Avainsana: oma elämä

Kuinkas teillä sujui joulu ja pyhä? Meillä oli tänä vuonna varsin vaatimaton joulu täällä keskeneräisessä kodissa, mutta muutosta aiempaan oli kuitenkin joulusauna ja takkatuli. Keittiökin saatiin käyttöön juuri jouluksi. Kylläpä kelpaa! Tänäkin vuonna päätimme olla ostamatta toisillemme lahjoja, mutta pojalle tuli silti pieniä lahjoja hankittua. Ei nyt sillä että tämä mitään niiden lahjojen päälle ymmärtäisi, mutta olipa kiva kuitenkin päästä rapistelemaan jotain ja omat lahjani nyt olivat semmoisia, joita olisin hankkinut jokatapauksessa.

Pahoittelen vähän epäsäännöllistä postaustahtia tässä jouluna. Kodin järkkäily ja muut jutut ovat lähiviikkoina vieneet yllättävän paljon aikaa ja energiaa. Ravasin viime viikolla lääkärissä ja labroissa näiden kaikkien ”oireiden” vuoksi, jotka parin kuukauden aikana ovat pahentuneet huomattavasti. Musitihäiriöt, väsymys, turvotukset, kolotukset, rytmihäiriöt.. Veikkasimme aluksi lääkärin kanssa vahvasti joko pahaa raudanpuutetta tai kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Eilen sain sitten kuitenkin ”terveen paperit” eli sekä rauta-, että kilpirauhasarvot olivat lääkärin mukaan normaalin puitteissa. Kuulemma kaikki johtuvat (edelleen…) valvomisesta, noin muuten tosi katkonaisista yöunista, hormoneista ja yleisesti palaavasta omasta hormoonitoiminnasta, joka kuulemma on syy siihen että väsymys pahenee. Ensimmäisinä kuukausina vauvan kanssa kun ne raskaushormonit (tai mitkä ikinä) suojaavat äitiä väsymykseltä, mutta kun ne pikkuhiljaa hiipuvat elimistöstä niin alkaa se ”todellinen väsymys” pikkuhiljaa hiipiä esiin kuukausien nukkumattomuuden jälkeen.

Näitä kaikkia juttuja ei ainakaan paranna seuraavat ongelmalliset seikat: a) kiinteät maistuvat edelleen äärimmäisen huonosti. Jokaikinen päivä on täyttä taistelua soseiden kanssa. Pidin parin viikon tauon kiinteiden kanssa ja aloitin vastikään puhtaalta pöydältä, mutta yhtään paremmin ei mene tämä toinenkaan startti… b) myöskään tuttipullo tai nokkamuki ei edelleenkään maistu yhtään. Myöskään hörppyyttäminen ei kiinnosta meidän poikaa tippaakaan. Kaikki mitä yritetään viedä edes lähelle suuta, kuten se lusikka tai hammasharja (siis kaikki paitsi rinta…) on niiiiin kertakaikkisen ärsyttävää! En tiedä voisiko syy olla hampaissa, jos suu aristaa tai jotain, mutta silti HUOH. c) tutti ei myöskään edelleenkään sitkeän treenaamisen jälkeen suju oikeastaan yhtään sen paremmin. Selkeästi poika haluaisi sen usein suuhun, mutta ei vaan hoksaa sitä imemistä. Rintaruokituilla vauvoilla kieli kehittyy vissiin vähän eri tavalla, joka tietty voi selittää sen ettei tutti tai pullot kertakaikkiaan vaan kelpaa. 

Ongelma näissä jutuissa on tietty se, ettei imetyksen vähentäminen ainakaan siis toistaiseksi tule kyseeseen, kuten ei myöskään yösyöttöjen vähentäminen kun ei ole mitään kättä pidempää jolla rauhoittaa öisin kun tutti ei kelpaa. Täytyy pikkuhiljaa alkaa kokeilemaan jos rauhoittuisi öisin takaisin uneen sylillä ja silittelyllä. Jotenkin on väsyneenä ollut vaan helpompi ottaa viereen yöllä. Omaan korvaani yösyöttöjen vähentäminen/lopettamienn 6kk iässä on kyllä melko aikaista, joten mikään kiire itsellä ei asian suhteen kyllä ole, vaikka neuvolassa kuinka neuvottiin jo lopetusyrityksissä. Yritän edelleen olla kärsivällinen ja rauhallinen näiden juttujen suhteen, se kyllä jo rauhoittaa mieltä kun tietää että aika auttaa! Mitään todellisia ongelmia kun nämä eivät ole ja pääasia, että poika syö hyvin edes jotain! Aikansa kuitenkin kutakin ja helmikuussa saisi kyllä tulla pikkuhiljaa nämä rintaruokinnatkin tiensä päähän.

Keittiökin on jo suurinpiirtein valmis! Pientä fiksausta on edelleen, kuten keittiön katon ja muidenkin kattojen, sekä seinien maalausta. Eilen saimme vihdoinkin suurimman osan valaisimista paikalleen, myös keittiön ledit (tosin ei näissä kuvissa näy kun ovat viime viikolta), mutta noin pääpiirteittäin alkaa uudessa kodissa olla hommat niin hanskassa, että kykenee jo normaaliin arkeen. Jee! Yläkerta on edelleen aivan hujan hajan, joten voipi vierähtää hetki ennenkö sieltä tulee kuvaa 😀

Paras juttu ikinä on nykyään tuo mun uusi kamera ja puhelimen etälaukaisin puhelimesta! Pääsee ottamaan perhepotretteja haha 😀 Myös tuo takka on kyllä aivan loistojuttu.

Vauvan lahjoja oli mm. tuommoinen kipsisetti, jolla saa valettua kipsistä taulun vauvan jalan- tai kädenjäljestä, häkkyräpallo (joka on ihan lemppari nyt, helppo tarttua kiinni!), Lindexin karhupipo ja kummeilta aivan ihana kuvakirja, jossa kuvia pojasta ihan ekasta päivästä synnäriltä ekoihin kuukausiin asti. Ihana!!

Yritän huomenna lisäillä parempia kuvia keittiöstä, joten stay tuned! 🙂