Aamiaistreffit ja puhelinpohdintaa

Eilinen oli (taas vaihteeksi) kiiruspäivä, enkä oikein kunnolla ehtinyt istahtaa alas blogin ääreen. Käytiin myös pojan kanssa 3kk neuvolassa rokotuksissa, joten loppupäivä meni ajoittain melko itkuisissa merkeissä ja viime yö nukuttiin ihan superlevottomasti, varmaan syynä juuri nuo rokotteet. Muuten kaikki oli neuvolassa tosi hyvin, eikä rokotuksetkaan kovin pitkään harmittaneet.

Kävimme keskiviikkona Jutan kanssa aamiaistreffien muodossa tutustumassa Meilahden Cumuluksessa uudistuneeseen Cumuluksen aamiaiseen. Oli tosi outoa lähteä babyn kanssa liikenteeseen ihan aamutuimaan kun usein lähdetään kotoa vasta aamupäivällä. Huhheijaa, ei ole kyllä yhtään ikävä noita aamuruuhkia tuolla julkisilla liikkuessa 😀 Poika on viime viikkoina alkanut enemmän kiinnostumaan kaikesta ympärilläolevasta ja sen myötä myös alkanut viihtyä paremmin vaunuissa ympäriinsä reissaillessa. Vaunuista kun näkee ylös kaikkea mielenkiintoista ja uutta! Myös 3kk iän ylityttyä ovat pahimmat ajoittaiset vatsakivutkin kadonneet, joka siis meillä tarkoittaa huomattavasti vähemmän itkua. Nyt onkin ollut kiva reissailla pienen kanssa paikkoihin kun on ollut ihan eri tavalla pidempään hyväntuulinenkin 🙂 Tätä ennen kun välillä pelkäsi niitä julkisia raivokohtauksia ja yleensä vauva muutenkin nukkui vaunuissa pääosan ajasta esimerkiksi kaupungilla reissatessa. Nykyään ollaan ihan tyytyväistä poikaa hereilläkin!

Mulla on taas vaihteeksi ollut joku järkky turvotus päällä ja kauhistuin taas vaihteeksi noita omia kuvia katsoessa 😀 En jaksa ymmärtää mikä ihme taipumus mulla on noiden nesteiden kertymiseen! Heti kun nukkui yhden yön huonosti, niin oli taas superpöhöttynyt.. Ehkä viimeistään ensi vuonna on oma keho ja naama taas takaisin, eikä näytä pöhöttyneeltä puliakalta 😀

Pakko kyllä kehua tuota Cumulus Bistron aamupalaa! Olen joskus yöpynyt Cumuluksessa enkä kyllä ole ollut aivan niin vakuuttunut, että noista visiiteistä olisi jäänyt mitään erityistä mieleen. Yleensä kun muistan aina juuri hyvät hotelliaamiaiset, esimerkiksi Scandiceissa on superhyvät. Mutta niin oli tuo Cumuluskin. Lämmintä leipää, hyviä lämmitettyjä piirakoita, smoothieta, jugua ja froyo-baarikin! Toki siis perusjuttuja, mutta sisältö oli oikeasti laadukas enkä edes ottanut läheskään kaikkea tarjolla olevaa kun ei olisi jaksanut syödä. Täytyypi tutkailla saisiko tuolta ostettua aamiaisen myös ei-yöpyvä, voisi joskus nimittäin taas mennä 🙂
Puhelinongelmat tosiaan jatkuvat edelleen! Sen jälkeen kun tiistaina kerroin mun puhelimen hajoamisesta, sain säädön jälkeen palautettua tehdasasetukset ja kuukauden takaisen varmuuskopion. Siinäpä menivät kaikki vauvavideot- ja kuvat melkein koko elokuulta, en kestä! Olin kuvaillut pojasta vaikka mitä höpöttelyvideoita joita aina katselin itsekseni, nuo kun ovat semmoisia juttuja joita ei rahalla saa korvattua. Onneksi  nyt sentään kuvat sun muut katosivat vain kuukauden ajalta. Kuvien lisäksi kaikki sovellukset ovat kadonneet puhelimesta, samoin kun iTunesin musiikki. Tuo iPhone on ollut jo pitkään niin sekaisin, etten enää edes jaksanut yrittää säätää sen kanssa! Pelkään mitä seuraavaksi tapahtuu. Nyt tuon tiistain jälkeen lopetti se yläkulman restart-nappi (en nyt muista sen nimeä) toimintansa enkä esimerkiksi saa puhelinta lukkoon. En tiedä saisinko sitä edes sammumaan 😀
Uusi puhelin siis tosiaan olisi ajankohtainen ja testattuani kuvailla Jutan Huaweilla tällä viikolla, aloin tosissani harkita sen hankkimista! Mainitsinkin asiasta eilen Instan puolella ja olin aivan hämmästynyt kuinka moni oikeasti liputtaa Huawein nimeen!! Ehdottomasti tällä hetkellä varteenotettava vaihtoehto uudeksi puhelimeksi. Varsinkin juuri Huawein kamerat ovat saaneet kehuja. Toisaalta kyllä varmaan mikä tahansa kamera on parempi kun tuon 3,5v vanhan iPhonen. Eniten ehkä jännittäisi eri käyttöjärjestelmään siirtyminen ja se ettei puhelin enää olisikaan Apple-yhteensopiva läppärin ja ipadin kanssa..

Tässä siis Huaweilla napsittua. Tosin kyllä Picasa tietysti jotenkin mössäsi tätä kuvanlaatua, ei voi mitään 🙂

Toisaalta tekisi mieli nyt sitten odottaa sitä uutta iPhonea, mutta vähän tylsää kyllä ettei siinä seiskassa ilmeisesti mitään kovin maailmaa mullistavaa ole. Ja en tiedä toimiiko tuo puhelimeni edes siihen saakka kunnes se tulee. Akkukin alkaa olla jo huono vaikka vuosi sitten sen uusin. Mihinkään huoltoon tuota tuskin edes kannattaa kuskata kun kustannus akun vaihdon kanssa olisi varmaan jo enemmän kun 3,5v vanhan puhelimen arvo..
Saa nähdä nyt mihin päädyn! Ennätyskauan kyllä menty samalla puhelimella! 😀
Kivaa perjantaita!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.

Ihan kamala päivä

Voi helvetti sentään! Tänään ei ole kertakaikkiaan ollut mun päivä. Ensinnäkin, mulla on mennyt nyt jo monta aamua pilalle totaalisen kahvikatastrofin vuoksi. Ensin luulin katastrofin johtuvan vain rasvattomasta maidosta jota yleensä en käytä, mutta ongelma jatkuu muidenkin maitojen kanssa. Mun Nespresso Latissima ei nimittäin enää vaahdota kunnolla kahvimaitoa ja nyt on jo monta päivää tullut juotua täyttä lirua sen aiemman täydellisesti vaahdonneen maidon sijaan. En just nyt jaksaisi kyllä enää yhtään vastoinkäymistä yhdenkään teknisen laitteen kanssa!! Ensin uusin tietokoneen, myös kamera reistailee vähänväliä ja nyt tuo ehkä kaikista tärkein, kahvikone! Täytyy tutkailla paljonko tuommoisen huolto maksaa, että onko järkeä
edes kuskata korjattavaksi. Tiedätte varmaan kuinka kirpaisee kun hyvä
kahvi starttaa mun päivän!! 😀 Eivätkä ne vastoinkäymiset tietysti ihan tähän lopu.

Lähiaikoina on taas ollut hullu kiire. Tässä on ollut taas kaikenlaista meneillään ja tuntuu, että ihan kokoajan saa olla selvittämässä jotain asiaa tai menossa paikasta toiseen. Tänään oon ollut aamusta asti muutenkin joten ihan supernaatti ja hengattiin aamupäivällä pojan kanssa sängyllä leikkien, ajattelin nimittäin ensin ettei jakseta tänään edes lenkille kun jotenkin niin poikki. No, koira piti käyttää jokatapauksessa joten tuumattiin että aivan sama, kai sitä voidaan sitten lähteä koko porukan voimin vetämään lenkki vaunuilla kun on hyvä kelikin. Oltiin sitten suunnilleen puolessavälissä meidän 8km lenkkiä kun yritin avata puhelimesta whatsapp-viestejä kun mun puhelin yhtäkkiä vaan pimeni, eikä suostunut käynnistymään tai sammumaan. Välillä siri hoki jotain että ei ymmärrä mitä sanon, voinko toistaa vaikka koko puhelin oli pimeänä 😀

Noh, eipä päästy kovinkaan pitkää matkaa eteenpäin kun aivan yhtäkkiä iski huono olo ja järkky heikotus. Olin kuitenkin syönyt ihan tuhdin aamupalankin, joten eipä siinä muutakaan tee kun yrittää päästä takaisin kotiin sitten mahdollisimman nopeasti. Huono olo vaan paheni ja mietin jo että pääsenkö edes kotiin ennenkö pyörryn. Lompakko oli kotona kun en olisi muutenkaan voinut mennä koiran kanssa kauppaan, joten en olisi päässyt edes hakemaan kaupasta mitään hätälimua. Tai soittaa rikkinäisellä puhelimella kenellekään jos olisi oikeasti ollut todellinen extreme-hätä. Kävi jo mielessä käydä jonkun pihassa omenavarkaissa! Jotenkin päästiin kotiin saakka kuitenkin vaikka poika kaiken kukkuraksi saikin loppumatkasta jonkun raivarin joka kruunasi tämän kaiken kivan.  Nyt ollaan sitten pari tuntia vaan maattu sängyssä ja olen edelleen aivan poikki vaikka söinkin jo vaikka mitä. Huhheijaa! Pitää varmaan mitata taas vaihteeksi verenpaineet. Tekisi mieli vetää keskellä viikkoa kunnon hemmottelupäivä, hamstrata kaupasta herkkuja ja levätä vaan. En muista milloin olisin vaan köllötellyt päivän tekemättä mitään. En kai ainakaan kertaakaan vauvan syntymän jälkeen 😀

Tähän väliin isken edes jotain kuvitusta viime viikolta, nimittäin näitä snäppijuttuja joita olin aikaisemmin ladannut tänne puhelimesta.. Luojan kiitos enää reilu pari viikkoa meidän Portugalin matkaan!!!

No mun puhelin on edelleen aivan sekaisin ja palauttaa parhaillaan jotain tehdasasetuksia. Saa nähdä tuleeko koko hommasta mitään. Kannattaa muuten jatkossa tehdä varmuuskopio puhelimesta useammin kun kerran kuussa. Se siitä sitten ja kaikista kuvista viimeisiltä viikoilta. Hemmetin iPhone!!

Kunnon horrorpäivä! Toivottavasti huomenna parempi tuuri.
Ps. Voisko joku oikeasti kertoa mitä tarkottaa yaaasss? 😀 Oon vissiin liian vanha näille kaikille somesanoille. Opin just viime kuussa mikä on bae 😀

Pps. Vastailen kommentteihin myöhemmin. Nyt ei vaan pysty.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Kolmen kuukauden rajapyykki ja ajatuksia vauvan syömisestä

Pienokaisellamme tuli viikko sitten täyteen 3kk rajapyykki, eli isoa poikaa ollaan jo! Ja kylläpä poika kasvaa huimaa vauhtia muutenkin. Joka viikko tulee vastaan uusia juttuja ja piirteitä, listasinkin tähän joitain 3kk ikään mennessä vastaantulleita asioita.

Poika on alkanut kiinnostua huomattavasti enemmän ympäröivästä maailmasta, esineistä ja varsinkin juuri kasvoista. Poika alkaa nauraa ja ”matkimaan” naurua jos tälle nauraa. Hymy ja hyväntuulisuus on selkeästi tarttuva juttu. Tulenhan tietty itsekin hyvälle tuulelle jos näen pienen nauravan 😉
Poika on alkanut viime viikkoina kovaan tahtiin höpöttelemään ja ”puhumaan”. On niin hellyyttävää kun pieni saattaa aivan pyörein silmin selittää jotain, aivan kuin pitäisi itsestäänselvänä että ymmärrän mitä tämä sanoo <3 
Osaa jo vähän tarttua leluun, jos ”tyrkytän”. En kuitenkaan usko että vielä kovinkaan tajuaa pitävänsä mitään kädessä 😀

Leikki- ja jumppahetket ovat maailman kivoimpia ja aina tulee nauru kun heilutellaan käsiä ja pyöritään ympäriinsä. Ja samalla keksitään päästä hölmöjä loruja joissa ei ole mitään järkeä!

Tutti ei kelpaa edelleenkään! Pitää vielä käydä ostamassa se luonnonkuminen mitä täälläkin moni suositteli, jospa se alkaisi jossain välissä maistumaan.
Nukkumaan mennään nykyään aikalailla iltayhdeksän maissa, silloin viimeistään alkaa semmoinen levoton väsyitku, että pistetään unimusiikki soimaan. Poitsu onkin melkoinen unikeko, koska herää nykyään seuraavan kerran sitten vasta viiden maissa aamulla!! Minäkin herään useammin yöllä! ;D
Päiväunia ei edelleenkään suostuta nukkumaan. Pikkuinen ei ilmeisesti kertakaikkiaan vaan malta nukkua. Tietysti vaunulenkeillä nukutaan useimmiten tunti, mutta jossei lenkkeillä niin ei myöskään nukuta. Ihan max muutamille 10-20min powernapeille. Juuri yksi päivä poika nukkui ensin noin 45min unet kun olimme salilla, vaunulenkin yhteydessä myöhemmin tunnin ja vielä kotiin palatessa yli 30min. Olin aivan ihmeissäni! Poika ei nuku yleensä ikinä päivän aikana reippaasti yli kahta tuntia!

Samaan syssyyn tuli myös mieleen yksi päivä, että voiko vauva syödä liikaa? Ainahan puhutaan vauvantahtisesta syöttämisestä, tyyliin että aina jos vain kelpaa niin maitoa vaan, antaa mennä! Itse voin kyllä myöntää, että annan pojalle rintaa kyllä monenlaiseen itkuun ja ininään, joista kaikki nyt eivät varmaankaan ole mitään nälkäitkua. Tuttia kun tämä ei syö, niin useimmiten ainut tapa rauhoittua on äidin syli ja rinta. Ja rinta kelpaa kyllä aina. Ei ole kertaakaan tullut vastaan tilannetta, jossa tämä olisi kieltäytynyt syömästä! Saati mitään rintaraivareita, en oikeastaan edes tiedä mitä ne ovat!

Toki osa näistä syöttöhetkistä on varmaan vain sitä turvan ja läheisyyden hakua, sekä huvikseen lussuttamista (koska viekussa on vaan niin kivaa! ;D) mutta luulisi että vauvakin pääasiassa söisi kuitenkin nälkäänsä? Jos tutti kelpaisi, olisi tilanne varmasti kovin erilainen. En kuitenkaan koe asiaa mitenkään ongelmaksi tai syöttämistä mitenkään rankaksi. Poislukien tiheän imun kaudet, jotka kyllä kohtuullisesti imevät kyllä voimia, voitte kuvitella kun poika syö jo normaalioloissa paljon! (Nimimerkillä juuri viikko sitten 3kk tiheän imun kausi, eikä muutamaan päivään oikeastaan muuta tehty kun syötiin.)

Törmäsin nimittäin viime viikolla keskusteluun, jossa äiti oli saanut neuvolan terkkarilta moitteita vauvan liian korkeasta painosta. Olin aivan ihmeissäni, koska en ollu kuvitellutkaan että vauva voisi olla ”liian painava”. Muiden kommentteja ja samaikäisten painoja nähdessä tajusin nimittäin, että aika suurehkoissa painoissa mennään meilläkin. (Ei enää tosiaan niinkään kumma juttu että meidän painavampi koira tuntuu nykyään kevyeltä vauvaan verrattuna :D) 2kk neuvolassa poika painoi nimittäin jo yli 6,5kg ja itse sain vain kehuja siitä kuinka painoa on tullut hienosti. En voinut edes kuvitella, että meidän poika voisi olla jollain tapaa ”ylipainoinen” vaikka kovin pyöreä kyllä onkin! Luulisi sen painonkin lähtevän karisemaan siinä vaiheessa kun vauva alkaa enemmän liikkumaan ja kävelemään.

Tästä aloin kuitenkin pohtimaan tätä asiaa ja sitä, että voiko vauvaa todella syöttää ”liikaa” jos vauva selkeästi kuitenkin haluaa syödä? Ainaki yksi juttu on varma, nimittäin että maito riittää. Usein kun saattaa olla aivan päinvastainen ongelma 😀

Tällä viikolla meillä on 3kk neuvola, joten jännityksellä odotan paljonko paino mahtaa tällä hetkellä olla! Veikkaan itse 8 kiloa, mutta kerron sitten 😀 Täytyy samalla kysäistä siellä tästä asiasta.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

Throwback sunday ja paluu vuoteen 2012

Tällä kertaa tuli throwback-sunnuntain kunniaksi uppouduttua vuoteen 2012. Oldies are goldies ja sitä rataa, näitä on niin hauska kaivella 😀 Voisin joku viikko penkoa piilotettuja postauksia esimerkiksi vuodelta 2009, sieltä saattaisi löytyä semmoisia nolouspläjäyksiä! Jos käy joskus aika äärimmäisen tylsäksi niin täytyy alkaa lukea omaa blogiaan alusta saakka hahah.

Tässä oltiin jo tavattu Tommin kanssa ja elettiin suunnillen jotain joulukuuta 2012. Kuva on Aussie Clubin vessasta 😀 En tosin kyllä muista mitä oltiin juhlistamassa, ei kai mitään erikoista siis..

Alkutalvesta 2012 höpöttelin jotain myös työpukeutumisesta! Voi jösses kun tuntuisi oudolta panostaa töihin noin tiptop! 😀 Olihan se toisaalta ihan kiva tunne itselläänkin kun tiesi aina olevansa suht siistin näköinen, eikä missään kulahtaneessa neuleessa, legginseissä ja tukka takussa.. 😀

Tosi outo juttu, nimittäin en ole enää aikoihin pitänyt baltsuja! Siis aikalailla vuoteen oikeastaan kertaakaan, nykyään tulee aina laitettua jalkaan lenkkarit tai tennarit. Ja kun jotain siistimpää etsii niin Tomsit. Jotka siis nekin voisi aikalailla verrastaa kyllä tennareiksi.

Tää on kyllä mun lempparityylejä ever! Mulla on edelleen tuo Zaran villakannkainen biker, tosin se ei ehkä enää ole ihan niin kiva kun tuolloin vuosia sitten. Näissä kuvissa on muutenkin tosi ihana tukka!

Joskus vuosia sitten eli siis tässä tapauksessa 2012 oli jossain vaiheessa tapana muokkailla instakuviin kaikkia ihme efektejä. Ja (entisenä) kellohulluna tämä kuva on varmaan edelleen yksi lemppareista. Triwan kellot oli aivan lemppareita, varsinkin nuo värikkäät! Itseasiassa olen välillä vieläkin katsonut netistä jotai Triwan kelloja, mutta en kuitenkaan sitten ostanut.

Tää oli mun perinteinen aamudataus! Kahveineen ja kasvoseerumeineen. Ikävä kyllä noita aamuja.. Heräsin aina ihan superaikaisin, join ihan megapaljon lattea ja tein samalla aamuisin blogia ennen töitä 🙂 Tämä kuva tosin on pakosti vuodelta 2011 kun on vielä vanha pc.

Kesäkuussa 2012 tuli vastailtua teidän kysymyksiin..

Mikä on sun lempivaatekauppa ja kenen julkkisen muoti puree täl hetkel parhaiten? 🙂 
Oon tosi huono seuraamaan julkkismuotia! Noloa myöntää, mutten edes
tiedä yhtään sivustoa, joista julkkisten tyyliasioita voisi seurata,
joten en oikein osaa vastata. Lähiaikoina on tullut ostettua melkein
kaikki vaatteet Zarasta, joten vastaan sen. Nellystä tykkään myös
tilailla, kun löytyy monia merkkejä saman katon alta, oon nimittäin
maailman laiskin kiertelemään kaupungilla.

Jos saisit asua vain yhdessä paikassa maailmassa, mikä se olisi? 
Tällä hetkellä joko paratiisisaarella Tyynellämerellä tai jossain suurkaupungissa, esimerkiksi Sydney, Los Angeles yms..

Kielitaitosi? 
Suomi, Ruotsi, Englanti ja Espanjan, sekä Saksan alkeet.

Haaveammattisi lapsena?
Lentoemäntä ja muotisuunnittelija

Olitko hyvä koulussa? 
Joo olin, vaikka vihasin läksyjen tekemistä koko peruskoulun ajan! En
tehnyt matikan läksyjä kovin montaa kertaa koko sen yhdeksän vuoden
aikana, aivan pakko myöntää 😀 Olin ihan kamala läksy-lintsari !!
Lukiossa en kyllä sen enempää myöskään. Kai se tieto jäi päähän sitten
muuta kautta oppimalla.

 Mitä inhoat maailmassa kaikkein eniten? 
No vaikka sitten tiskausta. 





Lempiväri?
Turkoosi! Mutta käyttötavaroissa sun muussa hömpässä yleensä pinkki 😀




Millaista musaa kuuntelet?
Rap, house, 80-luvun (Neneh Cherry, Madonna yms..).. Eniten räppiä ja housea tällä hetkellä




onko tämä blogi sinulle tärkeä? 
On! Tuskin muuten jaksaisin tänne neljättä vuotta putkeen kirjoitella lähes päivittäin ☺




voisitko ikinä tehdä blogilla töitä tai et tekisit työkseks tätä blogia? 
Blogiin menee niin paljon aikaa, että tämä kyllä menee jo ihan senkin
vuoksi jo työstä, mutta mun ammatilliset kiinnostukset eivät kuitenkaan
ole täällä blogimaailmassa. Katson asioita pitkällä tähtäimellä, enkä
halua nähdä tekeväni työkseni kokopäiväisesti tänä päivänä jotain, joka
ei anna mulle sellaista työkokemusta, jota arvostettaisiin
tulevaisuudessa niissä töissä joita todella haluan tehdä. Toisinsanoen
en näe itseäni bloggaamassa 20vuoden päästä, joten elämässä on oltava
varasuunnitelmia! Jos jäisin valmistumisen jälkeen päätoimiseksi
bloggaajaksi sanotaan nyt vaikka kahdeksi vuodeksi, niin tuskin enää
kovin helposti pääsisin käsiksi koulutustani vastaaviin hommiin sen
jälkeen. Tietysti sitten ehkä toisenlaisiin töihin verkkomarkkinoinnin
yms pariin.. Mutta täytyy takoa kun rauta on kuuma! 🙂

Ehkäpä jos olisi tuolloin tehnyt uravalinnat eri tavalla, olisi varmasti tällä hetkellä vähän eri alalla kun nyt. En tietysti missään nimessä kadu mitään, pidän kyllä nykyisestä työstäni, mutten silti koe että olen vielä tähänkään päivään mennessä tehnyt mitään työtä josta tulisi jokaisena päivänä semmoinen fiilis, että onpas maailman upein juttu päästä tekemään tätä työtä arjen jokaisena päivänä! Blogista tosin useammin tulee semmoinen fiilis. Toisaalta, en nyt tiedä voisiko omien kuulumisten ja ajatusten höpöttelyä mieltää aivan oikeaksi työksi. Siinä pitäisi olla ainakin puolet sisällöstä jotain muutakin 🙂 Ja kai täällä välillä tietty sitä muutakin sisältöä on! Mutta joo, ”ihan kivalla” ja intohimolla on kuitenkin vissi ero. Vaikka leipätyö onkin ihan kivaa ja on siihen tyytyväinen, ei se kuitenkaan mitään elämän eliksiiriä ole. Tosin en tiedä tottuuko kaikkeen työhön sitten ajan mittaan? Olisihan se kuitenkin reilua, että jokainen löytäisi jossain vaiheessa sen jutun josta nauttii jokaisena päivänä oikeasti täysin siemauksin, eikä tyytyisi siihen ihan kivaan?

Tulihan tuossa vuosien takaisessa vastauksessa ajateltua vaikka nyt finanssialastakin aivan eri tyyliin vielä jossain nuoruuden haavemaailmassa kun ajatteli että palkka on huippu ja pääsee höpöttelemään asiakkaiden kanssa kivoja näiden sijoituksista ilman stressin häivää 😀 En usko, että tämä on kytköksissä mihinkään tiettyyn työtehtävään vaan yleisesti rahoitusalaan. Ala on kuitenkin aikalailla kylmää bisnestä ja harvaan työtehtävään on mahdollista kehittää mitään varsinaista tunnesidettä sillä tavoin. Varsinkin jos vertaa johonkin yrittäjähenkisempään hommaan. Riippuu tietysti ihmisestäkin!

Ja itseasiassa!! En enää edes vihaa tiskaamista eniten koko maailmassa. Se oli kyllä vahvaa vihaa se jos kerta vihaa jotain noin paljon 😀

Oltiin jossain Guessin bileissä Circuksessa. Party partyyy 😀 Superkivat hiukset muuten.

Kesätyyliä! 😀
Semmoisia jutskia tällä kertaa!
Kivaa sunnuntaita 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Jos saisin päättää, asuisin täällä!

Vielä on kesää jäljellä! Ainakin siis jos viime päivien säihin on katsomista. Ollaan pyritty nyt lenkkeilemään auringossa vielä kun pääsee siitä nauttimaan, ilman tuulitakkia siis jokatapauksessa. Josta tulikin mieleen, että en ymmärrä! Nimittäin kuinka monet ovat jo sonnistautuneet syystakkeihin ulkona kun lämpötila on melkein 20c, itse hiihtelen tuolla lenkeillä nimittäin toppi päällä eikä tosiaankaan ole tullut vilu. Pitäähän se nauttia niin kauan kun voi 😀 
Otin viime viikolla mun Canonin mukaan lenkille ja sain otettua vihdoin tänne muutakin lenkkimatskua kuin Snapchat! Meillä nimittäin on niin kivat lenkkimaastot, että pakkohan niistä oli muutama kuva napsaista. Muistoksi edes kun ei tiedä asummeko enää ensi kesänä täällä hoodeilla.

Ponit Annalassa 🙂
Arabiassa on kyllä kivat reitit ja tykkään tuosta rantaa myöten menevästä pitkästä suorasta! Se on ihan meidän vakkari.

Jos saisin valita missä asustelisin Helsingissä, valitsisin varmasti akselin Kumpula-Käpylä tai Alppilan. Alppila oli kyllä aivan paras paikka asustaa! Vaikka sijainti olikin vielä huomattavasti lähempänä keskustaa kun Käpylä, oli kolmosen sporalla superhelppo liikkua (ykkösen sporahan ei kulje täältä iltaisin tai viikonloppuisin, mikä on superärsyttävää!) , lähellä oli sopivasti Weeruska ja muita ruokapaikkoja, kaupat aivan vieressä ja kuitenkin sopivan turvassa Kallion hälinältä. Lisäksi parinsadan metrin matka Linnanmäelle oli tämmöiselle hulluttelijalle ihan ykkösjuttu. Samoin läheiset puistot (Lennari, Alppipuisto) ja Keskuspuistoonkin pääsi ihan pienellä harppauksella lenkkeilemään. Töölönlahden ympäri tuli juostua kohtuullisen paljon ja oli hyvä kohtaamispaikka lenkeillä muualla asuvien kavereiden kanssa. 
Aivan keskustassa asumisella olisi tietysti etunsa, mutta mua ahdistaisi jollain tapaa jos joutuisin heti alaovesta ulos astuessa keskelle vilkkainta ihmisvilinää. Koirat kun tulee useimmiten käytettyä aamuisin ja iltaisin suurinpiirtein pyjamahousut jalassa, olisi kamala joutua ”panostaa” kun lähtee käyttämään koiria. Ehkä sitä ei toisaalta olisi näin rönttöinen jos asuisi muualla 😀 Mutta onhan Käpylä ja Kumpula ehdottomasti alueina tosi hipstereitä nykyään! Hipsteri joka perustaa perheen, muuttaa todennäköisesti tänne 😀

Kumpula on kyllä superkaunis! Samoin tietysti Käpylä myös, mutta näissä kahdessa on kyllä vähän eri fiilikset. Musta puutaloalueet on kyllä aivan mielettömiä. Tuntuu aivan kun aika olisi pysähtynyt ja olisi jossain pienessä kylässä kaukana kaupungin vilskeestä, mutta keskustaan on vain muutamia hassuja kilometrejä. Hinnat tosin ovat myös jo melkoisen hulppeissa luvuissa Kumpulassakin, en uskalla edes ajatella mitä kymmenen vuoden päästä.. 5-10v sitten kun olisi ostanut tuolta puutalo-osakkeen niin ei olisi kyllä huonoa sijoitusta tehnyt!

Juuri aamulla kahvia hörppiessä katsoin ikkunasta ulos ja näin taas vaihteeksi oravan kiipeilemässä tuossa viereisessä puussa muutaman metrin päässä. Nämä on niitä juttuja joita ei keskustassa pääse kokemaan. Reilu 2v sitten kun muutimme tänne Käpylään, oli mulla alkuun vaikeuksia sopeutua kun oli liian hiljaista. Olin aivan ymmälläni kun avonaisesta ikkunasta kuului sporakiskojen kolinan sijaan lintujen laulua ja lasten naurua. Kesti hetki tottua siihen että on oikeasti hiljaista ja ikkunasta tulee sisään ihan oikea luonnon tuoksu 😀
Missä te asuisitte jos saisitte päättää?
Ps. Vitamiinisuihke-arvonta on nyt suoritettu ja onni suosi Instan puolella osallistunutta. Voittaja julkaistu siis siellä ja onnekkaalle ilmoitettu.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.