Vinkkini ja kokemukseni Ranskan Polynesian Moorean unelmalomasta

Terkkuja Tahitilta, jonne saavuimme eilen! 🌴 Ranskan Polynesia ja Moorea tuntuivat kiinnostavan teitä kovasti kohteina. Teen myöhemmin vielä oman postauksensa Tahitista, mutta nyt olisi luvassa lupaamani pläjäys Moorean osalta.

Miten Moorealle pääsee?

 

Edullisin ja mielestäni varsin vaivaton tapa päästä tänne Tahitilta on lautta, joita kulkee Tahitin ja Moorean välillä muutamia kertoja päivässä. Liikennöiviä lauttayhtiöitä on 2, Aremiti ja Terevau, lippu yhteen suuntaan maksoi meidän perheeltä noin reilut 25€, aikuiselta noin 10€. Lauttamatka kesti noin 30 minuuttia ja näkymät Moorealle saapuessa ovat todella kauniit. Itsessään lennot Tahitille ovat todella pitkät ja KALLIIT. Yleensä vaihtelevat lentojen hinnat noin 1300-2000€ välillä hieman ajankohdasta riippuen. Reittejä on erilaisia enkä ole niihin ihan kamalasti perehtynyt, mutta suoria lentoja löytyy ainakin Uudesta Seelannista, Tokiosta ja Kaliforniasta. Yhtiöistä tänne lentää ainakin Air New Zealand, Air France ja Air Tahiti Nui.

Mihin kannattaa varautua?

 

Ilmasto on todella kuuman kostea ympäri vuoden (ja vuorokauden, heh). Kun meillä on talvi, on täällä sadekausi ja ”low season” (marras-huhtikuu), jolloin sateet ovat yleisempiä, mutta lämpötilat korkeammat. Kuivalla kaudella taas saadaan nauttia jopa viileämmistä illoista, me tosin ei olla päästy niitä kokemaan 😀 Myös uv-säteily on äärimmäisen voimakasta, vaikka olisikin pilvistä. Meillä oli päivittäin käytössä suojakertoimet 30 ja 50.

Netti ei todellakaan toimi samalla nopeudella mihin me Euroopassa olemme tottuneet. Painotan kohtaa ei todellakaan. Ellei ajoittain käy tuuri. Eihän tuo nyt lomalla kai mikään katastrofi ole, mutta tänne ei ehkä kannata jättää hoidettavaksi mitään juoksevia asioita netissä 😀

Hintataso on korkea ja hyödykkeiden saatavuus voi olla todella rajallista. Akuutit jutut täältä varmasti löytää, mutta kannattaa ehdottomasti ottaa kaikki tarpeellinen mukaan kotoa, eikä laskea sen varaan, että ostaisi täältä. Jos jonkin tuotteen täältä löytää, on hinta luultavammin paljon enemmän kuin mitä Suomessa olisit maksanut (esim. aurinkorasvat yms). Apteekkeja löytyy ihan kohtuullisesti, mutta valikoima on todella kallista ja tietty vähän eri kuin meillä Suomessa. Noin yleisesti voisin sanoa, että hintataso esimerkiksi ravintoloissa on suunnilleen Suomen luokkaa, mutta sitten taas esimerkiksi ruokakaupoissa jopa paljon korkeampi.

Julkista liikennettä ei käytännössä ole. Bussiliikenne on kai noin periaatteessa olemassa, mutta olen nähnyt täällä bussin liikenteessä ehkä parin hassun kerran. Käsittääkseni ne kulkevat aina vähän niin ja näin, aina ennen ja jälkeen lauttojen liikennöinnin. Takseja on, mutta niitäkin melko harvassa ja taksilla matkustaminen on todella kallista. Jos varaat majoituksen hiljaiselta seudulta, kannattaa varmistaa onko lähellä ruokapaikkoja tai kauppoja. Muuten ei oikein pääse mihinkään ilman vuokra-autoa.

Ruokakaupat ja ravintolat ovat auki vähän niin ja näin. Useimmat ovat päivällä kiinni ”siestan aikana” (about klo 12-15) ja esimerkiksi sunnuntaisin saattavat monet paikat olla kiinni. Esimerkiksi uudenvuoden päivänä ei käytännössä mikään ollut auki ja monet ravintolat pitivät vuodenvaihteen jälkeen jonkun ihmeen viikon loman. Suhtautuminen businekseen ei todellakaan ole siis samanlaista kun Suomessa, mikä nyt toisaalta ehkä oli vain positiivinen seikka, että semmoisiakin kolkkia löytyy.

Majoittuminen Moorealla

 

Yöpyminen ei Ranskan Polynesiassa todellakaan ole halvimmasta päästä ja jos haluaa yöpyä rannalla ja kohtalaisissa majoituksissa, saa niistä maksaa ainakin 100-200€ yöltä mikäli haluaa majoittua lähellä rantaa ja kohtuullisissa puitteissa. Jos on valmis karsimaan puitteissa ja yöpymään kauempana rannasta, voi Airbnb:n saada helpostikin jopa alle 100€/yö (parhaimmat kohteet kannattaa varata ajoissa). Hienommat hotellit (Intercontinental, Sofitel, Hilton jne..) maksavat noin 300€ yöltä ja siitä ylöspäin. Kesän jälkeen olen kahlannut läpi varmaan valtaosan Moorean hotellitarjonnasta, jonka seurauksena on muodostunut jonkinlainen käsitys siitä, mistä saa mitäkin ja mihin hintaan.

Koska ravintoloissa syöminen on täällä melko hintavaa, kannattaa ehkä varata majoitus, jossa on keittiö. Hotelleissamme maksoivat esimerkiksi aamupalat noin 20-25€, joten vaikkei lomalla jaksaisikaan kokkailla, säästää jo siinä melkoisen summan kun tekee aamupalat itse. Paikallisista kaupoista löytyy hyvin kaikki perus-elintarvikkeet, tosin varaudu siihen, että 4 kpl paketti mini-jugurtteja saattaa maksaa 5€, eikä esimerkiksi kaikkia kasviksia löydy pienistä kaupoista. Tomaatti ja kurkkukin ovat todella kiikun kaakun, että onko kaupassa niitä. Logistiikan vuoksi kaikki, mitä ei tuoteta tai viljellä täällä, on todella kallista. Kannattaa siis panostaa paikallisiin tuotteisiin, hedelmiin, kalaan yms. Me tehtiin usein aamulla paahtoleipää, pilkottiin hedelmiä, paistettiin munia ja pojan suurimmaksi herkuksi osoittautuneita banaanipannareita, joihin ei tarvinnut muuta kuin munia ja paikallisia banaaneja. Kerättiin myös tosi paljon avokadoja, mangoja ja muita hedelmiä, joten osittain tuli elettyä myös niillä, haha. Ja huom! Paikallisten kaupoissa on melko suppeat valikoimat hedelmiä, joten kannattaa ehdottomasti ostaa hedelmät teiden hedelmäkojuista!! 🙂 Käsittääkseni paikalliset kasvattavat pääasiassa omat hedelmänsä?

Moorean etappi oli meillä jaettuna kahteen. Viikko Haapitissa Länsi-rannalla ja toinen viikko Tiahurassa saaren luoteisosassa. Täällä saattaa helposti kyllästyä jos jumittuu liian pitkäksi aikaa samaan paikkaan ja mielestäni oli kiva yöpyä kahdessa täysin erilaisessa paikassa. 

Ensimmäinen majoituksemme oli majatalo Linareva Moorea Beach Resort, joka oli kyllä aivan mieletön. Eri kokoisia bungaloweja, aivan käsittämättömät maisemat, omistajat toivat meille usein hotellin pihan hedelmäpuiden hedelmiä, majoitukseen kuuluivat myös kajakit. Ranta ei tosin ollut ihan parhaimmasta päästä (kivinen), mutta sitten taas korallit edustavalla todella kauniita. Tämä oli todellinen rentoutumispaikka, jossa saa olla ilman minkäänlaista häiriötä ja täydessä zen-moodissa vaikka koko loman ajan. Omistaja syötti myös useina iltoina laiturin päädyssä haita, jota sai mennä katselemaan. Se oli kyllä todella erilainen kokemus! Bongattiin myös kajakkireissuilla usein kilpikonnia ja rauskuja. Kävelyetäisyydellä on vain yksi ravintola (tosi hyvä pizzeria!), joten muihin ravintoloihin ja kauppoihin mennäkseen tarvitsee auton. Linareva on muuten kuulemma parhaillaan myynnissä 2,5 miljoonalla eurolla!

Toinen majoitus oli Linarevasta rantatietä pohjoisen suuntaan Tiahurassa Hotel Les Tipaniers. Perinteisiä polynesialaisia bungaloweja, todella kiva ranta valkoista hiekkaa ja kävelyetäisyydellä kylä (Mooreassa ei muuten ole kaupunkia, eikä mitään keskusta-keskittymää), jossa oli ravintoloita, kauppoja ja pieniä putiikkeja. Rannassa pääsee helposti snorklaamaan ja lähettyvillä on myös aikaisemmin mainitsemani Intercontinental Moorea Resort. Muistaakseni Les Tipaniersin huone oli (ilman ilmastointia, garden view, mutta ihan lähellä rantaa) noin 150€ /yö. Huoneessa olisi periaatteessa majoittunut 4 henkilöä ja keittiövarustus löytyi myös.

En oikein osaa sanoa kumpi oli ”parempi”, Linarevassa oli ehkä tietyllä tapaa elämyksellisempi meininki, rauhallisempaa, mutta sitten Tiahurassa enemmän fasiliteetteja lähellä ja parempi ranta. Molemmat olivat siis kivoja ja niin erilaisia, että on vaikea verrata. Riippuu myös paljon siitä mitä kaikkea hakee lomalta. Esimerkiksi lapsen hiekkaleikkien ja uimisen kannalta oli Les Tipaniersin ranta huomattavasti parempi (hienoa valkoista hiekkaa).

Mitä nähdä ja tehdä?

 

Saaren kiertäminen ympäri autolla. Sanoisinko, että ilman autoa voi Moorean matkakokemus mennä osittain hukkaan. Auton vuokraaminen ei myöskään ole ihan halvimmasta päästä täällä (noin 100€ hujakoilla päivässä, hieman autosta riippuen), mutta suosittelisin kuitenkin vuokraamaan auton edes muutamaksi päiväksi. Saman rahan saa helposti menemään ohjattuihin retkiin, jos meinaa nähdä paikkoja. Autolla kiertää kätevästi monet paikat omaan tahtiin, ellei sitten halua ottaa veneretkeä esimerkiksi läheisille mini-saarille, motuille. Jos olisimme ottaneet jonkin retken, olisi juuri joku päivän piknik- ja snorklausreissu pikkusaarelle voinut olla kiva! Pienen lapsen kanssa ovat koko päivän retket hieman haastavia, eikä esimerkiksi snorklaamaan pääse yhdessä, joten jäi nyt meiltä välistä.

Rannat eivät ole (tai siis minun mielestäni) kovin häävejä saaren etelä- tai itä-osissa. Mitään kilometrien mittaisia rantaviivoja ei Moorealta löydy, mutta kauneimmat hiekkarannat sijoittuvat saaren pohjoiskolkkiin (luode ja koillinen), esimerkiksi Hauru, Tiahura, Temae ja Maharepa. Jos rantojen bongailu kiinnostaa, niin autolla on helppo kierrellä saarta rantatietä pitkin ja pysähtyä kun kiva ranta osuu kohdille. Jos haluaa majoituksen hyvältä rannalta, kannattaa ehkä varata se noiden rantojen lähettyviltä.

Cook’s bay ja Opunohu Bay ovat kaksi lahtea saaren pohjoispuolella. Molemmat ovat aivan ehdottomasti must-see-paikkoja! Itse pidin ehkä enemmän Cooks baystä, vaikka molemmat ovatkin hurjan kauniita.

Belverde lookout. Näköalapaikka, josta näkee koko pohjoisen osan rannasta, molemmat bayt, sekä niitä erottavan vuoren. Lookoutille pääsi kiemuraista tietä autolla ihan ylös asti, tosin huipulla oli meneillään jotkut aivan ihme paikallisten bileet. Musiikki soi aivan täysillä kajareista, juotiin kaljaa ja hengailtiin. Melko erikoista 😀

Ruokailu paikallisten suosimissa pikkupaikoissa (snak). Tonnikala on täällä tosi hyvää, muutenkin kannattaa ehdottomasti panostaa kalaruokiin. Paikallinen herkku on tonnikala-cevichen tyylinen salaatti, jossa raaka tonnikala on miedosti kypsennetty sitrusmehussa ja öljyssä tai kookosmaidossa. Tuli myös syötyä yllättävän hyviä pizzoja Moorealla! Paikallinen erikoisuus on valkoinen pizza, jossa tomaattikastikkeen tilalla on kermakastike tai creme fraiche-kastike. Joissain pizzoissa creme oli tosin ehkä liiankin kermainen omaan makuuni. Ehkäpä parhaat pizzat olivat Cook’s bayn rannalla Allo Pizzassa, jossa kävi todellinen kuhina ja paikallisetkin jonottivat hakemaan sieltä pizzaa, sekä Linarevan lähellä Pizza Daniel Mano Ariissa. Pizzan hinnat liikkuivat suunnilleen noin 12-16€ välillä, eli Suomen hinnoissa.

Moorea on aivan loistava matkakohde varsinkin jos tykkäät jostain seuraavista: Sukeltaminen, snorklaaminen ja vaellus. Sekä tietysti myös ihan nauttimiseen ja köllöttelyyn 😉

Sofitel Moorea Ia Ora Resort kuvattuna Toatea lookoutilta. Aivan mielettömät maisemat!! Olimme matkalla Temae-beachille 🙂

Tämä on Club Bali Hai-hotellilta Cook’s Bayn rannalta, jossa pysähdyimme lounaalla. Hotelli oli tosi kiva!

Vastailen mielelläni muihinkin kysymyksiin kommenttiboksissa! 🌴🦄🌈🌸

 

Loppuun on todettava, että Moorea on aivan ehdoton ”kerran elämässä” kohde jos rakastaa tropiikkia, kaunista luontoa, maisemia, rentoa meinkinkiä ja lämpöä 🙂 Samassa yhteydessä kannattaa katsastaa myös Tahiti, edes parin päivän minivisiitillä kun kerran noin kauas matkaa!

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 5 kommenttia.

Los Angeles – Täsmävinkit, kokemukset ja must-see nähtävyydet

Ensin mietin, etten tällä kertaa tekisi ollenkaan virallista ”matkapostausta”, koska olen tehnyt Los Angelesista jo roppakaupalla postauksia ja sivusin matkaa muutenkin jo reissun päällä. Mutta, koska tällä kertaa kiersimme myös niitä ”perinteisiä” nähtävyyksiä ajattelin, että postauksesta voisi olla jollekulle hyötyä. Tässäpä tulee siis perinteinen matkapostaus, heh.

Lensimme Tukholman kautta SAS:illa, viimeksi valitsimme reitiksi Norwegianin, mutta koska surffilauta, oli kuulemma SAS parempi vaihtoehto. Tunti Tukholmaan ja sieltä reilun 10h lento, joka sujui tosi kivasti molempiin suuntiin, enkä ollut edes nuutunut lennon jälkeen, whaat! Ihan ihme juttu, varsinkin pienen lapsen kanssa reissatessa. Enemmän toki verotti ekoina päivinä se 10h aikaero..  Lennot varaamme tosiaan aina Momondon kautta.

Majoituimme samassa Airbnb:ssä kuin viimeksi, majoitus ei ole edullisemmasta päästä varsinkaan Hermosassa ja meidän majoitus kustansi 175€ yöltä ja oli siis ”edullinen”, tosin jaoimme hinnan neljään, eli totisesti kyllä oli edullinen jos miettii, että hotelli olisi maksanut kahdelta saman hinnan. Los Angelesin monissa rantakaupungeissa kiellettiin lyhytaikaiset majoitukset tänä vuonna määräajaksi, joka tarkoittaa että Airbnb:t sun muut ovat kiellettyjä alle 30 päivän ajalta, mutta minulla oli tallessa edellisen vuokraajan sähköposti, niin sain tähän sitä kautta yhteyden ja kämppä hoidettua. Sijainti on ihan ideaali, rantsuun kävelee ehkä 2min ja muutenkin kaikki tarvittava varustus, harmi kyllä ettei enää kovin helpolla irtoa vuokrakämppää ihan rannasta :/

Nähtävyydet, jotka tällä kertaa jäivät pois, olivat Universal Studios ja Venice Beach. Veniceen meidän oli tarkoitus tehdä rantastrandiä pitkin koko päivän pyöräretki Hermosasta käsin (ajomatka pyörällä on kuulemma noin 2h suuntaansa), mutta koska matkaseurueestamme kaikki paitsi yksi onnekas sairasti sen ikävän oksennustaudin, jäi tuo odotettu pyöräreissu sitten väliin.. Olen itse käynyt Venicessä viimeksi joskus 2002 (olin silloin yläasteella ja muistan kuinka ihmettelin kaikkia ihme bongikauppoja ja hihhuliliikkeitä siellä silloin :D) ja sinänsä harmi, että ollaan ajettu siitä ohi varmaan joka kerta autolla matkalla Santa Monicasta Hermosaan ja aina ollaan kuikuilemassa auton ikkunasta, hei, tuolla on se Californicationin talo, hei kohta tulee Venice-merkki!! Ja silti ei taaskaan käyty siellä, vaikka nytkin ajettiin ohi, tosin kello oli siinä vaiheessa jo liian paljon. No, ehkä ensi kerralla sitten !!!! Pakko! 😀

Santa Monica. Tästä on hyvä aloittaa ja mielestäni Loseissa on aivan must nähdä ainakin pari erilaista rantakaupunkia. Ehkä yleisimmät ovat Santa Monica ja juuri se Venice.. Ja Santa Monicasta löytyy se erinomainen ostari, Santa Monica Place! Odotin sitä niin innolla, mutta loppupeleissä ostin vain sen pojan Patagonian. Keskitimme ”shoppailupäivän” kuitenkin tuonne ja kävimme samalla pierillä ihmettelemässä. Santa Monicassa törmää paljon kodittomiin, mutta näky ei ole vielä mitään Hollywoodin hörhöihin verrattuna. Jenkeissä on oikeasti todella surullista juuri niiden huono-onnisten näkeminen. Kaikkialla ei tosiaankaan ole asiat ja yhteiskunnan tuki yhtä vahva kun meillä Suomessa. Sormet eivät riittäneet laskemaan, montako laitapuolen kulkijaa nukkui tuossa kivenheiton päässä tämän kuvan ottamispaikasta, puun alla, koska ilmeisesti muuta paikkaa ei heillä ilmeisesti ole :/ Omaisuutta kärrätään ympäriinsä ostoskärryyn survottuna, aina mukana seuraavaan tilapäiseen ”kotiin”.

Ja toki, mitä tulee näihin ei-niin-onnekkaisiin tapaamisiin, johtuu kadulle ajautuminen luultavasti edes osittain omista valinnoista, päihdeongelmista ja usein myös mielenterveysongelmista. Mutta jos meillä Suomessa joudut työttömäksi, et todellakaan joudu kadulle. Toki moni meillä Suomessa kamppailee ongelmiensa lisäksi myös byrokratian kanssa, mutta ymmärrätte varmasti pointtini, kaikilla ei ole valita, että menenkö Kelan toimistoon vai roskakatokseen seuraavaksi yöksi. Olen itsekin aina haaveillut muuttamisesta Kaliforniaan, mutta ajatus Jenkeissä asumisesta on niin ristiriitainen. Vaikka aina hehkutetaankin sitä amerikkalaista unelmaa, on moni asia siellä kuitenkin tosi huonosti ja Suomen mittapuulla ihan hullua. Jos sinulla riittää rahaa, ei varmasti ole mitään huolta, mutta niin monet asiat, jotka ovat meille suomalaisille niin päivänselviä, ovat muualla vain etuoikeutettujen saatavilla. No, kaikella siis hyvät ja huonot puolensa. Tuolla Hermosassa, jossa aina majoitumme, elää tosin semmoisessa omassa kuplassa. Alue on siisti, ei hörhöjä (satunnaisia harmittomia rantapummeja lukuunottamatta) ja on melko turvallista. Toki, tonttien hinnat liikkuvatkin sitten useissa miljoonissa.. Eron huomaakin sitten heti kun ajaa esimerkiksi Santa Monicaan ja muille enemmän ”liike-elämän alueille”.

Malibu. Yksi lemppareistani (samoin kuin Holen Malibu, jota on yksi kaikkien aikojen lempparibiiseistäni, juuri eilen viimeksi kuuntelin <3). Leppoisa rantakaupunki ja ökyrikkaiden asuinalue. Hieman erillään muista kaupunkikeskittymistä, Santa Monicasta ajaa ehkäpä 20min Malibuun. Joskus haluaisin majoittua Malibussa, silloin tosin pitäisi melkolailla vuokrata auto, koska tuolta on hankala muuten päästä yhtään mihinkään. Sinänsä en ole ihan kamalasti Malibussa seikkaillut rantaa lukuunottamatta ja siksi haluaisin joskus viettää siellä enemmän aikaa. Ehkäpä siis jos pitäisi valita vaihtoehtoinen paikka missä yöpyä, olisi se varmasti Malibu! Ihana, rento ja leppoinen meininki.

Silver Lake on kasvava trendialue (tai no okei, hipster-alue) Sunset Bulevardin alkupäässä. Ja sinne oli päästävä! Okei, Silver Lake on edelleen äärimmäisen rähjäinen, mutta kaduille on alkanut ilmestyä hieman skandityylisiä trendikahviloita, erikoisia myymälöitä ja vähän semmoista Kallio/Punavuori-meinkinkiä. Myös Moon Juicella on myymälä Silver Lakessa ja silloin puhutaan oikeasti trendialueesta. Uskon, että tulevina vuosina alue kehittyy huimaa vauhtia, kuulemma asuntojen hinnat ovat jo lähteneet hurjaan nousuun.

Hollywood. Ja tämä minun on aivan pakko sanoa, sekä varoituksena ja ihan vain siksi, että jos joskus sinne suuntaat, on pettymyksesi ehkä pienempi. Koska Hollywood Boulevard ja tähtikatu ovat ehkä kamalin turistinähtävyys. Oikeasti. Täyteen ahdettu katu, jossa ihmiset tunkevat tähdille ottamaan kuvia, samalla ties mitkä tyypit repivät sinua hihoista ja yrittävät tyrkyttää ties mitä. Hörhöjä on todella paljon ja tuon, sanoisinko parinsadan, maksimissaan muutaman sadan metrin mittaisen kadun ”pääosan” jälkeen. Krääsäliikkeitä, melko turha ostari ja siis oikeastaan silkkaa turismia.

Jos Hollywood kiinnostaa, suosittelen ehdottomasti käydä katsomassa. Ihan vain siksi, että voit kertoa käyneesi. Enää en itse mene sinne kertaakaan, ellei ole ihan pakko. Aivan järkky paikka, josta haluaa pois heti ensimmäisten minuuttien aikana. Kaikki semmoinen luksus, glamour sun muu, joka yleensä yhdistetään Hollywoodiin, ovat niin kaukana todellisuudesta. Jos etsit semmoista, suuntaa mielummin esimerkiksi Rodeo Drivelle tai yleisesti Beverly Hillsiin. Tai jos leffajutut kiinnostaa, niin käytä päivä vaikka Universalilla, samalla reissulla voit käydä piipahtamassa Hollywood Boulevardilla pikavisiitillä 😀

Ainiin ja mitä vielä tulee Hollywoodiin, niin Hollywood-kylttihän on tottakai yksi huisi nähtävyys. Alkuun mietittiin, että olisimme käyneet kyltin näköalapaikalla, mutta sitten tuumattiin, että voi mennä liian hankalaksi alkaa etsiä reittiä sinne kun ei päästy puhelimilla nettiin. Näköalapaikkoja on nimittäin pari ja se toinen kai on huonompi. Olen joskus yläasteella käynyt siellä kyltillä ja niin, onhan se aika pieni todellisuudessa. Pitääkin kaivaa eräs todella koominen kuva minusta kasiluokkalaisena kyltin kanssa, täytyy laittaa vaikka IG Storiesiin, haha 😀 Joku saattaa ehkä bongata kyltin häämöttämässä tuolla muutama kuva ylempänä Silver Lakesta otetussa Sunset Boulevardin kuvasta.

Beverly Hills. Kaikki varmasti tietää, että Beverly Hills on julkkisten ja rikkaiden alue. Silti tykkään semmoisesta perinteisestä ”Cali-fiiliksestä” siellä. Ikonisin shoppailukatu on tietty monista leffoistakin tuttu Rodeo Drive, jonka varrelta löytyy ihan kaikki luksusputiikit. Parin korttelin päästä löytyy myös isompia tavarataloja, kuten Saks 5th Avenue, Neiman Marcus. Barneys jne.. Eli jos etsii luksushoppailua, on tuo ehdottomasti paikka, johon suunnata. Ja tietty noin muutenkin kiva paikka nähdä.

Ja jos joku siellä miettii, että haluaisi reissata Loseihin, muttei oikein tiedä mihin majoittua.. Paljon toki riippuu siitä, mitä lomaltasi haet, mutta jos itse saisin neuvoa, älä ainakaan Hollywoodissa. Tai jos haluat ottaa sieltä hotellin, niin älä ainakaan koko lomasi ajaksi. Pian saat todella huonon näkemyksen kaupungista, eikä Hollywood ole paikka, jossa olisi kovin mukava viettää aikaa, ainakaan montaa päivää. Olen joskus yöpynyt siellä ja myös Santa Monicassa, enkä rehellisyyden nimissä oikein välitä kummastakaan. Ennemmin kuitenkin Santa Monica, kuin Hollywood, mutta jos itse saisin suositella (ja varsinkin jos reissaatte perheenä!!), valitsisin jonkun rauhallisen rantakaupungin, jossa voi heposti rentoutua ja josta pääsee sitten kiertelemään paikkoja vuokraamalla auton. Esimerkiksi Hollywoodista taas on todella hankala päästä mihinkään, taksit ovat todella kalliita ja etäisyydet pitkiä. Meidän vuokra-auto maksoi 100 dollaria päivältä ja vuokrasimme siis kahdeksi päiväksi.

Harmi, etten sinänsä osaa sanoa siitä Venicestä sen enempää, näppituntumani kuitenkin on, että se voisi olla kiva paikka majoittua esimerkiksi pariskunnille, jotka hakevat boheemia kokemusta. Miksei ehkä perheellekin? Jos joku on lähivuosina käynyt siellä, niin kertokaa toki!! Ainiin ja Venicessä on myös Moon Juice ja yllin kyllin ties mitä psychic- ja tarotjuttuja, siksi myös harmittaa, ettei ehditty sinne, haha.

Muita L.A-faneja? 

 

Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Terveisiä ja kuvia Gardajärveltä

Italian reissun ajaksi tulikin pieni blogipaussi, hups! Tarkoitukseni oli normaalisti postailla kuulumisia reissusta, mutta nuo muutama päivä menivät loppupeleissä niin hujauksessa ja muissa aktiviteeteissa, että loppupeleissä vietin hotellihuoneessa nukkumisen lisäksi suunnilleen sen ajan, että kävin pesemässä hiukset. Tapanani on aina pahoitella blogitaukoja, vaikkei niissä tietenkään mitään pahaa ole. Siinä siis, että tekee välillä jotain muutakin kun istuu koneen äärellä, reissussa varsinkin. Myönnän, että olen yleensä melko tarkka säännöllisen postaustahdin suhteen ja sikäli harmittaa, jos olen täältä useamman päivän pois. Nyt kuitenkin täällä taas!

Loppuviikko vierähti tosiaan työreissulla Italian Gardajärvellä. Aluksi mietimme Comoa, mutta ilmeisesti suunnitelmat olivat muuttuneet jossain vaiheessa Gardaan sillävälin kun olin Portugalissa ja olin vielä päivä ennen lähtöä jotenkin siinä luulossa, että lähdetään Comolle.. Noh, kyllähän Gardakin kelpasi 😀 Tiedätte, että olen jo ikuisuuden hinkunut Amalfille ja Sardiniaan, eikä tuo into ole kyllä edelleenkään laantunut. Pakko myöntää, että kyllä Gardajärvikin on kaunis. Tukikohtamme oli Desenzano del Gardassa, joka on pieni kylä Gardajärven rannalla. Melko vähän turisteja muihin järvenrantakaupunkeihin verrattuna, joka oli ehdoton plussa. Autokyyti Milanon kentältä kesti noin pari tuntia Desenzanoon. Mainittakoon, että en ole koskaan matkustanut aikaisemmin paikkaan, jonka nimen aloin muistamaan vasta viimeisenä päivänä. (”Dese.. mikä?!” :D)

Eilinen vierähti pienessä reissukoomassa kun unirytmi kääntyi reissussa hieman päälaelleen. Vikana päivänä alkoi myös olla niin kova koti-ikävä, etten olisi malttanut olla enää päivääkään pois perheen luota. Meidän pojat on muuten semmoisia pizza- ja pastapoikia, että onhan meidän pakko suunnata Italiaan vielä perhematkallekin! Raahasin reissusta italialaista pastaa, josta eilen kokattiin shrimp scampia, N veteli nauhapastaa aivan into piukeana ja suu alkoi maiskuttelemaan kun lähetin reissusta videon, jossa kerroin syöneeni niin hyvää pizzaa, että pienikin olisi tykännyt 😀

Reissun aikana kävimme mm. Tommasin viinitilalla ja veneilemässä ympäri Gardaa mm. Sirmionessa ja muissa rannikon pikkukylissä. Jossain välissä harkitsimme myös Veronaa, mutta ei sitten sinne ehditty, mikä ehkä jäi hieman harmittamaan. Seuraavalla kerralla sitten! Verrattuna muihin pariin rantakylään joissa kävimme veneellä, oli Desenzanossa huomattavasti vähemmän turisteja. Pääasiassa paikallisia. Ero oli siis aivan huomattava. Ei mäkkäreitä, suurten ketjujen liikkeitä tai juurikaan edes matkamuistopuljuja tai krääsäkauppoja, joita esimerkiksi Sirmione oli täynnä.

Yövyimme Lido Internationalissa, joka oli kiva pienehkö rantahotelli noin 10min  kävelymatkan päässä Desenzanon keskustasta. Iso plussa uima-altaasta ja erinomaisesta aamupalasta. Suositus siis tuolle majoitukselle, jos suuntaatte kyseiseen paikkaan 🙂

Tämä oli eka syömäni pizza reissussa ja myös paras. Täytteenä vihreä omena, pistaasipähkinä, pekoni, mozzarella ja gorgonzola. Oli aivan pakko testata jo noiden täytteiden puolesta ja kannatti! Nyt tosin yritän pitää edes muutaman päivän pientä paussia vehnästä, ymmärrätte varmasti 😀 (Tätä omenapizzaa alkoi kyllä kieltämättä taas tehdä mieli..)

Säiden suhteen kävi todella hyvä tuuri. Aurinko paistoi paria satunnaista ja nopeasti ohi mennyttä pikaista sadekuuroa lukuunottamatta. Lämmintä oli lähimmäs +30c ja altaalla oli jopa tukalan kuuma viimeisenä päivänä kun ehti hieman köllötellä.

Loput kesäkuun viikot chillailaankin sitten kotosalla ja ensi kuussa sitten lomaillen. Jotenkin alkaa alitajuisesti olemaan jossain ihme kesälomamoodissa (varsinkin tuon viime viikon jälkeen), että pakko yrittää päästä taas takaisin tähän normaaliin arkeen ja blogirumbaankin. Miten se aina onkin niin vaikeaa muutaman päivän tauon jälkeen..

Energistä uutta viikkoa kaikille jokatapauksessa!

Onko siellä muita Gardajärvellä käyneitä?

 

Postaus sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Matkapostaus: Malediivit – käytännön vinkkejä ja kokemuksia rantalomasta

Malediivit kiinnostaa kohteena varmasti teistä monia, joten ajattelin tehdä tämmöisen kootun paketin lomamatkastamme. Mitä kautta kaikki varattiin ja mitä reissu maksoi? Kaiken kaikkiaan olin reissuun todella tyytyväinen ja voisin mennä takaisin milloin vain. Tai ainakin melkein, koska pötköttelyn ja yli +30c helteen väliin haluaa jotain muutakin puuhaa.. 😀

Mietimme alkuun helppoa lomakohdetta viikon lomalle. Ajatuksissa oli ensin Barcelona ja Milano, jossain vaiheessa tuumailtiin jo Singaporea ja Bangkokiakin. Viikon reissulle ei miellään ottaisi hankalia lentoja, saati sitten suurta aikaeroa. Sitten se tuli: Malediivit! Kun Euroopassa on vielä huhtikuussa koleaa, pääsee Malediiveilla todellakin nauttimaan lämmöstä ja nimenomaan rentoutumaan. Olen ollut aikaisemmin Malediiveilla pikkuvauvana (tuolloin ehkä Meerulla?), joten ymmärrätte varmasti ettei mitään muistikuvia matkasta ole.. Nyt ihmettelenkin, että miksi kaikki nämä vuodet haaveillen ja vasta nyt Malediiveille?

Lennot. Kaikki lähti hyvistä lennoista ja saa varattua aivan superhalvalla! Itse kyttäsin lentoja Momondon kautta ja maksoimme Qatar Airwaysillä lennoista vajaat 500e. Eipä kovin paha hinta mielestäni. Pari 5h lentoa, helppo vaihto ja parin tunnin aikaero. Pian oltiinkin jo perillä. Voin suositella todella lämpimästi myös Qataria, jolla lensin nyt ensimmäistä kertaa. Aivan paras yhtiö ja valittu itseasiassa maailman parhaimmaksi (enkä muuten ihmettele). Kaikilla lennoilla oli jopa tyhjiä rivejä pötköttelyyn ja varsinkin palvelun taso oli ensiluokkaista. Ruoat, juomat, tyynyt, viltit ja muut kuuluivat mukaan hintaan, mikä on nykyään jo melkeinpä luksusta. Ruokien suhteen oli valittavissa jopa muutama eri vaihtoehto menusta (josta tosin pasta pääsi kahdella kerralla loppumaan, mikä ärsytti!! Varatkaa sitä enemmän, kun näköjään kaikki haluaa pastaa!) ja reilun 5h lennolla tarjoiltiin illallisen lisäksi myös välipala. Dohan kenttä on todella selkeä ja vaihto varsin kivutonta. Jatkossakin on lento Qatarin kautta varsinkin Aasiaan lentäessä hyvä valinta 🙂

Majoitus. Majoituksethan ovat Malediiveilla todella kalliita.. Tai sitten eivät. Riippuu ihan tosiaan siitä, mitä hakee. Majoitusten suhteen kannattaa ottaa huomioon ihan ekana paikan etäisyys lentokentästä ja se, millainen saari on kyseessä. Joillain luksusresorteilla on todella kohtuulliset hinnat, mutta sitten etäisyys onkin jotain 130km kentältä ja lentokenttäkuljetus vesitasolla voi maksaa jopa satoja euroja henkilöltä. Itse valitsimme majoituksen North Male Atollilta, joka on melko lähellä lentokentää, noin 20min pikavenematkan päässä. Kaikki sujui todella helposti, suoraan kentältä hotellin tiskille, nimet listasta ja meidät jo ohjattiinkiin veneeseen, joka oli siis noin 70m päässä tuloaulasta. Halusimme hyvän resortin läheltä pääsaarta ja varasinkin alesta meille beach bungalowin Paradise Island Resort & Spasta. Majoitus puolihoidolla rantamökissä maksoi kahdelta kuljetuksineen noin vajaat 1800e, sisältäen verot, palvelumaksut ja muut kulut (Malediiveilla muuten lisätään verot aina päälle hintaan), joka nyt ei ole halvimmasta päästä todellakaan, mutta melko kilpailukykyinen hinta verrattuna joidenkin resortien hintoihin. Tietty olisi tullut halvemmaksi ottaa halvin garden-huone, mutta läheinen sijainti rantaan on tuolla kyllä ihan must. Tarjousten kyttääminen päivittäin kannatti, onnistuin nappaamaan majoituksen nimittäin useita satoja euroja edullisemmin, kuin mitä olisi normaalisti maksanut. Paikallisten saarilla voi majoituksen napata todella halvallakin, parilla sadalla. Jos siis hakee enemmän ”aitoa menoa” resorttien ulkopuolella.

Lankanfinolhun saari oli yhtä kaunis kun kuvissa, palvelu erinomaista ja kaikki toimi kuten pitikin. Periaatteessa puolihoito oli ok, useimmiten söimme erillisen lounaan resortin ravintoloissa (melko kallista kylläkin) ja omia välipalojamme. Jos haluaa olla stressaamatta mistään, voi täysihoito olla hyvä vaihtoehto. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi all inclusive ollut jopa turha valinta, koska itse en juo lomilla muuta kuin vettä ja harvemmin sitä helteellä jaksaa olla ahtamassa jatkuvasti ruokaa. (Toisaalta esimerkiksi vesiaktiviteettien välineet kuuluvat all inclusive-hintaan.) Sitäpaitsi, buffetista erillinen lounas oli kivaa vaihtelua ja varsinkin resortin italialainen ravintola oli yllättävän hyvä. Viimeisinä päivinä alkoi se noutopöytä jo pahasti tökkiä. Voin kuitenkin suositella Paradise Islandia. Jos olette tulossa häämatkalle, harkitkaa water villaa, näyttivät aivan upeilta!! Resortti saa kuitenkin miinusta joogasta, jota resortti lupasi tarjota, mutta perillä selvisi joogaopen ottaneen loparit. Myös aamupalan hedelmävalikoima oli melko suppea ja annoin tästä kahtena päivänä palautetta. Hedelmävalikoimassa oli yleensä kolmea hedelmää, jotka harvemmin olivat paikallisia, vaan esimerkiksi omenalohkoja. Tämä oli outoa, vaikka parina päivänä kävikin onni ja sai jopa papaijaa tai ananasta 😀 Resortilla järkättiin esimerkiksi rauskujen silitystä, haiden syöttöä ja kaikkea pientä kivaa. Bongasinpa muutaman rauskun meidän lähirannasta ja pieniä riuttahaita pörräsi ihan jatkuvasti rannassa, kauempana vähän isompiakin.

Hintataso. Jos ei vielä ole tiedossa, niin Malediivit elävät pääasiassa turismilla. Hinnat ovat siis varsinkin turistisaarilla melko korkeat ja ostettavaa ei juurikaan ole. Suosittelen ottamaan Suomesta mukaan kaiken tarpeellisen aina shampoosta aurinkorasvoihin ja särkylääkkeisiin, niitä ei sieltä kovin helpolla löydä tai ovat todella kalliita. Hotellissa juomavesi kuului huoneen hintaan, mutta ravintolasta ostettaessa 1,5l vesipullo maksoi 1,60$. Ruoka-annoksen sai keskimäärin 20 eurolla, pizza esimerkiksi maksoi noin 20$, eli melko paljon. Pientä purtavaa sai edullisemminkin, mutta eniten sai pulittaa meriruoasta: Annokset maksoivat keskimäärin yli 50$ kun oli kyse merenelävistä. Valuuttana  ainakin resorteilla on vahvimmin dollari, jota vaihdettiin mukaan noin 50 eurolla. Käsittääkseni myös euroja otetaan vastaan. Tarkasta hintatasosta paikallisten saarilla ei ole tietoa, mutta jos joku tietää niin saa valaista! Luulisi, että ruoka-annoksen saa muutaman euron hintaan silloin kun ei olla hotellien saarilla.

Kulttuuri. Malediivit on muslimimaa, joka tulee ottaa matkustaessa huomioon. Varsinkin paikallisten saarilla on suotavaa peittää olkapäät ja polvet  käppäillessä, erilliset bikini-rannat on myös merkitty erikseen. Lisäksi alkoholin tuominen maahan on laitonta, eikä sitä myöskään ole ostettavissa, lukuunottamatta resorteista, joissa paikallisten säännöt eivät täysin päde. Jos haluaa nähdä myös sitä paikallista kulttuuria, on hintataso paikallisten saarilla hurjasti matalampi ja majoitukset edullisia. Paikallisten saarten välejä matkaavat lautat ovat hitaampia kuin speed boatit, mutta myös edullisempia. Ennen reissua tuli tutkittua melkoisesti eri vaihtoehtoa ja paikallisten saarista alkoi kiinnostaa esimerkiksi Ukulhas, joka on melko pieni paikallisten saari, jota mainostetaan ekoystävällisenä saarena 🙂 Tällä kertaa valinta oli resortti, ihan heittämällä ja paljolti huolettomuuden vuoksi. Joskus haluaisin käydä myös paikallisten saarilla ja jollain surffisaarella katsastamassa aivan erilaista meininkiä.

Ruoka. Alkuun mietin, että minkälaista malediivilainen ruoka mahtaa olla? No, veikkasin heti jotain kala- ja riisipainotteista, kunnes totesimme, että ruokakulttuuri on melko intialaistyylistä. Erilaista naan-leivän tyylisiä leipiä, curryruokia, riisiä. Voin kertoa, että ihan hetkeen ei tee mieli intialaista tuon jälkeen 😀

 

Ainakin näitä kolmea asiaa miettisin suunniteltaessa lomaa Malediiveille:

 

Resortti vai paikallisten saari (eli ”panosta vai pihistä”)? Haluatko huolettoman helpon loman vai enemmän actionia? Jos ei halua stressata mistään, valitsisin resortin ja jos taas enemmän meininkiä, sekä kulttuuria, paikallisten saaren. Itse tykkään lomilla vain olla ja laiskotella, mutta voin silti todeta, että olisin varmasti jo parissa viikossa kyllästynyt pelkkään resortissa makoiluun. Tekeminen ja näkeminen ovat pienillä saarilla rajallista.

All inclusive vai ateriat erikseen? Jos resortti tarjoaa all inclusivea tai edes esimerkiksi puolihoitoa, kannattaa punnita kokonaisuus ja kuinka paljon paketti todellisuudessa maksaa per lomapäivä. Erikseen ostetut ateriat ja juomat ovat usein kalliita, joten all-incluive voi tulla jopa edullisemmaksi. Paikallisten saarilla ei all-inclusive ole aina edes vaihtoehto ja kun hintataso on edullisempi, voi olla kivempi, että majoitukseen kuuluu ainoastaan esimerkiksi aamiainen.

Kuinka kaukana saari tai majoitus on lentokentästä? Jos kuljetus paikan päälle kestää useamman tunnin, kannattaa tämä huomioida matkan pituuden kannalta. Meidän viikon lomalla olisi ollut turhaa käyttää itse kohteessa reissaamiseen useita tunteja per suunta. Siksi valikoitui meille saari läheltä kenttää. Seuraavalla kerralla haluaisin ehdottomasti mennä kauemmas ja olla pidempään. Kurkatkaa majoitusten sivuilta myös lentokenttäkujetusten hinnat, ettei tule niiden suhteen yllätyksiä. Hintoihin lisättävät kulut, verot ja maksut voivat myös olla yllättävän suuria ja tulla ilmi vasta varauksen loppuvaiheessa.

Bonus-vinkki 1: Tee varaus, jossa on peruutusmahdollisuus tai varaa vaikka kaksi eri kohdetta. Näin voit vielä bongailla tarjouksia ja uusia varauksesi, mikäli hinta laskee. Näitä kannattaa kyttäillä, koska välillä voi onnistua bongaamaan todella hyviä tarjouksia.

Bonus-vinkki 2: Varaudu siihen, että Malediiveilla on oikeasti todella kuuma ja polttava aurinko! Kunnon suojakertoimet siis mukaan. Itselläni oli joka päivä käytössä SK30 ja SK50. Mutta sitten, merivesi on aivan todella lämmintä, eikä vedestä malttaisi lähteä pois. Jos kotoa löytyy snorkkeli, niin se mukaan!

 

Ja voin todeta, että Malediivit on todellakin kohde, joka on paikan päällä aivan yhtä ihana ja kaunis kuin kuvissa. Ellei jopa vieläkin kauniimpi 🙂

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 5 kommenttia.

Havaiji ja Los Angeles lapsen kanssa – vinkkejä, kokemuksia ja suosituksia!

Nyt olisi matkapostauksen vuoro, sekä Los Angelesin, että Havaijin osalta. Jos jotakuta kiinnostaa lukea blogini aikaisempia Cali- tai Hawaii-aiheisia postauksia, niin löytyy niitä tuolta sivun alapuolen hakutoiminnolla hakemalla kohteiden nimillä. Vietimme reissullamme ensin Loseissa kolme yötä tasaamassa aikaeroa, jonka jälkeen lensimme 10 päiväksi Oahulle. Paluumatkalla vietimme vielä yhden yön Los Angelesissa ja voin todeta, että tuo välistoppi oli kyllä nerokas vaihtoehto näin pienen lapsen kanssa matkustaessa. Viimeksi olin Kaliforniassa raskaana ilman Tommia, siitäkin on jo pari vuotta aikaa. Tuolloin yövyimme Santa Monicassa, myöskin Havaijin välistopilla, mutta tällä kertaa oli ehdoton valinta suunnata tuttuun paikkaan ihanalle Hermosa Beachille.

Kuten aikaisemmin mainitsinkin, rakastan Kaliforniaa ja Havaijia aivan hurjasti. Juuri rento rantaelämä ja leppoisa elämäntyyli on mieleeni tai oikeastaan meidän kummankin. Myös poika nautti aivan valtavasti rantaleikeistä ja uudesta ympäristöstä ilman toppahaalaria. Hollywoodit, Universal Studiot sun muut on kierretty läpi aikaisemmin jo niin monet kerrat, ettei tällä kertaa edes vaivauduttu. Hengailtiin vain Hermosassa leppoisissa merkeissä. Majoittauduimme Airbnb:ssä ja kerta oli itseasiassa ensimmäinen! Vaikka aikaisemmin olenkin katsonut majoituksia palvelun kautta, oli tämä ensimmäinen kerta kun varasin sieltä majoituksen. Todella näppärää ja kaikki sujui vallan mainiosti. Saimme majoituspaikan omistajalta jopa lainaan matkarattaat alkuun niiden lentoyhtiön hukkaamien tilalle. Ehdoton plussa on se, että pääsee hotellien sijaan yöpymään apartment-tyylisesti, joka usein lapsen kanssa on paras vaihtoehto. Jälkeenpäin mietin, että olisi pitänyt katsoa Airbnb:tä myös Havaijilta.

Naperon reissupullo SIGG:iltä. Mainitsinkin jo aikaisemmin, että rantaleikit olivat pienelle suurinta riemua ikinä! Ekana päivänä poika hoksasi kuinka kivaa on leikkiä vesirajassa ja lähti sen jälkeen aina melkein heti rannalle saavuttuamme juoksemaan vettä kohti 😀 Puolenpäivän aikaan olivat rantaleikit sitten ohi ja huoneeseen lounaan kautta päiväunille. Tämmöistä kaavaa noudattivat useimmat päivämme.

Millä lensimme?

Pisimmät lennot, eli Tukholma- Los Angeles bongasimme Norwegianilta ja kustansivat naurettavat 300e/henkilö. Tuo Tukholman väylä on muutenkin äärimmäisen kätevä reitti! SAS:ihan lentää samaa, mutta jatkossa suosin ehdottomasti huomattavasti edullisempaan hintaan myös Norwegiania. Vaikka ruoka ja juoma puuttuikin, ei se oikeastaan sen koommin haitannut ottaen huomioon hinnan. Puhumattakaan puolityhjistä koneista mennen tullen, jolloin saimme vuorotellen Tommin kanssa kokonaiset tyhjät rivit pötköttelyyn! Väsyneenä lentäessä kun maksaisi jo pelkästään ylimääräisestä penkistä sievoisen summan 😀 Los Angelesin lento kesti noin 10h ja tosiaan sen lisäksi olin buukannut välille Helsinki-Tukholma-Helsinki Finnairin tarjouslennot.

Ainut miinus Norwegianille tosiaan melko huonosta ruokavalikoimasta, joka piti sisällään käytänössä vain kämäsiä leipiä, suklaata ja muita snacksejä. Lämpimän ruoan saa toki tilattua ennakkoon, mutta niin saa toisaalta otettua kentältäkin mukaansa haluamansa eväät lennolle. Aikaisemmin olen lentänyt Norwegianin pitkän reitin Köpiksestä Floridaan ja myös tuolloin olin kovin tyytyväinen. Koneet ovat uusia, kaikki toimii sutjakkaasti ja hinnat tuntuvasti edullisempia varsinkin noilla pidemmillä lennoilla. Jos lentää yöllä, ennemmin ehkä juuri valitsee ruokatarjoilun sijaan sen tyhjän penkkirivin.

Havaijin lennot lensimme Virgin Americalla, muistaakseni lennot olivat myös reilun 300 euron luokkaa. Melko edullisesti päästiin siis toiselle puolelle maailmaa, vaikka yksi ruumalaukku toki nosti lippujen hintaa muutamilla kympeillä. Eräs todella outo seikka oli kuitenkin Virginillä se, ettei heillä ollut turvavöitä lapselle, vaan ohje oli pitää lasta tiukasti sylissä. Ööh? No, lapsi otettiin loistavasti kuitenkin huomioon ja saimme mennen tullen ylimääräisen paikan, jotta poika pääsi pötköttämään kunnolla. Havaijin lennon kesto oli vajaat 6h. Noin yleisesti sujuivat kaikki lennot melko hyvin, pääasiassa nukkuen, puuhastellen ja ihmetellen. Ehkä haastavinta taaperon kanssa lentäessä on se kun toinen tahtoisi olla kokoajan menossa, mutta lentokoneessa kun pitäisi malttaa olla suurimman osan ajasta paikallaan.

Missä majoituimme?

Waikikin hotellimme oli Aston Waikiki Beach (kuvassa), jossa olen ollut joskus aiemminkin. Hotelli on aivan rannassa, joka on todella helppoa lapsen kanssa. Se meillä olikin ideana ja halusimme nimenomaan hotellin aivan rannasta. Aamupala ei kuulunut, mutta usein söimmekin aamiaisen ulkona. Muutenkaan tämä, kuten eivät monet muutkaan Waikikin hotelleista, ole aivan viimeistä huutoa, mutta ihan perushyvä hotelli kuitenkin. Huoneemme oli ylimmässä, 25. kerroksessa ja näkyvät olivat melko hurjat. Varasin alunperin siis ”parhaimman” merinäköalahuoneen, koska halusin nimenomaan kokonaisen merinäköalan, en osittaista. No, osittainen tuo merinäköala kuitenkin oli ja huoneemme oli rivistössä toiseksi viimeinen, jolloin eteen tuli naapuritaloja. Kuulemma ocean frontit ovat sitten erikseen (vaikken edes semmoisia ollut nähnyt) ja muutenkin, mielestäni tuo merinäköalojen kirjo oli jotenkin todella hämäävää. No, näkyipä kuitenkin se meri.

Olen muuten niin mainonnan uhri! Ennen suorastaan vihasin Trivagoa, mutta nykyään käytän sitä kokoajan. Havaijin hotelleja vertailin jatkuvasti Trivagosta, kätevä kun ei tarvitse katsoa erikseen Booking.comia ja Hotels.comia, joista yleensä varailen majoituksia. Eniten kyttäilin tarjouksia North Shoren Turtle Bay Resortista, josta olin haaveillut jo vuosia. Sinne siis suuntasimme yhden Waikiki-viikon jälkeen. Kaksi kertaa vaihdoinkin varausta kun hinta laski entisestään. Meillä oli siis Vista-kerroksen huone merinäköalalla.

Turtle Bay oli kyllä superihana, mutta tuohon hintaan nähden oli kyllä myös muutamia puutteita: Vista-huoneen aamupala oli melko kehno, virallinen buffa olisi maksanut noin 30$ jokaisena aamuna, hotellin omat ravintolat olivat todella kalliita, netti toimi huoneessamme todella huonosti ja yleisesti kaikki maksoi todella paljon. Perus isojen resorttien ongelmia, vaikka netin olisin tosiaan odottanut toimivan erinomaisesti. Huone oli kuitenkin todella upea ja varsinkin tuo näköala, ah! Kävin kahtena aamuna varhain joogassa, joka oli todella kiva tapa aloittaa päivä. Helppo paikka muutenkin lapsen kanssa. 

Vikana iltana bongailin parvekkeelta valaita 🙂 Auringonlaskut olivat tuolla ihan mielettömiä!

Vuokrasimme myös yhdeksi vuorokaudeksi hotellilta auton (ei ollut muuten kovin halpa) ja kiersimme rannikkoa kahteen suuntaan. North Shorella pysähdyimme kaikilla legendaarisilla surffibreikeillä, kuten Banzai Pipelinella, Sunset Beachilla ja lopulta kiersimme Haleiwan kylää. Jos tuonne menee, niin auto on todella ehdoton, jos haluaa nähdä muutakin kun resorttia ja yhtä rantaa. Olimme pohjoisessa siis kolme yötä. Waikikilta ajaa North Shorelle noin reilun tunnin.

Missä käydä?

Ehkä perinteisimmät nähtävyydet Oahulla ja Waikikin tuntumassa ovat Pearl Harbour, Diamond Head, Hanauma Bay, Ala Moana Center ja Polynesialainen kulttuurikeskus. Myös Dolen ananasplantaasi voi olla hauska kokemus jos vuokraa auton ja kiertelee saarta. Jos sanoisin itse kolme lemppari-nähtävyyttä, joihin on helppo kulkea valitsisin nämä: Hanauma Bay, Diamond Headin kraateri ja Ala Moanan ostari. Kaikkiin pääsee todella helposti, Hanauma Bayhin ja Diamond Headiin pääsee vaivattomasti julkisen liikenteen bussilla Waikiki Beachiltä, viime kerralla myös kävelin Waikikilta Diamond Headiin, joka kävi mukavasta lenkistä. Hanauma Bay on kaunis rantapoukama ja suojelukohde, myös erinomainen paikka snorklaukseen. Rantaan on sisäänpääsymaksu ja päivisin turisteja kyllä on paljon, mutta silti todella kaunis kohde, joka kannattaa nähdä edes kerran. Jos shoppailla haluaa, niin ovat Waikiki Beach ja Ala Moanan ostari siihen parhaimmat. Omat suositukseni varsinkin: Nordstrom Rack (Waikiki) ja Saks Fift Off (Ala Moana)! Ihan parhaimmat paikat tehdä merkkilöytöjä pikkurahalla!

Diamond Headin kraateri on kuitenkin aivan must-paikka nähdä! Huipulta näkee koko Waikikin ja maisemat ovat upeat. Lapsen kanssa vaeltaminen tänne tosin on todella hankalaa kovan kipuamisen ja jyrkkien portaiden vuoksi. Myös Diamond Headiin on pieni sisäänpääsymaksu. Muutamia vuosia sitten kävin myös Kailua Beachilla, joka on melko rauhallinen ja kaunis ranta. Kailuaan kulkee myös paikallinen bussi, mutta täytyy kerran vaihtaa, eli suoraan Waikikilta ei Kailuaan pääse. Obamalla on muuten Kailuassa loma-asunto.

Missä syödä?

Omia lemppareitani Havaijilla oli ehdottomasti poke bowlit! Myös Cheesecake Factory on aina Jenkeissä ihan pakollinen paikka. Ruokalista on loputon, annokset superisoja ja juustokakkuvalikoima älytön. Waikikin Cheesecake Factoryyn tuppaa aina vaan olemaan niin julmettu jono, että kannattaa varautua odottamaan pöytää jonkin aikaa. Yleisesti tuntuu muutenkin, että paikka on aina täynnä. Söimme paljon food truck-paikoissa (eli siis kirjaimellisesti rekkoja, joista myydään ruokaa), pokepaikoissa ja sitten sekalaisissa muissa ravintoloissa. Tommin mielestä pääkadun ravintolat olivat täyttä kuraa (olen kyllä samaa mieltä :D), joten parista kerrasta oppineena suuntasimme sitten aina hieman kauemmas illallisamaan, juuri siis food truck-mestoihin tai muihin pikkupaikkoihin, joita löytyy jo ihan muutaman minuutin kävelymatkan päässä pääkadulta.

Tässä ihan mielettömän hyvä ahi poke, tonnikala poke juuri tuosta ylemmän kuvan poke-paikasta, tuommoinen minikoko maksoi 5$ ja erinomainen esimerkiksi lounaaksi 🙂

Jos vielä suuntaamme Havaijille, suuntaamme juuri tuonne pohjoiseen, jossa on enemmän autenttista menoa. Lisääntynyt turistinpaljous Waikikilla pistää jo jopa ahdistamaan. Muista saarista kiehtoisi hurjasti esimerkiksi Kauai. Tulipas heti taas kova matkakuume..

Jos teillä tulee mieleen kysymyksiä kummastakaan kohteesta, niin vastailen mielelläni. Melko Havaiji-painotteinen postaus, vaikka pitikin kertoa kummastakin, heh.

 

Sisältää kaupallisia linkkejä. SIGG-pullo saatu.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.