Maanantai 23

Eilen oli ihana tunne siitä kun oli keräillyt aivan rauhassa viikonlopun aikana voimia tulevaan viikkoon! Nyt tällä hetkellä 11h työpäivän päätteeksi olokin kyllä sen mukainen, että uusi viikonloppu tulisi jo ihan tarpeeseen heti perään eikä harmaa päivä tosissaan ainakaan tee asiaa paremmaksi.

Olin lauantaina lähes supernainen, kävin nimittäin aamupäivällä ensin juoksemassa kuntosalin matolla 5km ja treenaamassa selän, olkapäät ja ojentajat ja sen perään vielä Bixun kanssa kevätauringossa 40minsan reippaalla kävelyllä metsässä. Kylläpä oli toisaalta iltapäivällä veto pois, mutten kertakaikkiaan osaa nukkua niitä päikkäreitä! Mitä nyt ei toisaalta herkkupäivä ja saunailta pelastaisi 😀 Sunnuntaina olikin sitten jalkapäivän vuoro, onneksi se nyt on sentään raivattu pois päiväjärjestyksestä muutamiksi päiviksi.

Sain tänään päähäni, että hemmetti nyt loppuu tämä synkistely ja kesän odottelu varaamalla joku matka pääsiäiseksi tai huhtikuuksi. Finnairin pisteitä on kertynyt taas sen verran että niillä lentäisi kaksi jo edestaas Euroopassa, mikäs nyt olisikaan enemmän budjettimatkailua.

Finnairin sivut on kuitenkin jotain maailman raivostuttavinta toimimattomuudellaan, saati sitten sillä että noita palkintomatkoja (tietenkään) olisi tarjolla hyviin kohteisiin tai saati sitten hyvinä päivinä. ARGH! Bruna (edes vähän) on pakollinen juttu, joten mikään Lontoo tai Pariisi ei sen tiimoilta kiinnosta pätkääkään. Tällä hetkellä vahvimpana vaihtoehtona Israelin Tel Aviv tai sitten vain varaa jotkut muut lennot loppukesäksi. Onpas vaikeaa 😀 Onko kellään kokemusta Tel Avivista? 

Edellisestä reissusta on aikaa 5kk ja jo pitkään ollut semmoinen olo, ettei kertakaikkiaan jaksa enää yhtään ilman reissua! Tuo viisi kuukautta tuntuu tällä hetkellä vuodelta. En osaa kuvailla millainen se tunne on kun on vain päästävä! Ihan kamalaa olla koukussa ja miettii hiekkarantoja viisitoista kertaa päivässä! Kuten joku aika sitten mainitsin, niin en muista milloin olisin viimeksi viettänyt kevään ilman talven kaukomatkaa ja nyt kyllä kaduttaa 😀 Saa nähdä sinnittelenkö nyt sitten vain sinne Portugaliin saakka vai otanko jonkun extemporen ensi kuuhun. Makoilu auringossa edes neljän tai viiden päivän ajan nimittäin houkuttelisi nääääääiiiin paljon!! Kellään samoja fiiliksiä? (Kaikkein pahin tähän on muuten selailla muiden matkakuvia instagramista…)

Joku teistä muuten taisikin suositella Netflixistä sitä Homelandiä, samoin yksi ystäväni ja nyt onkin pärähtänyt käyntiin Homeland-maraton. Etusivun kuvan perusteella en olisi voinut kuvitella tuota katsovani tai koko sarja ei millään tapaa herättänyt omaa mielenkiintoani, mutta muutaman jakson perusteella vaikuttaa kyllä jännältä! 😉
Aloitanpa nyt illan rauhoittumiset kun on taas tullut tässä häsellettyä sen jälkeen kun tuli kotiin. 
Voimia viikon alkuun!!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Torstai 19

Huhhelishuu! Eilen oli aikamoinen päivä, tulin töistä eläinlääkärin kautta kotiin aikeissa puuhailla blogin kanssa, mutta väsymys sitten vei voiton. Olin koko päivän aivan töttöröö ja siinä riittikin kummastelemista, että mistä moinen nuutuminen aivan yhtäkkiä johtuu. Kamalaa jossei jaksa kunnolla pestä edes meikkejä pois sen jälkeen kun kaatuu peittojen väliin. Ehkäpä tuo alkava siitepölykausi tai katupöly jotenkin pistävät väsyttämään. Luulisi nimittäin ettei nuo valoisat aamut nyt ainakaan mitenkään lisäisi väsymystä kun olen muutenkin tosi aamuvirkku ihminen.
Tuli nimittäin simahdettua jo ennen kahdeksaa sänkyyn ja luulin Tommin tulevan herättämään yhdeksältä kun Temptation island Suomi (:D) alkaa, mutta herätys tulikin vasta monta tuntia myöhemmin ihan vain muistutuksena että pitää vissiin pistää aamuksi herätyskellokin soimaan. En muista milloin olisin viimeksi nukkunut päiväunet! Ihan tosissaan varmasti yli vuosi sitten viimeksi, olen siinä maailman huonoin. Mulla on muutenkin usein iltaisin vaikeuksia saada unta, joten se siitä vielä puuttuisikin että vetelisi töiden jälkeen sikeitä. Jos nyt toisaalta nokosia kahdeksan aikaan voi enää varsinaisesti päiväuniksi laskea. Saipahan kerrankin viikolla oikein ruhtinaalliset yöunet, vaikka pidempäänkin olisi varmaan tullut nukuttua. Yleensä olen jo heti aamusta suhteellisen pirteä ja pärjään aivan helposti ilman niitä päikkäreitä ja harvoin kovin aikaisin alkaa iltaisin nukuttamaankaan, joten sen kyllä sitten huomaa kun kertakaikkiaan kerrankin on väsynyt!
Ei muuten tarvitse varmaan mainita kuinka innoissani olen näistä valoisista aamuista! Pelkään koko ajan että pian yllättää joku pirun takatalvi, mutta täytyy toivoa parasta. Ensimmäistä kertaa kuukausiin on nähnyt aamulla meikata päivänvalossa, onpas harvinaista herkkua moinen perusjuttu!
In action nuo ”uudet” farkut jotka tuunasin sieltä kirppiskassista. 

Pakko nyt raivota! Alan nimittäin olemaan aivan neuvoton näiden mun kuvien/kameran/iPhoton/Picasan/Bloggerin/whatever kanssa, viimeisen varmaan vuoden nämä kuvat on olleet niin rakeisia, etten enää tiedä missä vika! iPhotossa kuva vielä näyttää suht.skarpilta, samoin tietty kameran näytöllä mutta heti kun suurennan kuvaa Picasassa tai jätän suurentamatta ja lisään tänne, niin laatu mössääntyy heti. 
Eikä vanhan Canonin kanssa pari vuotta takaperin ollut ikinä mitään laatuongelmia, en ymmärrä! Ihan kamalaa lisätä mitään kasvokuvia kun naama näyttää niin blurratulta ettei mitään rajaa. Hohhoijaa! Veikkaisin siis varmaan ihan tätä Bloggeria syylliseksi (tai vain väärää kuvamuotoa) mutten nyt voi olla tänne lisäämättäkään kuvia kun voisi mennä melkoisen ankeaksi meininki.
Ärsyttää maailman eniten jutut joihin en vain osaa itse etsiä ratkaisua, varsinkin tämmöisiä tekniikkaan liittyviä. Arghh!! Semmoista siis tänään. Onneksi huomenna perjantai niin voi hetkeksi unohtaa nämä nykymaailman huolet 😀
Meillä on ollut muutaman viikon töissä kunnon keskustelut Temptation islandista aina loppuviikosta ja nyt vähän harmittaa kun eilinen jakso jäi väliin. Täytyy viikonloppuna ottaa kiinni muut. Ihan ihme juttu, viime aikoina on nimittäin tullut töllötettyä ihan ennätyspaljon tv-ohjelmia! Ensitreffit alttarilla katsoin joka viikko, nyt tuota TIS:ää, Netflixiä.. Ennen en nimittäin ikinä katsonut mitään höpöhöpöohjelmia, superpoikkeuksena Ruotsin miljonääriäidit. Onko joku teistä jäänyt myös koukkuun noihin höpöhöpörealytyihin?!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Sunny tuesday

Ihanaa aloittaa tiistai sillä, että saa nukkua aamulla vähän pidempään! Kuten tuli viimeksi höpistyä niin nykyään aamuherätyksetkään eivät ole tuntuneet niin pahoilta kun on jo valoisampaa aamulla. Pitäisi toisaalta vaan muistaa silti mennä iltaisin aikaisemmin nukkumaan. Allergia tosin alkaa taas sitten olla sitäkin pahempi ongelma, aivan älytön juttu että jo maaliskuussa 😀

Muistin taas eilen pitkästä aikaa mikä on parhaimpia juttuja siinä että aika ajoin raivaa vaatekaapista roinaa sivuun ”kirppikselle”.. Kävin eilen tonkimassa vinttikasseista mun yksiä kirkkaanpunaisia farkkuja, jotka joskus olen vissiin päättänyt myydä pois kyllästymisen iskiessä. No niitä punaisia farkkuja en itkuvie löytänyt, mutta vaikka mitä muuta! Maailman paras juttu käydä vintissä shoppailemassa itselleen kevätvaatetta, eikä mene rahaakaan. Alkaa aivan eri tavalla arvostamaan niitäkin vanhoja ”romuja”. Täytyy vielä käydä penkomassa meidän toinen varasto jos vaikka onnistuisin ne punaisetkin sieltä vielä löytämään!

Yhdet vanhat JC:n farkut kaivoin esiin vintistä ja tuunasin niistä itselleni kevätfarkut. Olin itseasiassa miettinyt tilaavani H&M:ltä aivan melkein samanlaiset, mutta nyt päästiin todella halvalla tämän jutun suhteen. Revin lahkeet nilkkapituisiksi ja vielä polviin reiät, nythän ovat melkein kuin uudet 😉 (Tai no ”kuka ostaa valmiiksi reikäiset housut”… )

Sain muuten Alprolta testiin noita uusia vegejuguja; mantelia ja kookosta. En itse ole mantelijuttujen ylin ystävä, vaikkeivat missään nimessä pahojakaan ole ja manteli on maailmalla nousemassa yhä enemmän trendiruoaksi. Vielä vähemmän kuitenkin välitän mistään kookosjutuista, mutta kookosversio yllätti todenteolla noista! Todella pehmeä maku, eikä ollenkaan sillä tavoin kookosmainen kun odotin. Aion ostaa jatkossakin, suosittelen testaamaan 🙂

Testasin viikonloppuna uutta jädeä jota jahtasin kaikki mahdolliset kaupat läpi kunnes sitten yhdestä onnesti. Musta on kiva että välillä tulee valikoimiin vähän erikoisempia makuja (ja tämä tietty pätee myös sipseihin haha), koska kaikki perus mansikat, suklaat, lakritsit yms yms, ne nyt vain on niin nähtyjä. Tämä ehkä kiilasi ohi siitä aiemmasta 3 kaverin jäätelöstä, vadelma-valkosuklaasta.

Tuon mun Acnen huivin kanssa on muuten ollut käynnissä nyt ihme ”värimysteeri” kuten eilen jo instassa kerroin. Ostin ton talvella mudan sävyisenä, mutta kevätauringossa sävy on ihan rehellisesti maastonvihreä eikä mitään muuta! Olin eilen aamulla taas aivan ihmeissäni ja päätin, että pakkohan tästä on ottaa todistusaineistoa, mutta tietysti kuva sitten näytti taas sen ”todellisen” värin. Mitä täällä tapahtuu!! 😀 Siitä maastonvihreästä ei nimittäin auringossa ole epäilystäkään!

Kai tässä oli tarpeeksi höpötystä yhteen aamuun. Aurinkoista tiistaita!

Ainiin ja ps. Sain teille sinne NordicFeeliin taas alekoodia kun sitä on välillä aina kysytty! Tällä saa 5 euron alennuksen yli 40e ostoksista.
Koodi: 9PVGVJ2E9 on voimassa 30.4.2015 asti ja pääset hyödyntämään sitä tästä!

Sisältää kaupallisen linkin. 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on yksi kommentti.

Jumitus.

Viime aikoina on ollut ilmassa pientä blogimasennusta. Tiedättekö kun haluaisi kirjoittaa tänne, muttei oikeastaan tiedä mitä ja saati sitten millä ajalla. Mitä kauemmin rutinoituu pois postailusta, niin sitä korkeampi on aina kynnys palata siihen uudestaan. Nykyään olen opetellut nousemaankin vähän myöhemmin kun yleensä, joten siihen perinteiseen aamudatailuun ei ole viime aikoina jäänyt kunnolla aikaa. Lopettaminenkin on käynyt pariin otteeseen mielessä, mutta tässä kuuden (vai apua, seitsemänkö?! aika menee niin nopeasti!) vuoden aikana blogista on tullut niin osa minua, että elämä ilman tuntuisi varmaan kovin hassulta. Toisaalta olette varmasti tottuneet näihin pieniin ”irtiottoihin”, jolloin postauksia tulee harvemmin.
Juttuhan on se, että tästä kirjoittelusta ja blogin ajankäytöstä ottaa helposti niin paljon stressiä, että välillä pieni irtiotto tekee ihan terää, tarvitseehan palkkatyöstäkin päivittäistä taukoa kotona unohtamatta sitten vuosilomaa. Blogi on kuitenkin yleensä semmoinen joka on aina läsnä. Otetaan kuvia, räplätään instaa, julkaistaan kommentteja, vastaillaan niihin, mietitään mistä postailisi ja rustaillaan sitten niitä postauksia. Aikaa saa ihan huomaamattaankin menemään päivässä tuntikausia ja tulee helposti semmoinen olo ettei ehdi oikeastaan toteuttaa mitään omia juttuja tai rentoutumaan. Enkä väitä etteikö bloggaaminen olisi kivaa, mutta välillä tarvitsee myös ottaa pientä etäisyyttä, jotta voi taas innostua uudestaan. Jos pakottaa itsensä johonkin vain sen vuoksi että on pakko, niin asiasta vaan muodostuu semmoinen pakkopulla. Siksi olen nyt parin viikon aikana tullut tänne vain silloin kun on oikeasti ollut jotain sanottavaa.

Oikeastaan voisin sanoa, että samalla on tullut pieni ahdistus koko sosiaalista mediaa kohtaan. Nykyään vietän yhä vähemmän aikaa Facessa, jotenkin on alkanut ärsyttämään se että on jollain tapaa pakko olla linjoilla koko ajan, oli se sitten juuri Face tai vaikkapa Instagram. Olen myös huomannut ovelan jutun, nimittäin ettei Facebookin mobiili-messengeristä kertakaikkiaan ole mahdollista kirjautua ulos!! Eli käytännössä jos haluaa pitää puhelimessa Facen viestittelymahdollisuutta, niin et sitten pääse kertakaikkiaan siitä eroon kuin vain poistamalla koko sovelluksen. Ilmoituksethan voi toki kytkeä pois päältä (enintään siis vuorokaudeksi kerrallaan), mutta et saa kirjaututtua sieltä yksinkertaisesti ulos. Jotenkin ärsyttävää, että jos haluat pitää Facea puhelimella, niin olet sitten kertakaikkiaan käytännössä koko ajan sen ulottuvissa. Toisaalta, eihän Whatsapistakakaan ymmärtääkseni pääse kirjautumaan ulos, mutta siellä nyt et voi periaatteessa saada viestejä ihan keneltä vaan. Oletteko huomanneet samaa?

 Tuo on muuten nyt se Nellyn paita jonka tilasin joskus kuukausi takaperin! Löytyypi täältä.

Oon muuten aivan vakuuttunut siitä, että kevät on täällä! Heräsin eilen
töihin 6:20 aivan paniikissa että on tullut nukuttua koska ulkona oli jo
valoisaa. Miten voi olla että valoisuuden huomaa noin äkkiseltään, koska ainakin omasta mielestäni viime viikko oli vielä aivan hämärä. Voihan toki tuollakin olla jotain osaa asiaan, että aurinko on pilkottanut vihdoin ja viimein 😉
Mulla on joka päivä mielessä lähtölaskenta aina seuraavaan reissuun. Kertakaikkiaan jokaikinen päivä miettii, että kuinka pitkä aika on lomaan ja nyt jo alle 2 kuukautta! Pääsiäisestä voikin sitten startata kunnon lähtölaskenta kun alkaa olla enää reilu kuukausi aikaa Portugaliin. Jee!

Ainiin, House of cardsistahan tuli vasta ihan äskettäin Netflixiin se uusi kausi mutta sain jo eilen katsottua sen loppuun. Ehkä omasta mielestäni paras sarja aikoihin!! Ja eihän se voi loppua ilman seuraavaa kautta, joten saa nähdä kuinka kauan sitä taas joutuu odottamaan. Apua!

Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 13 kommenttia.

Viikon valopilkkuja

Onko muilla ollut liikkeellä pientä kevätväsymystä viime viikkoina? En tiedä kuvittelenko vain, mutta lähipiirissä tuntunut olevan tuota väsyä liikkeellä lähiaikoina ja vielä viime viikolla ehdinkin jo miettiä, ettei ole vielä (onneksi) itseeni ehtinyt iskeä. Nyt sitten tällä viikolla onkin ollut niin nuutunut olo, että! Toivotaan että menisi pian ohi. En nimittäin muista milloin olisi viimeksi ollut näin ”rankka viikko” takana noin niinkun kokonaisasteikolla. 
Nuo vesisateet nyt eivät yhtään auta asiaa kun säästä tulee mieleen lähinnä lokakuu maaliskuun sijaan. Kevättä kohti jokatapauksessa, jess! Ja mennäähän huomenna jo kuitenkin torstaissa 😉 En jaksaisi aina valittaa pimeästä ja talvesta ja sadasta muusta kurjasta jutusta, joten yrittänyt vain psyykata itseni vähän positiivisempiin ajatuksiin vaikka välillä ärsyttääkin.
Noin yleisesti ottaen talvet on aina mulle jotain ihan järkyttävää ja tänä vuonna täytyy vielä saada tsempattua kevääseen ilman sitä perinteistä talviloman reissua. Viime maaliskuu vierähti Floridassa ja Karibialla, sitä edellisenä vuotena siellä Havaijilla, sitä edellisenä vuotena Miamissa ja Bahamalla. Tänä vuonna vähän masentavaa kököttää harmaassa Helsingissä, mutta omapa on valinta. Tuleehan niitä rantakuvia selattua netistä ainakin jokatoinen päivä piristykseksi.
Noin yleisestikin on elämässä ollut viimeisen puolen vuoden aikana elämänmuutoksia, kuten asunnon osto ja uudelle alueelle muutto, uusi työtehtävä yms. Vaikka muutokset nyt ovatkin parempaan päin toki, mutta kyllähän tuommoiset seikat aina jollain tapaa vaikuttavat psyykkeeseen ja ehkä heijastuu astetta vaikeampana talvena. Unohtamatta tietysti lomattomuutta ja muuten vain ennätysharmaata talvea!

Plussaa tuo kuitenkin viikolle ensinnäkin..
..niinkin pieni juttu kun uusi kynsilakka! Sain Lumenelta testiin uusia sävyjä noista aivan parhaista Gel finish-lakoista ja tuo roosa kolahti kyllä muhun. Sävy on 57 (Tulee kevät).
..että on saanut raahattua itsensä jo pari kertaa salille, vaikka treenit maanantaina jäivätkin väliin. Yleensä olen pyrkinyt aina tsemppaamaan itseni maanantaitreeniin, koska se antaa ihmeen paljon energiaa viikkoon! Heti tuli tänään parempi fiilis kun sai tsempattua jalkatreeninkin pois päiväjärjestyksestä tältä viikolta.
..olen onnistunut rikkomaan taas yhden ruokavamman (se edellinenhän oli se jauheliha mitä olen joissain määrin alkanut syömään kunhan liha on itse valittua eikä mitään eineslihapullaa), nimittäin munakkaan! Sain lapsena niin järkyttävän yliannostuksen kananmunaa, että lopetin keitetyn ja paistetun kananmunan syömisen !!20!! vuodeksi. Pakko kyllä sanoa, että vielä on matkaa siihen keitettyyn kananmunaan.
Maailman typerin idea on ensinnäkin pakkosyöttää kakaroille ruokia, joista jää inhottavia traumoja jo pelkästään sen pakkopullan vuoksi ja toisekseen syöttää niitä samoja juttuja siihen asti että yksinkertaisesti ei enää pysty enää ollenkaan syömään jotain tiettyä ruoka-ainetta. Onhan sekin tietty vähän hölmöä lopettaa tietyn jutun syöminen vuosikymmeniksi, mutta tuommoiset ruokatraumat voivat juurtua ihan oikeasti ihmeen syvälle. Nyt kuitenkin syöty ensimmäinen munakas tosiaan sitten 90-luvun puolivälin. Ja pakko sanoa, että hyvää oli! Pelastus oli kuitenkin se että munakkaassa oli muutakin kun sitä munaa, muuten olisi kynnys ollut ehkä liian korkea 😀
..tajusin muuten vain, että ensi viikolla on enää pari kuukautta Portugalin reissuun. Siitä kun ei ole kauaa kun siihen oli vielä lähes puoli vuotta aikaa. Kuukauden päästä olen jo takuulla aivan kevätfiiliksissä. Miettikää, eletään jo maaliskuussa!
No mutta tämmöistä tänään. Onko jollakulla muulla ollut ylitsepääsemättömiä ongelmia tämän talven kanssa?

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.