Avainsana: oma elämä

Tukholman reissulta oli ostoslistalla pari kovin tarpeellista juttua, kaikkea turhaa kun on pyrkinyt vähentämään. Ennemmin satsaa niihin oikeasti tärkeisiin hankintoihin kymmenen hutiostoksen sijaan. Nyt joulukuussa on tullut tehtyä niin reippaasti ylitöitäkin, että pieni itsensä palkitseminen oli oikeastaan mielestäni ihan oikeutettuakin. Yksi uudenvuoden lupaus voisikin olla, etten enää tee 11h työpäiviä tammikuun jälkeen.

En ihan tosissaan juksaa kun sanon, että tällä hetkellä en omista oikeastaan yksiäkään kunnon nilkkureita, kaikki vanhat olen jotenkin onnistunut käyttämään niin puhki, että olen koko syksyn ja tämän alkaneen talven käynyt töissä lähinnä tennareissa ja UGGseissa. Lukuisat kerrat olen metsästänyt netistä niitä oikeita nilkkureita, usein tyhjin tuloksin kunnes bongasin ensin mytheresasta ja sitten Acnen omasta verkkokaupasta Acnen Cypressit mustana. Kävin kurkkimassa niitä netistä varmasti kymmeniä kertoja (sama juttu sen Balenciagan kanssa haha) mutten silti uskaltanut pistää kenkiä tilaukseen.

Kurkkasin juuri eteiseen varmistaakseni etten puhu aivan puppua ja ihan tosissaan, en ole ostanut uusia kenkiä aikalailla vuoteen! Ehkä tämäkin jo kertoo, että yksi uusi pari oli aivan oikeutettu. Vielä kun löytyi omassa koossa 35.

Cypressit löytyivät NK:n Acnelta ja hintakin oli hieman edullisempi kuin netistä tai Suomesta ostaessa. Nykyään omistan ihan tosissaan lähes kaiken mustana, joten näistä esimerkiksi se malli jossa korossa on vähän konjakkisia efektejä, olis ollut täysin passeli, muttei näissäkään tosissaan mitään valittamista ole! Täytyy käydä vielä suutarilla laitattamassa noihin semmoinen kumipohja, jotta kelpaa pakkasillakin tallustella. Olen kyllä niiiin tyytyväinen ostokseen!!! Nämä varmasti palvelevat vuodesta toiseen 🙂

Olen jotenkin täysin kyllästynyt vanhaan harmaaseen Acnen Canada-huiviini ja mietin jo ajat sitten että ostaisin sen toisena kappaleena, mustana. Sitten löysin sattumalta sen H&M:n kashmirhuivin, joka on aikalailla ollut lempparini koko syksyn ja samalla sitten mustan kaulaliinan tarve tuli täytettyä. Olen myynyt kuluvan vuoden aikana kaksi LV:n huivia, joten kyllä tänne huusholliin vielä yksi (huom. huomattavasti edullisempi) huivi mahtuu, joten päädyin ihailemaan Canadaa mudan sävyssä..

Meillä lähti Jutan kanssa molemmilla täysin sama huivi kassan kautta, aivan ihana sävy! Mun piti eilen lakata kynnet samanvärisellä lakalla ja pistää tuo huivi aamulla päälle, mutta katsottiin koko ilta sitten Sons of anarchyä (kyllä, nyt aloitettiin se vihdoin kun ei enää muita sarjoja keksitty!), joten lakkailut jäivät sikseen 😀

Kevytuntsikka oli ollut ostoslistalla jo varmaan vuoden, mutta jotenkin oli tullut hannattua takin kanssa vaikka kuinka kauan. Kaliforniassa meille meinasi jo tulla kränää kun olin sanonut T:lle vaikka kuinka kauan haluavani kevyt untuvatakin ja etsiväni sitä reissusta. Yhtäkkiä molemmat sitten olivat sovittamassa takkia, kunnes sitten tuli väittelyä siitä ettei voida ostaa tismalleen samanlaisia takkeja kun kuljetaan jo nyt usein tuolla tekstiilikaksosina, joten kumpikaan ei sitten sitä takkia silloin ostanut.

Noh, Peakia tuli kuikuiltua Stockalta ja Stadiumista myös muutamaan otteeseen, olin lähinnä lyönyt lukkoon hupullisen ja astetta sporttisemman version, käynyt sovittamassakin jo. Peakillä hairahdin aivan sattumalta toiseen kerrokseen ja löysin juuri sen oikean takin! Huputtoman, mutta naisellisen ja leikkaukselta aivan täydellisen!! Mikä parasta, takki sopii sekä työvaatetuksen kautta, että sitten hupparin kanssa sporttiseempaankin menoon. Untuvatäyte myös lämmittää ihan kivasti jopa pikkupakkasilla.

Kaikki ostokset tulivat kyllä niin tarpeeseen ja kerrankin voin sanoa, että kertakaikkiaan mitään turhaa ei tullut ostettua! Kun jotain hankintaa harkitsee ensin pitkää, tuntuu että sen ostaminen tuottaa iloa sitten moninkertaisesti 🙂

Nyt täytyy prepata itseni tähän alkavaan (tosin taas lyhyeen) työviikkoon kaiken makoilun jälkeen. Olen niin kateellinen kaikille teille, jotka lomailevat aina loppiaiseen saakka!

Jouluruoista on selvitty jo päiväkausia sitten ja nyt onkin aikalailla mennyt aika lepäillessä. Aatto oltiin sukulaisissa yhden yön ajan ja torstaina jo tultiinkin kotiin paistamaan pizzaa 😀 Itse en ole koskaan ollut erityisemmin jouluruokien tai ylinpäänsä joulun ystävä, eipä noita ruokia tosiaan söisikään kun kerran vuodessa kun taas pitkät arkipyhät tosin kelpaisivat useamminkin! Nyt taas väliin kaksi työpäivää ja pääsee taas viettämään kahta vapaata. UV:n suunnitelmat tosin ovat vielä aivan auki kuten näköjään monella muullakin tuttavalla, mutta kai sitä jotain tässä ehtii vielä keksiä. 

Mietiskelin eilen, että pitäisikö tehdä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen jotakin uuden vuoden lupauksia, muttei oikein tiedä mitä sitä lupaisi? Liikkua enemmän? (Tosin nyt jo tulee liikuttua ihan kivasti) Syötyä terveellisemmin? (Yksi herkkupäivä per viikko on mielestäni ihan ansaittua) Aiheellista voisi olla luvata lopettaa turha valitus ja olla positiivisempi, saa nähdä keksiikö sitä jotain lupauksia. Meinasitteko itse tehdä uv-lupauksia tai onko ollut tapana tehdä?

Saanko samalla esitellä maailman hämärimmät ja epäselvimmät kuvat 😀 Uusi kamera tuon Olympus PEN e-pl5:n tilalle alkaisi olla myös tervetullut, olen jotenkin aivan lopen kyllästynyt siihen nimittäin. Uusi objektiivi voisi myös pelastaa kamerakyllästymistä, mutta jotenkin tekisi mieli taas vaihtaa Canoniin. Useamman vuoden vanha Canon G12 on nimittäin ollut taas aika paljon käytössä ja ei voi muuta kuin olla tyytyväinen vaikka kameralla onkin ikää jo melkein 5 vuotta!

Oltiin Jutan kanssa viime viikonloppuna risteilyllä Tukholmassa, vähän
vaihtelua siihen tavalliseen viikonloppuun. En rehellisesti muista
milloin olisin ollut viimeksi virallisella risteilyllä ja
edelliskerrasta Tukholmassakin oli varmaan jo pari vuotta aikaa, niin se
aika rientää. Muutama tunti sopi oikein hyvin kaupoissa kiertelyyn,
enpä ollut sitäkään ehtinyt tehdä kuukausiin jos nyt unohdetaan ne
Losien kauppakiertelyt.

Pakko myöntää, että tuo Rebecca Minkoffin laukku oli kyllä nappiostos! On kulkenut kivasti ihan arkilaukkunakin töissä kun sisään mahtuu hyvin kaikki oleellinen; korttikotelo, avaimet, puhelin, kalenteri ja meikkejä. Jos pian alkaa kyllästyttää, niin täytyy tehdä se taikatemppu tuolle hihnalle ja lyhentää olkamittaiseksi 😉

Keskiviikkona on kampaaja! En muista milloin olisin viimeksi odottanut kampaajaa näin innolla. Tai milloin olisi ollut viimeksi näin pitkä väli kampaamokäynnistä, eli reilu 3kk. Joskus muutama vuosi taaksepäin saattoi mennä puolikin vuotta ilman kampaajaa, nyt hiuskriisejä sen kun pukkaa aina jostain kulman takaa. Sitä Rapunzelin uutta tukkaa on tullut mallailtua peilin edessä jo muutaman kerran.

 Ja pizzaa itsetehdyllä pohjalla, serranokinkulla, sipulilla ja chilillä.

En taas kerran kyllä ymmärrä mitä tuo Picasan vienti teki näille kuville, aina sama puuroisuus kun yrittää muuttaa kokoa blogiin sopivaksi. En tajua missä vika! Onko kenelläkään hajua?

On kyllä niin tavanomaiset pyhät takana. Huomaa ettei ole oikein mitään raportoitavaa. Kai se on näiden vapaiden tarkoituskin, että saa vähän aivoja nollattua. Pakko sanoa, ettei voi nyt ainakaan väittää ettei olisi kuitannut univelkoja 😀

Kivat sunnuntait teille sinne ruudun toiselle puolelle!

Sisältää mainoslinkin.

Tänä vuonna on jotenkin onnistunut välttymään siltä perinteiseltä jouluhössötykseltä, en tiedä itsekään mistä moinen johtuu. Ehkei ole tullut käytyä kaupoissa tai keskustassa ihmettelemässä, niin on sokaistunut kaikilta joulukoristuksilta. Yhtään lahjaakaan en ole ostanut, enkä osta. Enpä ole itse myöskään mitään toivonut. Yleensä jätetään keskinäisellä sopimuksella lahjat sikseen, kun harvemmin sitä ihan oikeasti mitään tarvitsee ja ehkä järekvämpi olla hamstraamatta nurkkiin mitään turhanpäiväistä vain sen vuoksi, että olisi ostanut  jotain.

Eipä tosiaan tulisi mieleen, että on alle viikko jouluun kun kipittää aamulla bussiin vesisateessa nahkatakissa ja Converseissa 😀 Eilen taisi ollajossain lööpit, että luvassa olisi valkoinen joulu (jee!!) joten katsotaan miten käy.

Sain Cloetalta jouluyllärinä Nutisal-uutuuden, nimittäin tuommoisen suolaamattoman Sporty Mixin. Olen ihan koukussa noihin Nutisaleihin muutenkin ja ne kuivatut mantelit menevät melkeinpä proteiinipitoisina sipsinkorvikkeina, hah!

Eilenpä kokkailtiin täytettyjä paprikoita, sisälle tuli riisiä, jalapenoa, mausteita, juustoja (mozzarella ja feta) ja jauhelihaa. Ja kyllä, nykyään olen totutellut syömään jauhelihaa, semmoista paistista tehtyä siis 😀 Ennenhän ei jauheliha mennyt alas missään muodossa, kuten ei oikeastaan mikään muukaan jauhettu. Enkä syö jauhettua edelleenkään esimerkiksi työpaikkaruokalassa tai muussa ”ei-luotettavassa” paikassa, jossa en voi tietää lihan laatua. Edistysaskel tämäkin kuitenkin.

Myös Lenor-arvonnan voittajat on nyt arvottu ja voitoista on ilmoitettu voittajille henkilökohtaisesti. Joku kyselikin, että keitä nuo Braun-voittajat nyt sitten olivat ja tosiaan en ole tehnyt nyt näistä voittajista erillisiä postauksia kahdesta syystä; on ollut äärimmäinen kiire ja toisekseen, liiallisesta sponsoroidusta sisällöstä tuli jotain nurinaa niin yritän nyt sitten sitä vähentää. (Ja ei, palkinnot eivät fyysisesti ole minulla, joten en yritä niitä itselleni pihistää :D)

Ja tosiaan, se NordicFeelin alennuskoodi BAP48Z8XR on voimassa vielä jouluaattoon saakka ja antaa 5€ alennuksen vähintään 40€ tilauksista!

Jebajee! Vielä kaksi päivää ja pääsee viettämään viikonloppua! Lähdetään Jutan kanssa risteilemään, joten tyttöjen viikonloppu siis tiedossa. Edellisestä varsinaisesta risteilystä onkin jo tosiaan varmaan vuosia aikaa 😀

 

Siinä taisi tulla lähipäivien tärkeimmät kuulumiset, eli eipä tosiaankaan kurjuutta kummempaa tänne.

 

Kivaa työpäivää kaikille!

Eilen iski joku aivan äärimmäinen blogijumitus. Meinasin tulla raapustamaan tänne enintään kolmen lauseen höpinät, mutta jätin sitten sikseen kun oli jotenkin kaoottinen aamu. Pari yötä oon nukkunut jotenkin tosi huonosti ja osittain sen vuoksi olin maanantaina koko päivän ihan super äkäisellä tuulella ja kai vielä eilenkin. Kai ne alkuviikot on semmoisia ja nyt jo onneksi parempi fiilis kun sai vihdoin viime yönä untakin.

Iski muutenkin kova kesäkaipuu ja innostuin selailemaan kesäisiä ja värikkäitä kuvia puhelimen kätköistä. Järkyttävä kriisi esimerkiksi siitä, ettei ole tällä hetkellä mitään seuraavaa reissua tiedossa kun yleensä on lähes aina edellisen reissun jälkeen. Tuli eilen kyhäiltyä jotain kollaaseja..

Viime kesän helteillä maksimekkoilua kun oltiin menossa Weeruskaan katsomaan Suomi-Venäjä kultapeliä (tai mikä nyt ikinä olikaan, koska itsehän en sitä katsonut vaan selailin puhelinta :D). Viinittelyjä Porvoonkadun baarista myöskin viime kesältä. Voi niitä Alppila-aikoja! 😀

Jotain aivan sekalaista vuodelta 2013 ja St. Kittsin rantakuvaa. Näin tässä viime viikolla juuri unta, että käppäilin aivan autiota rantaa reissussa. (Sitä matkakuumetta?!)

Mulle iski nyt ihan kamala harmitus, että myin kyllästyneenä tuon sinisen LV:n huivin. Ensinhän pakkasin ne vain syrjään vaatekaappiin odottamaan sitä etten enää olisi kyllästynyt, kunnes sitten luulin etten enää innostu koko huivista kun niitä nykyään on ainakin jokatoisella vastaantulijalla. Ylävasemman ihan tavallinen, mutta siisti kesäasu kuitenkin sai taas haikailemaan sen huivin perään.. Voivoi. En myy enää mitään!
 

Ikävä myös kesävaatetusta! Voisipa aina vaan heittää aamulla sandaalit jalkaan, kuinka helppoa olisikaan! 😉

Kuvat napsittu instagram-tililtäni. Sieltähän minut löytää nimimerkillä iines .

Sisältää mainoslinkin.

Nyt on kertakaikkiaan niin koomainen olo taas maanantain kunniaksi, mutta kai se siitä tästä kahvin avulla helpottaa. Enää reilu viikko jouluun, aivan ihme juttu! Ei nimittäin tunnu ollenkaan siltä. Tuntuu, että melkein kaikki talvet jotka olen asunut Helsingissä, ovat olleet todella pitkään näitä ”mustia talvia”, taisi 2012 sentään olla suhteellisen valkoinen joulu. Se nyt onkin aikalailla se ainoa juttu mitä Jyväskylässä ikävöi, että yleensä aika varmasti sai viettää valkoista joulua, vaikka toki sielläkin poikkeuksia oli. Yksi positiivinen juttu nyt on kuitenkin se, että tällä hetkellä tarkenee nahkatakilla ulkona, vaikka on jo melkein vuodenvaihde 😀

No mutta hei! Sain perjantaina vihdoin ostettua sen joulukalenterin, josta jo aikaisemmin pauhasin. Tuo Veikkauksen arpakalenteri on nimittäin ihan jokavuotinen traditio, vaikkei mitään kummempia voittoja ole todellakaan tullut. Välillä saa omansa takaisin tai pari euroa extraa, välillä taas ei mitään ja suututtaa kun on ollut yhdestä merkistä kiinni joku suuri voitto. Omasta mielestäni noin yleisesti arvat, pelikoneiden pelaaminen ja Kenot ovat maailman typerin juttu, tai noin yleisesti rahan tuhlaaminen peleihin, joissa se voittomahdollisuus on aivan häviävän pieni. 

Juuri viime viikolla juteltiin työkavereiden kanssa siitä, kuinka paljon Suomestakin löytyy peliongelmaisia, jotka tuhlaavat pahimmassa kaikki rahansa pelikoneisiin ja arpoihin!! Nettipokerissa nyt tarvitsee edes aivojaan, mutta nämä pelit perustuvat aikalailla ainoastaan tuuriin. (Ei sillä että nettipokeririippuvaiset olisivat yhtään sen ”oikeutetumpia” ongelmansa kanssa, kyseessähän on usein kuitenkin huomattavasti suuremmat rahasummat..) 

Ymmärrän sen jos lottoaa kerran viikossa tai ostaa arvan silloin tällöin, mutta päivittäisellä tasolla se on jo todella huolestuttavaa. Kuinka paljon ihminen saakaan menemään elämänsä aikana siihen Kenoon, jos pelaa yhden pelin päivässä tai edes useamman viikossa? No mutta! Itselläni se aikalailla pysyy tässä yhdessä per vuosi, enkä tuomitse mitä kukin tekee rahoillaan, koska ei minua henkilökohtaisesi kosketa mutta pistipä vain mietityttämään moinen. Itse hakee elämälleen jännitystä jostain aivan muista asoista sitten.

Jotenkin kokemuksesta tuntuu että nämä arvat on muutenkin jotenkin rakennettu niin, että sanotaan että arvan puoleenväliin saakka tulee jättipotti noita päävoittojen pelimerkkejä, joka sitten saa toivon heräämään ja loppujen lopuksi voitto jää yhdestä kiinni. Mulle ainakin käy aina niin! 😀

Oltiin Jutan kanssa viime viikolla Avonin blogitapahtumassa ja pakko sanoa, että olen ihan hurahtanut Avoniin! Pari viikkoa sitten tein työkaverin kautta megatilauksen ja nyt on rasvoja vaikka muille jakaa. Myös noista geelilakoista olen kuullut tältä työtoverilta kehuja ja pitää seuraavalla kerralla tilata niitäkin kivoissa väreissä 😉

Ja pääsin muuten ekaa kertaa elämässäni jonkun muun meikattavaksi! Avonin meikkaaja antoi vinkkejä meikkaukseen omien toiveideni mukaan ja käytiin läpi mm. sitä kulmakarvojen muotoilua, josta kriiseilin juuri joku aika sitten (nyt yritän sitten itse opetella perässä :D), samoin tehtiin todella tumma smokey-eye yläluomella ja tykkäsin ihan valtavasti!! Olisipa aina oma meikkaaja, kyllä kelpaisi ihan joka aamu. Juttakin sanoi mun laitetuista kulmista, että ”paljon parempi!!” 😀 Hahah! Tuo kuva nyt ei kuitenkaan ole mikään ihan paras kuitenkaan havainnollistamaan tuota tulosta.

Huulipunia oli myös vaikka missä kivoissa sävyissä..

 

Semmoista löpinää tällä kertaa! Kai tässä täytyy alkaa urheasti kamppailemaan alkavaa viikkoa vastaan 😉

Mukavat maanantait sinne! Juodaanpa reippaasti kahvia, niin pärjää läpi päivän , hah!