Eilen oli ihan superkiva sää! Nyt lomaillessa oon yrittänyt viettää niin paljon aikaa auringossa ja ulkona kun vain mahdollista tai siis aina kun on ollut kiva keli. Vielä en huomaa että olisi ainakaan tullut kasvoihin mitään väriä, vaikka tunteja on tullut vietettyä tuolla paisteessa varmaan kymmenen. Ehkä pikkuhiljaa saa tähänkin haamuun vähän väriä.
Olo on jotenkin niin pöhöttynyt, että koittaa vältellä ainakin kaikkia peilejä parhaansa mukaan. En siis luonnollisesti halua tännekään julkaista mitään kaikkein kamalimpia turvotuskuvia, mutta 90% niistä kuvista joissa oon lähiviikkoina esiintynyt, näytän aikalailla pöhöttyneeltä juopolta! Jotkut päivät tosin ovat toisia pahempia. Havaijillakin oli turvotusta jo jonkinverran myös kasvoissa ja siellä turvotuksen vaihtelun huomasi siitä, että sain heti alkuun kunnon rusketusrajat turvotusrypyistä. Eivät muuten lähteneet koko matkan aikana veks 😀
”Eikun leikitään mielummin!”
Eilen käytiin jokatapauksessa koirien kanssa ystävän luona kävellen ja
sama homma takaisin. Pari viikkoa sitten aloin jotenkin panikoimaan
lenkkeilyn ja salin suhteen kun välillä tuli outoja tuntemuksia ja
pelkäsin että liikkuminen jotenkin aktivoi jonkun ennenaikaisen
synnytyksen. Ei olisi mikään ihan toivottu juttu nyt kun on kotona
yksinään, enkä nyt muutenkaan toivoisi vauvan syntyvän vielä ihan
2-kiloisena! Lääkäri kuitenkin tällä viikolla kertoi, ettei liikunta ole
millään tapaa vaikuttanut paikkoihin eikä edelleenkään ole mitään
estettä liikkumiselle sen puitteissa mikä nyt vaan tuntuu hyvälle. Nyt
onkin ollut taas tavoitteena 30-45min lenkit koirien kanssa, mieluiten
tietty päivittäin.
Olen yrittänyt tuohon turvotukseenkin vaikka mitä konsteja, mutta tuntuu
että nesteet ovat niin jämäkästi kiinni ettei mikään oikeasti tepsi!
Turvotusta vähentäviä ruokiahan ovat esimerkiksi greippi, ananas,
banaani, mansikat..tai pitäisi olla. Kaikkea on nimittäin kokeiltu ja
vettäkin tulee juotua päivässä litratolkulla. Suolankin olen vähentänyt aivan minimiin! Eipä tuo liikuntakaan ihan
kamalasti auta, mutta toisaalta voisihan tilanne olla ilman näitä
vieläkin pahempi.
Konkreettisesti pöhön huomaa parhaiten sormista ja
käsistä. Yleensä tai siis anteeksi, oikeasti sormeni ovat todella sirot
ja esimerkiksi nimettömään menee helposti koon 14 sormus. Nyt koon 14
kihlasormus ei tosiaan mahdu kunnolla edes pikkurilliin, johon se oli
ennen siis ihan megaiso. En voisi kuvitellakaan pitäväni enää
esimerkiksi rannekelloa, niin paljon kiristää! Ihan kyllä
mielenkiintoista nähdä kuinka nopeasti nesteet lähtevät veks sitten 😀
Todella toivon etten ole ainoa joka ei tunne itseään näin odotuksen
loppuvaiheessa miksikään hehkeäksi kaunottareksi. Siinä voisi alkaa jo
miettimään, että onko kertakaikkiaan vaan alkanut yhtäkkiä ikä
lopullisesti painamaan 😀
Kuten kuvista tuli ilmi niin nyt on tullut käytyä läpi vauvakamoja oikein urakalla ja meillä on pyykkikone pauhannut. Tajusin myös etten tarvitse kyllä enää ainuttakaan ihan pikkuvauvan vaatetta, varsinkin 50-56-koon bodyja on nyt kertynyt jostain ihan mielettömästi eikä kuvissa siis ole läheskään kaikki! Ei sillä etteikö niitä varmasti tarvitsisi, samoin pöksyjä. Saatoinpa täälläkin sanoa aikaisemmin etten halua hamstrata turhaan, mutta ihan huomaamattaan kävi nyt näin. Nyt ei enää ihan kamalasti kai tarvitse edes hommata mitään. Mitä nyt pari tuttipulloa, kylpyamme ja mua eniten ahdistava ostos, rintapumppu.. 😀
Olen nyt muuten alkanut soittaa vauvalle musiikkia! Aivan selkeästi kyllä reagoi hetken päästä kun laittaa musaa soimaan. Myös omaa Spotify-soittolistaa olen alkanut kyhäilemään vauvalle ihan huvin vuoksi, onpahan sitten ainakin jotain mitä soittaa. Tai siis jotain suhteellisen rauhallista josta nyt ainakin hölmönä kuvittelin että voisin itse vauvana tykätä. Voihan se tietty olla että nuo kappaleet ovat sen mielestä aivan uskomatonta kuraa 😉