Santorinin matkapostaus: Vinkkejä ja kokemuksia

Postaus sisältää kaupallisen linkin

Lupasin kirjoittaa Santorinin matkasta vielä erillisen postauksen ja omia vinkkejäni kohteeseen. Santorinin saari oli mielestäni mainio valinta tyttöjen reissulle ja mieleeni ovat jääneet reissulta eritysesti kaunis Oia, joka oli väenpaljoudesta huolimatta ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka. Omatoimimatkailijalle suosittelenkin itse yöpymistä Oiassa edes parin yön verran. Me lensimme Santorinille Finnairin suoralla lomalennolla, jotka ystäväni bongasi äkkilähtö-tarjouksella 240€ hintaan. Lento Helsingistä kesti vajaat 4h.

Ruoka

 

Koko reissun parhaimman ruoan söimme ehdottomasti Oiassa. Mielestäni ehkä paras ravintola löytyi Oian satamasta, Ammoudi Baystä, joka oli käymisen arvoinen paikka noin muutenkin. Rauhallisempaa meininkiä, kalaravintoloita ja pienen tarpomisen päässä myös kallioinen paikka pulahtaa uimassa. Kävimme kahdesti syömässä Ammoudi Bayn Ammoudi Sunset-ravintolassa, jossa ensimmäisellä kerralla otin kreikkalaisen salaatin (matkan paras) ja toisella kerralla illallisella seafood-pastan, joka myöskin oli todella hyvä. Seinillä oli muuten kuvia ravintolan omistajasta ties keiden julkkisten kanssa. Esimerkiksi Oprah ja Michael J. Fox olivat ilmeisesti käyneet ravintolassa syömässä 😀

Toinen todella kiva ravintola Oiassa oli Elinkon meze, jossa kävimme syömässä lounaan. Tykkäsin myös itse hurjasti PitoGyros-ravintolasta, joka tarjoili vähän street food-henkisesti melko edullista paikallista gyros-ruokaa kivenheiton päässä Oian pääkaduilta. Kamarin kivoimpia ruokapaikkoja oli esimerkiksi Elias Grill, jossa oli perinteisiä kreikkalaisia souvklaki- ja gyros-ruokia ja enemmän fine dining-elämystä etsivälle rantakadun Mesogaia. Yleisesti vaihtelevat ruokien hinnat keskimäärin noin 10-20€ välillä hieman ruoasta riippuen. Salaatit pyörivät siinä 10€ hujakoilla (halvin syömäni kreikkalainen salaatti taisi olla 8€) ja muut annokset siitä ylöspäin. Alkuruokia saa 4-7€ hintaan ja kreikkalaiset meze-jutut olivatkin ihan parhaita! Söimme varmaan joka aterialla tsatsikia, fetaa jossain muodossa ja paikalliset fried tomato ballsit on superhyviä! Ainiin ja reissun vakkari-aamiainen oli kreikkalainen jugu paikallisella hunajalla, niiin hyvää!

majoittuminen ja rantsuelämä

 

Hotellimme Kamarissa oli Santorini Crystal Blue, joka sijaitsee aivan rannan äärellä. Hotellin asiakkaille oli tarjolla ilmaiset rantatuolit, kreikkalainen buffet-aamiainen ja palvelu oli noin muutenkin todella hyvää. Hintatasoltaan ei edullisemmasta päästä, mutta bongasimme hotellista hyvän tarjouksen. Oiaan verrattuna ovat majoitusten hinnat Kamarissa huomattavasti huokeammat. Se meidän Oian pettymyksen tuottanut majoitus oli Santorini Paradise, joskin palvelu kyllä pelasi, minkä nyt toisaalta pitäisi noilla hinnoilla olla itsestäänselvyys.

Jos haluaa lomaltaan myös rantaelämää, voin itse kyllä suositella Kamaria rantakohteeksi Santorinilla. Toisaalta, hankala vertailla muihin saaren rantoihin ja mielestäni ei Kamari ollut millään mittapuulla kovin ihmeellinen, tarkoitan että ranta olisi hyvin voinut olla melkeinpä mikä tahansa Välimeren rantakohde, muttei tosiaankaan mitään moitittavaa. Oian jälkeen tuntui Kamari melko rauhalliselta, eikä ollut mielestäni todellakaan mikään rellestäjien rantapaikka. Enemmänkin perheitä ja pariskuntia. Kamarin ranta oli kivinen (ei siis hiekkaranta), eikä siis ehkä paras vaihtoehto lasten hiekkaleikkeihin, mutta muunlaisiakin rantoja löytyy Santorinilta kyllä. Tämmöiselle tyttöjen rennolle lomareissulle tarjosi Kamari kaikkea sitä, mitä lomalta hakeekin. Jos täytyy mainita jokin ärsyttävä seikka, niin ravintoloiden sisäänheittäjät ja rantakaupustelijat.

Liikkuminen

 

Takseja ei Santorinilla ole juurikaan, mutta kulkeminen on helppoa ja edullista paikallisilla busseilla. Viimeisenä päivänä piipahdimme saaren pääkaupungissa Firassa (Thirassa), jonne kesti Kamarista bussilla noin 20min. Bussilippu maksoi suuntaansa 1,80€. Lentokenttäkyydit järjestimme majoitusten kautta. Kamarin hotellimme kuskasi meidät maksutta Oiasta Kamariin ja lentokentälle. Menomatkalla maksoimme lentokenttäkuljetuksesta Oiaan 40€. Useimmissa paikoissa onnistui maksaa kortilla, joten käteinen ei ole pakollista, mutta esimerkiksi vettä tai muuta pientä ostaessa suositeltavaa (saarella ei tosiaan voi juoda hanavettä). Itse nostin jonkin verran käteistä pienempiin ostoksiin ja automaatteja oli kyllä ympäriinsä.

Ostokset ja hintataso

 

Omaan makuuni olivat reissun parhaimmat ostosapajat Oiassa. Itse ostin reissusta yhden puuvillaisen hameen, muutaman käsikorun, rantahatun, kullatun sormuksen ja pari tuliaista, omasta mielestäni olivat laadukkaimmat liikkeet Oian kujilla. Kamarin kadut olivat täynnä oikeastaan erilaista turisti- ja rantakamaa, Firassa taas paljon korukauppoja ja matkamuistoliikkeitä. Oiasta löytyi useastakin kaupasta erikoisempia käsitöitä, pienten kreikkalaisten suunnittelijoiden tuotteita ja jopa kivikauppa! Jos turrekrääsä ei nappaa, niin suosittelen ostospaikaksi Oiaa, vaikka hintatasoltaan ei mikään kaikkein halvin paikka ollutkaan. Ketjuliikkeitä ei osunut ainakaan omaan silmääni ollenkaan. Kamarissa oli muuten ihana boho-liike La Boheme, josta löysin uuden aurinkohatun muotonsa menettäneen tilalle.

Hintataso on Santorinilla muita Kreikan saaria korkeampi, mutta yllätyin silti hintatason ollessa edullisempi kuin mihin olin asennoitunut. Yleisesti on syöminen ja shoppailu Suomea edullisempaa, vaikka hinnat esimerkiksi Oiassa olivatkin melko korkeita kaupoissa. Mielestäni ei ravintoloiden hinnassa kuitenkaan ollut kovin suurta eroa Kamarin ja Oian välillä. Kalleinta oli Oian ytimessä ja ruokailu oli jo jonkin verran edullisempaa kun käppäili edes muutaman sataa metriä vilkkaimpien kujien ravintoloista syrjempään.

Saarten välisiä lauttoja näytti kulkevan usein ja jos menen vielä joskus Kreikan saarille, haluaisin ehdottomasti käydä jollain pienemmällä ja rauhallisemmalla saarella, niitä varmasti löytyy roppakaupalla.

 

Jos teillä on suosituksia kivoista pienistä Kreikan saarista, niin kuulen mielelläni ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Matkakuulumisia ja maailmankaikkeuden mysteereitä

Pian on aika palata lomamoodista takaisin tavalliseen arkeen, huomenna aamulla nimittäin lennämme jo takaisin Suomeen. Loma on tehnyt terää, mutta toisaalta olen jo monta päivää haikaillut takaisin kotiin. Viimeiset neljä päivää olemme viettäneet Kamarin rantakylässä, joka on ollut kivaa vaihtelua alun Oian etapille. Kahdessa eri kohteessa majoittuneena on saanut Santorinista hieman kattavamman kuvan. Tänään kävimme bussilla tutkailemassa pääkaupunkia Firaa. Teen vielä myöhemmin erillisen postauksen omista Santorini-vinkeistäni 🙂

Eilen vietimme Viivin kanssa 32v-synttäreitäni, mitenkäs muuten kuin syömällä matkan ensimmäiset pizzat ja jälkkäriksi jäätelöä (kerroinhan, että täällä jos jossain on ketodietille tullut pahimman kerran lomapaussi, jatkuu taas kotona :D). Illalla pötköttelimme altaalla, pimeällä rannalla ja hotellin baarissa katselemassa tähtitaivasta, sekä tutkimassa kantaamme siihen, että onko vuoden 1969 Apollo 11-lento pahimman luokan salaliittoteoria tai poliittinen huijaus ja sitä, että mikseivät kiinalaiset ole vielä toistaiseksi käyneet miehitetyllä lennolla kuussa (tai ylinpäänsä kukaan muukaan kymmeniin vuosiin)? Kyllä, salaliittoteoriat ovat avaruusjuttujen ohella yksi mielenkiinnon aiheistani, haha.

Olen kesän aikana lukenut useammankin kosmologia-aiheisen kirjan ja taas vaihteeksi koukuttunut pahimman kerran maailmankaikkeus-mysteerien tuumailuun. Voisin lukea aiheesta vaikka päivät pitkät. Eilen tuumailin koko päivän mm. avaruuden laajenemista, multiversumeita, pimeää ainetta ja ankeilin tajutessani, ettei maailmankaikkeuden suuriin mysteereihin todennäköisesti saada vastauksia vielä aikoihin, jos koskaan. Muistan kun odotin pienenä aina tohkeissani sitä, että milloin muualta löydetään elämää tai milloin ihminen pääsee avaruuteen kuuta kauemmas. Olin aina varma, että aivan lähitulevaisuudessa elettäisiin ratkaisun hetkiä. Toivottavasti edes jälkimmäinen toteutuisi lähivuosina.

Ekana iltana täällä Kamarissa bongasin rantakadulta erään tytön kaukoputken kanssa, joka tarjosi eurolla kurkistusta Jupiteriin. Minähän tottakai maksoin heti toisena iltana kun illallisen jälkeen ohitimme tämän, koska tähtien ja planeettojen tiirailu on ihan lempparihommaani, varsinkin matkoilla. Tunnin päästä olin jo selailemassa netistä kaukoputkia ja tähtikiikareita, ihan pakko nimittäin ostaa vihdoinkin!! Ja Jupiter kuineen oli aika hieno, vaikkakin melkoisen pieni kaukoputken linssissä 🙂 Olen aina rakastanut tähtitaivaan tutkimista ja lähiaikojen (tai ehkä kaikkien aikojen) kauneimmaksi tähtitaivaaksi täytyy mainita Moorealla juurikin Viivin kanssa viime vuodenvaihteessa ihailemamme tähtitaivas! Tyynenmeren tähtitaivas on jotain niin upeaa ja Moorealla bongailimme myös kaukaisen galaksin, jota ensimmäisinä iltoina luulimme pilven haituvaksi.

Tulipas nyt syvällisiä maailmankaikkeuden mietteitä! Istuskellaan vielä viimeiset hetket tässä huoneemme terassilla, täytyy myös bongailla vielä tähtiä ennen unia 🙂

Muita avaruus- ja tähtifaneja? 💫

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Santorinin auringonlaskuja ja ajatuksia Oiasta

Jätimme eilen taaksemme Oian ja saavuimme tänne Kamariin, jossa yövymme loppuajan reissusta. Neljän Oiassa vietetyn päivän jälkeen oli toisaalta kiva saada vaihtelua ja toisaalta myös päästä karkuun turistimassoja, jotka alkoivat kieltämättä jo ahdistaa. En muista milloin olisin ollut matkakohteessa, jossa olisi ollut yhtä vilkkaasti tunkeilevia turisteja kuin Oiassa – en varmaan koskaan 😀 Tai paikassa, jossa jokaikinen kadun kulma täyttyy parhaiden kuvauspaikkojen valtaajista jo tunteja ennen auringonlaskua. Oia oli todella kaunis, mutta tietyllä tapaa oli tuo ryysis ja täydellisten auringonlasku-spottien metsästäminen jo vähän liikaa meidän makuumme.

Yövyimme tosiaan eräässä ”cave housessa”, joita erityisesti Oiassa vuokrataan paljon. Ilmeisesti majoituksessa oli hometta, koska heräsin noina jokaisena kolmena yönä järkyttävään allergiseen reaktioon ja syyhyäviin silmiin. Ensimmäisen yön jälkeen otin varulta allergiatabletit jo valmiiksi yöpöydälle ja jouduin jokaisena yönä ottamaan allergialääkkeen. No, kerta se ensimmäinen kun tulee tämmöistä vastaan reissuissa. Luultavasti melko yleinen ilmiö noissa luolakämpissä. Loppupeleissä on reissuilla tullut todella vähän mitään sen kummempia pettymyksiä majoitusten suhteen, mutta täytyy myöntää tuon Oian majoituksen olleen pienoinen pettymys. Ottaen huomioon, että maksoimme kolmen yön majoituksesta yli 1000€, jolla jo luulisi saavansa vastinetta rahoilleen. Jos siis yöpyy Oiassa, maksaa todennäköisesti majoituksissa pääasiassa siitä sijainnista, eikä niinkään fasiliteeteista.

Näiden ensimmäisten päivien aikana on päässyt kunnolla lomamoodiin, olen myös tietoisesti jättänyt blogin täällä hieman vähemmälle ja pyrkinyt keskittymään ihan vain chillailuun. Kotona tekee työjuttuja helposti viikon jokaisena päivänä, mutta uudessa ympäristössä on osannut ottaa rennommin. Olemme pyrkineet siihen, ettemme aikatauluta lomaamme, vaan menemme fiiliksen mukaan ilman kiirettä ja painetta siitä, että pitäisi tehdä, nähdä ja suorittaa. Päivät ovat pyörineet lähinnä rentoilun ja ruokailun ympärillä. Vielä toistaiseksi ei ole tullut fiilistä, että Santorinille olisi ehdottomasti pakko päästä joskus uudelleen, vaikka onkin ollut lomakohteena kiva. Toisaalta täytyy joskus tehdä uusi Kreikan visiitti perheen kanssa jo ihan pelkästään kreikkalaisen ruoan tähden!!! Ruoat ovat nimittäin olleet täällä aivan mielettömän hyviä. En muista milloin olisin viimeksi fiilistellyt reissussa ruokia yhtä paljon kuin täällä.

Santorinin (tai tarkemmin sanottuna juurikin Oian) auringonlaskua kutsutaan maailman kauneimmaksi ja toki tämä väittämä kiinnosti meitäkin. Onko Santorinin auringonlasku oikeasti se maailman kaunein..? Majoituksessamme oli käytössämme sunset terrace, joka kuului yksinomaan meille ja viereisen luolahuoneen asukkaille, joita ei tosin kertaakaan terassilla näkynyt ja saimme hengailla siellä kaksin auringonlaskua odottelemassa. Olimme ajatelleet, että saisimme katsella merelle laskevaa aurinkoa rauhassa edes omalta terdeltämme, mutta ei. Varmaan sadan turistin lössi nimittäin valtasi terassimme edustan jo hyvissä ajoin ja ympärillä pörräsi droneja tuon tuosta. Ajatus rauhallisesta ja hiljaisuuden keskellä seuratusta auringonlaskusta oli todellisuudessa enemmänkin sitä, että yritti itse saada kaiken metelin keskellä kuvan, jossa ei olisi näkynyt kymmenen turistin päätä 😀

Minä ja muutama muu..

Meidän tekemämme analyysin tulos: Auringonlasku oli kyllä kaunis, mutten menisi kutsumaan sitä kauniimmaksi, kuin mitä monissa muissakaan paikoissa. Kauniita auringonlaskuja näkee niin Suomessa, Kaliforniassa, kuin Portugalissakin, enkä itse kutsuisi näistä yhtäkään toistaan kauniimmaksi. Toisin sanoen, Santorinin auringonlasku ei ollut mielestäni sen kauniimpi kuin vaikkapa viime syksynä Pyhätunturilla näkemäni, vaikkakin ymmärrän kyllä viehätyksen Oian idyllisen kylän taakse laskevasta auringosta. Mutta! Nouseva kuu oli täällä aivan mieletön! Perjantaina istuimme ennen puolta yötä erään ravintolan terassilla syömässä jälkkäriä ja höpöttelemässä bongattuamme hitaasti vuorten takaa nousevan punertavan kuun, joka oli kyllä ehdottomasti hienoimpia näkemiäni juttuja! Harmi, etten saanut kuusta oikein kuvaa muuta kuin IG Storiesiin.

 

Loppureissun aikana olisi tarkoitus koluta Kamaria ja luultavasti piipahtaa myös pääkaupungissa Firassa ✨

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Santorini: Kuvankaunis Oia kuvien takaa

Terkkuja Santorinin saarelta! Saavuimme aikaisin eilen aamulla Oian kylään ja siitä eteenpäin olemmekin ihmetelleet äärimmäisen kauniita maisemia. (Ja ehkä myös käyneet syömässä, en pääse yli kuinka hyvää ruokaa täällä on!!) Olen jo vuosia haaveillut kesäreissusta Kreikan saaristoon, mutta jostain syystä ei Kreikka ole koskaan kuitenkaan ollut matkakohteiden top-listallani. Jotenkin olin kuvitellut maisemien olevan samanlaista about kaikilla Kreikan saarilla, mutta tässä lähiviikkoina olenkin oppinut, että monet postikorttien ja Kreikan turismin mainokset valkosinisine kupolimaisemineen ovatkin juuri täältä Santorinin Oiasta.

Santorinia sanotaan Kreikan kauneimmaksi saareksi, enkä kyllä ihmettele. Vaikka saaren luonto onkin todella kivistä ja karua, ovat maisemat todella satumaiset. Yövymme siis ensimmäiset kolme yötä täällä Oiassa ja loppuajan rantakohteessa Kamarissa. Oia on majoitusten suhteen todella kallis, varsinkin jos haluaa yöpyä lähellä ”menomestoja” ja maisemia. Tosin olimmekin hieman myöhään liikkeellä varausten kanssa, mutta maksamme esimerkiksi tästä meidän Oian pienestä hotellistamme noin 300€/yö ja sanoisinko, että hotellin yleinen taso on noin 3 tähden luokkaa kun tuolla hinnalla asuisi monessa muussa paikassa jo helposti 5 tähden hotellissa. Kurkin jossain vaiheessa myös Airbnb:n tarjontaa ja jossei budjetti tule vastaan, niin täällä kyllä riittää ihania majoituksia henkeäsalpaavilla näköaloilla. Santorinilla riittää turisteja ja maisemien kuvaajia, joten myös hotellien hinnat (tai siis erityisesti täällä Oiassa) ovat sen mukaiset.

Ensimmäisiä huomioita Santorinilta ja Oiasta:

 

Turisteja on todella paljon. Siis oikeasti PALJON!! Monet Välimeren risteilyalukset pysähtyvät Santorinille ja kuskaavat vierailijat juurikin tänne Oiaan. En muista oikeastaan, että olisin nähnyt missään paikassa näin paljoa turisteja. Erityisen paljon on näkynyt amerikkalaisia. Pahin ruuhka-aika on päivällä ja erityisesti illalla kun ihmiset tulevat katsomaan auringonlaskua. Varsinkin auringonlaskun aikaan on väenpaljous jokseenkin jopa raivostuttavaa, koska liikkuminen kapeilla teillä on todella hankalaa. Ehkäpä turismin suhteen on rauhallisempaa kesän jälkeen?

Oian ”ydinkylä” on pientä mukulakivitietä, eikä autoja ole ollenkaan. Olin aluksi ihmeissäni kun hotellistamme kerrottiin, että meitä tullaan noutamaan ”meeting pointista”, koska Oiassa ei ole tien nimiä tai numeroita. Perille päästyämme selvisi, ettei sisälle kylään tosiaan pääse muuten kuin kävelemällä ja täällä onkin normaali näky, kuinka hotellien henkilökunta käppäilee mukulakiviteitä matkalaukut olallaan turistit perässä kohti majapaikkaa.

Jalat tulevat täällä kyllä hapoille, koska portaita riittää! Oia ei todellakaan ole oikea paikka mikäli etsii liikkumisen suhteen helppoa kohdetta, koska mukulakiviportaita pitkin kiipeämistä ja kapuamista täällä tulee tehtyä melko reippaasti. Esimerkiksi lastenrattaiden kanssa olisi täällä oikeastaan täysin mahdotonta liikkua. Jos suuntaa pienen lapsen kanssa Oiaan, on kantoliina tai -reppu aivan ehdoton.

Ruoka on aivan mielettömän hyvää. Rakastan kreikkalaista ruokaa noin muutenkin, mutta tottakai täällä paikan päällä mennään aivan uudelle levelille ruoan suhteen. Tsatsiki, kreikkalainen fetasalaatti, kreikkalainen jogurtti,  meriruoka ja erilaiset filotaikinasta tehdyt leivokset. Nam! Voisin ehdottomastin tulla uudestaan tänne Oiaan chillaus-lomalle ihan jo pelkästään ruoan vuoksi.

Kaikki kuvaa, siis aivan kaikki. En muista milloin olisin nähnyt yhtä paljon kameroiden, selfie-stickien ja go pro-kameroiden kanssa heiluvia ihmisiä, koska kaikki täällä haluavat kuvata maisemia. Mietin itse eilen aamulla, että pitäisikö pitää vuorokauden sometauko kuvaamisesta, mutta loppupeleissä en tietenkään voinut vastustaa kauniiden maisemien kuvaamista. Ehkäpä siis ensi viikolla Kamarissa 😀 Se täytyy sanoa, että vaikka itse onkin bloggaajana tottunut kuvaamiseen, tuntuu tuo kuvaamisrumba täällä jopa jokseenkin rasittavalta. Saat jatkuvasti olla väistelemässä kuvaavia ihmisiä ja välillä on hankala jopa päästä kapeilla kujilla eteenpäin kun joku päättää tungoksen keskellä pysähtyä ottamaan kuvia.

 

Eilisestä oppineena täytyy todeta, että jos haluaa välttää pahimpia ruuhkia, on paras aika kierrellä Oiaa myöhään iltapäivästä.

 

Onko siellä Oiassa tai Santorinilla käyneitä? ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Kesän reissuhaaveita

Mainitsin aikaisemmin, ettei kesälle ole juurikaan mitään sen kummempia reissusuunnitelmia. Jyväskylässä piipahdin jo aikaisemmin ja kotimaan matkakohteista haaveilen edelleen kesäisestä Lapista, Porvoosta, pienestä mökki-getawaystä tai reissusta jonnekin todella pieneen maalaiskylään. Kesä on kyllä parasta aikaa lähimatkailulle. Eipä varmasti yllätä, että pieni reissukuume on pikkuhiljaa hiipinyt kehiin ja olenkin tuumaillut mahdollisuutta johonkin pienempään reissuun heinäkuussa, Pohjoismaiden sisällä tai Euroopassa. Olen viettänyt viimeiset kuukaudet niin paljon aikaa kotona, että kieltämättä pieni maisemanvaihto voisi vähän piristää. Tietty kotonakin on ihana lomailla, mutta kun tekee pääasiassa töitä kotoa käsin, piristää kummasti lähteä käymään toisaalla – edes pariksi päiväksi.

Viime kesänä puhuimme Tommin kanssa Lofoottien reissusta ja nyt itseasiassa vähän harmittaa, etteivät Norjan roadtripin suunnitelmat edenneet. Kuinka siistiä olisi ollut kierrellä pohjoista kesällä. Ajaa täältä Lapin kautta Lofooteille saakka tai sitten ensin Ruotsiin ja sieltä Norjan rannikkoa pohjoiseen. Olen lapsena ollut perheen kanssa Norjassa roadtripillä ja se oli kyllä mieletön reissu maisemien suhteen. Meidän auto on kylläkin jo niin rähjä, ettei sillä paljoa roadtrippailla, mutta jos saisimme jossain vaiheessa lainaan äitini asuntoauton, olisi aivan unelma lähteä kokeilemaan perheenä van-lifea (silläkin riskillä, että se olisi täysi katastrofi :D). En ole nimittäin ollut asuntoautossa yötä ikinä, ellei lasketa kun kiersimme Australian rannikkoa pakulla ollessani parivuotias. Harmi, etten oikein muista itse siitä mitään 🙂

Kohteita, joita olen tuumaillut mahdollisiksi kesän minireissun kohteiksi ovat Kööpenhamina ja Biarritz. Köpikseen rakastuin viime kesänä ja siitä saakka olenkin haaveillut sunntaavani sinne uudestaan. Kööpenhamina on ihana kohde kesällä ja jos kaupunki kiinnostaa, niin kannattaa kurkata Köpis-postaukseni ja kohdevinkkini, jotka löytyvät täältä ja täältä. Ystäväni heitti ilmaan myös idean Sisiliasta, se ja Sardinia ovatkin olleet matkahaaveiden listallani jo vuosikausia. Jos teillä on vinkkejä sinne, niin saa ilmiantaa!

Ja nyt kun kerta tuli reissujutuista puhe niin täytyy todeta, että tällä hetkellä ei ole yhtäkään konkreettista matkaa suunnitteilla syksylle tai loppuvuodelle. Ihan jo siitäkin syystä, etten yksinkertaisesti vielä halua uhrata ajatustakaan syksyyn, vaan keskittyä täysillä nauttimaan tästä kesästä. Moni kohde kyllä houkuttaa ja kieltämättä olisi ihanaa taas viettää vaikka joulu jossain auringon alla. Seychellit ja Los Angeles ovat kohteita, joita itse olen eniten tuumaillut. Alkuun mietimme, että lähtisimme pojan kanssa alkusyksystä Portugaliin miehen surffireissun sivuhengareiksi, mutta päätimme sittenkin jättää tuon reissun väliin.

Saapi nähdä mitä reissujuttuja keksitään kesälle. Onko teillä kesäksi reissusuunnitelmia?

 

Lomailetteko Suomessa vai ulkomailla? 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.