Matkapostaus Seychellien paratiisista

Ihmeen kaupalla sain kun sainkin matkapostauksen naputeltua jo näin pikaisesti! Kyseessä oli toinen reissuni Seychelleille, mutta koska en enää muistanut tuosta ekasta yli 10v takaisesta reissusta melkein mitään, leikin että tämä olisi ollut eka kerta :DSeychellit on pieni saarivaltio Intian valtameressä, vähän pohjoiseen Mauritiuksesta ja etelään Malediiveista. Vaikka nuo kaikki kolme paratiisikohdetta ovatkin melko lähellä toisiaan, ovat saaret täysin erilaisia. Ellei siis lasketa valkoista hiekkaa, palmuja ja kirkasta vettä. Kun Malediivit ja Mauritius ovat matalia saaria, ovat Seychellien saaret kallioperäisiä ja vuoristoisempia. Saarten tunnusmerkki onkin nuo kivenlohkareet, joita löytyy jokapuolelta saaria. Missään muualla en ole aikaisemmin moisiin törmännyt! Kallioperästä on varmaankin joskus aikojen alussa lennellyt noita lohkareita ympäriinsä järistysten seurauksena ja jos on pakko sanoa Seychelleille joku tunnusmerkki, on se ehdottomasti tuo.

Siitä on vuosia kun olen viimeksi päässyt lomamatkalla näin lähelle paratiisia. Edes Havaiji ei nimittäin pääse näin lähelle omaa mielikuvaani paratiisista! Eikä reissaaminen tuonne loppupeleissä edes ole kovin ylitsepääsemätöntä, aikaerokin kun on vain 2h! Kolme lentoahan tuo vaati, ensin Berliiniin ja sitten Abu Dhabiin, mutta ilman 7h vaihtoja kumpaankin suuntaan, olisi matkustusaika ollut kovin inhimillinen kun lennot ovat pituudeltaan vain noin 2, 4 ja 6h. Budjetista lisää tuolla edempänä! Tammikuu on Seychelleillä usein sateisin, mutta meidän aikana satoi tasan kerran tai pari ja silloinkin ehkä 15minuutin ajan, joten meidän kohdalla ei ainakaan ollut sadekaudesta tietoakaan.

 

 

 

 

 

Tässäpä hotellin aamupalaa paikalliseen tyyliin! Päivän kohokohta. Ihan mun lemppareita oli semmoiset uppopaistetut banaanileivän tyyliset nyytit. Voisi yrittää tehdä kotonakin, nami. Myös banaanit, passionhedelmät, avokadot yms olivat kyllä niin superhyviä 🙂

 

 

 

 

 

 

Tuo vesi oli kyllä niin kauniin väristä, ettei tajua. Kirjaimellisesti vihreää!

 

 

Ihan lähiaikoina on monet tututkin intoutuneet Seychelleille, tällä hetkellä tiedän nimittäin meidän lisäksi kolmet ihmiset, jotka ovat juuri olleet tai ovat menossa tuonne lomailemaan. Vaikka kohde onkin turistikohde ja elää juurikin turismilla, ei matkailijoiden määrää voi millään skaalalla edes verrata moneen muuhun kohteeseen!! Viiden tähden ökyresortejahan tuolla on vaikka millä mitalla ja lomaan saisi kyllä menemään ihan niin paljon rahaa kun vain löytyisi, mutta kyllä suhteellisen edullisestikin pääsee lomailemaan. Häämatkakohteenahan tuo on perinteinen.
Käsittääkseni Mahen etelä- ja länsirannikot ovat niitä ”hiljaisempia” ja suurimmat turreryntäykset löytyvät idästä pääkaupungin Victorian läheltä. Kaikki meidän vierailemat rannat olivatkin lähes tyhjiä ja ”pahimpina” päivinä meidän upealla ”omalla rannalla” oli noin kilometrin matkalla ehkä yhteensä noin 10-20 henkeä kerrallaan. Pientä vertausta niihin turrerantoihin, joissa rantaa peittää enemmän pyyhekangas kun mitä näkyy hiekkaa 😀

 

 

Tässä meidän villa!

 

 

Anse Intendance

 

 

Alunperinhän meillä oli suunnitelmissa mennä tuon pääsaaren Mahen lisäksi myös joko La Diguelle tai Praslinille, jotka ovat pienempiä ja rauhallisempia noista suurimmista saarista. Pikaveneellä pääsee noin tunnissa Praslinille ja siitä eteenpäin La Diguelle. Laiskistuttiin kuitenkin sen verran, ettei lopulta päästy koskaan lähtemään Mahelta, eikä oikeastaan edes haittaa. Meidän oma rantsu oli sen verran ihana, ettei oikeastaan olisi edes muualle kaivannut.
Kiertoajelua tehtiin kuitenkin omalla kyydillä läheisillä rannoilla ja paikallisten bussilla olisi päässyt kätsysti kiertelemään pikkurahalla, vauvan kanssa tuo hurja bussikyyti kaartelevilla pikkuteillä kuitenkin tuntui liian hasardilta.  200e hengeltä olisi kustantanut retki ruokineen yksityisellä paatilla Mahelta Praslinille ja La Diguelle, päiväreissu kai siis. Tietysti jos tuonne vielä joskus menee niin haluaisi olla jommalla kummalla tai molemmilla saarilla edes pari yötä. Pääkaupunki Victoria on monelle must-see, mutta me jätettiin se välistä. Kävin itse ekalla reissulla Victoriassa ja sinne olisikin päässyt helposti bussilla, mutta koimme että noiden rantojen kiertely kiinnostaa enemmän.

 

 

 

 

 

 

Yleinen hintataso on kuitenkin todella korkea, joten esimerkiksi ruokailut haukkaavat suurimman osan matkabudjetista. Ravintoloiden lisäksi on ruoka melko hintavaa myös kaupoissa tai melko Suomen hinnoissa melkeinpä. Eli ruokaan kuluu rahaa, ellei sitten halua elää ihan nuudelikuppidietillä. Ainakin tuolla Baie Lazaressa oli ravintoloita todella harvakseltaan ja etäisyydet melko pitkiä, joten kovinkaan ei valinnanvaraa ollut ja ravintola-annoksen hinta keskimäärin veroineen ehkä 20-25e.
Ruokakaupat olivat todella alkeellisia ja esimerkiksi hedelmiä oli vähän haastava löytää, joten itse suosittelen varsin lämpimästi valitsemaan majoituksen johon kuuluu aamupala! Tietysti riippuen siitä missäpäin majailee. Lounas syötiin usein majoituksella itse kokaten, hedelmiä, leipää, papuja yms todella simppeliä kaupasta. Joskus tehtiin myös illalliseksi itse ruokaa (meidän villalla oli keittiö), mutta useimmiten kuitenkin syötiin edes kerran päivässä jossain ulkona. Myös aurinkovoiteet, apteekkituotteet sun muut suosittelen lämpimästi ottamaan mukaan Suomesta, koska niitä voi olla todella hankala löytää. Varsinkaan noissa pienissä paikallisten ruokakaupoissa ei ole aurinkorasvoista tietoakaan. Aurinko tuolla on todella polttava, joten suosittelen varaamaan kunnon aurinkovoiteet mukaan!

 

 

 

Saatiin reissusta useampikin koirakaveri! Kulkukoirat olivat tuolla niiiin paljon paremmassa kunnossa kun vaikka Indoissa ja oikeasti hyvinvoivia. Silti kulkukoiria löytyy ja eläinten laiminlyöntiä myös kun Seychelleillä ei vielä toistaiseksi ole kunnon lainsäädäntöä tukemaan eläinten hyvinvointia :/ Jos joku siis laiminlyö lemmikkikoiraansa, ei asiaan siis oikein voida puuttua. Löydettiin ekoina päivinä surullinen koira, joka oli niin kapinen, että oli raapinut itsensä päästä kauttaaltaan verille. Tommi järkkäsi hauvan erään tuolla asuvan ranskalaisen pariskunnan hoitoon, jotka tunsivat eläinlääkärin. Meidän lähtiessä hauva oli kuulemma saanut antibioottikuurin ja toivon mukaan saa myös ekaa kertaa kodin!
Toinen karvaystävämme on kuvan ”kirppusäkki”, jonka olisin halunnut ottaa kotiin. Kirppusäkki oli niin ihana koira, kuten kyllä kaikki noista meidän karvakavereista. Kirppusäkki oli aina päivät omilla teillään, kunnes aina illan tullen kipitti meidän villalle ja nukkui terassilla yön. Aamulla se oli taas kadonnut. Kirppusäkki oli niin iloinen ja leikkisä, tuli aivan mieleen meidän Maui. Nautti niin kovasti jos joku vähän rapsutti. Kamala ikävä Kirppua 🙁 Olisin niin halunnut antaa sille kodin!

 

 

 

Oma majoituksemme Baie Lazaressa oli Lazare Picault,
jota voin kyllä todella lämpimästi suositella. Majoitus on aivan rannan
tuntumassa ja näkymä hotellilta rannan parhain, aivan mieletön siis!
Aamupala oli ainakin meidän mieleen, paljon hedelmiä, paikallisia
herkkuja, lettuja ja paahtoleipää. Jonkun mieleen ehkä vaatimaton, mutta
paikan henkeen sopiva ja itse ainakin sain aina vatsan täyteen.
Hotellista löytyy tavallisia huoneita, sekä kahden makkarin villa
keittiöllä, joka meillä siis oli. Terassilta oli suora näkymä rantsuun.
Rannassa oli paljon palmuja ja puita, joiden alle pääsi hyvin tekemään
aurinkoleirin niin, että vauva pääsi varjoon.

 

 

Tässäkin meidän koirakamu ”Mammakoira”, joka seurasi ihan jokapaikkaan ja inisi ilosta aina kun näki meidät. Nuo kaikki koirat olivat niin kovin kilttejä! Oikein tosissaan harmittaa ettei niillä ole koteja. Toisaalta, ehkä ne nauttivatkin vapaana elosta? Suunnilleen reissun puolivälissä Mammakoira  näytti meille pesänsä ja neljä pentuaan. Tommi oli onnistunut ottamaan selville paikallisesta animal welfare-toiminnasta, johon sai yhteyden ja järjestöä ylläpitävää kaksi tyttöä tulivat noutamaan pennut. Emo olisi siis pian vieroittautunut pennuista jokatapauksessa ja nyt niistä jokainen saa huolenpitoa tyttöjen ”koirafarmilla”, toivottavasti myös uudet kodit. Järjestö nimittäin adoptoi noita katukoiria ympäri maailmaa ja hoitavat kaikki paperihommat tuon suhteen. Uusien omistajien suhteen ollaan todella tarkkoja, halutaan nimittäin  varmistaa että hauvat oikeasti saavat rakastavat  kodit. Yksi vapaaehtoisista on Seychellien entisen presidentin tytär, joten heillä on myös hyvät kontaktit noiden eläinlakien edistämiseen. Lisää katukoiria tuonne ei nimittäin kaivata tai kyllä mihinkään muuallekaan 🙁 Toivoin niin kovasti, että heillä olisi ollut tilaa ottaa myös Kirppusäkki ja Mammakoira..

 

 

idkuva

 

 

En ole nyt aikoihin katsonut tuonne lentotarjouksia, mutta omat lentomme saimme 600 eurolla Air Berlinillä ja Etihadilla. En ole aikaisemmin kummallakaan lentänyt, enkä nyt varsinaisesti Air Berliniä kenellekään suosittelisi, mutta kaikki meni kuitenkin ihan hyvin. Menomatkan 7h Berliinin vaihdolla piipahdettiin myös Berliinissä pyörimässä, joten sai samalla kaupunkikohteen korkattua. En ole nimittäin aikaisemmin käynyt Saksassa kun vain välilaskulla. Majoitus teki henkilöltä 10 päivältä vajaat 700e (meitä oli siis 3 samassa), joten yhteensä kustansi koko höskä noin 1300e! Eli melko pienellä summalla loppupeleissä mahdollista saada moinen paratiisiloma. Tai siis tiedätte varmasti mitä tarkoitan, onhan tuo tietysti suuri summa rahaa, mutta vaikka nyt sitten Mauritiuksen pakettimatkaan voi saada uppoamaan halvimmillaankin jopa 2000-3000e.Paikallista valuuttaa ei voi vaihtaa Suomessa, joten nostin euroja, jotka vaihdoin heti kohteessa kentällä paikallisiksi rupioiksi. Korttimaksaminen on tuolla todella harvassa (pääkaupungissa tietty voi onnistua useammassa paikassa, samoin hotelleissa yms), joten käteinen on kyllä ehdoton. Tietty automaatteja löytyy sieltä täältä jos käteisen tarve iskee vielä kesken matkan. Itselläni riitti koko matkalle noin 400e, sisältäen siis lentokenttäkyydit ja kaiken koko reissulla. Olin varautunut, että rahaa menisi enemmän, mutta kerrankin näin päin.

 

 

 

Kertakaikkiaan paikka, joka ei ole vielä massaturismin turmelema. Ainakaan siis tuo läntinen rannikko, missä itse majailimme. Rahaakin säästyi siinä mielessä, että ekat kaupat (muut kuin ruokakaupat) joista olisi voinut ostaa edes jotain, tulivat vastaan vasta lentokentällä. Tietty turisteja tuli jatkuvasti vastaan, mutta semmoista yleistä ryntäystä ei kuitenkaan ja Baie Lazaressa sai kyllä oleskella melko lokaaleissa tunnelmissa.

Tuohan ei missään nimessä ole mikään surffikohde, eikä ekaa kertaa lähdettykään surffilomalle, mutta uskokaa tai älkää, mutta juuri tuo meidän ranta oli saaren parhaimpia surffirantoja! Tosin tällä hetkellä oli vain huono aika vuodesta aaltojen suhteen. Mutta jokatapauksessa, myös tuonne on siis mahdollista lähteä myös surffimielessä 😉

Nyt onkin sitten pitkästä aikaa taas se tilanne, ettei seuraavaa reissua ole varattuna. Saapi nähdä minne seuraavaksi! Kamala Kalifornia-Havaiji-himo taas päällä, mutta varmasti ihan hetkeen ei olla lähdössä kyllä mihinkään. Täytyy katsoa tilanne uudestaan sitten keväällä tai kesällä.

 

Teen vielä toisen postauksen, jossa näkyy kuvia vähän ihmisistäkin ystäväni kuvaamana 😀 Itse intouduin kuvaamaan pelkkiä maisemia!

Jos heräsi jotain kysymyksiä niin vastailen mielelläni!! :)Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 19 kommenttia.

Hello paratiisista

Pikaiset päivitykset Seychelleiltä! Blogi on nimittäin reissun aikana hiljentynyt tyystin. Nettiyhteydet täällä nimittäin ovat osoittautuneet huonommiksi kun edes ajattelin, joten sattunnaista instapommitusta lukuunottamatta en ole päässyt nettiin lainkaan 🙂 Mitään tarkoituksellista blogikatoamista en tehnyt, mutta menihän se loma näinkin pienellä nettipaussilla. Pian koittaa kuitenkin kotiinpaluu, joten sen jälkeen luvassa siis tännekin taas aktiivisempaa menoa. 

Palataan siis ensi viikolla taas täällä asiaan!! 😉

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Päiväreissulla Ericeirassa

Viime viikon lopulla kävimme päiväreissulla Ericeirassa. Sinne ajaa täältä Penichestä aikalailla tunnin, eli ei ollenkaan paha matka ajaa pikipäin pyörähtämään. Ericeirassa kävin myös aikaisemmalla Portugalin reissulla ja onhan se kyllä hurjasti erilainen kun Peniche. Enemmän turisteja, mutta enemmän myös ravintoloita, kauppoja ja ei läheskään niin maalaiskylä kun tämä. Ericeira taitaakin olla Lissabonin lähitienoolla niitä suosituimpia surffikohteita.
Syy miksi me suunnataan tänne Penicheen on se, että itse surffi on täällä monipuolisempaa kun löytyy erilaisia spotteja. Itseäni vähän harmittaa, etten tällä reissulla itse pääse pitkästä aikaa surffailemaan.. Seuraavalla kerralla sitten 🙂 Olen toisaalta melkoinen vilukissa, joten tuonne kylmään veteen pulahtaminen jännittäisi märkkäri päälläkin. Itse kun olen aikaisemmin surffaillut pääasiassa lämpimissä vesissä, tosin Kaliforniassa olen viileämmässäkin vedessä heilunut laudan kanssa!

 

 

Mulla oli pakkomielle kuvailla näitä kaakeleita, superhienoja! Mietittiin jo että tommoisethan olisi tietynlaiseen kylppäriin tosi hienot 😀 Tai sitten semmoiset sinivalkoiset if you know what I mean..

 

 

Tuohon rantaan oli juuri rakenteilla jotain, joten näköala ei tällä kertaa ollut kauneimmasta päästä.. Tosin auringonlasku rannalla on melkeinpä aina näkemisen arvoinen 😉

 

 

 

 

 

Käytiin taas tuolla sushibuffassa. Tuolla saa siis tilata reilulla kympillä listasta ihan mitä tahansa sushilajitelmia ja teriyaki-juttuja niin paljon kun haluaa! Aivan älytöntä 😀 Käytiin tuolla myös silloin edellisellä kerralla, mutta tuo on ihan vakkaripaikka poikien surffireissuilla. Ericeirassa on kyllä muitakin sushipaikkoja, mutta käyty on vain tuolla.. Ihan hyvä kyllä tuohon hintaan nähden. Kuvia tuolla alempana!

 

 

 

Tämä muffari maksoi kahvilassa jotain 80 senttiä 😀

 

Ostettiin Tommin kanssa muuten samanlaiset tollaiset Banksin colleget 😀

 

 

 

Tuo mansikkasushi oli oikeasti ihan superhyväää!! Mukana tuorejuustoa, lohta ja seesaminsiemeniä. Siinä listassa on myös muita makeita susheja, mm. mangoa ja kiwiä. Viimeksi epäröin kovasti, mutta yllätyin silloinkin tosi positiivisesti. Hauska makuelämys! 😀

 

 

Viikko sitten piipahdimme myös Nazaressa, joka myöskin on noin tunnin
ajomatkan päässä. Snapiin (wp_aaltonen) postailinkin viime viikolla
sieltä paljon kuvia, kilometrikaupalla rantaa ja sitä rataa.. Mun kamera
oli ollut jollain ihme asetuksilla Nazaressa, joten kaikki kuvat sieltä
epäonnistuivat. Kiva juttu! No mutta vähän parempi tuuri Ericeirassa
kuitenkin ja sainpa onneksi puhelimella edes jotain kuvia napsaistua. Muista seurata matkajuttuja myös Instan puolella @iines ! 

Onkos joku muu käynyt Ericeirassa? 🙂
Ps. Oon jäänyt nyt aivan koukkuun Kim Kardashianin ryöstöön, olen koko eilisen tutkinut uutisia siitä ja nyt heräsin ihan täpinöissäni, että onko selvinnyt jotain uutta. Apua!! Mitä mulle tapahtuu 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Millainen lomailija olen?

Mun aivan ehdoton lempijuttu täällä lomalla on tunnin aamulenkki rannalla. Voiko oikeasti enää olla mitään mielettömämpää kun kilometrikaupalla autiota rantaa! Kyllä silloin sielu lepää sanoisinko. Vaikka vaunulenkit pikkuisen kanssa tietysti ovat nekin kivoja, mutta onhan se silti aivan eri juttu päästä tunniksi jonnekin yksin, kävelemään ja juoksemaan niin nopeasti kun ikinä huvittaa. Päivä lähtee aivan eri tyylillä liikkeelle kun pääsee jo heti aamusta pienelle meditointilenkille. Ja meditoimaan ihan sanan varsinaisessa merkityksessä tuonne rannalle voisikin mennä, seurava vaan se meren kohina!

Eilen tuli lenkin lomassa napsittua muutamia kuviakin. Sainpa eilen illalla siirrettyä koneelle ihan oikeastakin kamerasta kuvia, joten tiedossa välillä tänne vähän muutakin kun tätä puhelinmatskua.

Tuli tässä tuumailtua, että mitä sitä oikein hakeekaan lomalta? Tietysti ihmiset hakevat eri juttuja, itse nimittäin en missään nimessä ole kaupunkimatkailija ja tiedän toki ihmisiä, jotka eivät taas rannalla viihdy. Lähiaikoina olen siinä mielessä muuttunut lomailijana, että aivan erilaiset kohteet ja paikat ovat alkaneet eri tavalla kiinnostaa. Kuten nyt vaikka Kroatia, Sisilia, Sardinia, Islanti ja yleisesti paikat ihan täällä Euroopassa.

Islanti nyt on ehkä poikkeus, mutta silti tärkein juttu jota lomalta kaipaan on lämpö ja aurinko! Tosin Italiaan voisin kyllä lähteä talvellakin ruokamatkalle, nimenomaan sen vuoksi olenkin sinne lähdöstä pitkään haaveillut. Ja onhan Etelä-Euroopan talvi nyt kuitenkin varsin eri juttu kun Suomen talvi. Islannissa taas kiehtoo maan erikoisuus ja juuri aamulla kurkin sinne huvikseni lentoja 😀 Ensi vuonna on nimittäin nähtävä Islanti, laitan tämän itselleni tavoitteeksi. Pohjoismaiden pääkaupungeista on näkemättä Kööpenhamina, koska välilaskua ei lasketa. Mietimmekin juuri kuukausi taaksepäin ystäväni kanssa, että lähtisimme Köpikseen loppuvuodesta minilomalle, mutta täytyy katsoa kuinka muuttoaikataulut sun muut menevät.

Se on silti saletti juttu, että ainakin kerran vuodessa on päästävä lomailemaan myös kauemmas! Vaikka tekisikin pari pikkureissua, eivät ne vie samalla tavoin pois sitä ikuista matkakuumetta kun kunnon kaukomatka lämpöön. Tämä on tullut nimittäin todettua! Matkakuume on kyllä piinaavin asia ikinä, varsinkaan kun siihen ei helpota oikein muu kun se matkailu itsessään 😉

Voisin ehdottomasti taipua esimerkiksi kaupunkimatkalle kiinnostavaan kohteeseen, mutta ne eivät itselläni vaan jostain syystä tyydytä sitä matkailuhammasta samalla tavoin kun rantaloma. En voisi nähdä itseäni esimerkiksi kaupunkilomalle Lontooseen tai Pariisiin, oikeastaan ei vähempää voisi kiinnostaa. Kun nuo paikat on kerran nähty, niin mielenkiinto lopahtaa oikeastaan siihen. Kivoihin rantsupaikkoihin taas sitten reissaa mielellään useammankin kerran samaan kohteeseen. Sitten on niitä jotka ovat lomailijoina täysin minun vastakohtia ja kyllästyisivät alta aikayksikön rantsussa hengailuun.

Mitä sitten kaipaan lomalta sen lämmön ja rantsulaiffin lisäksi? Hyvät shoppailumahdollisuudet ovat tietty plussaa, mutta nekään eivät itseasiassa ole tosiaankaan mitään aivan pakollisia juttuja. Shoppailun ja auringon suhteenhan esimerkiksi Kalifornia ja Havaiji, sekä vaikka nyt sitten Florida ovat aivan optimaalisia lomakohteita! Varsinkin silloin kun dollarin kurssi on euroon nähden meille suotuisa.

En ole mikään kovin aktiivinen nähtävyyksien kiertelijä, mutta ekaa kertaa jonnekin mennessä tulee tietty yleensä käytyä katsomassa semmoiset perusjutut. Itse toisaalta olen lomailijana ennemmin laiskottelija kun aktiivinen kiertelijä, joka suunnittelisi retkiä ja nähtäviä paikkoja kovin innokkaasti ennakkoon. Stressaannun, jos lomalle on liikaa tekemistä suunniteltuna valmiiksi. Fiiliksen mukaan meneminen onkin oikeastaan se juttu! Ennemmin kuitenkin edes jonkun verran aktiviteetteja kun pari viikkoa suljetussa resortissa. Sekin nimittäin koettu ja alkaa kyllä viimeistään viikon kohdalla pahasti kyllästyttää!

On sanomattakin selvää, että hyvä ruoka on tietysti avain loistavaan lomaan! Esimerkiksi Balille mennessä odottaa innoissaan paikallisia juttuja kuten vaikkapa nasi/mie gorengia, Jenkeissä taas kaikenlaisia mättöruokia ja pannukakkuja, tänne päästessä taas sitten odotti meriruokia. Onhan ne ruokaelämyksetkin ehdottomasti iso osa onnistunutta lomaa.
Myös tärkeä juttu on tunnelma lomakohteessa itsessään. Sen on nimittäin oltava rento, esimerkiksi Havaijille on aina yhtä ihana reissata, koska tunnelma siellä vaan on tietynlainen ja  sitä on hankala kuvailla. Esimerikisi nyt vaikka Dubaissa piisaa kyllä aurinkoa, mutta yleinen fiilis taas on kaukana laid backistä, tiedättekö mitä tarkoitan? Se tunnelma ja paikallinen kulttuuri kun tekee suuren osan siitä loman sisällöstä ja vaikuttaa lomafiilikseen. Suomiturre-kohteet ovat myös yksi juttu, jota kieltämättä yrittää välttää. Eikä nyt tietysti sillä että yrittäisi olla mitenkään parempi reissaamalla paikkoihin jossa ei suomalaisia käy, vaan yksinkertaisesti siksi että joskus vaan hakee tietynlaista rauhaa senkin suhteen miten esimerkiksi voi lomalla höpötellä. Onhan se joskus kiva pölistä ummet ja lammet, eikä miettiä sitä ymmärtääkö joku. Nykyään kaikkialla kyllä törmää edes yksiin suomalaisiin, en oikeastaan muista milloin olisi mennyt jonnekkin jossa ei olisi ketään suomalaisia ollut. Kyllä se näinkin pieni kansa näköjään ahkerasti valloittaa maailmaa! 😀
Ja tietysti kyllä henkilökohtaisesti pyrin välttämään niitä suomeksi painettuja ruokalistoja kun ruttoa. Eiköhän niitä mamman lihapullia saa kotonakin, se on kyllä tietynlainen hälytysmerkki (itselleni siis :D) jos ajautuu lomalle jonnekkin, jossa on erikseen ravintola tai baari suomalaisille. Ei kiitos! Itse lomailen mielummin muualla 😀
Mitäs juttuja te odotatte lomaltanne? Oletteko enemmän rantsu- vai kaupunkimatkailijoita?

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Mistä rahaa reissaamiseen?

Terkkuja taas Portugalista! Loma on lähtenyt täällä kivasti käyntiin, aurinkoa ja lämpöä piisaa. Meidän majoitus on superkiva, vuokrattiin siis tämmöinen vastaremontoitu asunto, jossa on kaksi terassia ja superpaljon tilaa. Tänään ajateltiinkin viettäää keskenämme grillibileitä kun pari päivää on tullut syötyä illallista ravintoloissa.
Karu totuus vauvan kanssa ”lomailussa” on, että ne entiset auringonottopäivät ovat tosissaan muisto vain! Päivät menevät aikalailla siis babyn kanssa hengaillessa ja terdelle ehtii istuskelemaan hetkeksi siinä vaiheessa kun poika päättää nukahtaa päikkäreille 15-20minuutiksi. Osaapa arvostaa niitäkin pieniä hetkiä 🙂 Nyt meillä on (taas vaihteeksi siis) ilmassa niitä hulinoita, joka siis tarkoittaa että bebe on ollut viime päivät superkiukkuinen ja yötkin ovat menneet pitkälti levottomasti pyöriessä. Illat ovat myös yhtä kiukkua, joka on tuonut illallistamiseen myös pieniä haasteita. No mutta kyllä nämä hulinapäivät täällä kuitenkin ehdottomasti voittavat syyskuiset harmaan koleat päivät Suomessa. Ylihuomenna tuleekin meillä muuten 4kk täyteen!

 

 

Oma aamujuttuni on ollut täällä lenkki rantsussa. Kyllä muuten kelpaa! Mitään sen erityisempiä suunnitelmia ei ole lomalle tehty, pääasiassa mennään meiningillä surffaus, chillaus, ruoka. Ja tietysti vauva! Eihän sitä kai oikeastaan muuta tarvitse. Itse en tykkää suunnitella lomaa tarkkaan, jotenkin semmoinen tarkan lukujärjestyksen laatiminen lomalle on ahdistavaa. Tietty sitä nyt haluaa tehdä muutakin kun vaan olla, mutta menee sen mukaan mikä tuntuu milloinkin hyvältä, ei se nyt ole niin kamalaa päättää seuraavan päivän menoja edellisenä iltana. Täällä Penichessä ja  Balealissa nyt ei itsessään aivan kamalasti ole nähtävää, tai siis kylät ja rannat on koluttu hetkessä läpi, mutta autolla pääsee kätsysti täältä muuallekin.Portugalin ehdoton plussa on edullinen hintataso! Täällä syö ja juo ravintoloissa ihan superedullisesti ja kokkaamalla omat ruokansa, eläisi täällä kyllä todellisella budjettimeiningillä. Ja vielä ihan kivasti ottaen huomioon, että täällä saa kalaa ja muuta meriruokaa aivan pikkuhinnalla. Jos jakaisi kahden makkarin majoituksen täällä kavereiden kanssa, saisi koko parin viikon loman lentoineen, majoituksineen, vuokra-autoineen ja vielä ruokineen reippaasti alle tonnilla tai vieläkin edullisemmin riippuen siitä kuinka tasokkaassa huoneistossa haluaa asustella. Se ei mielestäni ole kyllä kovinkaan paljoa kun miettii kuinka paljon ruokaan saa Suomessa pahimmillaan kulumaan parissa viikossa.

Viimeksi maksoin 2014 Portugalin reissusta jotain 500 euron pintaan. Välillä ihmettelen sitä kuinka monet hämmästelevät sitä kuinka ”on varaa matkustella”. Tietty sekin nyt on paljon rahaa, mutta jos nyt kuvitteellisesti tekisi esimerkiksi kolme 500 euron matkaa vuodessa (ja kolme reissuahan on jo paljon!!), tarkoittaisi se reilun 100euron säästämistä kuukaudessa. Ei kyllä ihan kamalasti! Kun asiaa ajattelee noin päin, voisi pohtia että mihin kaikkeen sen 100 euroa kuussa helposti upottaa kuukaudessa? Usein kun niitä pieniä rahareikiä ei oikein huomaa edes, esimerkiksi 25 euroa ripsiväriin, 20 euroa uusiin kotihousuihin, uusi kiva luomiväri 15 euroa, rannekoru 15 euroa, uusi hajuvesi 50 euroa, dinneri ulkona 40 euroa, baari-ilta 100 euroa ja kuukauden take-away-kahvit 40e. Väittäisin, että jos edes jollain tapaa järjestää menojaan, on jokaisella (ainakin työssäkäyvällä) mahdollisuus säästää 100 euroa kuussa.

Yllättävän paljon saa rahaa nimittäin kulumaan esimerkiksi tuommoisiin pikkushoppailuihin ja muuhun sosiaaliseen elämään, jota ennen tuli itsekin paljon harrastettua. En nyt tarkoita että elämä nyt olisi täysin epäsosiaalista, mutta ainakin oman kokemukseni myötä on tullut huomattua, että rahaa säästyy huomattavasti enemmän kun on vältellyt turhia heräteostoksia, siis tiedättekö niitä kun kiertelee kaupoissa ja tarttuu mukaan joku parinkympin massavaate, jota todellisuudessa tulee käytettyä se 1-2 kertaa. Eikä nyt kaikesta tarvitse missään nimessä luopua, mutta kun tiedostaa edes pari ylimääräistä kuluerää, voi säästö olla suuri! Nuo mainitsemani ”pikkumenot” tekevät kuitenkin yhteensä yli 300 euroa. Jo puolittamalla ne tekee vuositasolla selvää säästöä.

Harvemmin sitä rahanmeoa juuri niihin pieniin asioihin tiedostaa kun taas yksi isompi kuluerä, vaikka nyt sitten se lomamatka, tuntuukin tekevän lompakkoon suuren loven. Asia on aivan ehdottomasti vain järjestelykysymys ja kiinni siitä miten päin sitä rahan menoa oikein ajatteleekaan. Eikä kaikki edes halua käyttää rahaa matkusteluun, vaan juuri niihin yksittäisiin arjen pikkukivoihin juttuihin. Itse ajattelen lisäksi niin päin, että tavallaan säästän jo itsessään ollessani lomalla. Meneehän täällä huomattavasti vähemmän rahaa esimerkiki nyt vaikka ruokaan kun mitä kotona menisi ja tämä kaksi viikkoa on kuitenkin puolet kuukaudesta.

Mitään isoa kukkaroa tai nälässä elämistä ei matkustelu kuitenkaan missään nimessä vaadi, ellei nyt sitten halua panostaa luksustason majoitukseen tai reissata Euroopan lähikohteiden sijaan monta kertaa vuodessa kauemmas, silloin tietty tarvitsee laittaa kuukaudessa likoon enemmänkin kun se satanen. Esimerkiksi nyt meidän parin viikon Kalifornian reissuihin on saanut uppoamaan reilut  pari tonnia, plus päälle shoppailut sun muut kun taas vähemmällä summalla reissaa vaikka nyt sitten Indonesiassa ruokineen päivineen vähintään kuukauden. Itse laitan joka kuu tietyn könttäsumman säästöön ja suunnittelenkin sitten kaikki muut menot sen mukaan mitä tilille jää. Eli elän tavallaan se säästäminen ja matkustelu edellä.

 

 

Jos täällä kylässä ei olisi surffia, ei täällä kertakaikkisesti olisi kyllä mitään muutakaan 😀 Jokaikinen kauppa ja putiikkikin on surffikauppa, toisaalta en kyllä ollut mihinkään shoppailulomalle lähdössäkään! Rento meininki, aurinko ja kiireettömyys ovat asioita, joita ainakin omalta lomaltani kaipaankin. Tietty hyvä ruokakaan ei ole koskaan pahitteeksi 😉
Nyt päivän puuhiin!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 18 kommenttia.