Paremman mielen maanantai

Ah, tässä syksyn edetessä pidemmälle päästäänkin taas pikkuhiljaa tähän kaamoksen odotteluun ja marraskuuhun. Jo ehkä jonkinlaiseksi perinteeksikin on muodostunut se, että jollain tapaa angsteilen täällä marraskuuta vuosi toisensa jälkeen. Ilmeisesti se vain on joku omituinen juttuni. Viime vuoden marraskuu oli itselleni jotenkin erityisen vaikea. Olin todella väsynyt, stressaantunut, kiireinen ja kaiken muun ohella sairastelin paljon, sekä kärsin muista ihme oireiluista. Vaikka marraskuu on monelle kivaa ja myönteistä aikaa, myönnän sen kuitenkin olevan itselleni vuoden vaikein kuukausi. Osittain tämä varmasti on täysin omasta (todella pinttyneestä) ajatusmallistani kiinni ja itseasiassa, silloin viime vuoden marraskuussa päätin, että yritän jatkossa tosissani päästä eroon tästä syysangsteilusta. Ja täytyy myöntää, että tähän saakka olenkin ollut syksystä todella hyvin fiiliksin!

Tällä viikolla tunsin kuitenkin ensimmäiset syysväsymyksen merkit, joiden poissaoloa itseasiassa vielä viime viikolla ihmettelin selatessani muiden syyspäivityksiä hämäristä päivistä. Itse kun olin vielä toistaiseksi säästynyt tuolta, kunnes sitten eilen. Marraskuun ensimmäisenä maanantaina. Heräsin aamulla (9h yöunien jälkeen, nukahdin illalla jo kasin jälkeen :D) aivan silmät ristissä siihen kun Tommi nousi ylös, selailin varmaan 25min puhelimesta kaikkea randomia (tiedän, huono tapa aamuihin) yrittäen saada herättyä, mutta sain hädin tuskin tekstistä selvää kun silmäni vain yrittivät lupsua takaisin kiinni. Lopulta nousin kuuden jälkeen ylös, keitin kahvit, tein pojan kanssa aamujuttuja, olin jo lähdössä salillekin treenivaatteet päällä, kunnes tuumasin, että hitto vie, tänään en tee mitään mikä ei huvita. Ja juuri tuommoista päivää olin kaivannut viikkoja. Ettei tarvitsisi pakottaa itseään mihinkään, mihin juuri silloin ei ole aivan pakko ryhtyä.

Asensin vihdoinkin eilen Garminin kelloon myös sen kuukautiskierron seurannan ja kappas, todella ankeaan päivään selvisi varmaan selityskin. Kello ja sovellus antavat siis myös palautetta kierron varrelta ja tällä hetkellä mennään päivissä, jolloin serotoniinitasot ovat normaalia alhaisemmat ja tähän saattaa liittyä juurikin väsymystä, herkkunälkää ja mielialan vaihteluita. Ja kyllä, ehkäpä tämä oli osittain syyllinen maailman ankeimpaan marraskuiseen maanantaihin, eikä vain se, että oltiin jo marraskuussa. Päätinkin normaalista arkirytmistäni poiketen keskittyä päivän aikana kivoihin ja rentouttaviin juttuihin, jotka aloitin heti aamusta! Tavallisesti lähden aina vietyäni lapsen tarhaan joko salille tai lenkille, jonka jälkeen aloitan kouluhommat, mutta tällä kertaa päätin skipata. Sen sijaan tein jotain aivan poikkeuksellista ja lämmitin aamusaunan klo 9! Sekoitin kasvonaamion, saunoin, hengailin pyyhkeessä meidän terdekeinussa ja chillailin, jonka jälkeen puin jalkaan villasukat ja yöpuvun, kannoin tavarat yläkertaan ja seurasin pari tuntia koululuentoja sängystä peiton alta, enkä edes neulonut samalla 😀

Iltapäivällä tein mikropoppareita, vietin kokonaisen tunnin syöden niitä ja selaten jotain randomhömppäkeskustelua puhelimesta. Samalla mietin, että juuri tämmöisiä päiviä vietän jatkossa ehdottomasti enemmänkin! Varsinkin silloin kun tulee vastaan niitä ankeita päiviä kun tekisi vain vetää aamulla peitto päälle ja elää päivä omassa kuplassaan. Niinä hetkinä aion tehdä juuri noin. Tässä etäillessä kun voi helpostikin lämmittää pikaisen aamusaunan ja viettää vaikkapa työpäivää siellä sängynpohjalla villasukat jalassa keskellä viikkoakin. Okei, teen niin kyllä välillä muulloinkin. Paitsi, että villasukat ovat jalassa kyllä 99% ajasta kun olen kotona 😀

Oma teemani marraskuulle onkin keksiä niitä pieniä kivoja juttuja, hemmotella itseäni, yrittää olla tekemättä liikaa tai vaatimatta itseltäni liikaa. Varsinkaan silloin kun on fiilis, että nyt ei yksinkertaisesti ole fiilistä ja homman mahdollinen skippaaminen mahdollista. Päätin, että jätän sittenkin mahdollisesti yhden valinnaisen kurssin vielä pois tästä periodista, koska erään ohjelmiston lataamisen kanssa tuli teknisiä esteitä ja tuumasin, että juuri nyt en kaipaa yhtään lisää ylimääräistä säätöä. Ja vaikka opiskelu tuokin ihanaa vastapainoa arkeen, kivaa rutiinia ja muutenkin oivalluksia siitä kun oppii uusia asioita aiheista, jotka kiinnostavat maailman eniten, ei kuitenkaan ole maailmanloppu, vaikkei juuri yhdessä periodissa jaksaisikaan käydä yhtään enempää kurssia kuin on ”pakko”.

Innostuinpa myös kaivelemaan läppäriltä piristykseksi muutamia throwback-kesäkuvia! Ehkäpä postaan loppuvuodesta näitäkin enemmän 😀 (Nyt kun päästään muutenkin kuvaamisen suhteen niihin vuoden haastavimpiin viikkoihin :D)

 

Saa jakaa myös teidän vinkkejä marraskuun harmauden selättämiseen 🌸

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Maanantain aamumietteitä ja muita kuulumisia

Pian ollaan jo marraskuussa ja vaikka edellisessäkin kuulumispostauksessa tuumasin viikkojen vierähtävän nopeasti, tuntuu syksyn edenneen tänä vuonna jopa aikaisempia vuosia vauhdikkaammin. Kaivoinpa viime viikolla jo toppatakinkin käyttöön, eikä ollut kyllä yhtään liian lämmin! Vaikka maailman meno tällä hetkellä nyt onkin normaalista poikkeavaa, en ole oikeastaan edes ankeillut tulevaa marraskuuta tai talvea. En, vaikkei perinteistä aurinkolomaa ole tulossa tai lähitulevaisuudessa tosiaankaan edes millään suunnittelun asteella. Lähipiirissäni on viime viikkoina ja kuukausina ollut paljon sairastelua, sekä muita ikäviä juttuja, jotka ehkä toisaalta ovat vieneet ajatuksia pois siitä mitä ympärillä tapahtuu ja joku vuosittainen marraskuun masistelu on kieltämättä tuntunut melko pieneltä siihen verrattuna. Tietty pientä koronamasista on syksyn aikana ollut ilmassa (ja kirjoitinkin aiheesta juuri äskettäin), mutta olen ehkä pyrkinyt jälleen asennoitumaan siihen, että elämä nyt on tässä hetkessä tätä mitä on ja pitäisi vain kyetä löytämään siitä niitä positiivisia seikkoja, jotka tekevät iloiseksi.

Kellojen kääntäminen talviaikaan aiheutti pientä hämmennystä, mutta oikeastaan siinä mielessä, että heräsin talviaikaan siirtymisestä huolimatta tismalleen samaan aikaan kuin aina ennenkin. Eilen katsoin kelloa ensimmäisen kerran joskus 6.40 ja totesin, että perus, heräsinhän lauantainakin samaan aikaan, kunnes sitten alhaalla tajusin mikron kellon nähdessäni, että ainiin, ”oikeastihan” kello olisi tunnin enemmän. Tuntui kieltämättä ihanalta nousta tänään ennen kuutta ja todeta, että oli tavallaan nukkunut tunnin pidempään ja oli kyllä virkeä olo aikaisesta aamusta huolimatta! Alkaako nyt sitten virallisesti talven odotus talviajan myötä? Itse jauhan itsepintaisesti syksystä ja luultavasti jatkan tätä koko loppuvuoden ajan. Ehkäpä siihen asti kun saadaan ensilumi, muutoin ehkä sitten sinnikkäästi läpi talven, haha.

Alunperin oli tarkoitukseni aloittaa syksylle uusi harrastus ja olin jo ilmoittautumassa keramiikkakurssille, kunnes sitten tuli muutos tähän koronahommaan. Ehtiihän sitä onneksi myöhemminkin ja kieltämättä noissa neulomishommissa on ollut aivan riittämiin hommaa tähän syksyyn ja opiskelutkin voisi ehkä lokeroida jonkin sortin todella aikaavieväksi harrastukseksi. Mielessä on kyllä ollut, että kävisin ostamassa itsekovettuvaa savea ja harjoittelisin pojan kanssa sen avulla kotosalla savitöitä. Onko teillä kokemuksia? Toimiiko hyvin? Kamalat himot savitöihin kuitenkin ja yksityisopetuksen metsästys sen suhteen jatkuu edelleen nyt syksyn ja talven aikana. Jostain syystä olen myös harkinnut ensi vuodelle kurssia kukkasidonnasta, joka on alkanut kiinnostaa paljon! Isoäidilläni (jota en tosin koskaan ehtinyt näkemään) oli aikanaan Jyväskylässä kukkakauppa ja veikkaan, että tämä innostus kukkiin ja kasveihin kulkee meillä jotenkin suvussa, heh. Onko teillä syksylle tai talvelle suunnitelmia uusien harrastusten aloittamisesta?

Sitten asiasta kukkaruukkuun! Katsoimme viikonloppuna Netflixistä David Attenboroughin uuden dokumenttielokuvan Elämää Planeetallamme ja en voi muuta kuin suositella!! Ehdottomasti dokumentti, jonka meidän jokaisen pitäisi katsoa. Dokumentissa David Attenborough käsittelee ihmisten aiheuttamia muutoksia, joita on oman pitkän uransa aikana huomannut maapallolla. Sademetsien hakkuut, biodiversiteetin väheneminen, ilmastonlämpeneminen ja yleisesti kasvava ihmisväestö. Aihe on itselleni varsin tuttu opinnoistani ja yleisesti omasta kiinnostuksestani aiheeseen. Tuon katsottuani iski taas kerran fiilis, että juuri tämän vuoksi haluan opiskella juuri näitä seikkoja enemmän, jotta ymmärtäisin paremmin syy- ja seuraussuhteita, sekä ehkä jonain päivänä hulluissa unelmissani ehkä voisin tehdä esimerkiksi tutkimustyön muodossa jotain ympäristön hyväksi.

Tottakai jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon jo nyt niillä pienillä vihreillä arkiteoilla ja itsekin niin teen. Joskus vuosi takaperin googlettelin ahkerasti vapaaehtoistöitä rantojen puhtaanapitoon ja korallien ”pelastustöihin”, jonka itseasiassa otin nyt taas listalle tuon dokumentin jälkeen. Maatalouspolitiikan kurssillani käsiteltiin nyt itseasiassa juurikin maatalouden ja ruokaketjun ongelmia, sekä yhteiskunnalliselta, että ympäristön taholta ja innoistuin tutkimaan aihetta sitten enemmänkin. Yksi niistä syistä, joiden vuoksi valitsin mantsan ohella hakea maataloustieteitä oli juurikin tuo, että oppisin ymmärtämään maatalouden ja koko ruokajärjestelmän ympäristöhaittoja, koska kokonaisuudessaan on ala yksi merkittävimmistä kasvihuonepäästöjen lähteistä, eikä aihetta voi ympäristöseikkoja käsiteltäessä oikein sivuuttaa. Ensi vuonna onkin tavoitteena ottaa enemmän esimerkiksi ekologiaan painottuvia kursseja noiden suuntautumisopintojeni ohelle.

Tänään vähän tämmöiset randomit aamukuulumiset. Toivottavasti teidän viikonloppu meni kivasti? Itse valmistaudun nyt tänään alkaviin uusiin kursseihin! 🙂

Kivaa alkavaa viikkoa! 🌞

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Korona-ahdistus teki paluun

Syksyn saapuessa ja samalla koronatilanteen taas asteittain pahentuessa olen havahtunut siihen, että kevään epämääräinen korona-ahdistus on tehnyt paluun. Tämä postausluonnos on lojunut täällä arkistossani jo pari viikkoa, kunnes tällä viikolla koin, että haluan vihdoinkin käsitellä asiaa. Tunteet ovat nimittäin viime viikkoina olleet todella ristiriitaiset. Perus. Tästä onkin muotoutunut suorastaan joku new normal tässä myllerrysten vuodessa 2020. Tunteet menevät vuoristorataa. Välillä on toiveikas ja tuntuu, että kaikki menee parempaan suuntaan, kunnes iskee epätoivo vol.10 ja aloittaa sisäisen spekulaatiorupeaman siitä, että palaako maailma koskaan täysin ennalleen? Toki, vuosi on ollut monelle opetuksen paikka ja kieltämättä toivon joidenkin ”uusista normaaleista” pysyvän ennallaan, mutta eläminen koronapaniikin lietsomaa elämää hamaan tappiin asti kuulostaa kieltämättä aika helvetilliseltä. Ja sitähän se nyt on. Kukaan ei oikein tiedä miten tästä eteenpäin ja milloin helpotusta (ehkä) on edessä. Okei, toivottavasti en nyt kuulostanut aivan lannistuneelta 😀

Tällä hetkellä koen oman tilanteeni monelta osalta melko vakaaksi (ainakin näin toistaiseksi), mutta mieltäni on enemmänkin kalvanut huoli muista yrittäjistä, erityisesti ravintola-alalla. Ja no muutenkin tulevaisuudesta. Vaikka en yleisesti kovin pessimistinen olekaan, on nyt käynyt muutaman kerran mielessä, että palaako tilanne maailmalla ennalleen koskaan? Kuulin muutama viikko takaperin ystävältäni erään ravintolan konkurssiuutisen Jyväskylästä. No, tämä ei tosiaan ollut mikään maailmanluokan uutinen ja rehellisyyden nimissä on Jyväskylässä melko tyypillistäkin, että ravintoloita tulee ja sitten lähtee kannattamattomina, joka on todella surullista. Muutama viikko takaperin sitten pysähdyin järkyttyneenä Instagram-feediä selatessani uutiseen siitä että yksi suosikkikahviloistani, Vaasankadun Ohmygoodness menee konkurssiin ja näin ollen päättää toimintansa. Jähmetyin muutamaksi sekunniksi, otin päivityksestä screenshotin ja lähetin whatsapissa Jutalle. Tuumasin vain, että mitä hittoa, onko tämä nyt edes todellista. Sitten iski suru. Parin vuoden aikana olen viettänyt kyseisessä kahvilassa kymmeniä kertoja lounastaen, kahvitellen ja samalla etätyöskennellen. Voisinkin sanoa, että se on ollut ehkä eniten ”vakiopaikkani” etätyöskentelyyn viime vuosina. Ja kohta ei enää sitten olekaan.

Vaikka ravintoloiden ja kahviloiden tuleminen, sitten meneminen ovat jollain surullisella tapaa ”tuttua” esimerkiksi Jyväskylästä, olen jotenkin shokissa siitä, että samaa tapahtuu nyt täällä Helsingissäkin. Kaupungissa, jossa kahvilakulttuuri on todella vahvaa ja ravitsemusliikkeiden kannattavuus ainakin näin asiakkaan näkökulmasta ollut ennen koronaa vahvaa. Tällä hetkellä ahdistaa juurikin, että tuntuu tilanteen olevan se, että nekin yritykset, jotka keväällä sinnittelivät läpi ensimmäisen kriisin, eivät enää olleet tarpeeksi vahvoja siihen, mitä edessä odotti syksyllä. Kurjinta tässä on myös se, että ihminen sopeutuu nopeasti uusiin tapoihin ja rutiineihin. Vaikka tilanne joskus tulevaisuudessa olisikin erilainen, palaavatko asiakkaat enää koskaan? Silläkin oletuksella, että ne harvat asiakkaiden kantapaikat vielä myöhemmin olisivat pystyssä.

Olen itsekin pienyrittäjä, mutta oma toimintani (esimerkiksi verkkokaupan pipobisnes) eroaa sillä, että toimintani on melko riskitöntä, eikä minulla ole käytännössä kovin suuria kiinteitä kuluja. Vaikka yritystoimintani onkin työlästä siinä mielessä, että se on hyvin aikaavievää, on suurin kuluerä oma henkilökohtainen työpanokseni. Eli seikka, joka nyt vain konkreettisesti on menetettyä aikaa, eikä asia, joka ajaisi taloudelliseen ahdinkoon. Monilla tilanne taas ei ole tämä. Liikehuoneiston vuokrat ja työntekijöiden palkat on maksettava, eikä tämä ole mahdollista jos asiakkaita ei ole nimeksikään.

Korona on ollut monelle yrittäjälle mietinnän paikka ja juuri uudistumisen hetki. On pakonkin edessä kehitetty uusia toimintatapoja vastaamaan tätä päivää ja muuttuneen kulutuskäyttäytymisen haasteita. Tietysti tämä on myös hyvä asia, koska jokaisen yrittäjän tulisi ajoittain myös innovoida toimintaansa, kuten itsekin tämän vuoden aikana olen tehnyt, mutta valitettavasti ei uusilla toimintatavoillakaan ole kaikkien osalta edetty voiton puolelle. Kurja faktahan on kuitenkin vaikkapa tässä ravintola-casessa se, että näinä päivinä vietän itsekin kaikkein mieluiten päivät kotona opiskellen ja työskennellen, koska kuka nyt tietoisesti haluaisi altistaa itseään koronalle tartuntojen lisääntyessä päivä päivältä? Itse olen koko syksyn käyttänyt kasvomaskia aina julkisissa (ja koulussa), mutta nyt olen harjoitellut sen käyttöä myös ruokakaupassa, asioilla jne. ”Harjoittellut” sen vuoksi, että ainakin itseltäni vaatii edelleen pientä harjoittelua se, että muistaisin vain ottaa sen maskin aina mukaan vaikkapa sinne kauppaan, vaikka julkisten osalta onkin jo rutiinia.

Aikaisemminkin olen nostanut täällä esille huoleni kotimaisista matkailuyrittäjistä ja tämä oli vahvasti mielessä myös Lapin reissullani, jossa itseasiassa myös keskustelin aiheesta majoitusteni omistajien / henkilökunnan kanssa. Lapin matkailu nojaa vahvasti ulkomaisiin matkailijoihin ja vaikka monet selättivätkin kevään haasteet, näyttää tulevan talven tilanne todella synkältä. Tämä veti oikeasti mielen todella matalaksi reissussa. Kinkkinen juttu on ehkä se, että suomalaisten kotimaan matkailu keskittyy tiettyihin kohteisiin ja aktiviteetteihin, eivätkä monet kotimaiset matkailijat kenties (ainakaan vielä) osaa antaa samanlaista arvoa luonto- tai elämysmatkailulle hiihtokeskusten ulkopuolella, kuin mitä sitten taas ulkomaalaiset turistit, jotka tulevat Suomeen juuri näitä varten. Toki on positiivista kuulla, että tilanne on tänä vuonna ollut muuttumaan päin ja luontomatkailu on alkanut kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän. Oma fokukseni onkin tukea juuri näitä suomalaisia matkailuyrittäjiä, vaikka tietty karu fakta onkin, ettei oma pieni panokseni tai antamani näkyvyys muuta kokonaistilannetta juurikaan, vaan vaatii niitä suurempia muutoksia ihmisten käyttäytymisessä ja matkailuintresseissä. Itse henkilökohtaisesti toivon jo pelkästään Lapin yrittäjien vuoksi, että pian tulisi linjauksia vastuulliseen matkailuun, jolla rajoja voitaisiin hallitusti avata talvikaudelle ja sallia turisteja maahan tehostetuilla testauksilla, sekä majoituspaikkojen karanteenitoimenpiteillä saapuville turisteille.

Mitä me yksittäiset ihmiset sitten voimme tehdä?

 

Ensisijaisen tärkeänä tietysti huolehtia omasta suojauksesta tehostamalla käsihygieniaa, sekä käyttämällä kasvomaskia, joka suojaa myös muita. Suosia kotimaisia pienyrittäjiä ja yrittäjiä yleisesti pienillä teoilla, oli se sitten take-away lounas, verkkokauppatilaus kotisohvalta tai elämysmatka kotimaan sisällä. Ja yrittää luottaa siihen, että paremmat ajat ovat edesssä 💙

Onko teillä korona-ahdistus iskenyt tai tehnyt paluun syksyn edetessä?

 

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Ensimmäinen tenttiviikko

Kylläpäs viikot taas tuntuvat menevän vauhdilla! Pidin Lapin reissussa parina päivänä pientä breikkiä työhommista, vaikka kouluhommilta ei säästynyt sielläkään. Jotenkin kuvittelin mielessäni, että olen ollut aktiivinen blogin kanssa, koska olen puuhastellut päivät pitkät vaikka mitä, mutta tajusinkin, että olen parin viime viikon aikana ollut oikeastaan aktiivisempi IG Storiesissa reaaliaikaisten juttujen tiimoilta. Vaikken toki nyt aivan päivittäin sielläkään. Tänään ajattelin kuitenkin pitkästä aikaa kirjoitella arkikuulumisia ja vähän taas opintojuttujakin. Tai enimmäkseen kyllä näköjään niitä 😀

Ensimmäinen tenttiviikkoni alkoi nimittäin viime viikolla ja kurssien lopun häämöttäessä ovat juurikin opiskelut pitäneet nyt kiireisenä, jotta saisi hoidettua loput tehtävät ja lukemiset kunnialla loppuun. En edes muistanut miltä tuntuu stressata tenttejä ja sitä, ehtiikö niihin lukea tarpeeksi, mutta onhan tähän pänttäämiseen kyllä käytetty aikaa ja lukeminen jatkuu vielä. Sinänsä kyllä tuntuu, että vaikka nyt ”aikuisena” ehkä suhtautuu opiskeluun tunnollisemmin ja harvemmin skippaa esimerkiksi luentoja, on tuo opinnoista stressaaminen (ainakin vielä tässä vaiheessa) vähäisempää. Ehkä sillä on osaa, ettei nyt ole ns. ”pakko” opiskella, vaan kaikki mitä saa aikaan sillä saralla on vain itselleen plussaa, muttei kuitenkaan liian vakavaa. Okei, pientä tenttistressiä oli kuitenkin tästä huolimatta ilmassa viime viikolla, mutta se onneksi hellitti jo perjantaina.

Tietty nämä ensimmäiset tentit jännittävät vähän jo siitäkin syystä, että ensimmäiset yliopistokurssien arvosanat tulevat pian ja on hauska esimerkiksi arvioida sitä kuinka oma kiinnostus ja tietysti opiskeluun panostaminen sitten korreloi niihin. Luennoilla kun olen tähän asti roikkunut muutamaa poikkeuskertaa lukuunottamatta todella tunnollisesti. Eniten jännittää luonnonmaantieteen kurssin arvosana, koska tentti meni mielestäni todella hyvin ja oli ehdottomasti suosikkikurssini näistä kaikista ensimmäisen periodin kursseista, vaikka nyt toki valinnainen olikin. Olin viikko toisensa jälkeen suorastaan lumoutunut kaikesta, mitä kurssilla käsiteltiin (haha), vaikka osa nyt olikin ennestään tuttua esim. pääsykokeisiin lukemisesta. Mikrotaloustieteen torstainen tentti taas olisi voinut mennä paremminkin. Tämä viikko onkin sitten onneksi rauhallisempi myös opintojen suhteen kun kahta tenttiä lukuunottamatta ei taida olla olla yhtäkään luentoa.

Alunperinhän ajattelin (ja yritin luvata itselleni), etten ota seuraavaan periodiin yhtäkään ylimääräistä valinnaista, mutta toisinhan tässä kävi. Näiden ensimmäisten viikkojen aikana totesin, että matemaattiset tehtävät (eli toisinsanoen kemian kurssi yhdistettynä matikan kertauskurssiin) veivät minulta yksinkertaisesti aivan liikaa aikaa, eikä oppiminen itselläni ole etäopetuksena kovin hedelmällistä. Tästä syystä päätin panostaa loppuajan periodista tuohon kemiaan, skipata kertauskurssin, sekä sen myötä myös tuon loppuvuoden matikan kurssin, jonne ei ole menemistä ilman vankkaa pohjaa kertauskurssista. Ensi viikolla alkaa myös pakollinen fysiikan kurssi, joten ajattelin sen olevan yhdessä matikan kanssa yksinkertaisesti liikaa, varsinkin tämän kemian laskurupeaman jälkeen.

En yleensä ikinä skippaa epämiellyttäviä asioita hamaan tulevaisuuteen, mutta nyt koin sen yksinkertaisesti parhaimmaksi vaihtoehdoksi, vaikka toki tiedostan matikan häämöttävän sitten edessä taas ennemmin tai myöhemmin. Sen tilalle otinkin sitten geoinformatiikkaa ja pari maantieteen peruskurssia valinnaisiin, koska ensi periodi on melko väljä oman koulutusohjelman kurssien suhteen nyt kun skippasin matikan. Nyt kun olen innostunut noiden mantsan kurssien suhteen, olisi tavoitteena saada käytyä ainakin suurin osa peruskursseista nyt ensimmäisen vuoden aikana. Olen alustavasti jo tutkinut ensi vuoden kurssivalikoimaa noin pääpiirteittäin ja nyt jo innoissani siitä, kuinka mielenkiintoisia kursseja on valittavissa!

Tänään oli muuten tuon kemian päätöstentti ja koko kurssin arvosana tuotti vielä viime viikolla melkoista kuumotusta, haha. Uskokaa tai älkää, mutta tässä muutaman viime viikon aikana olen (heti niistä inhottavista stoikiometrisistä laskuista päästyäni) edistynyt huimasti laskemisen suhteen! Salaa olen jopa alkanut nauttia noista kemian tehtävistä, joista on tässä viikkojen varrella muodostunut jonkinlainen pelonsekaisten ja samalla ah, ymmärrän sittenkin nämä jutut-fiilisten sekoittama rutiini. Voin kertoa, ettei ole tosiaankaan itselleni tyypillistä todeta näin! Siis minä, joka olen aikaisemmin ahdistunut suunnilleen kaikesta laskemisesta talousmatikkaa lukuunottamatta.

Lähdenpä tästä nyt sitten jännittämään tuota kohta julkaistavaa kokeen tulosta ja laskemaan pisteitä arvosanaan 😀

Huhhei, semmoinen koulupläjäys! Mitäs teidän maanantaihin? 🌞

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Kuinka minusta tuli kuukausisäästäjä?

Kaupallinen yhteistyö: Nordnet

Tänään olisi taas vuorossa juttua säästämisestä. Jos tästä koronasyksystä haluaa etsiä niitä hyviä puolia niin yksi on ainakin se, että nyt kun moni asia tuntuu pysähtyneen paikalleen, olen itse ainakin aktivoitunut tavallistakin enemmän säästämisen suhteen. Pistänyt kuukausisäästösopimukset kuntoon, budjetoinut syksyä ja tulevaa talvea, sekä noin muuten vaan fiilistellyt niitä kivoja juttuja, joita varten voin säästää sitten kun ajat taas ovat vapaammat. Kirjoittelinkin viime kuussa postauksen indeksirahastoista ja raha-asioista aloitettuani pitkästä aikaa opiskelijaelämän, tänään olisi vuorossa käsitellä vuorostaan kuukausisäästämistä. Ja ah! Se onkin ehkä juuri lemppariaiheeni. Olen vuosien varrella kerryttänyt suurimman osan omista säästöistäni juurikin pitkäjänteisellä kuukausisäästämisellä. Parhaimmillaan säästämisen jopa ”unohtaa” ja muutaman vuoden kuluttua pienistä kertasummista onkin kertynyt jo mukava säästösumma.

Itseasiassa jäin itse aikanaan säästämisen pauloihin juurikin niin. Säästin muutaman vuoden kuukausittain ASP-tilin ohella rahastoihin ja vaikka sijoitusten kehitys alussa saattaa tuntuakin hitaalta (ja ehkä turhauttavaltakin), olin parin vuoden jälkeen tilanteessa, jossa olin saanut kokoon useita tuhansia euroja, eikä säästöjen realisointi tullut enää kuuloonkaan. Vaikka säästämisen aloittaessani vielä sinnikkäästi ajattelin, että säästän kohteeseen x ja nostan säästöni ulos. Yhtäkkiä oltiinkin tilanteessa, jossa ennemminkin innostuin ja inspiroiduin juuri siitä, että sen sijaan, että ehkä teen enemmän heräteostoja, pyrin suunnittelemaan rahankäyttöäni systemaattisemmin ja kohdistaa säästöt määrittelemättömiksi ajoiksi esimerkiksi kohteisiin, joista unelmoin eniten. Ensimmäinen konkreettinen suurempi säästökohde oli ensimmäisen omistusasunnon käsiraha, muutama vuosi eteenpäin aloitinkin hiljalleen alitajuisesti säästämään maailmanympärysmatkaa varten. Tällä hetkellä säästän kuukausittain pitkässä tähtäimessä esimerkiksi siihen, että voisimme jossain vaiheessa viettää taas pidemmän jakson ulkomailla. Voihan olla, että kohde vielä muuttuu, mutta tärkeintä on se, että säästäminen rullaa taustalla. Ja heh, täytyy hämmästellä taas sitä kuinka nopeasti aika kuluu! Ostin yhdessä puolison kanssa ensimmäisen omistusasuntoni jo 6 vuotta sitten ja siihen säästämisen aloittamisesta taitaa olla jo melkein 9 vuotta!

Miten sitten valita itselleen sopiva sijoituskohde?

Yksi yleisin säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvä kommentti, jota kuulen tasaisin väliajoin esimerkiksi täällä blogissa on se, että aloittaminen kiinnostaisi, muttei oikein tiedetä mihin sitä alkaisi säästää tai sijoittaa. Toki sijoituskohteen valinta on varsin oleellinen seikka koko hommassa jo senkin vuoksi, että se peilaa esimerkiksi omaa riskinsietokykyä ja siinä sivussa myös tuotto-odotusta. Fakta on, että mitä enemmän olet valmis sietämään riskiä, sitä korkeampia tuottoja sinulla on mahdollista säästöillesi kerryttää. Ja itselleen toimivan sijoituskohteen valinta nojaakin juuri tähän.

Nordnetiin on äskettäin tullut palvelu, joka ehdottaa rahastoja perustuen itse määrittelemääsi sijoitusajan pituuteen ja haluamiisi kriteereihin, kuten tuottoon, kuluihin tai vastuullisuuteen perustuen. Säästit sitten lapselle, eläkepäiville tai tavoittelet taloudellista riippumattomuutta, auttaa palvelu sinua löytämään omaan tilanteeseesi sopivia rahastoja, joista voit valita mieleisesi. Palvelu löytyy Nordnetin verkkopalvelun Kuukausisäästösopimus-sivulta. Jokainen meistä tietää, ettei arjessa monesti ole ylimääräistä luppoaikaa ainakaan liikaa, joten jos voin jossain säästää aikaa, niin ainakin säästöjen ja sijoitusten automatisoinnissa niin, että ne rullaavat automaattisesti minulle sopiviin sijoitus- ja säästökohteisiin haluamanani päivänä.

Laadin itselleni sijoitussuunnitelman keskipitkälle aikavälille ja sain seuraavanlaisen ehdotuksen:

Miten säästän itse kuukausittain?

 

Tällä hetkellä minulla on Nordnetissä 2 erilaista kuukausisäästösopimusta. Säästän 150€ muutamaan ETF-rahastoon, sekä lisäksi 200€ muihin rahastoihin, kuten viime kerralla mainitsemiini Nordnet Indeksirahasto Maailmaan, Suomeen ja USA:han kuhunkin 50€ edestä kuukaudessa. ETF-säästöeriä olen joinain kuukausina skipannut ja tehnyt merkintöjä muihin kohteisiin, mutta näitä indeksejä olen nyt viime aikoina merkinnyt myös kuukausisäästämisen ulkopuolella. Kuukausisäästämisen hyvä puoli onkin se, ettei säästösopimuksesta huolimatta ole pakko säästää. Yllättävien menojen edessä voi siirron olla tekemättäkin, koska toki sijoitettavan rahan tulisi olla aina konreettisesti ”ylimääräistä rahaa”, joka ei pääse sekoittamaan päivittäistä taloutta.

 Itselläni on aina (edellisen pankkityönikin) myötä ollut vahva käsitys siitä, että aivan liian monet säästävät sinnikkäästi vain ja ainoastaan pankkitilille, samalla kun edes pieni osa säästöistä olisi mahdollista ohjata kohteeseen, jossa tuotto-odotus on huomattavasti käyttötiliä parempi. Täytyy todeta, että olen itse äärimmäisen huono taas sitten tilisäästämisessä. Kerrytän varakassaa yritystililleni, mutta harvemmin itse systemaattisesti säästän rahaa tilille muuta kuin lähitulevaisuuden tiedossa oleviin menoihin ja hankintoihin. Tietystikään ei varakassan säästämistä tule rahastosäästämisen ohella unohtaa; paras tilannehan on toki kun nämä molemmat ovat kunnossa, eli lyhyen ja pitkän aikavälin säästäminen. Säästää voi myös aina eri aikavälillä, sekä eri kohteisiin, kuten unelmien lomamatkaan ja ohella eläkepäivien varalle.

Miksi juuri kuukausisäästäminen rahastoon?

 

Sijoituskohteiden hajautuksen lisäksi on ajallinen hajautus todella tärkeä juttu! Ja kuukausisäästämisellä päästäänkin tämän suhteen aivan asian ytimeen. Koska osakekurssit elävät jatkuvasti, on säännöllinen kuukausittainen rahastosäästäminen oivallista juuri ajallisen hajautuksen suhteen. Kun säästät automaattisesti kuukausittain, tulee pitkässä juoksussa osuuksia ostettua eri markkinatilanteessa, joka taas hajauttaa sijoituksia ajallisesti. Tällöin mahdolliset ylä- ja alamäet tasoittavat pitkässä juoksussa toisiaan, sekä merkitset myös osuuksia silloin kun markkinoilla on ”alennusmyynnit”. Pitkäjänteisessä rahastosäästämisessä realisoituu myös korkoa korolle-ilmiö, jossa säästöjesi tuotot pikkuhiljaa kerryttävät korkoa pääoman ohella. Moni rahastosäästämistä pohtiva ehkä ajattelee, että sijoittamisen aloittamiseen tarvitaan pääomaa, mutta todellisuudessa voi kuukausisäästämisen aloittaa jo 15 euron kuukausisummalla, joka on mahdollista automatisoida niin, että se veloitetaan hoitotililtäsi kuukausittain haluamanasi päivänä.

Jos teitä kiinnostaa suunnitella kuukausisäästämisen aloittamista, sekä pohtia mahdollista sijoitusaikaa- ja kohdetta, suosittelen testaamaan tuota uutta palvelua Nordnetin verkkopalvelussa. Löydät sen kohdasta Sivuni –> Kuukausisäästösopimus –> Haluan apua Nordnetiltä kun olet kirjautuneena tilillesi.

Säästättekö te kuukausittain rahastoon?

Entä mikä on teidän kuukausittainen säästösumma? 💰

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.