Tavoitteita vuodelle 2021 ja staycation-juttuja

Kuvien majoitus Hotel U14 saatu

Hyvää joulua näin jälkikäteen! Kirjoittelinkin jo aiemmin siitä, että todennäköisesti pidän jouluna jonkinlaista somelomaa ja sen merkeissä pyhäpäivät vierähtivätkin täällä kotosalla. Alunperin oli tarkoituksemme viettää joulua muualla, mutta erään esteen vuoksi emme sitten päässeetkään lähtemään lumisemmille apajille, vaan päädyimme melko viime tingassa kotijouluun. Joulujuttujen sijaan palaankin tänään aivan muihin juttuihin ja pohdinnan suhteen myös tulevaan vuoteen. Listasin nimittäin muutamia sekalaisia haaveita ja tavoitteita, joita kohti haluan pyrkiä vuonna 2021. Postauksen kuvituksena Helsinki-staycationia parin viikon takaa 🙂 Sitten niihin tavoitteisiin!

2021 aion nimittäin pyrkiä ainakin…

 

Enemmän staycationeita. Vuonna 2020 olen oikeastaan vasta kokenut elämäni ensimmäiset viralliset staycationit, joista onkin tullut aivan suosikkeja. Aina ei tarvitse lähteä kotikaupunkia kauemmaksi irtautuakseen arjesta ja kokeakseen uusia juttuja, vaikka nyt sitten olisikin maantieteellisesti vain lyhyen ajomatkan päässä kotoa. Kun ei voi reissata kauas, reissataan lähelle. Tavoitteeni tulevalle vuodelle on ehdottomasti viettää enemmän Helsinki-staycationeita! Olen nimittäin hoksannut, että kotikaupungin hotellitarjonta on itselleni nykyään valtavan vierasta ja muutenkin, näin harvemmin keskustassa liikkuvana tuntuu aina kuin olisi jossain aivan muualla kuin samassa kaupungissa, jossa asustaa. Tavoitteena olisikin viettää alkuvuodesta jälleen uusi kotikaupunki-staycation!

Vietin viime viikonlopun juurikin staycationin muodossa Unioninkadun Hotel U14:ssa ja hei, aivan upea hotelli! Ja sopii täydellisesti vaikkapa juuri staycationiin. Keskeinen sijainti Helsingin Unioninkadulla, aivan tähtiluokan palvelu, kauniit puitteet ja tietysti melkeinpä tärkeimpinä seikkoina: Ehkäpä maailman paras aamupala ja niin hyvä sänky, etten edes muista milloin olisin kokenut samanlaista nukkumisen mukavuutta. Enkä liioittele ollenkaan 🙂

Entäs sitten oman staycationini parhaimpia juttuja?

Suunnitelmani viikonlopulle oli rentoutua, neuloa ja tehdä kivoja juttuja, joita varten en mukamas koskaan jaksa raahautua kotoa asti keskustaan. Olin varannut itselleni ennakkoon perjantai-illalle kellunnan, joka sopi täydellisesti viikonlopun startiksi! Kellunnan jälkeen kävin hakemassa kaupasta testiin pari spessua sipsipussia, makoilin sängyssä, neuloin ja katsoin leffaa. Ah! Ja uskokaa tai älkää, tämä oli ensimmäinen yöni YKSIN lähes 5 vuoteen! Olen viimeksi ollut virallisesti yksin yötä missään ollessani raskaana kun mies on ollut jossain reissussa. Sen jälkeen olenkin yöpynyt aina joko koko perheen kanssa, lapsen kanssa tai vaihtoehtoisesti jonkun ystävän kanssa. En siis ole edelleenkään vielä koskaan ollut esimerkiksi nykyisessä kodissamme yksin yötä. Niin outoa! Ja samalla olen kuitenkin jo vuosia kaivannut juuri sitä, että saisin olla yhden yön juurikin yksin. Hassua sinänsä, mutta näinkin yksinkertaista asiaa huomaa kaipaavansa juuri silloin kun sitä ilman on aivan liian pitkään. Jokainen tarvitsee joskus päivän vain itsekseen, oli se sitten kerran kuukaudessa tai viidessä vuodessa 😀 Vietin ensimmäisen yön yksin ja toiseksi yöksi otin naperon staycation-seurakseni, josta hän olikin valtavan innoissaan.

Ja ah, tilausruokaa suoraan huoneeseen! Kylläpä kelpasi!

Suosia vieläkin enemmän kotimaista. Ja tarkoitan tällä esimerkiksi vaatteita, kodin sisustusta, elintarvikkeita ja arjen hyödykkeitä noin yleisesti. Ainiin ja tietty myös matkailua. En ole aikoihin ostanut itselleni juurikaan uusia vaatteita (tai no rehellisyyden nimissä oikein mitään muutakaan), mutta loppuvuoden aikana tein muutamia hankintoja, kuten ostin pitkään haaveilemani uuden untuvapeiton Joutsenelta, Marimekon tasaraita-olohousut, joululahjaksi uudet petivaatteet myöskin Marimekolta ja pari vaatekappaletta R/H:lta arjen pukeutumiseen. Kotimaisen ostaminen ja varsinkin niiden pienempien kotimaisten suunnittelijoiden suosiminen saa hyvälle mielelle, siispä ovat nämä asioita joihin aion ehdottomasti panostaa myös tulevana vuonna. Rättishoppailusta ja heräteostoksista yleisesti olen pyrkinyt eroon jo vuosia sitten, viimeiset pari vuotta olen muutenkin ostanut itselleni äärimmäisen harvoin vaatteita, kenkiä tai mitään muutakaan, kunnes nyt jotain ostettua on heti iskenyt kamala morkkis siitä, että olen törsännyt. Ehkäpä se sallitaan joskus 😀

Inspiroitua yhä enemmän kotimaan matkailusta. Tämä ehkä sivusikin jo vähän tuota ensimmäistä kohtaa, mutta ensi vuonnakin haluan nähdä yhä enemmän kotimaan matkailun helmiä ja pyrkiä parhaani mukaan inspiroimaan myös muita suosimaan kotimaassa matkailua. Mitään virallista uutta haavelistaa ei tällä hetkellä kotimaan matkailun suhteen ole, mutta ne aikaisemmin syksyllä listaamani unelmakohteet, kuten mm. Muonio, Koli, Kuusamo, Nellim, Utsjoki ja aivan käsivarren Lappi ovat edelleen listalla!

Kylpeminen on pojan lempparein asia ikinä! Mietin jo, että montakohan kertaa kylpemistä voisi mahtua vuorokauteen? Meidän saldo oli nimittäin kolme kertaa, pyrkimys oli ehtiä vielä neljännenkin, mutta kävi aika liian tiukille. Ainiin ja miksi kylpyammeita on nykyään yhä harvemmassa hotellissa?! Itse huomaan nykyään hotelleja selatessani kurkkaavani ensisijaisesti sen, että onko valittavissa huonetyyppi, jossa on kylpyamme. Ja hei, ainakin U14:sta semmoinen löytyy!

Maailman paras matkaseura on aina yhtä innoissaan kaikesta. Oli kyseessä sitten peili hissin katossa, sähköinen ”robottiovi”, sunnuntaikävely uudessa ympäristössä tai hotellin aamupala 🙂 <3 Pienen kanssa reissatessa huomaan itsekin kiinnittävän enemmän huomiota niihin pieniin juttuihin, joita ei normaalisti ehkä ”kiireisessä aikuisten arjessa” edes huomaisi.

Jatkaa samaa rataa säännöllisen treenirutiinin kanssa. Se, että olen kalenteroinut sali- tai juoksutreenin aina aamuun on toiminut itselläni hyvin tässä etätyökulttuurissa ja tukenut vahvasti myös arjen jaksamista kaamoksenkin keskellä. Vaikka nyt jossain määrin olenkin kaamosväsymyksestä tänäkin vuonna kärsinyt, on kirkasvalolamppu ja säännöllinen liikunta ehdottomasti lievittäneet oireita. Myös semmoiset perinteiset kaamoksen mättöhimot ovat ihme kyllä pysyneet poissa (vaikka herkku- ja mättöhimo tietty välillä iskeekin, mutta harvemmin kuitenkin). Olin ennen joulua pari viikkoa treenaamatta ja huomasin heti kaikkien ihme kolotusten ja jumitusten tekevän paluuta. Liikunta onkin siis ehkä lääkkeistä parhain tämmöisen istumatyöläisen koomailuun ja jumeihin. Ja erityisesti siis lihaskunto!

Kehittää omaa yritystoimintaa uuteen suuntaan. Ja tässä olenkin myös vuonna 2020 onnistunut, vaikka moneen otteeseen tuumailinkin, että johtaako homma yhtään mihinkään. Kässähommien kehittäminen on opettanut valtavasti ja vienyt osaamistani aivan uusille poluille, asia jota en olisi osannut kuvitellakaan vielä vuosi sitten. Yrittäjänä on ehkä pakkokin olla jatkuvasti ns. aallon harjalla ja punnita oman toiminnan tulevaisuutta. Tämän suhteen onkin vuosi 2020 ehdottomasti ollut oivallinen hetki juurikin oman toiminnan tuumailuhetkeen. Omalla kohdallani se on kannattanut, vaikka vielä keväällä monesti mietinkin, että mitä ihmettä näistä sekavista haaveista ja suunnitelmista muka voisi tulla. Nähty vaivani on nimittäin tuottanut tulosta kymmenkertaisesti sen verran, mitä loppukesästä edes osasin tavoitella 🙂

Vaikka vuosi onkin ajoittain ollut hyvinkin raskas, on se pitänyt sisällään myös ennätyksellisen hyviä juttuja. Onnistumisia yritystoiminnan ja opiskelupaikan suhteen, paljon uuden oppimista, kiitollisuutta ja uskoa siitä, että kyllä kaikki kääntyy aina parhain päin. Ja ehkäpä vielä tähän loppuun voisi lisätä (ehkä jo vuosittaisenkin) tavoitteen siitä, että ehdottomasti enemmän niitä pieniä, kivoja ja yllättäviäkin asioita arkeen. Juuri ne kokemusten pienet yksityiskohdat ja arjen heittäytyminen (kuten esim. perinteinen haahuilu, hehe) ovat arjen parasta antia.

 

Kivaa uutta vuotta jo ennakkoon, jos somelomani jatkuu vielä ensi viikkoon! ✨

Ja kiitos kaikesta, ihanan kamala vuosi 2020!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.

Joulun suosikkiherkkuni ja vinkkejä jouluähkyn ehkäisyyn

Kaupallinen yhteistyö: Sabora Pharma

Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja pian tuleekin ajankohtaiseksi laatia myös joulupyhien kauppalistaa, sekä pohtia tämän vuoden jouluruokia. Tiedättekin ehkä, että olen kova herkuttelemaan ja varsinkin pitkinä pyhinä tulee monesti syötyä juhlaherkkuja useampana päivänä putkeen. Osaan itse usein vältellä ähkyä, mutta aina ei siltäkään säästytä. Juhlapyhissä odotan kuitenkin ennen kaikkea kiireetöntä yhdessäoloa perheen kanssa, mutta tottakai myös niiitä herkkuja! Tänä vuonna olenkin siksi ennakoinut jouluherkuttelut varaamalla kaappiin pari valmistetta tuomaan helpotusta mahdolliseen pyhien ruokakoomaan 🙂

Paljastus ja ehkä myös jonkin sortin epäsuosittu mielipide: En nimittäin välitä perinteisestä jouluruoasta kertakaikkiaan yhtään ja lapsena oli ruokailu juurikin joulussa se ”inhottavin” juttu, koska kaikkea piti maistaa ja lahjat tulivat vasta sitten. Nyt aikuisena olenkin joulu toisensa jälkeen tykästynyt niihin ”vähemmän perinteisiin” jouluruokiin ja monesti onkin graavattu kala itselläni niitä ainoita ns. ”sinne päin” jouluruokia, vaikkei toki kaikkien joulupöydästä sitäkään löydy. Monelle on perinteinen jouluateria kinkkuineen, rosolleineen ja laatikoineen varmasti joulun kohokohta, mutta itse taas olen aikuisiällä pyrkinyt tekemään jouluruokailusta mahdollisimman mielekkään sillä, että olen opetellut pois pinttyneistä ajatuksista sen suhteen, että jouluruokailun pitäisi olla tietynlainen. Mielestäni joulu, kuten myös jouluruokailu saa nimittäin olla juuri omanlainen! Vaikkeivat kaikki perinteiset jouluruoat olekaan aivan suosikkejani, pidän makeista jouluherkuista, kuten pipareista, suklaasta ja joulutortuista taas senkin edestä! Ainiin ja riisipuuro on ykkössuosikkini. Viime jouluna teinkin useammankin satsin maidotonta joulupuuroa kaura- ja kookosmaidosta. Ehdottomasti jouluruokalistallani tänäkin vuonna!

Koska joulupyhät keskittyvät usein vahvasti syömiseen, ovat myös ruokailun epämiellyttävät lieveilmiöt, kuten ähky, närästys ja vatsan turpoaminen melko yleisiä, mutta sitäkin ikävämpiä riesoja. Siitä syystä onkin myös jouluherkuttelua hyvä ennakoida erilaisia vatsa- ja turvotusoireita lievittävillä tuotteilla, kuten Silicolgel ja i say: Turvotus & IBS-oireet -kapseleilla, jotka ovat itselleni tuttuja tuotteita jo pidemmältä ajalta juurikin turvotuksen, närästyksen ja ähkyn hoitamiseen. Listasinkin alle myös omia muita vinkkejäni, joilla pyrin hillitsemään ähkyä.

Itse noudatan näitä kolmea vinkkejä välttääkseni (herkku)ähkyn:

 

Juon syömisen ja ruokailun yhteydessä aina vettä. En nyt tietysti lasikaupalla, mutta kuitenkin jossain määrin. Vesi ruokailun yhteydessä edistää ainakin itselläni kylläisyyden tunnetta ja näin myös ehkäisee siltä, ettei tule syötyä aivan liikaa. Juon muutenkin pieniä määriä vettä pitkin päivää (en siis suuria määriä kerrallaan) ja uskon, että tällä ehkä on vaikutusta myös siinä, ettei ruoankaan suhteen yleensä tule vedettyä mitään varsinaisia megaähkyjä.

Lopetan syömisen usein aina siihen pisteeseen kun olo on sopivan kylläinen, enkä useinkaan napsi ”vielä sitä viimeistä suupalaa”, koska olen todennut niiden helposti johtavan ähkyyn tai ruokakoomaan. Itselläni herkuttelun (ja yleisesti) syömisen lopettaminen ns. sopivaan kylläisyyteen tulee luontaisesti, ehkäpä olen jotenkin totuttanut itseni siihen, että tiettyyn pisteeseen (tai kylläisyyden tuntemukseen) on sopiva lopettaa. Myös tuo edellisen kohdan vedenjuonti varmasti vaikuttaa tähän! Ruokaillessa otan huikan vettä säännöllisesti pitkin aterioinnin.

Olen noin yleisesti melko kiireetön syöjä. Harvemmin ahmin ja pyrin pureskelemaan jokaisen suupalan rauhassa. Veikkaan, että juuri tämä rauhallinen ruokailutahti on avain ähkyn välttämiseen, jolloin ruoka kulkeutuu vatsaan asteittain ja viesti kylläisyyden tunteesta ehtii tulla ennenkö on ehtinyt syödä yli sen, mitä oikeasti jaksaisi.

Lisäksi voivat nämä jo aiemmin mainitsemani valmisteet tuoda helpotusta joulupyhien ruokakoomaan ja / tai herkuttelun tuomiin närästysoireisiin:

 

Silicolgel on ollut käytössäni aikaisemmin esimerkiksi lievittämään tulisen ruoan aiheuttamaa närästystä, josta kärsin silloin tällöin ja on toiminut itselläni myös siihen tarkoitukseen hyvin. Silicolgel on piihappogeeli, joka muodostaa yhdessä veden kanssa ruoansulatuskanavaan suojaavan kalvon, joka neutraloi liikahappoisuutta ja sitoo ruoansulatuskanavaa ärsyttäviä ainesosia. Silicolgel voi auttaa tuomaan avun närästykseen, IBS-oireisiin, refluksiin ja vatsavaivoihin, sekä vähentämään turvotusta. Valmistetta nautitaan ruokalusikallinen kolmesti päivässä neutralisoimaan ei-toivottuja vatsaoireita.

i say: Turvotus & IBS-oireet kapselit ovat itselleni ennestään tuttu tuote ja olenkin käyttänyt näitä jo pari vuotta pitkillä lentomatkoilla lievittämään vatsan lentoturvotusta. Toimivat myös siihen muuten erinomaisesti! Kapselit sisältävät simetikonia ja piparminttuöljyä, joiden muodostama kalvo heikentää kaasukuplien pintajännitystä ja estää niiden kasvamista suuremmiksi kaasukupliksi ruoansulatuskanavassa. Ruokailun yhteydessä nautittavat kapselit auttavat lievittämään esimerkiksi turvotuksesta ja täyteläisyydestä johtuvaa kipua.  Kapselin voi ottaa jo ennaltaehkäisevästi ennen raskasta ruokailua.

Nyt kun jouluherkuttelun ”aputuotteet” löytyvät kaapista, voikin keskittyä laatimaan ostoslistaa herkkujen osalta. Tänä vuonna lukeutuu omalle joulun kauppalistalleni ainakin seuraavat ruoat ja herkut: Kalaa ainakin parissa muodossa, kuten lohta graavattuna ja tänä jouluna houkuttaisi ostaa nieriää. Riisipuuro on ehdottomasti joulupyhien must! Ainiin ja tottakai myös ne piparit, tortut, sekä tietysti sipsit, jotka kuuluvat kyllä itselläni niin arkeen kuin juhlaankin 😀

 

Muita, jotka panostavat jouluna ”omanlaisiin” jouluruokiin perinteisten ruokien sijaan?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

8 sekalaista kysymystä ja vastausta viime viikolta

Huomenta ja kivaa uutta viikkoa! Tänään ajattelin aloittaa blogiviikon listaamalla sekalaisia kysymyksiä ja vastauksia viime viikolta. Enpäs olekaan pitkään aikaan tehnyt tämmöisiä listausjuttuja.

Mikä oli parasta viime viikossa?

Näin jälkeenpäin ajatellen monet jutut, kuten esimerkiksi:

Sunnuntain pieni metsäretki pojan kanssa

Ihanat kommentit teiltä lukijoilta aiempaan postaukseen, joista olen jokaisesta valtavan iloinen. KIITOS 💕

Mukavat viestit, joita sain kässätilille ohjeistani ja neulomiseen inspiroimisesta!

Se kun koin pitkästä aikaa pientä materialismionnellisuutta (saako tätä sanaa enää edes käyttää, haha) siitä kun ostin itselleni uuden kahvimukin ja bongasin kokoni eräistä Marimekon olohousuista, joita olin yrittänyt bongailla jo jonkin aikaa.

Entä kurjinta?

Mainitsinkin instan puolella koiraepisodista kun eräs lähistöllä asuva iso koira meinasi käydä koiramme kimppuun pihamme edustalla ja oli aivan senteistä kiinni, että sain ajoissa vedettyä koirat pois kun tämän hyökkäävän koiran omistaja tuli voimattomana remmissä koiransa perässä saamatta koiraa lainkaan hallintaan. Samaisen koiran kanssa on aikaisemminkin ollut läheltäpiti-tilanteita (myös lapsen kanssa) ja nykyään kieltämättä pelottaa tuon koiran kohtaaminen. Omistaja liukeni tästä tilanteesta sanomatta sanaakaan, vaikka shokissa huutelin perään!

Lisäksi jännittelin vähän ennakkoon tulevaa tenttiviikkoa (joka edessä siis nyt) ja influenssarokotusta sen suhteen, että tuleeko pojalle nenäsuihkerokotteesta taas flunssaoireita, kuten viime vuonna. Ja ylläripylläri, pari päivää rokotteen jälkeen nousi tänäkin vuonna kuume ja nuha, meni onneksi myös nopeasti ohi. Itse selvisin ilman oireita.

Viime viikonlopun lemppariherkku?

Lindtin maitosulkaa! Viikonloppuni herkkukombo on yleensä: Sipsit, popparit ja joku suklaajuttu, joskus myös leivonnainen, esim. nyt jouluaikaan piparit tai tortut (nyt tosin ostin Pågenin Gifflareita, ne on yksi vakkari). No anyway! Jossain vaiheessa vuorottelin suklaaherkun suhteen aina Fazerin ja Maraboun levyn välillä (joskus myös Pandan riisisuklaa), mutta nyt olen ostanut myös muita suklaita. Ykkössuosikkejani ovat Tony’sin maitosuklaa, GuyLianin suklaasimpukat (rakastin näitä pienenä!!) ja Lindtin maitosuklaakuulat. Tänä viikonloppuna ostin pitkästä aikaa Lindtin kuulia ja onhan ne kyllä aivan sairaan hyviä 😀 Kuten tietty nuo muutkin!

Viikon ajatus?

Luin erään artikkelin kurssiini liittyen, joka käsitteli sitä mitä nuorille kerrotaan oppikirjoissa- ja materiaaleissa päästöjen vähentämisestä, sekä vähäpäästöisemmistä elintavoista ja valinnoista. Artikkelin tutkimuksen mukaan neljä konkreettista ”suuren vaikutuksen tekoa” ovat huomattavasti muita tehokkaampia: Saada yksi lapsi vähemmän, elää autotonta elämää, välttää lentomatkailua ja vaihtaa kasviperäiseen ruokavalioon. Silti näistä suuren vaikutuksen teoista oli (muistaakseni kanadalaisissa) oppikirjoissa vain vähän tai ei ollenkaan mainintoja, kun taas huomattavasti ”pienemmän päästötehokkuuden teot”, kuten kierrättäminen, valaistuksen vaihtaminen energiatehokkaampaan, energian säästäminen ja lihansyönnin vähentäminen mainittiin usein. Tämä sai pohtimaan esimerkiksi poliittisia motiiveja oppikirjatuotannon takana ja sitä, että aristellaanko ns. ”radikaalimpien” toimien nostamista esille, jonka vuoksi koetaan ”pehmeämpien” (ja samalla huomattavasti tehottomampien) toimien korostamista jotenkin neutraalimpana. Artikkeli löytyy muuten täältä jos kiinnostaa. Olisi mielenkiintoista tietää miten aiheista kerrotaan esimerkiksi suomalaisissa lukiokirjoissa 🙂

Viikon oppi opintojen parissa?

No tuon edellisen mainintani lisäksi esimerkiksi nyt vaikka toteamus siitä, että välillä näiden kurssien arvosanoissa ei ole mitään järkeä sen suhteen mikä oma intressi tai panostus kurssin kanssa on ollut. Sain ekassa periodissa vähiten itseäni kiinnostavasta kurssista arvosanaksi 5, kun taas eniten itseäni kiinnostavasta (ja mielestäni helposta) kurssista 3. Sitten taas ehkä näennäisesti helpoin kurssi oli tenttien teknisen järjestelyn suhteen vaikein (aikaraja suhteessa kysymysten määrään ja tiedonhakuun, vääristä vastauksista miinusta) ja sain arvosanaksi 2, vaikka oikeasti yritin ja osasinkin. Eipä kovin suuri osa tosin saanut kovin paljon kummempiakaan arvosanoja. Aina ei mene loogisesti 😀

Mitä ikävöit?

Lunta, avantouintia ja iltahämärän pitkiä kävelylenkkejä. Itseasiassa noista iltakävelyistä inspiroituneena kävin torstaina pitkästä aikaa reilun tunnin kävelyllä raikkaassa ilmassa samalla äänikirjaa kuunnellen, ilman kiirettä mihinkään. Olin kököttänyt koko viikon kotona ja tuli fiilis, että on pakko päästä käymään jossain, joten nappasin kasvomaskin taskuun ja kävelin piipahtamaan (melko aution) Helsinki Outletin Marimekolla.

Viikon rentoutumisvinkki?

Aamusauna! Pieni hemmotteluhoito hiusnaamio ja kasvojen hedelmähappokuorinnan muodossa. Tippa eteeristä öljyä (itse laitoin eukalyptusta) löylyveden sekaan ja köllöttelyä lauteilla. Ihan parasta kaamoksen keskellä! Jos ei onnistu arkiaamuina niin testatkaa vaikka viikonloppuisin 🙂

Aamut vai illat?

Tällä hetkellä taas perinteisesti ehdottomasti aamut. Olen viime viikkoina herännyt arkisin viiden ja kuuden välillä tekemään koneelle hommia. Veikkaan kirkasvalolampun tuoneen tehoa ja selkiyttäneen uni-valverytmiä, koska en ole sen hankinnan jälkeen ollut enää yhtä väsynyt ja aikaisetkin herätykset ovat olleet jälleen varsin vaivattomia. Nyt mietin, että miten olen edes pärjännyt ilman tuota valoa! 😀

 Mitäs kuului teidän viime viikkoon? ✨

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Viihtyvyyttä kotiin viherkasveilla

Lupasin maanantaina päivittää pitkästä aikaa kotijuttuja ja tänään olisi vuorossa niitä. Näin alkuun täytyy heti kertoa, että sain vihdoinkin tänä aamuna tilattua Innoluxin kirkasvalolampun, joka on jo parin vuoden ajan ollut jollain ihme ”pitäisi tilata, mutten koskaan muista”-listalla. Mutta siis vihdoinkin! Syysväsymys on ihan tässä parin viikon aikana yltynyt ihan uusiin ulottuvuuksiin ja varsinkin aamut ovat olleet jotenkin todella vaikeita. Olen koko kevään, kesän ja syksynkin treenannut aamuisin heti aamupalan jälkeen, mutta ihan nyt viime aikoina on iskenyt ihan järkky kooma, enkä useimmiten saa itseäni patistettua koneen äärestä mihinkään sen jälkeen kun saan vietyä lapsen tarhaan. Ja tämmöistä ongelmaa ei tosiaankaan ollut vielä kuukausi takaperin, vaan aamun treeni oli enemmänkin juttu, jota aina odotin innolla. Huomaan aivan selvästi eron vireystasossa päivinä, jolloin aurinko paistaa ja sitten kun taas ei. Raportoin myöhemmin kokemuksia kirkasvalon suhteen ja tuoko helpotusta aamukoomaan. Ainakin toivon näin 🙂

Sitten niihin kotijuttuihin. En ole syksyn aikana fiksaillut kotona oikeastaan mitään ja hakenut pientä muutosta lähinnä viherkasveilla. Nyt viime aikoina on iskenyt into johonkin muutokseen ja tuumailenkin nyt jotain pientä järjestyksen muutosta esimerkiksi yläkerrassa. Semmoista siis, jonka saisi tehtyä helposti vanhoilla kalusteilla, mitään en lähtisi uusimaan jotain ihan minimaalisia yksityiskohtia lukuunottamatta. Siitä säilytystilan puute-ahdistuksesta ei muuten olla päästy yli myöskään mihinkään, argh. Kävin viime viikolla pitkästä aikaa Ikeassa ostamassa muutaman pientavaran ja kuuluin ehkä varsin marginaaliseen joukkoon ihmisiä, jotka suuntaavat Ikeaan polkupyörällä (haha). Sinänsä ihan järkevää, koska kerrankin oli ihan konkreettinen este kaikille ihme herätysostoksille ja ”tämän olen tarvinnut jo pitkään”- oivalluksille (joilta ei Ikeassa todellakaan voi välttyä) 😀 Näin jälkeenpäin täytyy todeta, että ihan hyvin meni näinkin ja pyörällä Ikeaan-reissu ei tosiaankaan ole mahdottomuus, haha.

Sain tuon yucca-palmun kesällä Tommilta synttärilahjaksi ja olin toivonut juurikin jonkinlaista palmu-tyyppistä viherkasvia. Mikäs nyt olisikaan sen parempi kuin vanha kunnon yucca-palmu! Etsin jonkin aikaa kasville kivaa ruukkua, jollaista ei tuntunut löytyvän mistään riittävän isoa ja siirryin haaveilemaan jonkinlaisesta kori-viritelmästä. Kiertelin muutamia sisustuskauppoja etsien juuri sopivan kokoista, kunnes semmoinen tuli sattumoisin vastaan Rustassa, jonne eksyin muilla ruukkuostoksilla. Oli varsin hyvä löytö ja juuri oikean kokoinen! Korin sisällä on siis kestokasteluruukku ja kori päällä ns. koristeruukkuna. Tykästyin tuohon niin, että tekisi mieli hamstrata meille lisääkin koriviritelmiä. Ja tietty myös palmukasveja, joita käydään säännöllisin väliajoin kurkkimassa Viherpajassa, harmi vaan kun todellisuus on se, että tilanpuute tulee pian vastaan näiden kasvienkin suhteen 😀

Yksi viime viikon Ikea-ostoksista olivat nuo kaksi punottua kori-ruukkua, jotka ostin uusille kasveille 🙂

Kävimme pari viikkoa sitten taas Viherpajassa, koska muhun on tänä vuonna iskenyt säännöllisin väliajoin joku ihme himotus ostaa joku uusi kiva viherkasvi ja Viherpajan valikoima on todella hyvä varsinkin vähän erikoisempien kasvien suhteen. Lisäksi ovat huonekasvit aika kivoja heräteostoksia, ellei nyt aivan liikaa innostu. Poika sai valita itselleen oman kasvin (valinta oli mehikasvi), Tommi valitsi pienen sutipuun ja itse en osannut päättää yhtä, joten mukaan lähti sateenvarjopuu (siroliuska-aralia) ja tamaya-begonia, jonka pitäisi kukkia korallin värisillä kukilla. Niitä siis odotellessa! Selasin joku aika takaperin vanhoja kuvia ja aloin harmitella, etten ole vuosiin enää kasvattanut chilejä. Asia on useampanakin vuotena ollut mielessä, mutta jotenkin olen herännyt asiaan aina aivan liian myöhään kesän kynnyksellä ja todennut, että olen auttamattoman myöhässä taimien kasvatuksen kanssa. Ensi vuonna olen kuitenkin päättänyt onnistua tämän suhteen! Pitääkin laittaa siemenet itämään hyvissä ajoin jo tämän vuoden puolella niin ei voi ainakaan sanoa myöhästyneensä.

Ja mitä tulee viherkasveihin ja opintoihini niin olen innostunut aivan tyystin viheralasta ja vihersisustamisesta. Nämäkin olivat jo opiskelemaan hakiessa aihealueita, jotka kiinnostivat kasvintuotantotieteiden puolella ja tässäkin asiassa on tullut juurikin semmoinen vahvistus opintojen myötä, että aihe tosissaan kiinnostaa. Mietin pitkään suuntautumisvaihtoehdon suhteen kasvintuotantotieteiden ja maaperä- ja ympäristötieteiden välillä, itseasiassa olin jo kallistumassa pohdinnan jälkeen maaperä- ja ympäristötieteeseen, kunnes sitten (ainakin toistaiseksi) päätin pitäytyä alkuperäisessä valinnassani kasvitieteissä. Juurikin nuo kaupunkien viherala-asiat (ja ohessa esimerkiksi kaupunkiviljely!) kiinnostavat hyvinvoinnin ja virkistyksen kannalta, varsinkin kun itsekin innostui kesällä yhä enemmän ulkoilemaan luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa. Ja muutenkin näin itse viherkasvi-intoilijana se miten kasvit tuovat helpolla vaivalla hurjasti viihtyvyyttä kotioloihinkin. Jossain välissä en ostanut vuosiin juurikaan uusia kasveja, mutta nyt ihan parin vuoden sisällä olen innostunut aivan tyystin uudelleen ja huomannut eron siinä, miten paljon kasvit lisäävät kodin viihtyvyyttä 🙂

  

Löytyykö sieltä kori-intoilijiota?

Entä muita viherkasvien hamstraajia? 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Marraskuun valopilkkuja x 5

Viime viikko vierähti näköjään aivan huomaamattani pienen blogitauon merkeissä. Vielä viikko sitten yritin parhaani mukaan tsempata itseäni tämän marraskuun suhteen, mutta suoraan sanottuna oli viime viikko aivan järkky. Kuten edellisessä postauksessa kirjoittelin, olen yrittänyt helpottaa pienoista kaamosmasennusta sillä, että yritän olla tekemättä asioita, joita en oikeasti jaksa tai joiden suhteen ei ole fiilistä ja viime viikolla ei suoranaisesti huvittanut mikään. Eikä aina nyt tarvitsekaan olla tekemässä ja puuhailemassa, itse keskityin lähinnä pakollisiin koulujuttuihin ja perheen kanssa oleskeluun. Syksyn aikana on tullut eteen taas vaihteeksi jotenkin useampia harmillisia juttuja ja juuri kun ajattelin, ettei yhtäkään lisää asiaa voisi tupsahtaa tähän kaiken muun lisäksi niin joutui eräs perheenjäseneni sairaalaan. Ehkäpä joulukuu (tai tämä viikko!) on vuorostaan parempi?

Viikonloppuna paistoi pitkästä aikaa aurinko ja kaivoin heti kamerankin pitkästä aikaa esille. Jos jonkun asian suhteen on vuosi toisensa jälkeen koomassa marraskuussa niin kuvaamisen! Ei ole inspannut kertakaikkiaan yhtään, kunnes nyt viikonloppuna. Mielessä on ollut jo pitkään tehdä tauon jälkeen taas jonkinlaista sisustuspostausta, mutta koti on aina ollut järkyttävässä kaaoksessa tai valo nollissa, joten olen aina lykännyt sen johonkin hamaan tulevaisuuteen. Tällä viikolla tulossa kuitenkin pienimuotoista kotipostausta. Myös unihifistelijä-Iines on tehnyt paluun ja olen alkanut pitkästä aikaa haaveilla uusivani petivaatteet tulevan talven kunniaksi. Mikäpä nyt olisikaan enemmän luksusta talveksi kuin uudet tyynyt ja kahiseva peitto?

Vietimme eilistä isänpäivää rauhallisesti kotosalla. Aamupäivällä leikittiin pojan kanssa pihassa, käytiin pienellä kävelyllä ja illalla haettiin take-awaynä thaimaalaista yhdestä ravintolasta, jota ei aikaisemmin oltu vielä testattu. Nyt tuli myös täyteen toinen viikko uusia kursseja ja intensiivisen ensimmäisen periodin jälkeen on välillä jopa tuntunut oudolta, ettei ole ollut ainakaan näin alkuun samanlaista hoppua kouluhommien kanssa kuin viime kuussa, joka meni välillä jopa minuuttiaikataululla ja usein tein opiskelujuttuja myös viikonloppuisin. Nyt kun päädyin karsimaan pois vielä yhden valinnaisen niin on välillä riittänyt aikaa ihan chillailuunkin ja kieltämättä olen sitä välillä kaivannutkin. Alkunperinhän haaveilinkin juuri kevyemmästä loppuvuodesta, kunnes päädyin ottamaan pari valinnaista lisää, mutta loppupeleissä olen nyt parin sattuman kautta juurikin siinä tilanteessa, mitä alunperin suunnittelinkin 😀

Listailin tänään kuitenkin angsteiluviikon jäljiltä muutamia parhaita juttuja marraskuulta, eli niitä kivoja asioita, joiden pariin aion enemmän keskittyä tässä kuussa.

 

En ole järin jouluihminen, mutta nyt marraskuun alkuun ajattelin tehdä jotain poikkeuksellista ja leipoa pipareita, ehkä joulutorttujakin. Jostain syystä iskee aina marraskuussa joku ihme intoilu niihin ja ennen varsinaista joulua ei sitten enää nappaakaan tortut tai piparit enää yhtään. Ensimmäiset tortut teinkin viikonloppuna, mutta piparkakkutaikinan olemassaolon unohdin tyystin, joten ehkäpä niiden vuoro on sitten tällä viikolla. Ja tosiaan, suolaisen piirakan teko on ollut listalla ikuisuuden, pitääpä lisätä nyt vihdoinkin ainekset kauppalistaan.

Auringonnousut ja laskut ovat marraskuussa aina mielettömän kauniita! Vaikka pilvisen hämäriä päiviä onkin tässä kuussa ollut useita, olen kuitenkin bongannut lapsen kanssa tarhamatkalla jo pari upeaa auringonnousua ja nyt perjantaina myös todella kauniin auringonlaskun. Menin lapsen kanssa ihan pihaan asti ihmettelemään, en nimittäin koskaan voi vastustaa, haha. Ja nyt kun mietin, niin juuri viime marraskuussa kuvailin myös ennätyspaljon upeita auringonlaskuja. Ehdottomia väripilkkuja tähän loppusyksyyn!

Ikuisuuslistalla on ollut neuloa vuoden toinen villapaita, mutta arvatkaa olenko ehtinyt / saanut aikaiseksi / mukamas muistanut? Elättelen tässä toivoa, että saisin jouluun mennessä pipojonon purettua niin saisin neulottua jotain muutakin. Pakko ottaa nyt listalle kivan villapaitaohjeen metsästys!! Viikonloppuna fiilistelin valoa ja kaivoin sen kunniaksi tuon kesällä tekemäni neuletopinkin päälle. Ohje siihen löytyy täältä!

Disney+ on ensimmäinen suoratoistopalvelu, jonka lanseerausta virallisesti odotin ja otin sen käyttöön heti lokakuussa kun palvelu starttasi. Vielä toistaiseksi en ole (mukamas) ehtinyt kunnolla piirrettyjen pariin, mutta nyt marraskuussa on tarkoitus ottaa lapsukainen kainaloon ja aloittaa katsomaan kaikkia lapsuuteni suosikkipiirrettyjä. Aloitin jo pari viikkoa takaperin Pienellä Merenneidolla ja vitsi kuinka nostalgista. Ehkäpä jatkan tänään noiden old school-piirrettyjen kanssa 🙂

Hyvät dekkarit. Syksyn aikana olen yrittänyt etsiä uusia koukuttavia dekkareita ja innostunut kuuntelemaan Camilla Grebeä, jonka kirjoja on tähän mennessä luettu neljä ja tykkään (okei, eivät kuitenkaan voita suosikkidekkarisarjojani). Nyt viimeisimpänä kuuntelin Grebeltä Kun jää pettää alta ja viikko takaperin aloitin uuden Keplerin, Peilimiehen. Syksyn kynnyksellä ilmestyi myös uusi Jo Nesbon dekkari Valtakunta (ei Harry Hole), jonka kuuntelin heti läpi ja olin niin onnessani nyt kun bongasin tuon uuden Keplerin heti perään! Saa myös vinkkailla muista hyvistä dekkareista! Ainiin ja aiemman yhteistyöni jäljiltä on 30 päivän ilmainen kokeilu Nextoryn ääni- ja e-kirjoihin vielä voimassa koodilla IINES täällä 🙂

 

Kivaa alkavaa viikkoa! 🌞

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.