Suuren unelman tavoittelua säästämällä ja vaurautta tuova kristallini

Olen monesti kirjoittanut täällä unelmistani ja siitä kuinka niitä tulisi aina pyrkiä tavoittelemaan. Toki jotkut asiat voivat olla lottovoiton tavoin melko utopistisia tai muuten vaan vaatia toteutuakseen melkoista rohkeutta, mutta loppupeleissä melko harva asia on oikeasti mahdotonta toteuttaa ja saavuttaa, jos vain tekee tarpeeksi töitä niiden eteen. Tai edes jotain pieniä juttuja, jotta saattavat askeleen lähemmäs omaa unelmaa.

Eräs oma unelmani on viime kuukausina alkanut taas vaihteeksi nousta pinnalle. Nimittäin ulkomaille muutto tai edes muutaman kuukauden maailmanympärysmatka. Olen yleisesti melko suunnitelmallinen ihminen, mutta olen alkanut jopa asennoitua tilanteeseen, jossa lähtisi muutamaksi kuukaudeksi jonnekin ja antaisi fiiliksen kuljettaa eteenpäin eri paikkoihin. Asia, joka itseäni ahdistaa on juuri paikalleen juurtuminen. Semmoinen paikallaan junnaava arki, jolloin eteenpäin ajava elementti on joku tulevaisuudessa häämöttävä lomamatka. Arki on useimmilla tietysti semmoista tasapaksua, varsinkin perhearki tuo elämään tietynlaiset pakolliset rutiinit. Eihän elämän tietenkään tarvitsisi olla semmoista ja tietysti ratkaiseva juttu on aina ne valinnat, joita itse tekee ja yleisesti kuinka itse suhtautuu omaan elämäänsä.

Aloin kirjoittamaan tätä postausta eilen aamulla. Sen jälkeen suuntasin Joutsenmerkin sijoitusaamuun kuulemaan uusista vastuullisista sijoitusrahastoista ja mielenkiintoisia juttuja sijoittamisesta noin yleisesti. Vaikka olenkin itse säästänyt ja sijoittanut säännöllisesti vuosia, sekä myös työskennellyt näiden juttujen parissa, on pieni muistuttelu aina itselleenkin tärkeää. Miksi säästää, varsinkin juuri pitkässä juoksussa? Vaikka suositus onkin säästää sekä sitä varsinaista puskuria yllättäviä juttuja varten ja sitten taas pidemmällä aikavälillä, on itselläni ymmärrettävästi pääfokus juurikin tuossa pidemmän aikavälin säästämisessä rahastoihin. Alunperin piti raapustaa ihan vain niistä unelmista, mutta eilisen jälkeen nousivat pinnalle enemmän ajatukset juurikin niihin unelmiin säästämisen kannalta.

Olen aikaisemmin herätellyt teitä miettimään omia kulutustottumuksianne, miettimään mihin se raha oikeasti kuluu. Aina täytyy kuitenkin löytyä pieni budjetti myös niille elämän iloille ja hemmottelulle. Vaikka itse paasaankin säännöllisin väliajoin säästämisestä, en juurikaan säästä tilille. Sanoisinko, että käyttötileillä on yleensä vaihdellen aivan maksimissaan 500-2000e ”ylimääräistä” rahaa, loput ovat sijoitettuna eri kohteisiin ja niistä en kyllä hevillä rahaa nosta. Ainoan kerran kun olen joutunut nostamaan sijoituksiani oli äitiyslomalla kun nostin 500e reissurahaa Ranskaan.

Kaikkea en suinkaan sysää rahastoihin vaan totuus on, että pääasiassa nuo likvidit säästöt kuluvat matkustamiseen. Se on suuri intohimoni ja juuri se juttu, johon oikeasti haluan laittaa rahaa. Havaijin ja Kalifronian reissua varten haalin kasaan useita tonneja tilille, yksinkertaisesti kovalla työllä, miettimällä valintojani ja juuri niitä menoja. Eilen juuri mietinkin, että jösses mitä summia sitä saisikaan säästettyä, jossei reissaisi! Mutta se ei taas ole sitä elämää, jota haluaisin elää. Jonkun toisen mielestä voi olla turha ajatus laittaa rahaa matkailuun, joka ei ole samalla tavoin konkreettinen asia, kuten nyt vaikka auto, kesämökki tai mikä tahansa muu ostettava hankinta. Jos nopeasti lasken, kuluu minulla vuodessa matkusteluun kokonaisuudessaan karkean arvion mukaan varmasti lähes 10 000 euroa. Jösses! Enpä ole aikaisemmin edes ajatellut summaa vaan elänyt sen mukaan, että niistä asioista, joita haluan tehdä, en pihistele. Toisaalta, kuinka paljon matkustaminen sitten antaakaan. Sitä ei nimittäin rahalla mitata. Ja vaikka onkin suuret summat kyseessä, ei kyllä harmita ainutkaan euro, joka on matkailuun kulunut.

Ja nyt myös paljastan: En itse säästä aktiivisesti eläkerahastoon. Ajatus eläkesäästämisestä suoraan sanoen ahdistaa. Siksi olenkin kiertänyt ajatuksen ja valinnut sijoituskohteeni niin (suuri osakepaino), että ne soveltuvat hyvin myös todella pitkän aikavälin sijoittamiseen. Näin olen pääni sisällä saanut kierrettyä tuon ajatuksen eläkesäästämisestä. Oma suunnitelmani eläkesäästämisen suhteen on ostaa seuraavan 10 vuoden sisällä 1-2 sijoitusasuntoa, jotka toivon mukaan olisivat eläkeiässä velattomia. Näin voin myydä asunnon ja elellä noilla varoilla tai vaihtoehtoisesti jatkaa vuokraustoimintaa ja saada sitäkautta lisätuloa eläkkeellä. Omaan mieleeni tämä on ehdottomasti houkuttelevampi vaihtoehto kun virallinen eläkerahasto.

Jos palaan takaisin alkuperäiseen aiheeseen, on oma tavoitteeni säästämisen suhteen juurikin tavoitella niitä unelmia. Pyrkiä tilanteeseen, jossa voisin vain tehdä päätöksen lähteä maailmanympärysmatkalle, koska olen säästänyt siihen rahaa. Pidempi reissu on juttu, joka on viime aikoina yhä enemmän pyörinyt mielessäni. Tiedättekö, lähteä esimerkiksi pariksi kuukaudeksi jonnekin, välttämättä suunnittelematta niin tarkkaan mikä seuraava kohde on? Tämä ei välttämättä ole ajankohtainen juttu tänä tai ehkä ensi vuonnakaan, mutta siksi onkin hyvä varautua jo nyt. Toisaalta jarruttavia tekijöitä on.. Vuosien päästä lapsemme oppivelvollisuus, lisäksi meillä on kaksi koiraa. Omistusasunto ei sinänsä ole mielestäni mikään este. Helpompihan se on vaihtoehtona, kuin vuokra-asunto, jonka suhteen on kaksi vaihtoehtoa: Maksat täyttä vuokraa tai muutat pois ja raahaat omaisuutesi varastoon. Omistusasuntoon voi ottaa helposti alivuokralaisen tai sitten vain maksaa asuntolainasta pelkkiä korkoja. Suurin unelmani olisi järjestää asiat ja elämäni semmoiseen tilanteeseen, että voisin työskennellä toiselta puolelta maapalloa tai mistä tahansa. Elää elämää lämpimässä, edes kerran. Rakas perheeni tietysti mukana. Tai vaihtoehtoisesti järjestää tilanne taloudellisesti säästämällä siihen, että voisi viettää jopa puoli vuotta kertakaikkiaan tehden ei mitään. Tai ei ainakaan mitään, mitä ei oikeasti halua, vaan olla vaan ja toteuttaa itseään mielekkäällä tavalla, nauttia elämästä täysillä ja keskittyä itseensä, sekä rakkaimpiinsa. Tärkein juttu on mielestäni se, että ylinpäänsä on haaveita, niitä mitä kohden tavoitella. Asioita, jotka toimivat arjen motivaattoreina.

Sain nimittäin eilen itse hurjaa lisäinspistä säästämiseen ja kevään missio olisi testailla myös uudenlaisia sijoituskohteita, sekä myös nostaa kuukausittain säästettävää summaa 🙂 Eilisen sijoitusaamun jälkeen aloin myös enemmän miettiä sijoittamisen vastuullisuutta. Sitä, että haluan sijoituksillani tehdä tietynlaisen valinnan ja vaikuttaa. Pyrkiä jatkossa siis valitsemaan sijoituskohteeni vastuullisemmin, koska asiat, joita en halua tukea, ovat esimerkiksi aseteollisuus, tupakkateollisuus tai muut arveluttavat tahot. Kävinkin heti katsomassa omia rahastojani ja oman pankkini sivuilla oli merkintä, että vastuullisuus ja ESG-periaatteet ovat otettu huomioon kaikissa rahastoissa. Hieno homma!

Ja hei, vaikka nämä kuvat kivistä ja kristalleistani eivät sinänsä liity aiheeseen mitenkään, liittyy tämä sitriini kyllä! Sitriinin sanotaan nimittäin olevan erityisesti varallisuuden ja uramenestyksen kannalta onnea tuova kivi. Jos toivot menestystä bisnekseesi, urallesi, motivaatiota työelämään tai muuten vaan taloudellista onnea, on sitriini ehdottomasti oikea kivi työpöydälle 😉 Sen nimittäin sanotan lisäävän luovuutta, tuottavuutta ja auttavan saavuttamaan unelmia, sekä muuttavan negatiivisia ajatuksia positiivisiksi. Sitriini ei ainoastaan auta tuomaan taloudellista onnea ja vaurautta, vaan myös säilyttämään sitä. Myös taiteilijoille ja luovaa työtä tekeville suositellaan sitriiniä luovuutta lisäämään, ei siis ainoastaan puhtaassa bisesmielessä, vaikka kivea kutsutaankin nimellä the merchant’s stone. Oli niin tai näin, ainakin on kaunista katseltavaa läppärillä näpyttelyn ohessa, hehe.

Mietinkin varovaisesti tiedustella, että kiinnostaisiko teitä postaus kristalleistani? Mihin tarkoitukseen mikäkin on ja mihin niiden sanotaan auttavan? 🙂

Ja sitten itse aiheesta: Motivoivatko unelmat teitä säästämään?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 18 kommenttia.

Kuinka saada kaunis ja hehkuva iho?

Olen aikaisemmin kirjoittanutkin siitä, kuinka vuosi-pari sitten koin jonkun todellisen herätyksen ihonhoidon kanssa ja sittemmin otin itseäni niskasta kiinni sen suhteen. Myönnän, että olen nuorena ollut ihonhoidon suhteen idioottimaisen ajattelematon. Puhdistus on ollut toissijainen juttu, toki aina pesen meikit pois, mutta vuosia pesin kasvoni ainoastaan vedellä ja kuorinta oli todella harvinaista herkkua. Otin paljon aurinkoa ja ajattelin muutenkin, että miksi nyt käyttämään ihonhoitoon sen kummemmin aikaa, jossei kerta ole mitään sen suurempia iho-ongelmia? Periaatteessa vähän sama kun siivoaisi kotia lakasten kaikki moskat piiloon maton alle. Iho on ihmisen suurin elin ja täytyyhän siitäkin pitää perusteellisesti huolta!

No, nyt 30-vuotiaana ajattelee hieman eri tavalla ja tottakai myös enemmän sitä, että haluaa pitää ihon mahdollisimman terveenä ja nuorekkaana myös tulevia vuosia ajatellen. Eihän se ole itsestäänselvyys ja elämäntavat todellakin näkyvät helposti ihossa. Huono ruokavalio, kuorinnan puute, tupakointi, liiallinen auringonotto. Kaikki ovat iholle haitallisia ja pahimmassa tapauksessa aiheuttavat pysyviä vauroita. Jossain määrinhän iho tietysti korjaa itse itseään, mutta kaikki ei aina kuitenkaan ole pelastettavissa. Viimeksi kasvohoidossa kuulin, ettei omassa ihossani onneksi ole auringon aiheuttamia vaurioita ja niitäkin voi onneksi hoitaa, esimerkiksi juuri ravitsemalla ihoa tehoaineilla. Toki otan itsekin edelleen aurinkoa jossain määrin, mutta huomattavasti vähemmän kun aikaisemmin ja suojaan ihoni aina, myös Suomessa, tarpeeksi voimakkailla suojakertoimilla. Viime vuonna siirryin aurinkovoiteidenkin suhteen luonnollisempiin tuotteisiin ja iso peukku myös niille.

Voin kuitenkin todeta, että sen jälkeen kun aloitin perusteellisen ihon huolenpidon ja selkeät rutiinit, on ihoni voinut niiiin paljon paremmin. Olen jopa itse ollut todella ihmeissäni asian suhteen. Suurin harppaus on ehdottomasti ollut luonnonkosmetiikka, jonka myötä ihoni on noussut aivan eri levelille, unohtamatta myös perusteellista puhdistusta. Kun mennään 5v takaperin, pesin kasvoni vedellä meikistä ja perään länttäsin jotain random-voidetta, esimerkiksi Nivea Softia. En siis todella juurikaan panostanut ihonhoitoon.

Entäs sitten nyt? Puhdistan ihoni päivittäin perusteellisesti, iltaisin. En koe, että ihoni rasvoittuisi tai pukkaisi epäpuhtauksia yön aikana ja tuolloin riittää usein vesipesu + pyyhittävä toner. Silloin kun minulla ei ole ripsenpidennyksiä, teen kaksoispuhdistuksen: Ensin puhdistan ihon öljypohjaisella puhdistusaineella, joka imee itseensä ihon pinnasta meikkin ja tämän jälkeen puhdistan ihon vaahtoavalla poispestävällä pesuaineella, jota hieron ihoon yleensä minuutin ajan. Kun testaan kaksoispuhdistuksen jälkeen, eipä kyllä kasvovedellä kostutettuun vanulappuun jää mitään ylimääräistä, joten tehokasta on! Itselläni on ollut kaksoispuhdistuksessa käytössä esimerkiksi juuri loppuneet Whamisan Cleansing Oil ja Foaming Gel. Ripsenpidennysen kanssa olen taas varovaisempi ja vältän öljymäisiä tuotteita silmiin. Tällöin puhdistan ihon vaahtoavalla pesuaineella ja lopuksi misellivedellä. Vaikkei ihossani ole paljoakaan epäpuhtauksia, kerrostuu meikkiä kuitenkin ihohuokosiin, unohtamatta sitten ilmansaasteita ja muita ulkona hilluvia hiukkasia. Ne on ehdottomasti suotavaa puhdistaa iholta.

Puhdistuksen jälkeen suihkin iholle pariin otteeseen beauty mistiä, jonka annan hetkisen imeytyä. Kauneussuihkeet sisältävät aineita, jotka auttavat seuraavaksi levitettävää seerumia imeytymään paremmin ja muutenkin virkistävät kivasti vaikkapa aamuisin. Suihkeen jälkeen levitän seerumin tai teen 7 Skin Methodin, eli taputtelen iholle tuota Whamisan Toner Deep Rich-kasvovettä, joka on aivan paras. Aina en tee seitsemää kerrosta taputtelua vaan esimerkiksi kolme, kosteuttaa ihoa ja palauttaa kosteustasapainoa jo niin kivasti, ettei seerumia välttämättä edes tarvitse. Vaihtelen kosteuttavien ja kevyempien, sekä sitten tujumpien öljyseerumeiden välillä. Iltaisin suosin tujumpia, koska yön aikana iho korjautuu ja imee itseensä paremmin ravintoaineet. Joskus kuitenkin hellittelen myös aamuisin öljyseerumeilla, tällöin annan niiden imeytyä pitkään ennen kosteusvoiteen levittämistä.

Ihonhoidon suosikkibrändini on tällä hetkellä aivan ehdottomasti Whamisa. Voisin todeta, että Whamisan tuotteet ovat jopa parhaimpia ikinä käyttämiäni juttuja ihonhoidon saralla, enkä voi olla hehkuttamatta niitä liikaa! Ehdottomat suosikkini ovat Double Rich Lotion, geeli-kasvonaamiot, Toner Deep Rich-kasvovesi ja Damask Rose Petal Mist-kasvosuihke. Pidän itse melko tuhdeista voiteista, mutta kuitenkin semmoisista, jotka imeytyvät ihoon tehokkaasti jäämättä kelmuksi ihon pinnalle. Double Rich Lotion on täydellisyyttä! Luomulaatuisia kasviöljyjä sisältävä kasvovoide ravitsee ja kosteuttaa tehokkaasti, tämä suorastaan hujahtaa ihoon.

Jos pitäisi valita paras kasvovoide ikinä, olisi se tämän ja NUORI Skincaren voiteen välillä tämä, ihan jo hinta-laatusuhteen vuoksi. 120ml pumppupullo on todella riittoisa ja mielestäni 38€ hinta näin laadukkaalle voiteelle isossa koossa ei ole todellakaan ylihintainen. Nuo kasvonaamiot ovat myös ehdottomasti parhaimpia testaamiani, geelinaamiot suorastaan liimautuvat ihoon ja olenkin usein pitänyt niitä kasvoilla jopa 45minuuttia. Iho usein imee geeliläpyskän vaikutusajalla aivan kuivaksi ja iho on jopa pari päivää naamion jälkeen kuin kasvohoidon jäljiltä. Ehdoton kotispa-must have! Levänaamiota olenkin hehkuttanut täällä jo ainakin sata kertaa, mutta se on myös aivan hurjan hyvä. Pyrin itse käyttämään naamioita ainakin kahdesti viikossa. Ja hei, Whamisaa muuten löytyy nykyään myös eleveniltä! 🙂

Kuorinta on puhdistuksen ohella nykyään ihan perusjuttu! Pyrin kuorimaan ihoni noin kahdesti viikossa hedelmähappokuorinnoilla. Nyt on ollut käytössä myös mikrokuorinta Juice Beautyltä, sekä maailman parhaimmaksi kuorinnaksi koettu Juice Beautyn hedelmähappokuorinta (tänään muuten -20% koodilla YSTÄVÄ2018!). Postaus näistä löytyy muuten täältä. Iho on kuorinnan jälkeen seuraavana päivänä todella heleä ja hehkuva. Uutena juttuna olen aloittanut myös kasvojen ihon harjauksen pesun yhteydessä. Kasvojen ihon kevyt harjaus auttaa puhdistamaan meikin ja epäpuhtauksia syvältä ihohuokosista, josta se ei pelkän pesuaineen avulla puhdistuisi. Harjaaminen myös vilkastuttaa ihon mikroverenkiertoa, poistaa kuollutta ihosolukkoa ja tuo kasvoille tervettä hehkua. Itselläni on ollut käytössä tuo hellävarainen 100% Puren kasvoharja, myös esimerkiksi EcoToolsilta löytyy edullinen kasvoharja.

Lisäksi syön myös purkista vitamiineja ja lisäravinteita, jotka auttavat myös ihoon. C-vitamiini, biotiini, keratiini, sinkki ja kollageeni. Hiusvitamiinit ovat itselläni ihan jokapäiväisessä käytössä ja olen syönyt niitä viime kesästä saakka ihan jatkuvasti. Itselläni on ollut käytössä hyväksi todettu kotimainen Evonia, josta olen vaihdellut valmisteita aina välillä. Tukka on kasvanut todella vahvana ja kiiltävänä, samoin kynnet! Myös ihoon ovat varmasti vaikuttaneet. Loppukesästä vedin myös kuurin Vivania Beauty Collagenia, jota odottaa kaapissa ja pitäisikin taas vetää taas uusi kuuri sitä. Nyt on lähtenyt mielenkiinnolla testiin myös tuo kuvien Biotiini Collagen Skin Beauty-valmiste, joka sisältää biotiinia, hyraulonihappoa, kollageenia, sinkkiä ja C-vitamiinia, eli samassa valmisteessa kaikki iholle suotuisat ravintoaineet. Lisäksi juon paljon vettä ja sisäinen kosteutus onkin myös todella tärkeä muistaa!

Ja kyllähän ihonhoitoon menee aikaa.. Terve ja hyvinvoiva iho on kuitenkin tärkeä juttu ja kaiken perusta jo siistille ja kauniille meikillekin. Sen voin sanoa, että näiden rutiinien myötä ihoni on ollut huomattavasti kimmoisampi, hehkuvampi ja nuorekkaampi. Toki suurin ongelmani on edelleen kuivuuden aiheuttamat pienet juonteet talvisin, mutta nekin ovat vähentyneet aktiivisen hoidon myötä.

Siinäpä siis oma ihonhoitorutiini ja joitain käyttämiäni tuotteita! Ei se ihonhoito ole ihan niin yksiselitteinen juttu 😉

 

Ps. Hyvää ystävänpäivää <3

 

Tuottet saatu. Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Happy to be me

Havahduin pari päivää takaperin siihen, kun satunnaisen Instagramin selaamisen jälkeen päädyin parille tilille ihailemaan täydellistä visuaalista ilmettä. Samantien alkoi tuntua oma feedini, jossa viime viikkoina on ollut pääasiassa iPhonella napsittuja pikaotoksia, tuntumaan suorastaan kamalalta. Liian arkiselta, liian rosoiselta, eikä kuvissa tuntunut olevan mitään yhdenlinjaisuutta. Välillä pyrin itsekin miettimään tarkemmin feedin kokonaisuutta ja tietynlaista harmoniaa, mutta myönnän tämän jääneen viimeaikoina vähemmälle.

Olen panostanut enemmän postailemaan fiilspohjalta. Juttuja, jotka ovat tuntuneet kivoilta ja ajankohtaisilta. Lounaita, matkakuvia ja muuta sälää, joka muutoin ehkä pääsee vain storiesiin. Hetken tuumailtuani totesin, että tilini on kuitenkin niin minulta. Miksi tilini tai kuvieni edes pitäisi olla jotain muuta kun sitä, mitä minä oikeasti olen? Eipä toisilta kopioitu ole toiminut kenelläkään ennenkään. Miksi pitäisi pyrkiä täydellisyyteen asioissa, joilla ei juurikaan ole oikeasti mitään väliä? Ketä kiinnostaa käytänkö jokaisessa kuvassa samaa filteriä tai sattuuko kuva nyt sitten olemaan viikon viides puhelinshotti? Eikö se riitä, että ajattelen itse sisällön olevan kivaa ja aitoa?

Sen sijaan, että vertailet itseäsi muihin, keskity miettimään omia kykyjäsi ja asioita, joissa olet huippuhyvä. Jokaisella on omat hyvät puolensa, eikä kukaan osaa kaikkea tai ole aina täydessä iskussa. Vaikka jokaisella on varmasti ollut niitä päiviä kun mielellään olisi kuka tahansa muu kuin minä ja tyynyjen alle kaivautuminen nousemisen sijaan on vähintäänkin viikon houkuttelevin ajatus, en kuitenkaan haluaisi olla kukaan muu kun minä itse. Asiat ovat vuosien varrella kasvattaneet, pehmentäneet ja toisaalta myös opettaneet. Tehneet minusta juuri sen ihmisen kuka olen tänään.

Myönnän itsekin joskus vertailleeni itseäni muihin. Ihaillut ystävän ihanaa tukkaa, älykkyyttä tai muuta ominaisuutta. Some tietysti erityisesti vääristää ihmisten täydellisyyttä, kuka nyt tahtoisi omia huonoja puolia ja virheitäkään korostaa kaikkien nähden? Jos siis vain on mahdollisuus tuoda ilmi juuri niitä hyviä juttuja? En edes muista montako kertaa nuorempana harmittelin pituuttani tai kuinka paljon olen kriiseillyt hentojen hiusteni kanssa vuosien varrella. En ole täydellinen, eikä toki ole kukaan muukaan. Välillä toivoisin olevani kärsivällisempi, järjestelmällisempi, lihaksikkaampi ja lukuisia muita asioita, mutta siltikään en tahtoisi olla kukaan muu kuin minä itse.

Tähän väliin mainittakoon, että kävin viime viikolla huollattamassa ripset. Tällä kertaa mennään taas astetta kevyemmillä ripsillä, mutta pituutta jätettiin kuitenkin 12-13mm. Itselläni on kaarevuutta D, johon olen tykästynyt hurjasti. Maailman paras ripsiteknikko on edelleen Beauty Anniina Helsingin Ullanlinnassa 🙂

Mielestäni tärkein suhde, joka ihmisellä voi olla on suhde itseensä. Vaikka olisi kuinka paljon ihmisiä ja ystäviä ympärillään, täytyy kuitenkin olla ystävä itsensä kanssa. Näin ystävänpäivän lähestyessä pitäisi muistaa ylläpitää ystävyyttä myös omaan itseensä. Itsekkyys, itserakkaus ja itsestään huolen pitäminen ovat kuitenkin kaikki hyvin eri asioita, silti niitä kaikkia tarvitaan sopivissa määrin. Sen sijaan, että keskittyisimme omiin puutteisiimme ja epäkohtiimme,  voisimme siirtää huomion asioihin, jossa olemme hyviä. Kehittämään itsestämme vieläkin vahvempia ja parempia ihmisiä. Mikä tärkeintä, ystävystymään enemmän oman itsemme kanssa.

Ps. Millaisesta somesisällöstä te pidätte? Ennemmin tarkka visuaalinen ilme vai aito, rosoisempi sisältö?

Loistavaa viikkoa!

 

Ripset sponsoroitu.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.

Roosan hattarapipon helppo ohje

Lupasin jo ajat sitten julkaista täällä neulomani hattarapipon ohjeen. Jotenkin koko homma lomalla jäi. Lapsen kanssa lomailu kun ei anna ihan kamalasti sitä luppoaikaa loppupeleissä ja kukapa sitä niinä hetkinä haluaisi sisätiloissa koneella kököttää. Nyt olisi kuitenkin luvassa helppo ohje tähän ihanaan alpakkapipoon, joka on ollut todella pehmoinen ja lämmin käytössä. Samaisesta langasta on tosiaan juuri tulossa lila villapaita. Voipi olla, että villapaita valmistuu jo tässä viikon sisällä, wuhuu!

Pipo on kooltaan melko oversized ja itselleni olisi ehkä sopinut pienempikin koko. Pituudeltaan pipo on noin 32cm.

Ohje: Luo pyöröpuikoille 60 silmukkaa ja neulo suljettuna neuleena 2 oikein 2 nurin niin pitkään kunnes pipo on resorin kanssa niin pitkä, että kääntyy reippaasti. Oman maun mukaan tietysti! Aloita kavennus suunnilleen siinä vaiheessa kun pipo on melkein tarpeeksi pitkä.

Kavensin pipon seuraavanlaisesti: Ekalla kavennuskierroksella neuloin 2 yhteen ne silmukat, jotka olivat neulottu 2 oikein. Seuraavalla kierroksella neuloin kaikki normaalisti, sitten oikein neulottuna 2 yhteen ne, jotka oli neulottu nurjana. (Eli ekalla kierroksella 2 oikein yhteen, sitten 2 nurjaa normaalisti. Toinen kierros 2 nurjaa yhteen oikein neulottuna, sekä se yksi oikein neulottu, joka muodostui aikaisemmalla kierroksella kahdesta yhteenneulotusta, neulotaan normaalisti.) Sitten vaan kaikki loput aina 2 yhteen, kunnes puikoilla on enää alle noin 5-7silmukkaa. Lanka vedetään loppujen silmukoiden läpi ja päätellään.

Itse neuloin tämän 6mm (40cm) pyöröpuikoilla, lankaa meni 1 kerä alpakkalankaa (Børstet Alpakka Sandnes).

Vannoin sen edellisen mustan chunky-pipon jälkeen, että pipon väsäilyt saisivat riittää, mutta jälleen kerran haaveilen uudesta! Vielä kun keksisi millaisen. Ja tietty värin 😉

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Viikonlopun sisustusinspistä

Kevään lähestyessä haluaisin hieman freessata ilmettä meillä kotona. Hempeillä sävyillä, kuten roosalla ja oranssilla on helppo tuoda kotiin pehmeää tunnelmaa. Kokosinkin muutamia kivoja sisustuselementtejä, joita itse pistin meille harkintaan Ellokselta. Jostain syystä kollaaseihin valikoitui mukaan melkein juuri ainoastaan näitä hempeitä sävyjä.

Vihreä kulho / puuterin sävyinen rahi metallijaloilla (nyt -30%) / seinähylly (nyt -30%( / alakulman vaaleansininen kaappioranssi koristetyynyn päällinen / roosa pehmojakkara

Itseasiassa tuo seinähylly meiltä löytyykin ja pitäisi vain saada se nyt porattua seinään kun maalaus on vihdoin hoidettu! Aikaisemmin mietin yläkertaan omaan nurkkaukseeni nahkaista poufia, mutta myös tuommoinen samettipintainen pehmojakkara olisi itseasiassa todella kiva vaihtoehto. Noita löytyi myös muunlaisia, eikä hinta ole mielestäni paha.

Vaaleanpunaiset röyhelöreunaiset petivaatteet / alemmat roosat pussilakanat pestyä puolipellavaa / korallin sävyiset kuviolliset pussilakanat

Nämä hempeät kevätuutuudet eivät totisesti myöskään helpota lakanahullun ostohimoa! Ette muuten tiedä kuinka harmittaa. Tilasin silloin ennen reissua hyvissä ajoin ne roosat tarjouspussilakanat, mutta jostain syystä toimituksessa kesti luultua pidempään ja sain noutoilmoituksen matkalla Loseihin.. Noh, paketti oli ehtinyt palautua, eikä kuulemma enää ole mahdollista saada uudelleen :/ Nyt olenkin harkinnut jotain näistä kolmista pussilakanoista! Olen nimittäin pitkään himoinnut juuri roosan värisiä lakanoita, semmoisia ei vielä löydykään 😀 Erityisesti himottaisi nuo puolipellavaiset.

Vintagehenkinen puuvillamatto / mustavalkoinen ryijymatto / sininen puuvillamatto marokkohenkisellä kuviolla / harmaa kuviollinen puuvillamatto

Selailin pitkästä aikaa myös mattovalikoimaa. Olohuoneeseen olen etsinyt uutta mattoa jo jonkin aikaa, myös pojan huoneeseen pitäisi hommata jonkinlainen matto, ihan jo äänieristyksenkin vuoksi.

Elloksella on juuri käynnissä ystävänpäivän tarjouskamppis ja koodilla 375707 -25% alennus tilauksen kalleimmasta tuotteesta, mukana myös merkkituotteet. Tarjous on voimassa 12.2 saakka. Koko valikoima löytyy täältä!

Vinkkaisin myös, että Elloksellahan on edelleen voimassa tutustumistarjous uusille asiakkaille, jolloin saat tilauksesi kalleimmasta -50% alennuksen ja ilmaisen toimituksen! Rekisteröityä voit täältä 🙂

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.