, mutta ilmeisesti hieman helteestä höpsähtäneenä kävi niin, että istuin perjantaina parin ystävän kanssa terassilla yhteen asti. Siis minä. Niin, ja sitten uudestaan lauantaina. Vesilinjalla kylläkin, mutta kuinka siistiä! Me istuimme molempina päivinä Kauppakadulla Revolutionin ja Vennin terassilla, jotka tarjoilevat molemmat myös ruokaa. Jos erilainen meininki kiinnostaa, kannattaa myös katsatsaa sataman laivaterassit.

Lauantaina söimme kolmen ruokalajin illallisen Verso Baari ja Keittiössä, joka on aivan lähiviikkoina avattu ravintola Hotelli Verson yhteydessä. Keittiö panostaa tuoreisiin ja ekologisiin raaka-aineisiin, ruoat valmistetaan alusta saakka artesaanityylisesti käsityönä. Ruokalista tarjoaa monipuolisesti niin kasvis-, liha-, kuin kalaruokia, annosten hinnat ovat lisäksi varsin kohtuullisia. Totesimme ystäväni kanssa, että juuri tämmöistä ravintolaa on Jyväskylään kaivattukin. Oikeasti hyvää ruokaa, kohtuullisin hinnoin ja äärimmäisen kauniissa miljöössä. Ravintolan sisustus oli nimittäin aivan mieletön!

Itse söin alkupalaksi marinoitua lohta fenkolilla ja sinapilla, pääruoaksi lemppariani lohikeittoa (koska en osannut päättää sen ja kauden kalan välillä) ja jälkiruoaksi raparperi-valkosuklaa-kauraherkun, joka oli myöskin aivan mielettömän hyvää. Ehdoton suositus Verso Baari & Keittiölle!

Nyt alan suunnitella seuraavaa reissua Jyväskylään, koska vielä jäi aivan liikaa nähtävää ja paikkoja, joissa olisin halunnut pitkästä aikaa käydä 🙂 Onneksi kesä on vasta edessä! Ja hei, voitteko uskoa, että kaikki nämä postauksessa listaamani paikat ovat kävelyetäisyyden päässä keskustasta!

 

Oliko postauksessa teille tuttuja JKL-juttuja tai onko teillä suunnitteilla kesälomareissua Jyväskylään? 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.

Mieleenpainuvimmat reissumuistot x 4

Palaan tänään vanhoihin reissujuttuihin! Listasin nimittäin mieleenpainuvimpia reissumuistoja kuluneiden vuosien varrelta ja samalla myös vanhoja (sekä myös vähän uudempia) matkakuvia. Mitä muistoja tai sattumuksia on erityisesti jäänyt mieleen matkoilta viimeisten noin 5 vuoden ajalta?

Sayulita, Meksiko 2014. Olimme syksyllä 2014 Meksikossa pienessä Sayulitan surffikylässä, jonne olemme tuon matkan jälkeen haikailleet useampaankin kertaan, varsinkin nyt kun Finnair lentää suoraan Suomesta melko lähelle, Puerto Vallartaan. Kuitenkin Väli-Amerikka jotenkin hieman jännittää nyt pienen lapsen kanssa, tulihan tuollakin reissulla nähtyä vaikka mitä ja kieltämättä välillä hieman iltaisin jopa pelotti, vaikka kylän noin yleisesti pitäisi olla melko turvallinen. Katukaupustelijoita oli nimittäin melkein yhtä paljon kuin Balilla, tosin he kauppasivat myös kaikkea muuta kuin käsikoruja..

Eräänä iltana kävelimme kadulla pimeällä auton ohi, johon sitten ohimennen vilkaistiin sisään. Autossa istui kaksi henkilöä, jolla toisella oli sylissään aivan valtava kokaiinipussi, jota ilmeisesti pussitettiin pienempiin. Apua! Taidettiin lähteä melko kovaa vauhtia kipittämään muina miehinä pois. Juuri tuon vuoksi esimerkiksi Meksiko nykyään hieman jännittää, koska ei voi tietää mitä eteen osuu. Tästäkin huolimatta oli Sayulita todella kiva. Hyvää ruokaa, lämpöä ja reissun aikana kävimme veneellä myös Islas Marietasin saarella ja hidden beachilla. (Kannattaa googlata kuvahaulla!!) Ainiin ja lentäessämme Sayulitaan näimme LAX:in kentällä Breaking Badin Pinkmanin! Vitsailtiin, että onkohan tämäkin lähdössä Meksikoon, heh heh. Tai siis emme tietenkään itse ”Pinkmanille” 😀

Indonesia, 2015. Syksyllä 2015 lähdimme kuukaudeksi Indonesian. Kiersimme tuolloin melko paljon ympäriinsä ja kävimme mm. toistamiseen pienessä Batu Karasin kylässä Jaavalla. Huh, sinne onkin melkoinen uurastus päästä! Ensin parin tunnin lento Balilta Bandungiin, josta vielä 8h automatka Batu Karasiin. Paikka on kirjaimellisesti pieni tuppukylä, josta ei löydy edes ruokakauppaa (eikä tuon rannan lisäksi ihan kamalasti muutakaan, muutama ravintola ja pieni majatalo). Todella autenttista meininkiä, ainakin tuolloin. Paikka on yksi Tommin suosikeista, mutta täytyy myöntää, ettei lukeudu ihan omiin lemppareihini 😀 (Ekalla kerralla aloin väsyneenä itkeä kun pääsimme perille kun näin meidän ekan yön majoituksen, jossa ei ollut vessassa edes juoksevaa vettä, vaan pelkkä letku ja ämpäri. Ainakin näistä kokemuksista karaistuu ja onneksi olimme loppuajan ihan kivassa majapaikassa, haha.) Näinä molempina kertoina kun olemme siellä käyneet, olen stressannut tuota matkaa jotenkin aivan superpaljon. Olemme lentäneet Air Asialla, joka on tuntunut huomattavasti paremmalta vaihtoehdolta, kun lukuisat muut paikalliset höpöyhtiöt, joita putoilee harva se päivä.

Tuolloin reissumme aikana oli vielä se joku tuhkapilvi-episodi tulivuoren tuprutellessa ja tuhkavaroitus oli taas päällä kun lentomme takaisin Bandungista Balille koitti. Lento oli ties kuinka monta tuntia myöhässä lentäessään Balilta ensin noutamaan meitä ja panikoitiin jo valmiiksi, että jos kone ottaa tuolla matkalla jotain damagea. Tuhkahan tukkii moottorit ja käsittääkseni jopa estää sen toiminnan. No, tunteja myöhemmin pääsimme vihdoin koneeseen ja koneen noustua ilmaan, tuli hetkeksi (siis sekunniksi, pariksi) aivan hiljaista, aivan kuin moottori olisi hetkellisesti pysähtynyt. Katsoimme Tommin kanssa toisiamme, mutta kumpikaan ei uskaltanut sanoa mitään. No, lennon jälkeen jaoimme kokemuksen ja molemmat meistä oli tuolloin luullut, että moottori lagaa tuhkan seurauksena. Voin vain kuvitella miltä tuo hetki olisi lentopelkoiselta tuntunut. Ja voin kertoa, etten tuon jälkeen lennä Air Asialla enää ikinä 😀

Kuvat ovat vuoden 2013 Jaavan reissulta

Moorea, Ranskan Polynesia 2018/2019. Tuoreimmista matkamuistoista on pakko mainita Moorean matka, joka ehdottomasti on yksi mieleenpainuvimmista. Olin haaveillut Moorealle matkaamisesta valehtelematta lähes kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2010 olin Tyynenmeren risteilyllä, juurikin Tahitilla, Moorealla, Bora Boralla ja muistaakseni Raiatealla. Tuosta saakka olen taas haaveillut pääseväni Ranskan Polynesiaan. Anyway, Moorealle matkataan pääsaarelta Tahitilta lautalla ja juuri tuota lautalla saapumista on sanottu äärimmäisen kauniiksi maisemien suhteen. Ja olin niin täpinöissäni! Noita maisemia ei edes voi sanoin kuvailla, mutta en ole varmaan koskaan nähnyt mitään niin kaunista. About ne seuraavat kaksi viikkoa hoin jatkuvasti sitä, kuinka en kestä miten jossain voi olla näin kaunista.

Saapuminen Moorealle..

Maisemien lisäksi jäi mieleen ehdottomasti hedelmäbongailut. Luonnosta ja teiden varsilta poimi nimittäin helposti aina päivän hedelmät mukaan ilmaiseksi. Mangoja, avokadoja, papaijoita ja passionhedelmiä. Totesimme, että kaupoissa myydään siksi niin suppeasti hedelmiä, koska kaikki kasvattavat niitä omavaraisina. Mäkin haluan alkaa hedelmätarhuriksi! Moorealta on muitakin aivan älyttömiä muistoje, kuten pojan sadetanssi karambolapuun alla (joka löytyy IG:stä Moorea-kohokohdan storieseista) ja haiparvi, joka hengaili Haapitin majatalon laiturin alla ja parveili aina välillä laiturin vieressä, hui!

Islanti, 2017. Muistelin juuri pari viikkoa takaperin Islannin reissua, joka on ehdottomasti jäänyt mieleen elämyksenä. Ja erityisesti issikkavaellus, joka oli aivan mieletön! Olimme Islannissa joulukuun alussa, jolloin oli jo vähän lunta. Ainakin tuon meidän reissumme aikana oli äärimmäisen kylmä, huolimatta siitä, että pakkasasteita oli joku muutama hassu. Merituuli siis saa ilman tuntumaan vieläkin kylmemmältä, mutta en tiedä onko näin aina? Kuitenkin, valitsimme aamulla alkavan hevosvaelluksen ja lähdimme vaellukselle kun ulkona oli vielä aivan pilkkopimeää (kello taisi olla ehkä 9, mutta Islannissa on talvisin pimeää toooodella pitkään aamulla ja hyvä kun aurinko näyttäytyy muutaman tunnin ajan).

Alkuun koko ratsastushomma jännitti, koska en ollut koskaan ennen ratsastanut, mutta nopeasti loppupeleissä pääsi kiinni homman jujusta. Hitaasti etenevä vaaleanpunainen auringonnousu ja ympäriinsä maan sisuksista tuprutteleva kuuma höyry olivat näkynä jotain niin uskomatonta, ettei sitä unohda kyllä koskaan. Tuo issikkavaellus oli itselleni ehdottomasti koko reissun kohokohta! Toki tykkäsin myös Blue Lagoonista, mutta väenpaljous, kamala tungos ja äärimmäisen pitkä jonotus sisälle (vaikka olimme varanneet ajan) saivat aikaan pienen pettymyksen. Paikka on ollut varmasti aivan erilainen vielä 5-10 vuotta sitten. Silti on Islanti paikka, johon haluan vielä joskus uudestaan ja nimenomaan kiertelemään maata myös Reykjavikin ulkopuolella.

Pitäisikö tehdä useammin tämmöisiä tb-matkajuttuja?

 

Kivaa tiistaita! 🙂

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Luonnollisten aurinkovoiteiden ykkönen on..

Kaupallinen yhteistyö: House of Organic

Kesä tekee tuloaan ja vaikka edetään vasta toukokuussa, ei tulisi aurinkosuojaa laiminlyödä kevätauringossakaan. Harmillisen monet elävät edelleen harhaluulossa siitä, ettei Suomen auringossa pala. Ihon suojaaminen UV-säteiltä on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, vietit sitten aikaa kotimaassa tai kaukomailla. Säteet ovat petollisimmillaan juuri keväällä kun talven jälkeen auringolta suojassa ollut iho altistuu UV-säteille. Tällöin ihon palaminen yllättää monet myös täällä kotimaan kamaralla – vaikkei viettäisi auringossa hetkeä kauemmin. Itse otin aurinkovoiteet käyttöön täällä Suomen auringossa jo muutama viikko takaperin ja levitän aurinkosuojan pintaan aina pihassa puuhaillessa tai aurinkotuolissa kirjaa lukiessani.

Pian tulee jo kaksi vuotta siitä kun vaihdoin aurinkovoiteet lopullisesti luonnollisiin. Tähän väliin mahtuu useiden eri merkkien testailua sitä parhainta etsiessä ja täytyy tosiaan todeta, että yksi vain nyt on ylitse muiden: Algamaris. Esimerkiksi maailmanympärysmatkallamme oli mukana melkoinen arsenaali luottotuotteita Algamarikselta ja niiden loputtua huomasi kyllä selvän eron kun siirryimme toisen merkin luonnolliseen aurinkosuojaan. Tahmaava koostumus ja jopa päiviksi iholle jäävä valkoinen sinkkikerros- ei kiitos! Tehdessäni viime vuoden Algamaris-yhteistyön yllätyin todella positiivisesti siitä, kuinka moni teistä on jo vaihtanut aurinkovoiteet luonnollisiin ja erityisesti siitä, kuinka moni luottaa tuotteissa juurikin Algamariksen voiteisiin 💕

Algamariksen aurinkotuotteet sisältävät luonnollisia mineraalifilttereitä, jotka takaavat täydellisen UVA- ja UVB-suojan ilman haitallisia nanopartikkeleita. Nanopartikkelit ovat yleisiä kemiallisissa aurinkosuojissa ja niiden on tutkittu aiheuttavan esimerkiksi koralliriuttojen tuhoutumista, saastuttavan vesistöjä ja hormonihäiriöitä ihmisille. Kemiallisen ja fysikaalisen aurinkovoiteen erot piilevät siinä, että kemiallinen voide imeytyy sisälle ihoon, jossa se muodostaa UV-filtterin, joka imee UV-säteet itseensä muuttaen ne harmittomiksi. Fysikaalinen aurinkosuoja taas muodostaa ihon pinnalle fysikaalisen UV-suojan, joka estää säteitä imeytymästä ihoon ja heijastaa ne pois iholta peilin tavoin. Sen jälkeen kun perehdyin tähän seikkaan, ei kieltämättä ole houkutellut käyttää iholleni tuotteita, jotka päästävät haitalliset säteet imeytymään ihoon. Hui!

Ehdottomia plussapuolia algamariksen tuotteissa:

 

Ei jätä ihoa valkoiseksi, kuten monet luonnonkosmetiikan aurinkovoiteet. Olen kokeillut tuotteita, joiden jäljiltä iho on kertakaikkiaan niin ”muumi”, eli sinertävän valkoinen, ettei voidetta ole toista kertaa voinut levittää. Algamariksen voiteiden kanssa ei ole tätä ongelmaa! Tuhdein sarjan tuotteista on lasten SK50-voide, mutta sekin levittyy erinomaisesti iholle jäämättä valkoiseksi sinkkikuoreksi.

Erinomainen teho. Fysikaalinen suoja ei petä tai tuota ikäviä yllätyksiä kemiallisen koostumuksen myötä. En ole itse palanut auringossa kertaakaan käytettyäni Algamariksen voiteita.

Fysikaalinen aurinkovoide ei vaadi vaikutusaikaa, vaan on tehokas heti levityksen jälkeen. Muistan aivan pienestä asti sen kun aurinkovoide levitettiin jo hyvissä ajoin sisällä ja olin aina niin malttamaton voiteen kuivumisen kanssa, koska halusin niin kovin uima-altaalle tai rannalle. Näiden levityksen jälkeen ei tarvitse odotella 😉

Ekologisuus ja ympäristöystävällisyys. Kemialliset aurinkovoiteet sisältävät nanopartikkeleita ja UV-filttereitä, joiden on todettu olevan haitallisia sekä ympäristölle, että ihmisille. Pieni arkinen teko, jonka voit tehdä ympäristön hyväksi on juurikin vaihtaa aurinkovoiteet luonnollisiin.

Täydellinen levittyvyys ja miellyttävä kookoksinen tuoksu. Koostumus on tahmaamaton ja helposti levittyvä. Näillä ei joudu lotraamaan puoli purkkia kerrallaan saadakseen voiteen levittymään tasaisesti koko vartalolle. Voide ei lisäksi tunnu iholla tahmaiselta, vaan enemmänkin kuin olisi levittänyt tavallista vartalovoidetta. Ei siis enää sitä inhottavan tahmaista aurinkovoide-fiilistä iholla.

Algamariksen voiteet eivät sisällä lainkaan eläinperäisiä ainesosia ja soveltuvat täten myös vegaaneille.

Mikä parasta, löytyy sarjan valikoimasta aurinkosuojat koko perheelle. Omia suosikkejani tuotteista ovat tasaisesti levittyvä kasvojen ja vartalon SK 30-spray suihkepullossa (tästä muuten löytyy myös SK50), sekä erityisesti kasvoille tarkoitetut suojavoiteet, joista käytän aina matkoilla suojakerrointa 50 ja 30. Koostumus on näissä todella hienojakoinen, eikä voide tunnu iholla aurinkovoiteelta, vaan enemmänkin tavalliselta kosteusvoiteelta. Sarjasta löytyy myös hoitava ja kosteuttava After Sun-voide, joka uudistaa ihoa ja rauhoittaa auringonoton jälkeen. Voide imeytyy nopeasti ja sopii käytettäväksi sekä vartalolle, että kasvoille.

Itse en käytä kesäisin tai lomamatkoilla juuri ollenkaan meikki- tai BB-voiteita, mutta jos tykkäät käyttää myös auringossa kevyesti ihonsävyä tasoittavia tuotteita, voin todella lämpimästi suositella Algamariksen sävyttäviä aurinkovoiteita kasvoille. Nämä ovat aivan huippuja ja voide jättää iholle tasaisen kevyen sävyn. Olen todennut tämän keskitumman sävyn itselleni parhaimmaksi, vaalealle iholle löytyy myös vaalea sävy. Voide tuo iholle kevyttä auringon hehkua, tehokasta suojaa unohtamatta. Hyvä korvaaja lomamatkojen meikkivoiteelle!

Pojalle emme ole käyttäneet lainkaan kemiallisia aurinkosuojia ja vakiotuote onkin ollut Algamariksen hypoallerginen lasten aurinkovoide SK50+, joka on suunniteltu erityisesti lasten herkälle iholle. Toki tulee muistaa, että on äärimmäisen tärkeää suojata iho myös vaatteilla ja käyttää aurinkovoiteita (varsinkin lapsilla) lisäsuojana alueille, joita ei ole mahdollista peittää vaatteilla. Pojallamme on auringossa ja rannalla aina hattu, sekä UV-puku, jonka lisäksi levitämme aina vähintään kasvoille, käsille ja jaloille voidetta suojakertoimella 50. Täytyy myös mainita, että pienen lapsen hiekkaleikkien kanssa on juuri tahmaamaton voide aivan ehdoton! Tämä onkin ollut paras kokeilemamme tuote myös lapsen käytössä.

Tuotteita myyvät myös useimmat hyvin varustellut tavaratalot, kuten Sokos ja Stockmann, sekä useat luonnonkosmetiikan ja hyvinvoinnin verkkokaupat, kuten esimerkiksi House of Organic.

Onko Algamaris jo teille tuttu sarja?

 

Myöhemmin tänään on tulossa Instagramiin (@iines) arvonta, jossa on palkintona tuotepaketti Algamariksen aurinkovoiteita kesäksi 🌴✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Balin ostospostaus: Mitä Balilta kannattaa etsiä ja mitä itse ostin?

Ajattelin tehdä pitkästä aikaa tämmöisen perinteisen ostospostauksen vanhojen blogiaikojen muistoksi, edellisestä kerrasta kun taitaa olla vuosia aikaa. Ennenhän nämä olivat blogissa ihan perinne. Reissujen jälkeen esiteltiin aina ostokset! Löysin Balilta niin kivoja juttuja, että ajattelin esitellä ostokset ihan omassa postauksessaan ja vinkkailla, mitä kaikkea ostettavaa Balilta löytyy.


Se mitä huomasin hintatasossa sitten edellisen Balin reissuni vuonna 2015, oli ehdottomasti hintatason nousu ostosten suhteen. Jos joskus aikanaan sai tingittyä saronkeja parin euron hintaan, ovat pyyntihinnat nyt jopa aivan poskettomia. Ensimmäisiä hintoja esimerkiksi sarongeille oli 200 000-400 000 rupiaa (noin 12-20€), käsi- ja kaulakoruille jopa enemmän. Toki, lähtöhinta on aina lähtöhinta, eikä se ole tyhmä, joka pyytää, mutta anyway. Tinkimisvaraa kyllä löytyy, muttei kyllä ehkä ihan samaan malliin kun joskus aikanaan. Haaveenani olisi päästä joskus shoppailemaan Balilla jonnekin paikallisten markkinoille ihastelemaan.

Perinteisiä surffimerkkejä löytyy Balilta pilvin pimein, mutten itse ole järin niiden perään. Ollaan Tommin kanssa käyty aikaisemmin aina koluamassa surffimerkkien outlettejä Kutalla, mutta henkilökohtaisesti pidän enemmän basaarihenkisistä jutuista ja cratfwork-kojuista. Jossain vaiheessa ostin matkoilta aina jonkun käsin maalatun taulun tai muun taideteoksen, mutta nyt en ole itseasiassa Havaijin matkan jälkeen ostanut yhtäkään. Unelma olisi edelleen joskus tehdä kunnon matkamuisto-taulujen seinä, jonka laittaisin täyteen eri paikoista ostettuja tauluja tai printtejä. No mutta kuitenkin, jos käsityöt ja taide-esineet kiinnostaa, on Bali kyllä ehdottomasti shoppailijan paratiisi. Menneen talven lumia ovat ne vuodet kun päällimmäisenä tuli mieleen Balin ostoksista piraatti-DVD:t ja t-paidat 😀 Toki, varmasti niitäkin sieltä vielä löytyy?

Sitten niihin ostoksiin…

 

Nykyään rakastan aamutakkeja. Olen viime syksystä saakka käyttänyt kotona päivittäin Changen kylpytakkiani, johon olen jo melkein kasvanut kiinni, haha. Kesän lähestyessä en saanut näppejäni irti silkkisistä aamutakeista Balilla ja nyt kieltämättä harmittaa, etten ostanut toista. Nämä ovat nimittäin kesäisin todella ihania myös ihan kodin ulkopuolellakin käytettynä, esimerkiksi neuletakin sijaan. Sain tingittyä kuvan silkkisen aamutakin hinnan noin 15 euroon. Tämä on todella mukavan tuntuinen päällä ja sopivan vilpoinen kesäksi.

Puiset esineet, astiat ja tarjoiluvälineet ovat tavaroita, joilta ei oikeastaan voi välttyä Balilla. Rakastan itse kaikkia kippoja ja kuppeja, yleensä bongailenkin niitä reissuista juuri käsityönä tai antiikkikaupoista. Nyt bongasin noita ihania kookoskippoja, joita olisin halunnut kantaa kotiin enemmänkin. Yhden kipon hinnaksi jäi muutama euro, toki varmaan olisi saanut halvemmaksikin tingittyä, mutta olen todella huono tinkimään ja välillä säälittää maksaa liian vähän. Pojalle ostin tuon puisen norsun, josta toinen oli niin riemuissaan! Tulipa parina yönä sänkyyn unileluksikin, haha.

Simpukka-korit ostin Canggusta. En muista tarkkaa hintaa, mutta olisinkohan maksanut näistä kahdesta ehkä 10€? Lisäksi kaikki punotut jutut ja korit olivat kova juttu. Ihan kaikkialla oli korilaukkuja myynnissä ja kieltämättä harkitsin jo semmoisenkin ostamista kesäksi 🙂

Käsin painettu saronki, sekä koruja itselleni ja Tommille. Ostan reissuista aina kaikenlaisia käsikoruja ja niitä löytyykin kieltämättä melkoiset varastot kun en aina edes raaski käyttää matkamuistokoruja, hehe. Ostin talvella Byron Baystä tuommoisen simpukka-kaulakorun ja vitsit kuinka innoissani olin kun Balilta löytyi niitä vaikka minkälaisia. Pakkohan se oli hamstrata pari lisää ja Tommille myös mieskoruja. Pakkaan reissuille aina mukaan sarongin ja aikanaan käytin niitä myös pojan vauva-aikana aurinko- ja tuulisuojana vaunuihin. Ovat todella monikäyttöisiä ja mahtuvat pieneen tilaan. Tämä on siis asia, joita sorrun ostamaan aina yhä uudelleen 😀 En ikinä pakkaa matkoille mukaan pyyhettä tai muuta ranta-alustaa,  vaan aina sarongin. Ainiin ja ovat myös matkoilla käteviä myös mekoksi kietaistuna! Sarongeista on kyllä moneksi.

Alkumatkasta ostin tämän Balilla valmistetun kietaisuhameen, jonka itseasiassa Jutta bongasi rekistä ja sanoi, että näyttää ihan minun hameeltani. Ja tämä oli niin kiva ostos! Sopii kivasti Suomenkin kesässä käytettäväksi ja helppo yhdistää asiallisempaankin tyyliin, eikä ihan vain rantavaatteeksi 🙂

Tätä edellisellä Balin reissulla ostin Lombokilta pampulashortsit, jotka ovat olleet edelleen ahkeralla käytöllä. Yleisesti kaikkea kivaa huitulaa, shortseja ja kevyitä vaatteita löytyy, mutta niiden suhteen kannattaa olla tarkkana laadun, materiaalien ja toki myös hintojen suhteen.

 

Mitäs tuumaatte ostoksista?

Millaisia juttuja yleensä ostatte reissusta? ✨

 

Kuvat minusta Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.