Erilaisia juhannustaikoja: Kodin puhdistaminen negatiivisista energioista

Näin alkuun mainitsen, että nyt jos koskaan on tällä postauksella todellinen hihhulivaroitus! Eli jos minkään sortin true hihhuleissönit ei nyt nappaa, niin kannattaa jättää lukeminen siihen paikkaan. Jokunen viikko sitten innostuin nimittäin testailemaan jotain ihan uutta ja melko erikoistakin. Asia, jota olin tuumaillut jo jonkin aikaa, mutten ollut saanut aikaiseksi metsästää käsiini tähän tarvittavaa valkoista salviaa. Kyseessähän on tietysti kodin puhdistaminen negatiivisista energioista.

Mitä tulee negatiivisiin energoihin, on tilan puhdistamista valkoisella salvialla suositeltua esimerkiksi ennen meditaatiota tai joogaa, uuteen kotiin muuttaessa, riidan jälkeen tai ihan milloin vain kun ilmapiiri kotona tai tilassa on jollain tapaa ”kireä”.  Salviaa on käytetty puhdistamaan huonoja energioita ihmisistä ja tiloista jo ammoisista ajoista lähtien, Amerikan alkuperäiskansat ovat käyttäneet juuri valkoista salviaa puhdistusrituaaleissaan. Salviaa voi käyttää myös henkilöpuhdistukseen, tilojen lisäksi karkoittaa se negatiivisia energioita ihmisten ympäriltä ja puhdistaa chakroja. Huonotuulisuus, masentuneisuus tai tietynlainen seisahtunut tunne voi olla merkki siitä, että ympärillesi on kertynyt kirjaimellisesti kiusanhenkiä, jotka tulee puhdistaa pois. Lisäksi luo rituaali hyvän pohjan kaikenlaisen uuden rakentamiselle, ikäänkuin ”puhtaalta pöydältä aloittamiselle”. Tähän ovat uskoneet monet alkuperäiskansat jo vuosituhansia.

Salvianippu sytytetään päästä vain sen verran, että se alkaa hieman savuta. Tämän jälkeen kuljetetaan savua ympäri asuntoa ja annetaan sen puhdistaa. Myös tässä on hyvä kuunnella intuitiotaan, se kyllä kertoo sinulle sen, mitkä paikat tarvitsevat erityistä puhdistusta. Puhdistusrituaaliin kuuluu oikeasti myös mantrojen lausuminen, jotka auttavat ajamaan huonot energiat ulos ikkunoista. Näitä tulee lausua mielessään (tai ääneen) samalla kun ”ajaa pahat energiat pois”.

Ja sitten teitä kiinnostaa varmasti ne kokemukset 😀 Tästä lähtenyt käry oli kyllä melkoinen, enkä itse rehellisyyden nimissä suoranaisesti rakasta salvian tuoksua. Mutta hei! Vaikka olenkin todellinen kotihiiri muutenkin, on tämän puhdistuksen jälkeen ollut kotona entistäkin parempi fiilis. Kuten mainitsin, vietimme viime viikolla ihan erityisen ihanan viikonlopun ihan vain kotona ja meillä on ollut jotenkin aivan uudelainen tunnelma täällä. Aivan outoa, että tajusin tämän vasta nyt tätä tekstiä kirjoittaessa! Ehkä meille on tässä vuoden mittaan tarttunut kaikenlaisia stressienergioita, jotka nyt lähtivät tiehensä ja auttavat rentoutumaan. Voi tietty olla vain pääni sisällä, mutta ainakin oli kiva kokeilla. Ja älkää ottako liian tosissanne tätä 😉

Jos olet rohkea tai kokeilunhaluinen, testaa! Oman salvianippuni tilasin Etsystä ja ihan pienikin lehti riitti saamaan melkoisen käryn, haha.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Kuulumisia ja projektina torkkupeitto lapselle

Meidän juhannussuunnitelmiin tuli pieniä esteitä ja jouduimme nyt sittenkin jäädä viettämään sitä kotiin. Eiköhän me keksitä kivoja juttuja täälläkin, vaikka vähän tietysti oli asennoitunut mökkimeininkiin. En tiedä moniko teistä edes on juhannuksena täällä blogin äärellä, mutta eihän siinä, kirjoittelen täällä vaikka itselleni ;D Mulla oli eilen niin kiireinen työpäivä täällä kotona, että huokasin syvään siinä vaiheessa kun sain iskettyä työkoneen vihdoinkin kiinni. Nukahdinkin jo ysiltä kun olin jotenkin niin poikki tästä viikosta, uskokaa tai älkää. Tällä viikolla kävimme pojan ekoilla kaverisynttäreillä, tarharyhmäläisen 3v-kemuilla. Melkoinen kokemus, voisinko sanoa! Talo täynnä taaperoita ja jokainen puuhailee vähän omia juttujaan. Kai meilläkin ensi vuonna on edessä jonkinlaiset kaverisynttärit. Missä iässä te olette viettäneet lastenne kanssa ekoja kaverikemuja?

Myös muutamia käsityöjuttuja on ollut nyt meneillään, eikä tällä kertaa edes villapaitaa, heh. Päätin vaihtaa virkkaamiseen ja aloin tekemään pojalle tuommoista mintunvihreää torkkupeittoa. Todella simppeli ja semmoinen olikin mielessä. Nyt tosin on peitto hetken paussilla kun lanka loppui ja odottelen uuden tilauksen saapuvan. Onhan tuossa kieltämättä melkoinen homma, mutta loppupeleissä virkkaaminen sujuu melko vauhdikkaasti kun saa semmoisen draivin päälle. Deadline olisi tässä syksy, jotta ehtii esimerkiksi syksyn päikkäreille lämmikkeeksi, joten vielä on aikaa. Olen tehnyt tätä virkkaamalla jokatoinen kerros kiinteää silmukkaa ja jokatoinen pylvästä. En katsonut mistään ohjetta, lähdin vaan tekemään. Lankana tässä on Adlibriksen puuvillalanka, joka on jo jonkin aikaa ollut tarjouksessa 1,50€ ja siitäpä tuo virkkuuajatus oikeastaan lähti kun bongasin lankoja noin edullisesti.

Nyt jälkeenpäin on vähän harmittanut, että miksen neulonut ja virkannut silloin kun poika oli vielä vauva? Tai raskaana kun oli yllin kyllin aikaa? Sormet oikein syyhyää nyt kun miettii, mitä kaikkea kivaa pikkuvauvalle olisi saanut tehtyä nopeasti. Nuttuja, minipeittoja, sukkia.. Nyt kaikki odottavat äidit lankaostoksille! Virkkuujuttujen kanssa olen hieman pää jumissa, en ole nimittäin vuosikausiin virkannut oikeastaan muuta kun niitä koreja ontelokuteesta ja hieman lyö tyhjää, että mitä kaikkea kivaa (ja helppoa) sitä voisikaan tehdä? Onko teillä mitään ideoita?

Ainiin ja hei, nyt oli aivan pakko ostaa myös ihan virallinen kristalliopas! Eli Judy Hallin The Crystal Bible, joka löytyy täältä. Tilasin tämän jo kertaalleen, mutta silloin se oli juuri ehtinyt loppua varastosta, enkä saanut kirjaa. Nyt kävi parempi tuuri. Vaikka olenkin myös tähän mennessä tutkinut ummet ja lammet kristallien ominaisuuksista, on tämmöinen konkreettinen opas niin siisti! Tiedätte siis, mitä selailen kesälomallani nenä kirjassa kiinni 😉 Ja voin muuten kertoa, että jos olen koukuttunut Adlibriksen lankapuoleen, niin voi jösses tuo kirjapuoli. Olen tässä kevään ja alkukesän aikana tilannut jo pinkan kirjoja ;D

Jos joku on kuulolla siellä, niin rentouttavaa juhannusta! Toivotteko postauksia myös viikonloppuna?

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Tulevan kesän ABC

Kaupallinen yhteistyö: Change Lingerie

Viime vuonna tein kesän lopulla ”kesän aakkoset”-postauksen, mutta nyt ajattelin tehdä tämmöisen käänteisen version, nimittäin miettiä tulevaa kesää. Mitä kaikkea haluaisin sisällyttää tulevaan kesään ja mitä on tullut vastaan tähän mennessä? Postauksen kuvituksena on jemmassa olleita bikinikuvia Malediiveilta. Mikäs nyt sopisikaan paremmin kesäpostaukseen?

Mitä sitten tulee mahdollisesti mahtumaan tulevaan kesään?

Aurinko. Tärkeimmät ensin tietenkin! Eihän kesästä tule tietysti mitään ilman aurinkoa ja onneksi olemme tähän saakka saaneet nauttia ihanista keleistä, jotka toivon mukaan myös jatkuvat. Itse olen kesäisin ja auringossa aivan eri ihminen kuin talvikaamoksen keskellä. Aurinko siis todella tekee ihmeitä.

Bikinit. Ovat useimmiten ainakin itselläni rantalomilla ja kesäisin käytössä useammin kuin alusvaatteet, melkeinpä päivittäin. Siksi panostankin bikineissä semmoisiin, jotka oikeasti ovat kestäviä ja ajattomia vuodesta toiseen.

Changen bikinit. Näissä Malediiveilla napsituissa kuvissa ovat päällä juurikin Change Lingerien bikinit, joissa ihastuin ensinäkemällä erityisesti tuohon erikoiseen selkäosaan. En aikaisemmin ole omistanut ainuttakaan korkeampaa bikinien alaosaa, mutta näihin olen tykästynyt! Materiaali on näissä bikineissä todella jämäkkää ja kestävää. Changen alusvaatteet ovat jotain, mihin olen luottanut jo vuosia, mutta nyt olen ihastunut myös merkin biksuihin, joita löytyy malleja ja kokoja kaikenmuotoisille vartaloille.

D-vitamiinin tankkaus. Kesäisin haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkona. Jotenkin tuntuu haaskaukselta kököttää sisätiloissa, siksi olen nytkin pyrkinyt olemaan ulkona niin paljon kuin mahdollista. Tekemässä töitä, lukemassa, leikkimässä ja käsitöiden parissa.

Edistysaskeleita. Kesälomalleni minulla on pari ihan erityistä suunnitelmaa, joista olen superinnoissani! Näistä enemmän myöhemmin. Pahoittelut teaserista! 😀

Fluoriitti, jonka ostin kesän onnenkiveksi ja siitä saakka onkin tuo värikäs kivi liikkunut mukanani laukussa. Jatkossa kivi ehkä muistuttaa juurikin asioista ja muistoista, joita tuli koettua tänä kesänä.

Grillaus. Tietenkin! Sehän kuuluu meillä suomalaisilla kesään ihan pakollisena juttuna. Omat grilliherkku-lempparini ovat edelleen mustapekka-juustolla täytetyt herkkusienet, niitä ei voita yksinkertaisesti mikään.

Helteet. Rakastan helteitä ja pakko myöntää, että nyt viime viikkojen lämpiminä päivinä meidän pihassa (jonne ei siis tuule käytännössä lainkaan) on ollut jopa liian kuuma! Siis miettikää 😀 Tarkoitan siis semmoista, etten ole pystynyt enää lukemaan kirjaa kun tuntuu siltä, että aivot sulavat lämmöstä, haha! Silti toivon, että tästä kesästä tulisi kunnon inkkarikesä ihan koko Suomeen.

Italia. Tämä olisi voinut olla myös Gardajärvi, jossa piipahdin aikaisemmin. Aikaisemmin en reissannut kesäisin minnekään, vaan pidin lomani aina kesäkauden ulkomailla. Nyt viimeiset kolme kesää on kuitenkin tullut käytyä kesän aikana ainakin viikon Euroopan reissulle ja kesäreissuista onkin tullut tietynlainen tapa. Ehkä seuraavaksi se Sardinia tai Amalfi..?

Juhannus. Uskokaa tai älkää, mutta viime vuonna vietimme juhannuksen todella tylsästi kotona. Pidän itse juhannusta ehkä vuoden ainoana pyhänä, jolloin tulisi olla jossain muualla kun kotona, mielellään tietysti mökillä. Tänä vuonna suuntaamme viettämään keskikesää järvimaisemiin, eli hyvällä tuurilla pääsen tänä kesänä jopa kesäturkista eroon.

Kesäloma. En muista milloin olisin viettänyt töistä oikeasti kesälomaa. Viime kesänä olin tosin kotona mammailemassa, mutta edellisestä virallisesta kesälomasta on vuositolkulla aikaa. En esimerkiksi ikinä ole käyttänyt lomapäiviäni ja lomaillut kokonaista kuukautta kesä-, heinä-, tai elokuussa. Pidämme töissä koko toimiston kiinni heinäkuussa, joten tietty myös minä lomailen silloin. Kerrankin! Nyt kun on asennoitunut heinäkuun lomaan, ei sitä sitten malta olla ajattelematta ollenkaan. Ensi kuuta odotellen siis!

Lukeminen. Tässä aion tänä kesänä kunnostautua oikein olan takaa. Tähän saakka olen saanut luettua jo kolme kiinnostavaa kirjaa toukokuun jälkeen ja iso pino odottaa. Astrologia, meditointi, kundaliini ja kristalliterapia. Siinäpä on muutamia aiheita makkarin pinon kirjoista! Melko erikoisia aiheita siis. Välillä on hyvä perehtyä joihinkin aivan uusiin aiheisiin ja muutakin kun pelkkiä dekkareita, vaikka itse kova dekkari- ja jännityskirjojen ystävä olenkin.

Meditointi. Asia, jota aion tehdä päivittäin myös kesälomalla. Vaikka olen yrittänyt pitää meditoinnin arjessani mukana, havahtuu välillä siihen, että on mennyt viikko ja unohtanut koko homman. Monesti sitä ajattelee, ettei mukamas ole aikaa meditoida, mutta oikeasti jo minuutti-parikin on hyödyllistä aikaa.

Naturel. Pyrin viettämään lomani ainakin pääasiassa meikittä. Viimeisten parin kuukauden aikana olen viettänyt paljonkin aikaa arkena täysin meikittä ja se on ihan parasta! Kesäisin ei tarvitse muutenkaan paljoa meikkiä, ainakin itselläni iho nauttii aina valtavasti lämmöstä, auringosta ja kosteammasta ilmasta, mikä näkyy tasaisempana ihonsävynä ja semmoisena tietynlaisena hehkuna. No, tiedättehän! Meikittömyys on aivan parasta ja täytyyhän ihonkin antaa välillä lomailla.

Onni ja positiiviset ajatukset. Näihin asioihin aion keskittyä kesällä. Miettimään hyviä juttuja, nauttimaan hetkestä ja yrittää murehtia vähemmän turhista. Kun keskittyy miettimään sitä, mikä on hyvin juuri nyt sen sijaan, että murehtisi tulevaa, vähenee stressi huomattavasti. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta ainakin kannattaa yrittää!

Pulikoiminen. Siksi pulikoiminen, koska uimisen U oli jo varattu ukkoselle 😀 En ole käynyt Suomessa uimassa meressä tai järvessä pariin vuoteen. Miettikää! Tai siis oikeastaan siis kahteen vuoteen, silloin taisin käydä kerran ja se oli juhannuksena mökillä. Tänä vuonna olisi tietty ihan kiva päästä vähän enemmänkin rantsuilemaan.

Ruoka. Kesäisin tulee herkuteltua aina reippaasti ja ihan ansaitusti! Innostun usein kesäisin useammin leipomaan piirakoita, syön jäätelöä ja käymme ulkona syömässä kivoissa paikoissa. Lisäksi on kesäruoka kotona ihan parasta. Kesäperunat, kala, kotimaiset kasvikset, letut.. Lista voisi jatkua loputtomiin!

Saunominen. En varsinaisesti ole mikään himosaunoja, vaikka meillä kotona sauna onkin. Noin kerran-pari kuussa on tahti, jolla yleensä saunon. Silti saunominen mökillä on ihan eri juttu. Löylyistä suoraan uimaan, sehän kuuluu kesään! Toivon, että pääsisin tänä kesänä ainakin kerran rantasaunaan.

Tanska. Suuntaan heinäkuussa ekaa kertaa ikinä Tanskaan, uskokaa tai älkää! Ainut Pohjoismaa, jossa en ole käynyt muuta kuin muutaman kerran lentokentällä. Kööpenhamina on ollut reissulistalla jo vuosia ja keväällä bongasin sinne edulliset lennot. Tällä kertaa siis semmoinen kesän miniloma, en malta odottaa!

Ukkonen. On nimittäin ihan parasta! Jyväskylässä ukosti huomattavasti useammin kuin täällä Etelässä ja kesät olivat muutenkin mielestäni kuumempia sisämaassa. Kesäukkoset ovat aivan parasta! On niin ihana käpertyä ukkosella ja sateella sohvalle viltin alle tunnelmoimaan tai nukkua yöllä silloin kun tietää ulkona myrskyävän. Se on jotenkin todella rentouttavaa, enkä ole koskaan pelännyt ukkosta, päinvastoin.

Virkkaus. Käsitöiden suhteen olen vaihtanut hetkeksi neulomisen virkkaamiseen. Kivaa vaihtelua! Nyt olenkin yrittänyt koota ideoita virkkuutöistä, tällä hetkellä on työn alla esimerkiksi torkkupeitto pojalle.

Äiti+poika-aika. Heinäkuussa lomailemme yhdessä pojan kanssa, mikä tarkoittaa kivoja kesäaktiviteetteja yhdessä. Puistoleikkejä, nurmikolla juoksemista paljailla varpailla, pallon heittämistä hauvoille, retkiä ympäri kesä-Helsinkiä ja ekaa kertaa Linnanmäen pienten laitteissa hurvittelua.

Mitä juttuja tulee kuulumaan teidän kesäänne?

 

Ja ps. mitä tykkäätte bikineistä? Tuli ihan kamala ikävä Malediiveille!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Neljä kristallia laukussani

Huomenta te kaikki ihanat! En malta olla heti hehkuttamatta erästä asiaa (ei, loma ei vielä alkanut) heti ensimmäisenä.. Sain nimittäin tällä viikolla vihdoinkin teettämäni astrologisen syntymäkarttani ja analyysin siitä, ette tiedä kuinka tohkeissani olen siitä ollut! Kirjoitan kartasta enemmän heti kun ehdin ajatuksella lukea ja sisäistää nuo kaikki 35 sivua. Tähän saakka on tullut vastaan varsin mielenkiintoisia juttuja ja haluan käsitellä aihetta paremmalla ajalla myös täällä blogin puolella! 🙂 Juuri kun ehdin maanantaina ajatella, että ah kun on ollut erikoisen rauhallista, niin jostain puskee taas kamala kiire ja paniikki päälle.. Noh, vielä reilu viikko lomaan ja sen varalle onkin vaikka mitä siistejä juttuja mielessä. Tänään meillä on pojan kanssa taas vaihteeksi aika lääkärille. Pituuskasvua seurataan edelleen ja tällä kertaa vuorossa ravitsemusterapeutin vastaanotto, huoh. Eiköhän se tästä taas.. Yritän huomenna palailla blogiin kuulumispostaukselle.

Yksi päivä havahduin siihen kun kaivoin laukustani muutaman kiven, jotka jostain kumman syystä olivat sinne ajautuneet. Ja juuri nämä neljä kiveä. Tästä on nyt noin kuukausi aikaa ja mietin tuolloin toimstolla hetken sohvalla istuen, että pakkohan näissä kivissä on ollut jotain erityistä tuohon aikaan kun olen ne vaistomaisesti napannut mukaani, jotta ne olisivat lähelläni. Usein toimistolla otan työskennellessäni yhden kiven käteeni pyöriteltäväksi. Itseäni tämä auttaa keskittymään, rauhoittumaan tekemään yhtä asiaa ja myös ajatusten palauttamisessa. Kun olen saanut yhden homman tehtyä, saatan viettää hetkisen kiveä näperrellen tai ihmetellen, ikäänkuin tauottaen aivojani.

Kesän luku-urakalla on muutama kiviterapiaan keskittyvä teos ja olen aivan koukuttunut aiheeseen! Olen nyt jonkin aikaa tehnyt semmoista chakrojen puhdistamista ja aktivoimista sopivien kristallien avulla, mutta ehkä noiden muutamien muiden teosten jälkeen uskallan postailla aiheesta enemmän. Älkää pelätkö, en ole muuttumassa sataprosenttiseksi hihhuliksi, mutta mikä mielestäni on tärkeää, on avata mielensä muille vaihtoehdoille. Kuten esimerkiksi sille, että voisiko jollekin oireelle olla toinenkin vaihtoehto kun lääkehoito? Kehon chakrojen ja energoiden epätasapainot voivat oireilla monilla tavoin ja olen itse alkanut ajatella, että oli sitten täyttä huuhaata tai ei, haluan tietää asiasta enemmän. Itämaiset kulttuurit ovat harjoittaneet näitä oppeja jo vuosituhansia, meillä suomessa taas on todella vahva usko länsimaiseen lääketieteeseen. Enkä yritä millään tapaa kiistää sitä, vaan ymmärtää niitä muitakin ajattelutapoja.

En itsekään lähtisi missään nimessä lääkitsemään sairauttani ensisijaisesti poppakonsteilla, mutta jos nämä ovat keinoja esimerkiksi vahvistaa sisäistä intuitiota, yhteyttäsi maapalloon ja saada jonkinlaista sisäistä tasapainoa, miksi et haluaisi tietää asiasta enemmän? Mielestäni olisi epäkunnioittavaa ensiajatuksella tyrmätä esimerkiksi vuosituhansia käytössä olleet ayurvediset opit tai intialainen näkemys ihmisen hyvinvointiin vain sen perusteella, koska lääketiede nyt vain on meille länsimaisille se ensimmäinen oljenkorsi melkeinpä mihinkä tahansa vaivaan. Jos joku käytäntö on ollut käytössä jossain ikuisuuden ja hyväksi koettu, tuskin on kyse mistään aivan hölynpölystä. Sama homma kun länsimaa on kunnolla herännyt meditaatioon ja joogaan, sekä niiden valtaviin terveyshyötyihin vasta ihan viime vuosina. Ottaen huomioon, että nämä ovat olleet käytössä Intiassa jo iät ja ajat.


Tänään hieman lyhyempi postaus, koska en eilen yksinkertaisesti ehtinyt kunnolla tehdä blogijuttuja, olimme illan suussa nimittäin pojan tarhakaverin ekoilla kaverisynttäreillä! 😀 Mutta tähän keskiviikkoon suosittelen kuuntelemaan nuo kaksi biisiä!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Suora mielipiteeni x 5

Huomenta! Toivottavasti viikonloppunne meni mukavissa merkeissä. Juuri eilen sanoin Tommille, että tämä oli ihanin viikonloppu aikoihin. Vaikkei edes tehty mitään kovin kummallista. Olimme kotona, hengailimme omalla pihalla, söimme kaikkea hyvää ja ihan vain rennosti vietimme aikaa yhdessä. Eilen ajoimme vielä alkuillasta Classic Pizzaan vetämään sunnuntai-illan mätöt, hehe. Tänään olisi jokatapauksessa tietynlaisen mielipidepostauksen vuoro. Tässäpä siis suora mielipiteeni muutamista asioista..

 Humalaiset ihmiset ärsyttää aivan suunnattomasti. On jotain niin kiusallista olla itse selvinpäin ja kuunnella semmoista kännijankkaamista. Järkevistäkin ihmisistä tulee monesti kännissä supernoloja ja humalaisten ihmisten ympärillä tulee itselleni semmoinen olo, että pakko päästä pois. Eri asia tietty olla pienessä hiprakassa kun semmoisessa kiusallisessa ”Anna mä kerron yhden jutun.. Oot tosi hyvä tyyppi tiiäks”-kunnossa. Ei, ei, ei! Myös itsestäni tulee juodessa tosi dorka, saatan juoda helposti liikaa, tehdä tempauksia, joita en muuten tekisi, unohdella ja hukkailla tavaroita, sekä kaikki vielä ihan järkyn krapulan kera, joten ennemmin olen yksinkertaisesti juomatta. En en edes pidä minkään alkoholijuoman mausta, joten en näe syytä miksi joisin silloin tällöin edes lasillisen. Tiedättekö, jos siis voin olla juomattakin. Ennemmin olen täysin selvänä ja ilman alkoa. Tämän tosin kerroinkin jo viime viikon alkoholi-postauksessa.

En voi sietää epärehellisyyttä ja valehtelua. Joskus saatan itse olla jopa yltiörehellinen (joka ei sekään tietysti aina ihan paras juttu). Jos joku esimerkiksi kysyy erikseen, että olenko ollut tyytyväinen asiaan x, enkä ole ollut, kerron sen kyllä. Miksi sitten kysytään, jossei haluta oikeasti kuulla? Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että millainen ihminen valehtelee? Ajattelevatko valehtelijat, että ovat muita ihmisiä fiksumpia, eikä valheita vain huomata? Vai onko se vain pakkomielteistä? Uskovatko he itsekin siihen, mitä sanovat? Onneksi nyt aikuisena harvemmin törmää kovin epärehellisiin ihmisiin, mutta silloin siinä on kyllä jotain sitäkin oudompaa.

En ymmärrä niitä, jotka menevät lähijunissa istumaan paikoille, jotka ensisijaisesti ovat varattu vaunujen kanssa matkustaville. Varsinkin kun juna on puolityhjä ja paikkoja olisi muualla vaikka muille jakaa. Sama juttu busseissa. Sitten kun tulet itse junaan vaunujen kanssa, nämä tyypit eivät meinaa korvaansa lotkauttaa vapauttaakseen vaunupaikan vaunuille. Haloo! Omasta mielestäni nuo vaunupaikat ovat muutenkin maailman rasittavin paikka istua, enkä ymmärrä miten joku menisi siihen vapaaehtoisesti istumaan? Sama ärsyttävä ilmiö on tyypit, jotka esimerkiksi aamun ruuhkajunassa blokkaavat joko keski- tai ikkunapaikan tyhjäksi niin, että kenenkään on hankala päästä sinne. Ja sitten katsotaan äreästi kun joku uskaltaa kysyä, että pääsisikö tuonne istumaan? Välillä olen meinannut kysyä, että onko kenties joku syy, miksi tuo paikka tuolla on tyhjillään..?

Olen miettinyt jo kauan, että haluaisin jollain tapaa auttaa syrjäytymisvaarassa olevia tai jo syrjäytyneitä nuoria. En vain tiedä miten lähtisin liikkeelle? Olen ollut aina kiinnostunut esimerkiksi päihdeongelmaisten taustoista. Mitä tapahtuu ja mitä asioita siellä ihmisen sisällä velloo, joka saa nuoren elämän suistumaan raiteiltaan? Joskus tekisi mieli mennä haastattelemaan näitä tyyppejä jonnekin steissille ja kysyä, että millaista teidän elämä on? Oletteko onnellisia? Mitä teille kuuluu? En tietenkään uskalla. Se miten haluaisin auttaa, olisi kuunnella, antaa näille vinkkejä kuinka hakea töihin ja opiskelemaan, sekä tietty jollain tapaa auttaa ymmärtämään, että vaikka on vaikeaa, niin jokainen on loppupeleissä oman elämänsä käsikirjoittaja, mutta avun pitäisi ehdottomasti olla helpommin saatavilla. On aivan sairasta miettiä, että kun itse oli nuori otti porukka ehkä tilkan viiniä vanhempien kaapista ja nykypäivänä taas suurinpiirtein aletaan vetämään kovia huumeita heti ensimmäisenä, koska niitä vaan on niin helppo saada esimerkiksi alkoholiin verrattuna. Huhheijaa. Ja sitten vastustetaan jotain keskivahvojen alkoholijuomien tuomista päivittäiskauppoihin kun fokuksen ehkä pitäisi olla joissain aivan muissa ongelmissa. Suomi on tottakai paras paikka asua, mutta välillä havahtuu siihen, että täällä sokaistutaan niille todellisille ongelmille ja keskitytään miettimään jotain naurettavia yhden henkilön päähänpistoja. Näitä kategorian ”kielletäänkö olutpanimoiden logoiset aurinkovarjot terasseilta”, jotka eivät ainakaan itselläni ole aiheuttaneet koskaan, ikinä minkäänlaista oluthimoa. Jep jep.. No, asioista voi aina olla montaa mieltä.

Omien aatteiden liiallinen tuputus on asia, joka saa minulla hieman niskakarvat pystyyn.  Oli sitten kyseessä uskonto, elämäntapa tai muu aate, saa semmoinen ”Toimi samoin tai olet huono”-asenne minut vihaiseksi. Tottakai kukin saa uskoa mitä itse tahtoo ja kannatan toki mielipiteen vapautta, mutta siinä vaiheessa kun se menee syyllistämisen puolelle, tulee jo stoppi vastaan. Uskon itse vahvasti siihen, että jos itse haluan johdattua jollekin tielle tai jonkin asian äärelle, se varmasti tapahtuu ilman mitään erityistä käännytystyötä. Liiallinen omien aatteiden tuputtaminen aiheuttaa enemmänkin melkein allergiaa, joka saa reagoimaan kyseiseen asiaan negatiivisesti. Esimerkkinä nyt vaikka kuvitteellinen tapahtuma, jossa kerron syöväni nykyään melko vähän punaista lihaa ja kun jonkin kerran sitä sitten söisin, saisin lokaa niskaan siitä, että olen murhaaja. Ymmärrättekö? Tai jos joku tulisi kertomaan, että joudun helvettiin kun uskon astrologiaan, olen paska ihminen kun ostan nahkaiset kengät tai kun syötin lapselleni illalliseksi kaupan purkkiruoan.. Vain koska ”Minä itse en ikinä tekisi x…” Lista voisi jatkua loputtomiin. Omia aatteita voi suitsuttaa myös tavalla, joka ei ärsytä muita ihmisiä tai ole epäkunnioittava toisen omia valintoja kohtaan. Maailman paras juttu onkin, että ihminen saa valita omat tapansa toimia ja onneksi hyvistä valinnoista voi kertoa myös tavalla, joka ei syyllistä toista. Ero näillä on se, että edellä mainittu ei saa toista tuntemaan oloansa huonoksi, koska nyt sattuu ehkä ajattelemaan toisin.

Paita / Twist & Tango (ikivanha)

Farkut / Topshop

Flipflopit / Havaianas

Kello / Swatch

Samaa mieltä jostain kohdasta?

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.