Julkaistu

Näin hinnoittelen yhteistyöni

Yhteistöiden hinnoittelu on paljon puhuttava aihe, myös ihan meidän bloggaajien keskuudessa. Mikä on oikea taktiikka oman työnsä hinnoittelulle ja mistä tietää, osaako pyytää mahdolliselta asiakkaaltaan tarpeeksi kohtuullista palkkiota työstään? Monesti ainakin mietin itse, että onko pyytämäni palkkiosumma liikaa. Vai kenties jopa aivan liian vähän? Monikaan ei halua kailottaa palkkioitaan tai palkkojaan julkisesti, sehän on täysin ymmärrettävää. Monelle raha-asiat ovat todella henkilökohtaisia, enkä ainakaan itse vaadi keltään toiselta minkäänlaista tilintekoa omista tuloistaan. Toki, jos haluaa kertoa niin ilman muuta palkkakeskustelu on aina tervetullutta!

Vaikuttajamarkkinoinnissa parhaimpia juttuja on todella kohdennettu yleisö, siis silloin kun yhteistyökumppani ja kanava on valittu oikein. Silloin kohdennetaan oikeita asioita juuri oikealle yleisölle ja markkinointi voi olla huomattavasti tehokkaampaa kuin reippaasti kalliimmissa kanavissa, joissa tavoittavuus on ehkä laajempi, mutta hajanaisempi.

Kuten olen aiemmin täällä kirjoittanutkin, teen blogini mediamyyntiä pääasiassa itse. Jos aihe yleisesti kiinnostaa lisää, kannattaa lukaista myös postaukseni Kuinka tehdä blogista työ? Määrittelen siis itse, paljonko pyydän blogini sisällöstä ja yhteistyöstä palkkiota, keiden kanssa teen yhteistyötä ja niin edelleen. Yritykset lähestyvät minua ehdottamalla yhteistyötä, mutta lähestyn itse myös yrityksiä, jotka kiinnostavat minua ja joiden ajattelen kiinnostavan myös teitä lukijoita. Pääasiallinen elantoni on palkka, jota saan päivätyöstäni, mutta myös blogini on minulle rakkaan harrastuksen lisäksi myös elanto ja työ, kaiken tämän muun arkihärdellin ohella. Silti, vaikka en tienaisi blogillani senttiäkään, tekisin tätä varmasti samalla intohimolla. Työtunteja kertyy viikossa varmasti reippaasti yli 50, mutta toki tämä on oma valintani ja semmoinen valinta, joka on itselleni mieleinen.

Oma blogini tavoittaa kuukaudessa noin 20 000 yksittäistä lukijaa ja oma lukijajoukkoni on melko sitouttunutta. Useat teistä ovat pysyneet blogini matkassa useita vuosia ja koen, että arvot, joihin itse uskon ja aiheet, joista kirjoitan, ovat pääasiassa myös niitä, jotka teitä kiinnostavat. Siksi pyrinkin valitsemaan myös yhteistyöt tämän mukaan. Jokunen teistä saattaisi hieraista silmiään jos blogiini ilmestyisi maksettu postaus kissanruoasta, pikavipeistä tai moottoriurheilusta. Eihän näissä asioina ole tietty mitään vikaa, mutta eivät vain kosketa millään tavalla omaa elämääni tai arvojani.

Olen pyrkinyt siihen, etten halua tehdä blogistani liian kaupallista. Toisaalta, minulla ei juuri nyt ole siihen edes tarvetta. En myöskään ole niin rahanahne, että kokisin tarpeelliseksi ottaa vastaan jokaisen yhteistyön, koska pahimmassa tapauksessa vääränlaiset yhteistyökumppanit voivat olla kohtalokas isku bloggaajan imagolle ja uskottavuudelle, joka taas pitkässä juoksussa vaikuttaisi moniin asioihin uskottavuusasioiden lisäksi. Lukijamäärät, tulevat yhteistyöt ja se, voiko sanaani enää luottaa? Tämän vuoksi punnitsen aina yhteistyöhön lähtiessä, että onko tämä oikeasti tuote tai asia, jonka takana voin seistä tai aihe, josta minulla on jotain kerrottavaa? Toki, jos toimeentuloni riippuisi ainoastaan blogista, saattaisin suhtautua tähän eri tavoin ja asenteella, että mainos on mainos. Kyllähän bloggaajienkin tulee saada palkkionsa tehdystä työstä ja tässä tapauksessa onkin sisältömarkkinointi se juttu. Onneksi valtaosa lukijoistakin ymmärtää pointin, että maksetut yhteistyöt ovat niitä, jotka mahdollistavat heille muun ilmaiseksi tuotetun sisällön, johon nähdään tuntitolkulla aikaa. Eihän se ole aivan itsestäänselvyys. Ja aina voi skipata, jossei yhteistyö tai mikä tahansa muukaan postaus kiinnosta. Silloin kun yhteistyö on merkitty ”kaupallinen yhteistyö”, maksetaan minulle toteutuksesta rahaa. Muulloin on kyse esimerkiksi saaduista tuotteista tai palveluista, joista ei välttämättä ole erikseen sovittu, mutta joille asiakas on toivonut näkyvyyttä. Tällöin merkitsen tuotteen saaduksi tai ”yhteistyössä yritys X”. Tällöin en saa yhteistyöstä senttiäkään.

Itse hinnoittelen yhteistyöt pääasiassa sen mukaan, kauanko ne arviolta vievät minulta aikaa. Ja nyt puhutaan siis niistä rahallisista korvauksista. Periaate on, että silloin kun asiakkaan kanssa erikseen sovitaan, että kirjoitat tuotteesta tai palvelusta X, sekä mahdollisesti esittää sisällön suhteen erityisiä toiveita, en ainakaan itse lähde toteuttamaan tuntien työtä pelkällä tuotepalkkiolla. Eipä niillä laskuja tai ruokaostoksia nimittäin niillä tai pyhällä hengellä makseta. Tässä saattaa olla tietty niitä poikkeuksia kun postaan ihan muuten vain hyviksi koetuista tuotteista, esimerkiksi kosmetiikasta jota olen saanut blogini kautta ja tuotteisiin tykästynyt. Mielestäni tämä on täysin ok, mutta erona onkin se, että tällöin minun ei ole velvollisuutta postata näistä tuotteista, mutta asiakas tietysti varmasti ilahtuu, mikäli tuotteisiin ihastun ja ne saavat näkyvyyttä, vaikkei siitä nyt olisikaan maksettu.

Tällöin en kuitenkaan ikinä a) lupaa saaduille tuotteille näkyvyyttä, koska eihän asiakaskaan toivo minun postaavan tuotteesta, josta en ole pitänyt, saati sitten että valehtelisin, että se on ollut mieleinen b) lupaa brändidominanssia, eli jos postaan tuotteesta ilman sovittua rahallista yhteistyötä, voi postauksessa olla myös muiden brändien tai kilpailevien yritysten tuotteita. Omasta mielestäni olisi suorastaan noloa pyytää rahaa kaikesta mitä blogissa näkyy. Kuka haluaisi lukea blogia, jossa sisällöstä 99% on maksettua mainontaa? Toki itsekin postailen usein tuotteista joita olen saanut tai pyytänyt PR-lahjoina, mutta nämä ovat ehdottomasti niitä, mitä suosittelisin teille vaikka olisin ne omilla rahoillani ostanut. Jos mietin millaista sisältöä itse tykkään lukea, sanoisin että blogin sisällöstä ainakin 70-80% tulee olla ”ei-kaupallista sisältöä”. Kuulumisia, mielipiteitä ja kannanottoja eri aiheisiin. Tottakai näitäkin voi toteuttaa yhteistyön muodossa, mutta tiedätte varmasti mitä ajan takaa.

Itse palkkion määrän suhteen luulisin ainakin, että jokaisella bloggaajalla on jonkinlainen näppituntuma siitä, kuinka arvokkaaksi kokee oman työnsä, siis rahallisesti. Jos kyse on pelkästä näkyvyydestä ja pintapuolisesta postauksesta, voi hintalappu olla pienempi kuin silloin kun yhteistyö vaatii kuvien lisäksi myös perehtymistä johonkin tiettyyn aihealueeseen tai asiaan tekstin muodossa. Tällöin menee työhön huomattavasti enemmän aikaa perehtymisen ja tekstintuotannon suhteen, joten on perusteltavaa myös laskuttaa enemmän. Tottakai myös yleisön koolla on vaikutusta siihen, millaisia hintoja on yleisesti kohtuullista pyytää. (Ja tietysti myös asiakasyrityksen koolla. Ymmärrettävästi pienellä toimijalla ei ole samanlaisia markkinointibudjetteja kuin kansainvälisellä konsernilla, tällöin kannattaa punaroida hinnoittelua myös tältä kantilta.)

Oma hintalappuni yhteistyölle liikkuu usein 700-900 eurossa, hieman yhteistyön laajuudesta riippuen ja mielestäni hinnat ovat aina neuvoteltavissa. Myyn yhteistyöt usein ”pakettina”, jolloin se sisältää itse blogipostauksen lisäksi jaon Facebook-sivullani ja kuvajulkaisun Instagramissa, sekä asiakkaalle oikeuden käyttää näitä materiaaleja omissa somekanavissaan. Esimerkiksi IG-yhteistyöt hinnoittelen luonnollisesti eri hintalapulla, koska omalla kohdallani blogi on yleisön koon kannalta se ”suurempi kanava”. Monet kun usein elävät harhaluulossa, että IG-seuraajien määrä on sama kuin blogin lukijat, joka useinkaan ei pidä paikkaansa. Joillain IG on se suurempi ”pääkanava”, toisella taas blogi tai YouTube-kanava.

Nämä ovat siis hintoja, joilla olen itse toteuttanut valtaosan kaupallisista yhteistöistäni. Sitten taas, jos joku erittäin kiinnostava pienemmän skaalan yhteistyökumppani on liikkeellä pienellä budjetilla, tottakai joustan myös hinnoista. Jos hypoteettisesti teen kuukaudessa esimerkiksi yksi-kaksi yhteistyötä, joista vähennetään verot ja muut maksut, voin todeta etteivät nämä tulot ole verrattavissa saamaani kuukausipalkkaan, mutta kohtuullinen korvaus kuitenkin blogista, jonka eteen näen töitä melkeinpä jokaikinen päivä vuodessa. Ja mitä tulee itse palkkioiden suuruuteen, vaihtelevat ne tietysti ääripäästä toiseen. Silti, verrattuna muihin Pohjoismaihin ovat bloggaajien tulot meillä Suomessa aivan pohjamudissa. Samoin ehkä monien yritysten suhtautuminen vaikuttajamarkkinointiin, jolloin sen suhteen saatetaan skitsastella, vaikka samalla saatetaan pistää moninkertainen summa esimerkisi lehtimainontaan, huomattavasti tehottomammin.

Varovaisesti uskaltaisin sanoa, että saattaisin onnistua tekemään blogista työn, joka elättää minua täysin, mikäli tekisin sitä päätyökseni. Tällä hetkellä aika blogin suhteen on rajallista ja pyrin siihen, ettei blogiin panostettu aika vie sitä, jonka voisin viettää perheeni kanssa. Viikonloppuisin työstän blogia maksimissaan muutamia tunteja, päivitän somea usein työmatkoilla ja tänäänkin heräsin 6.05 viimeistelemään postausta. Usein muokkaan kuvat esimerkiksi iltaisin sohvalla samalla kun katselemme telkkaria ja napero leikkii vieressä. Soveltaminen ja kekseliäisyys onkin ajanhallinnan avain.

Camotakki / kirppikseltä

T-paita / Gina Tricot

Nahkahame / vintage kirppikseltä

Tennarit / Toms

Ranneketju kullattua hopeaa / Glitter (saatu)

Se mitä itse toivoisin tulevaisuudessa olisi, että useammat yrityksetkin hyppäisivät nykypäivään tämän suhteen ja heivaisivat sen vanhat jo kuluneet ”Postaisitko näistä terveyspohjallisista, ei tarvitse muuten edes palauttaa meille” – ehdotukset. Maailma muuttuu ja siinä samassa myös markkinointi.

Mitä ajatuksia vaikuttajien palkkiot sinussa herättää?

 

Ps. Instagramini puolella @iines lähti tänään käyntiin arvonta Desenion lahjakortista!

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Julkaistu

Mitä astrologinen syntymäkarttani kertoi?

Muutama viikko sitten pistin pienen harkinnan jälkeen tilaukseen astrologisen syntymäkartan, jota täällä jo ehdinkin hehkuttaa heti saatuani valmiin tähtikarttaraporttini. En oikein tiedä mitä yleisesti odotin tuolta syntymäkartalta, mutta olen kuitenkin hurjan tyytyväinen, että päätin sen teetättää. Tuloksena siis 35-sivuinen reportaasi astrologisesta syntymäkartastani, sekä lähitulevaisuuden ”astrologinen sääennuste”. Jännää!

Tietystikään en odottanut tältä mitään absoluuttisia totuuksia tai valmiita neuvoja. Nämä, kuten nyt esimerkiksi horoskoopit antavat sinulle enemmänkin viitteitä poluista, joita sinulla on mahdollista valita, ei niinkään mitään suoria toimintaohjeita. Idea on enemmänkin auttaa ymmärtämään itseään, asioita eri näkökulmilta ja yleisesti suhtautumaan tulevaisuuden suhteen niin, että teoillasi on merkitys siihen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mikä tässä analyysissä muuten oli myös aivan super mielenkiintoista, oli analyysit aiemmista elämistäni, eli inkarnaatioista!

Astrologinen syntymäkartta on siis tähtikartta taivaankappaleiden ja elementtien sijainneista syntymähetkellä. Missä asennossa planeetat ovat olleet suhteessa toisiinsa ja mitä se tarkoittaa astrologisessa mielessä?

Teetätin tähtianalyysin Smiling Starsin Erkillä ja voin hurjasti suositella! Maksoin kartoituksesta 135e, joka tietty on ehkä jonkun mielestä kova hinta, mutta toisaalta taas ei ja omalla kohdallani juuri semmoinen juttu, johon voin helpostikin laittaa tuon verran rahaa. Analyysi on mahdollista saada myös kasvotusten, itse pyysin tuon kirjallisen, koska pelkäsin että olen tapaamisessa niin tohkeissani, että unohdan jotain tärkeää. Siitä on hyvä, että voin palata tuohon kirjalliseen raporttiin aina kun siltä tuntuu 🙂

Kuten aiemmassa horoskooppipostauksessani täällä kerroinkin, olen Leijona ja syntynyt ensimmäisenä aurinkomerkki Leijonan päivänä, heinäkuun 23. Nouseva merkkini on Jousimies ja voisin todeta, että nämä menevät kohdallani todella nappiin. Varsinainen aurinkomerkkihän kuvastaa sinua sellaisena kun olet oikeasti ja nouseva merkki taas enemmän sitä, millaisen käsityksen muut, esimerkiksi vielä vieraat ihmiset sinusta saavat. Eli semmoinen yleinen habitus tai asenne, joka ihmisellä on ja mikä näkyy ulospäin, vaikkei henkilöä kovin hyvin tuntisikaan. Niille, joilla nouseva merkki on Jousimies, sanotaan olevan esimerkiksi vahvasti aatteellisia, omaavan vahvoja mielipiteitä ja heille matkustelu, sekä vieraiden kulttureiden näkeminen on tärkeimpiä asioita elämässä. Kyllä, tunnistan itseni näistä vahvasti.

”Askendentin kautta ihminen suhteuttaa toisiinsa sisäisen ja ulkoisen todellisuuden. Nousumerkki onkin filtteri kaiken sen välillä, joka on olemassa horoskoopissa, ja sen välillä, joka on olemassa ulkoisessa maailmassa. Askendenttisi Jousimies saa Sinut näkemään itsesi rehellisenä, eettisesti vahvana ja henkisesti suoraselkäisenä ihmisenä. Se antaa Sinulle myös kaipauksen nähdä maailmaa matkustellen ja siten avartaa itseäsi ja näkemyksiäsi. Usein Jousimies-nousuisen avioliitto viivästyy, koska askendentin olemuksessa on nuorekkuutta, matkustushalua ja seikkailumieltä korostavia piirteitä.”

 

Mitä omassa astrologisessa syntymäkartassani sitten sanottiin? Poimin teille muutaman osuvan kohdan Erkin laatimasta tulkinnasta:

 

”Karttasi on yleisilmeeltään varsin tulinen, sillä viisi planeetta on sijainnut tässä elementissä eli Leijonan, Jousimiehen ja Oinaan merkeissä syntymähetkelläsi. Tuli on tietysti kuuma, lumoava ja joskus myös tuhoava elementti, joka korostuessaan kartalla antaa innostuneisuutta, mutta joskus myös ylenmääräistä hanakkuutta, taipumusta tulistumiseen, aggressiivisuutta ja kiukkuakin. Tässä pitää oppia vähän käyttämään myös jarruja ja harkintaa, muuten voit ajaa välillä elämässäsi ylinopeutta, jos “mopo karkaa käsistäsi”.”

”Kyseinen tulipainotus antaa joka tapauksessa elämänhalua, energiaa, optimistista elämänkatsomusta, dynaamisuutta, tahdonvoimaa ja itseluottamusta. Luonteessasi on lämpöä, joka vetää muita ihmisiä puoleesi. Muista kuitenkin välttää liiallista itsekeskeisyyttä ja omaan napaan tuijottamista, samoin ajoittaista laiskuutta ja korostunutta nautinnonhalua.”

Kyllä, koen olevani melko ”tulinen” ja temperamenttinen. Saatan tulistua nopeasti, mutta toisaalta tuo tulisuus tuo myös semmoista tietynlaista tahdonvoimaa ja kykyä pistää hommat hoitumaan, eikä jäädä ihmettelemään.

”Kuumerkkisi Rapu – tässä merkissä sijaitsevat lisäksi Merkurius ja Venus – tuo sitten tähän Leijona-energiaan vastapainoa emotionaalisella herkkyydellään, alttiudellaan ulkopuolisille vaikutteille, hoivaavuudellaan ja äidillisyydellään. Oletkin arkkityyppistä Leijonaa tunteellisempi ja herkempi. Sinun on täytynyt kuitenkin oppia välttämään emotionaalisia äärimmäisyyksiä. Sympatiasi ovat syvät, ja niiden myötä olet luonut läheisiä ja syviä ihmissuhteita. Kun pidät jostain ihmisestä, hyvin luultavasti pidät tästä todella syvästi, mikä on kyllä voinut myös tuoda tullessaan loukkaantumisia, kun ihmiset ovat ymmärtäneet Sinut joskus väärin.”

”On tärkeää, että kykenet hallitsemaan ajoittaisen huolestuneisuutesi ja eliminoimaan äärimmäisyydet sekä pitämään omat emotionaaliset impulssisi riittävästi kurissa. En tässä tietenkään tarkoita niiden tukahduttamista, vaan hallitsemista ja kanavointia rakentaviin uomiin. Itse asiassa intuitiosi kuunteleminen voi osoittautua yhdeksi tärkeimmistä “työkaluistasi” henkisellä pyhiinvaellusmatkallasi täällä aineen valtakunnassa.”

Myös tämä menee nappiin. Vaikka tietyiltä osin olen melko ”kovis”, olen silti myös todella herkkä. Menen helposti pois tolaltani esimerkiksi yleisestä maailman pahuudesta, olen tunnollinen ja stressaannun helposti. Pyrin luottamaan intuitiooni, mutta tavoitteenani olisikin vahvistaa sitä entisestään.

”Aurinko Leijonan merkissä viittaa siihen, että eräässä tärkeässä aiemmassa elämässä osoitit johtajanlahjoja ja opastit ihmisiä, jotka ilman apuasi olisivat menehtyneet. Tästä toiminnastasi olet saanut henkisen lahjan, yhteyden aloitteellisuuden ja johtajanominaisuuksien korkeaan henkiseen lähteeseen, josta voit halutessasi vetää tässäkin inkarnaatiossasi olemukseesi ko. ominaisuuksia. Mutta haasteena on antaa opastusta ja ilmentää johtajuutta omaksumatta itselle liian tärkeää, itsekeskeistä roolia, koska itsekorostus ja ylpeys ovat Leijonan kompastuskiviä. Olemuksessasi voi olla määräilevyyttä ja hallitsevuutta, jopa niin että siinä voi olla muilla kestämistä. Toisaalta voit olla hyvinkin perso imartelulle, ja turhamaisuus saattaa olla todellinen Akilleen kantapääsi.”

”Paras tapa välttää näiden kielteisten taipumusten ilmeneminen on oikean ja aito nöyryys sekä lempeyden ja muiden huomioon ottamisen kultivoiminen. Muuten voi välillä syntyä se illuusio, että maailma on ikään kuin näytelmä, jossa itse esittää pääosaa ja muut toimivat jonkinlaisina statisteina tai taustakulisseina. Taipumus johtuu siitä suuresta energiamäärästä, johon on saatu yhteys korkealla tasolla ja joka alemmalla tasolla ilmetessään usein saa Leijonan näkemään itsensä muiden johtajana. Paras keino käsitellä näitä voimakkaita Leijona-energioita olisi löytää purkautumisväylä, jossa palveleminen kohtaisi muiden johtamisen tai ohjaamisen.”

Itseasiassa juuri lempeys muita kohtaan ja muiden ihmisten huomioon ottaminen ovat asioita, joita olen jo pitkään kehittänyt itsessäni ja voin todeta, että olen tässä kehittynytkin. En tiedä liittyykö se osittain ikäänkin, tottakai parikymppisen nuorukaisen elämä pyörii helposti enemmän juuri sen oman navan ja omien tarpeiden ympärillä, kun taas parisuhteessa ja perheellisenä tottakai pakostikin haluaa ottaa enemmän huomioon muita. Ja tiedostan myös sen, että saatan luonteeltani olla lievästi määräilevää tyyppiä, mutta itselläni tämä ei ole sitä, että haluaisin kontrolloida muita, vaan enemmänkin varmistaa yhteistä hyvää, että asiat hoituvat.

”Auringon määräkulmista muihin planeettoihin mainittakoon vielä kirpeä neliö (≈ 90°:een määräkulma) etäisimpään tunnettuun planeettaan – nykyisin planetoidiin – eli Plutoon. Sinun tuleekin oppia tietämään, milloin on aika antaa kehon levätä ja koota voimia. Neliö varoittaa joka tapauksessa käyttämästä valtaa ja voimaa väärin. Tämä on tärkeä läksy, jonka olet tuonut tähän inkarnaatioon aiemmista elämistäsi. Voimaantuminen yhdistettynä myötätuntoon, nöyryyteen ja anteeksiantamiseen on tässä keskeistä. Joskus tämä kuvio tuo mukanaan tarpeen vetäytymiseen välillä omiin oloihin.”

Ja kyllä, minulla on ehdottomasti tuo tarve välillä vetäytyä omiin oloihini. Jos en  useampaan päivään saa lainkaan rauhallista aikaa itselleni, tunnen oloni todella levottomaksi ja rauhattomaksi. Suorastaan vaadin itselleni sitä omaa aikaa.

”Yksi tämän elämäsi keskeisistä tavoitteista on rakentaa uusi minäkuva, joka perustuu juuri oman voiman löytämiseen ja myötätuntoon, sillä anteeksiantaminen on tässä ensimmäinen askel voittaaksesi aiemmista karmallisista ihmissuhteista aiheutuneen kivun. Oman itsesi muuttaminen on hyvin tarpeellista kohdallasi – maailma muuttuu sitten mukanasi, onhan se aina Sinun näköisesi!”

”Kuun huonesijainti on kovin paljastava. Erityisesti se viittaa henkilöön, joka on aiemmissa elämissä karttanut muiden ihmisten seuraa siihen pisteeseen asti, että myös nykyisessä inkarnaatiossa Sinussa on ilmennyt voimakas taipumus eristäytymiseen ja haluun tulla jätetyksi rauhaan .”

”Kuun ja Pluton kaunis kolmioaspekti on palkinto aiemmasta elämästä, jonka aikana kohtasit paljon vaikeuksia ja koettelemuksia. Onnistut ja menestyt hyvin joissain Kuun ja Ravun merkin hallitsemissa asioissa. Kuvio tuo sisäistä tyytyväisyyttä ja jalostaa luonnetta. Monilla yksilöillä, joilla on tämä aspekti kartallaan, on ”vihreä peukalo”, ja he saavat melkein minkä tahansa kasvamaan – niin halutessaan. Kuvio on siunauksellinen myös terveysongelmien ilmaantuessa, koska se auttaa usein mm. paranemaan pikaisesti ja kunnolla.”

”Viimeisessä huoneessa sijaitseva Saturnus viittaa raskaaseen edelliseen elämään, jossa seuranasi olivat todennäköisesti sairaus, vastuun kantaminen ja/tai yksinäisyys. Tästä seurauksena nykyinen persoonallisuutesi voi kantaa arpia tiedostamattoman puolella, ja nämä jäänteet edellisestä inkarnaatiosta ovat voineet ohjelmoida Sinut reagoimaan tapahtumia ja ihmisiä kohtaan jollain kielteisellä tavalla. Joskus kuvio tuo epäsosiaalista käyttäytymistä ja kompleksisia fobioita sekä voi tehdä ihmisestä kohtuullisen ja jonkin verran aran. Työskentely tapahtuu usein ilman huomioita muiden taholta ja jotenkin yksinäisyydessä tai eristyksissä.”

”Nouseva merkkisi on esoteerisessa mielessä tulevaisuutesi ”kom- passineula”, jonka merkitys tulee korostumaan jatkuvasti, MIKÄLI viet henkistä kehitystäsi oikealla tavalla eteenpäin. Askendenttisi pitää sisällään tulevaisuutesi salaisuuden sekä ilmaisee sen voiman, jota oikein käyttäessäsi kuljet kohti menestystä, myös syvällisemmässä henkisessä mielessä.”

”Jousimies on usein myös hyvin valikoiva ja kriittinen. Se ei ole aivan vakaimpia merkkejä. Nuorekas asenne säilyy usein läpi koko elämän. Tämä nuorekkuus nuorentaa myös fyysistä olemustasi ja on tänä itsensä liian vakavasti ottavien ihmisten luvattuna aikana ihan virkistävä ja toivottavakin piirre. Suorapuheisuus ja –viivaisuus ovat luonteenomaisia piirteitä, ja idealistiset Jousimiehet haluavat mielellään kertoa totuuden – vaikka muut eivät haluaisi kuulla sitä! Intuitiosi ja henkinen näkemyksesi toimivat erinomaisesti.”

”Minäkuvaasi kuuluu lisäksi epäortodoksinen sävy, vapaudenrakkaus, kapinallisuus ja ennustamattomuus. Et pidä kovin paljon konventioiden kahleista, haluat tehdä asiat omalla tavallasi, niin kuin Camel Boots -miehet/naiset, sekä haluat olla vapaa henki. Fyysisestä olemuksestasi tai siihen liittyen löytyy jokin piirre, jonka avulla erotut massasta. Se voi olla mikä tahansa, äänensävy, silmien ilme tms, mutta se löytyy varmasti!”

Olen ehdottomasti ihminen, joka haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. On kamalaa joutua tilanteeseen, jossa toinen ihminen ei usko sinun suoriutuvan yksin jostain asiasta tai asiat on pakko tehdä jonkun muun ihmisen tavalla. Varsinkin viime vuosina on tuo vapaudenrakkaus ja tietynlainen kapinallisuus erityisesti nousseet esille.

”Sinun kartallasi Kuun ylä- eli pohjoissolmu on Oinaassa 3. huoneessa, alasolmu puolestaan Vaa’assa 9. huoneessa. Persoonallisuus tulisi nyt kehittää täyteen kukoistukseensa. Ennen kuin voit antaa muille jotain itsestäsi, Sinulla täytyy olla mitä antaa. Etelä- solmu viestittää, että aiemmissa elämissä olet nojauduit liikaa muihin ja annoit heidän johtaa elämääsi. Nyt Sinun tulee itse tehdä päätöksesi ja myös aktivoida omat johtajanominaisuutesi, jotka lepäävät osin vielä latentteina. Jotenkin Sinun on nyt tultava enemmän julkisuuteen, koska näyttää siltä, että urasi kautta saat täyttymystä elämääsi. Tiedostamaton halusi vetäytyä on voitettava.”

”Sinua todennäköisesti kiinnostavat kaikki päähän liittyvät asiat. Sinussa on monipuolista kyvykkyyttä, energisyyttä ja aloitekykyä erityisesti työhön liittyvissä asioissa. Joka tapauksessa Sinun on nykyisessä inkarnaatiossa opittava myös työskentelemään sekä itsenäisesti että yhteistyössä kumppanin kanssa. Näiden välille voi löytyä hyvin hedelmällinen tasapaino.”

Kuten tiedätte, työ ja itseni toteuttaminen ovat asioita, jotka antavat minulle elämässä hurjasti energiaa. Tämä seikka oli siis kuun yläsolmuni, eli ”piilossa oleva kyvykkyyteni”, joka pitäisi nyt kehittää täyteen kukoistuksen. Uran suhteen pitäisi siis ilmeisesti tehdä jotain radikaalia tai kehittää itseään entistäkin enemmän?

”Tämä onkin suurenmoinen jakso oppia tuntemaan itsesi uudella tavalla. Sisäinen elämäsi näyttää jakson aikana rikkaalta ja antoisalta. Paljon on tietysti kiinni siitä, miten uskallat kohdata noita tekijöitä, jotka ovat olleet pinnan alla, vain odottamassa esille pääsemistä. Sinun täytyykin kohdata myös omat mahdolliset pelkosi, jotta kasvu- ja kypsymisprosessi voi kohdallasi jatkua kunnolla, sillä kohtaamattomina pelkosi hidastavat kulkuasi ja pakottavat Sinut kohtaamaan omat varjosi ja sisäiset demonisi.”

”Tarvitset jakson aikana myös kunnollista lepoa ja ravintoa, sillä muuten saatat uupua niin fyysisesti kuin emotionaalisestikin. Tarvitset tässä aikaa itsellesi. Opi sanomaan ”ei” varsinkin silloin, kun vastuun suuri määrä painaa harteillasi. Huolestuneisuus ja hermostuneisuus voivat kyllä nostaa päätään, kun tiedostamattomat kuviot tulevat pinnalle ja vaativat huomiotasi. Ota asiat vastaan rennosti ja koeta pitää yllä säännöllistä meditaatiopraktiikkaa. Aika suosii tässä uusien ideoita kehittämistä ja sen kaiken syvempää ymmärtämistä ja organisointia, minkä olet tähän mennessä oppinut. “Suuren kuvan” selvittäminen ja kirkastaminen on tässä keskeistä.”

”AP-karttasi nousumerkki uudelle jaksolle on tulinen Leijona. Sinun kannattaa ehdottomasti hyödyntää tilanne ja tehdä voitavasi, jotta tämän tulisen nousun positiiviset mahdollisuudet saavat mahdollisimman paljon tilaa elämässäsi. Seuraavassa pari ideaa: Nämä tulevat virtaukset nostavat esiin luovan itseilmaisun tärkeyden, missä muodossa se sitten esiintyykin. Itseilmaisu voi jakson aikana saada monia ilmennyksiä, jotka voivat olla taiteellisia, luovia, tai vaikkapa maallisia liittyen oman elämäsi uudenlaiseen jäsentämiseen tai firman perustamiseen. Itseilmaisun väline ei tässä ole tärkein asia, vaan se, että oma luovuutesi virtaa ja löytää positiivisia väyliä.”

Tulkinnan lopputulema on, että meneillään on itseni ja persoonallisuuteni kehittämisen, ”itseni löytämisen” ja uusien tuulien aika, joka ei tule olemaan helppo ja jatkuu loppuvuoteen asti. Pystyn täysin allekirjoittamaan tämän, koska jotenkin tämä vuosi on ollut kaikinpuolin melko hektinen ja raskas, myös henkisellä puolella, itseni löytämisen ja asioiden oivaltamisen suhteen. Kuitenkin uskon ja kuten tulkinnan lopussa todettiinkin, tämmöiset jaksot on juuri kehittymistä, henkistä kasvua ja itsensä voittamista varten. Jokainen on vastuussa omasta elämästään, sekä tulevaisuudestaan ja siitä, millaisen siitä rakentaa.

Loppusanani: Vaikka tämä ei olekaan minkään sortin ennustus, vaan tulkinta taivaankappaleiden sijainnista, oli tulkinnasta hurjan paljon asioita, jotka menivät täysin yhteen kokemieni asioiden kanssa tai niiden, joita ehkä olen vain itse tuumaillut pääni sisällä. Ennen kaikkea sai tulkinta minut ajattelemaan enemmän omaa itseäni ja toimintaani. Miksi toimin elämässä, kuten toimin ja ovatko nämä tavat niitä, jotka hyödyttävät minua pitkällä tähtäimellä?

Ja apua. Jos olen auttanut entisessä elämässäni kuolevia ihmisiä, ollut vainottu, eristäytynyt ja joutunut kokemaan kovia, olenko ollut noita?!?! 😀

Pahoitteluni kunnon kilometripostauksesta. Ihmettelen, jos joku teistä jaksoi lukea koko tekstin, hehe.

Onko joku muu teistä teetättänyt astrologisen tulkinnan?

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.

Julkaistu

Tulevan kesän ABC

Kaupallinen yhteistyö: Change Lingerie

Viime vuonna tein kesän lopulla ”kesän aakkoset”-postauksen, mutta nyt ajattelin tehdä tämmöisen käänteisen version, nimittäin miettiä tulevaa kesää. Mitä kaikkea haluaisin sisällyttää tulevaan kesään ja mitä on tullut vastaan tähän mennessä? Postauksen kuvituksena on jemmassa olleita bikinikuvia Malediiveilta. Mikäs nyt sopisikaan paremmin kesäpostaukseen?

Mitä sitten tulee mahdollisesti mahtumaan tulevaan kesään?

Aurinko. Tärkeimmät ensin tietenkin! Eihän kesästä tule tietysti mitään ilman aurinkoa ja onneksi olemme tähän saakka saaneet nauttia ihanista keleistä, jotka toivon mukaan myös jatkuvat. Itse olen kesäisin ja auringossa aivan eri ihminen kuin talvikaamoksen keskellä. Aurinko siis todella tekee ihmeitä.

Bikinit. Ovat useimmiten ainakin itselläni rantalomilla ja kesäisin käytössä useammin kuin alusvaatteet, melkeinpä päivittäin. Siksi panostankin bikineissä semmoisiin, jotka oikeasti ovat kestäviä ja ajattomia vuodesta toiseen.

Changen bikinit. Näissä Malediiveilla napsituissa kuvissa ovat päällä juurikin Change Lingerien bikinit, joissa ihastuin ensinäkemällä erityisesti tuohon erikoiseen selkäosaan. En aikaisemmin ole omistanut ainuttakaan korkeampaa bikinien alaosaa, mutta näihin olen tykästynyt! Materiaali on näissä bikineissä todella jämäkkää ja kestävää. Changen alusvaatteet ovat jotain, mihin olen luottanut jo vuosia, mutta nyt olen ihastunut myös merkin biksuihin, joita löytyy malleja ja kokoja kaikenmuotoisille vartaloille.

D-vitamiinin tankkaus. Kesäisin haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkona. Jotenkin tuntuu haaskaukselta kököttää sisätiloissa, siksi olen nytkin pyrkinyt olemaan ulkona niin paljon kuin mahdollista. Tekemässä töitä, lukemassa, leikkimässä ja käsitöiden parissa.

Edistysaskeleita. Kesälomalleni minulla on pari ihan erityistä suunnitelmaa, joista olen superinnoissani! Näistä enemmän myöhemmin. Pahoittelut teaserista! 😀

Fluoriitti, jonka ostin kesän onnenkiveksi ja siitä saakka onkin tuo värikäs kivi liikkunut mukanani laukussa. Jatkossa kivi ehkä muistuttaa juurikin asioista ja muistoista, joita tuli koettua tänä kesänä.

Grillaus. Tietenkin! Sehän kuuluu meillä suomalaisilla kesään ihan pakollisena juttuna. Omat grilliherkku-lempparini ovat edelleen mustapekka-juustolla täytetyt herkkusienet, niitä ei voita yksinkertaisesti mikään.

Helteet. Rakastan helteitä ja pakko myöntää, että nyt viime viikkojen lämpiminä päivinä meidän pihassa (jonne ei siis tuule käytännössä lainkaan) on ollut jopa liian kuuma! Siis miettikää 😀 Tarkoitan siis semmoista, etten ole pystynyt enää lukemaan kirjaa kun tuntuu siltä, että aivot sulavat lämmöstä, haha! Silti toivon, että tästä kesästä tulisi kunnon inkkarikesä ihan koko Suomeen.

Italia. Tämä olisi voinut olla myös Gardajärvi, jossa piipahdin aikaisemmin. Aikaisemmin en reissannut kesäisin minnekään, vaan pidin lomani aina kesäkauden ulkomailla. Nyt viimeiset kolme kesää on kuitenkin tullut käytyä kesän aikana ainakin viikon Euroopan reissulle ja kesäreissuista onkin tullut tietynlainen tapa. Ehkä seuraavaksi se Sardinia tai Amalfi..?

Juhannus. Uskokaa tai älkää, mutta viime vuonna vietimme juhannuksen todella tylsästi kotona. Pidän itse juhannusta ehkä vuoden ainoana pyhänä, jolloin tulisi olla jossain muualla kun kotona, mielellään tietysti mökillä. Tänä vuonna suuntaamme viettämään keskikesää järvimaisemiin, eli hyvällä tuurilla pääsen tänä kesänä jopa kesäturkista eroon.

Kesäloma. En muista milloin olisin viettänyt töistä oikeasti kesälomaa. Viime kesänä olin tosin kotona mammailemassa, mutta edellisestä virallisesta kesälomasta on vuositolkulla aikaa. En esimerkiksi ikinä ole käyttänyt lomapäiviäni ja lomaillut kokonaista kuukautta kesä-, heinä-, tai elokuussa. Pidämme töissä koko toimiston kiinni heinäkuussa, joten tietty myös minä lomailen silloin. Kerrankin! Nyt kun on asennoitunut heinäkuun lomaan, ei sitä sitten malta olla ajattelematta ollenkaan. Ensi kuuta odotellen siis!

Lukeminen. Tässä aion tänä kesänä kunnostautua oikein olan takaa. Tähän saakka olen saanut luettua jo kolme kiinnostavaa kirjaa toukokuun jälkeen ja iso pino odottaa. Astrologia, meditointi, kundaliini ja kristalliterapia. Siinäpä on muutamia aiheita makkarin pinon kirjoista! Melko erikoisia aiheita siis. Välillä on hyvä perehtyä joihinkin aivan uusiin aiheisiin ja muutakin kun pelkkiä dekkareita, vaikka itse kova dekkari- ja jännityskirjojen ystävä olenkin.

Meditointi. Asia, jota aion tehdä päivittäin myös kesälomalla. Vaikka olen yrittänyt pitää meditoinnin arjessani mukana, havahtuu välillä siihen, että on mennyt viikko ja unohtanut koko homman. Monesti sitä ajattelee, ettei mukamas ole aikaa meditoida, mutta oikeasti jo minuutti-parikin on hyödyllistä aikaa.

Naturel. Pyrin viettämään lomani ainakin pääasiassa meikittä. Viimeisten parin kuukauden aikana olen viettänyt paljonkin aikaa arkena täysin meikittä ja se on ihan parasta! Kesäisin ei tarvitse muutenkaan paljoa meikkiä, ainakin itselläni iho nauttii aina valtavasti lämmöstä, auringosta ja kosteammasta ilmasta, mikä näkyy tasaisempana ihonsävynä ja semmoisena tietynlaisena hehkuna. No, tiedättehän! Meikittömyys on aivan parasta ja täytyyhän ihonkin antaa välillä lomailla.

Onni ja positiiviset ajatukset. Näihin asioihin aion keskittyä kesällä. Miettimään hyviä juttuja, nauttimaan hetkestä ja yrittää murehtia vähemmän turhista. Kun keskittyy miettimään sitä, mikä on hyvin juuri nyt sen sijaan, että murehtisi tulevaa, vähenee stressi huomattavasti. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta ainakin kannattaa yrittää!

Pulikoiminen. Siksi pulikoiminen, koska uimisen U oli jo varattu ukkoselle 😀 En ole käynyt Suomessa uimassa meressä tai järvessä pariin vuoteen. Miettikää! Tai siis oikeastaan siis kahteen vuoteen, silloin taisin käydä kerran ja se oli juhannuksena mökillä. Tänä vuonna olisi tietty ihan kiva päästä vähän enemmänkin rantsuilemaan.

Ruoka. Kesäisin tulee herkuteltua aina reippaasti ja ihan ansaitusti! Innostun usein kesäisin useammin leipomaan piirakoita, syön jäätelöä ja käymme ulkona syömässä kivoissa paikoissa. Lisäksi on kesäruoka kotona ihan parasta. Kesäperunat, kala, kotimaiset kasvikset, letut.. Lista voisi jatkua loputtomiin!

Saunominen. En varsinaisesti ole mikään himosaunoja, vaikka meillä kotona sauna onkin. Noin kerran-pari kuussa on tahti, jolla yleensä saunon. Silti saunominen mökillä on ihan eri juttu. Löylyistä suoraan uimaan, sehän kuuluu kesään! Toivon, että pääsisin tänä kesänä ainakin kerran rantasaunaan.

Tanska. Suuntaan heinäkuussa ekaa kertaa ikinä Tanskaan, uskokaa tai älkää! Ainut Pohjoismaa, jossa en ole käynyt muuta kuin muutaman kerran lentokentällä. Kööpenhamina on ollut reissulistalla jo vuosia ja keväällä bongasin sinne edulliset lennot. Tällä kertaa siis semmoinen kesän miniloma, en malta odottaa!

Ukkonen. On nimittäin ihan parasta! Jyväskylässä ukosti huomattavasti useammin kuin täällä Etelässä ja kesät olivat muutenkin mielestäni kuumempia sisämaassa. Kesäukkoset ovat aivan parasta! On niin ihana käpertyä ukkosella ja sateella sohvalle viltin alle tunnelmoimaan tai nukkua yöllä silloin kun tietää ulkona myrskyävän. Se on jotenkin todella rentouttavaa, enkä ole koskaan pelännyt ukkosta, päinvastoin.

Virkkaus. Käsitöiden suhteen olen vaihtanut hetkeksi neulomisen virkkaamiseen. Kivaa vaihtelua! Nyt olenkin yrittänyt koota ideoita virkkuutöistä, tällä hetkellä on työn alla esimerkiksi torkkupeitto pojalle.

Äiti+poika-aika. Heinäkuussa lomailemme yhdessä pojan kanssa, mikä tarkoittaa kivoja kesäaktiviteetteja yhdessä. Puistoleikkejä, nurmikolla juoksemista paljailla varpailla, pallon heittämistä hauvoille, retkiä ympäri kesä-Helsinkiä ja ekaa kertaa Linnanmäen pienten laitteissa hurvittelua.

Mitä juttuja tulee kuulumaan teidän kesäänne?

 

Ja ps. mitä tykkäätte bikineistä? Tuli ihan kamala ikävä Malediiveille!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Heivasin viisivuotissuunnitelmani romukoppaan

Täytän ensi kuussa 31 vuotta ja tässä yhtenä päivänä havahduin työni lomassa jotenkin siihen, että olen pian virallisesti ”yli 30-vuotias”. Apua! Vai eikö sittenkään kriisiä? Sanoisinko, että olen itse melko sinut ikäni ja kertyvien vuosien suhteen. En jaksa stressata asiasta, jota nyt ei nykytieteen nojalla voi pysäyttää. Normaaleinta asiaa ikinä, sitä että tulee vanhemmaksi ja tietysti myös viisaammaksi, hehe. Yleensä myös vältän lähtemästä mukaan niihin ”Voi apua, jo x vuotta täynnä”-jaaritteluihin, joita kuulee silloin tällöin. Mitä pahaa on siinä, että tulee vanhemmaksi? En minä haluaisikaan olla se sama Iines, joka oli 20-vuotiaana, vaan juuri tässä hetkessä. Viime kesänä kirjoittelin ajatuksiani kolmenkympin rajapyykistä täällä ja sanoisinko, että samoilla linjoilla mennään edelleen.

Muistatteko ne ”nuoruusvuodet” alle parikymppisenä kun 30-vuotias tuntui aivan ikälopulta? Jotenkin hassua, kuinka sitä vuosi vuodelta ajattelee enemmän niin, että ikä on vain numero. Vanheneminen on ennen kaikkea henkistä. Henkistä kasvuahan se onkin, fyysiset muutokset tulevat siinä sivussa. Oppimista, kehittymistä ja tietynlaista kypsymistä. Löytyyhän teineistäkin niitä, jotka henkiseltä tasoltaan muistuttavat enemmänkin kolmekymppistä. Itse en halua vanhentua henkisesti, enkä koe että niin olisin käynytkään. Olen edelleen se sama hassuttelija kun nuorenakin ja juuri elämänasenteella, sekä tietynlaisella lapsenmielisyydellä on paljon tekemistä sen kanssa kuinka vanhaksi itsensä tuntee. Meillä on puolisoni kanssa 10 vuotta ikäeroa, enkä koskaan edes ajattele, että olemme ”eri ikäisiä”. Juuri luonne ja persoona on se millä on väliä.

Jos otan kantaa ulkonäköseikkoihin, voisin todeta olevani itse tyytyväisempi ulkonäkööni nyt kuin 10 vuotta taaksepäin. En koe minkäänlaista kriisiä kertyvistä vuosista, vaikka kolmekymppinen vielä nuori onkin. Toki tilanne voi muuttua ja kukapa sitä nyt varsinaisesti haluaisi rupsahtaa? Tottakai hoidan ihoani, nautin kollageenin tuotantoa tehostavia vitamiineja ja pyrin huolehtimaan itsestäni, ihan vain koska se on mahdollista ja tekee minulle hyvää. Se ei tarkoita, että ikääntyminen ja sen tuomat pienet merkit olisivat maailmanloppu tai asia, josta pitäisi saada aikaan paniikkia.

Ajanjakso ikävuosien 20-30 välillä oli jotenkin semmoista ainaista etappien ja viisivuotissuunnitelmien kyhäystä. Mitä ”pitää” saavuttaa ennen kolmenkympin rajapyykkiä. Itse olin ennen maailman pahin tulevaisuuden suunnittelija. Tein aina niitä listoja päässäni, mitä haluan saavuttaa ja mitä haluan saavuttaa sitten kun olen saavuttanut ne ensimmäisen suunnitelman asiat. Argh, kuinka kaoottista. Jotain tässä parin vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut. En enää jaksa stressata tulevasta. Ihan pakko paljastaa, että tällä hetkellä oikeasti ainoa varsinainen suunnitelmani (tai enemmänkin haave) seuraavalle kymmenelle vuodelle on se, että voisimme edes osan vuodesta asua jossain lämpimässä ulkomailla. Tai edes kerran hieman pidempään, muutaman kuukauden ajan. Ja yleisesti tehdä asioita, joita rakastamme ja noista nautimme. Olla onnellinen ja elää tasapainoista elämää.

Ei elämää ole tehty sille, että väsätään listoja tuleville vuosille, joita sitten pää jumissa ja ajatukset elämässä oikeasti vähäpätöisiin asioihin fokusoituneena yritämme paniikissa saavuttaa. Ja mitäs sitten tapahtuu? Helpottaako olo ja elämä oikeasti sen jälkeen kun saavutat sen seuraavan etapin? Todennäköisesti sen jälkeen keksii pari lisää ”sitten kun-asiaa”, jotka tulee saavuttaa. Ja valitettavasti saattaa käydä niin, että kaiken tuon suorittamisen ja vuosisuunnitelmien pakertamisen ohella oikeasti unohtaa elää sitä elämäänsä.

Mitäs sitten jos olisin valinnut toisin? Emme olisi koskaan tavanneet puolisoni kanssa ja olisin mennyt vuosipläänien perässä. No, olisin saattanut opiskella vielä toisen tai ylemmän korkeakoulututkinnon, ehkä työskennellä suuren konsernin johto- tai asiantuntijatehtävissä, joista joskus haaveilin ja mitä aikaisemmin teinkin työkseni. Mutta en jaksa uskoa, että olisin kaiken sen jälkeen yhtään onnellisempi kuin nyt, päinvastoin. Luotan ehdottomasti siihen, että elämässä asiat kyllä järjestyvät. Jos teet toisille hyviä asioita ja olet hyvä tyyppi, tapahtuu myös sinulle hyviä asioita, jos vain uskot siihen.

 Itse olen jostain kumman syystä onnistunut muuttamaan ajattelutapaani tämän kaiken suhteen. Ehkä se oli juurikin äitiys, joka oikeasti pisti elämän prioriteetit uusiksi. Enää en suostuisi vaihtamaan siihen vanhaan, ikinä. Haluan elää jokaisen päivän sillä, etten stressaa sitä mitä teen viiden vuoden kuluttua. Ennen mietin sitä lähes päivittäin. Oikeastaan, mitä väliä asialla edes on juuri tällä hetkellä? Jos teet päivittäin parhaasi siinä, minkä teet parhaiten, nautit asioista jotka teet ja tietysti teet myös töitä sen eteen, millaista haluat elämäsi olevan, todennäköisesti siitä myös tulee semmoista. Tahdonvoima on yllättävän vahva juttu ja ajaa melko tehokkaasti omia haaveita kohti, vaikkei sitä ehkä aina huomaisikaan. Toisaalta, olen elämässäni nyt siinä, missä haluankin. Siksi en näe viisivuotissuunnitelmille yksinkertaisesti mitään tarvetta.

Pikaiset jorinat asusta. Olin nimittäin hurja ja menin ostamaan uudet housut Zarasta! Nuo nilkkamittaiset rentoiluhousut löysin Milanon lentokentältä ja olin koko kevään etsinyt juuri tuommoisia löysiä lounge pants-tyylisiä housuja, joita voi käyttää helposti arkenakin ja yhdistää monipuolisesti. Ja sitten ne löytyvät Zarasta, jossa en ole käynyt ikuisuuteen. Aivan mainio löytö kyllä, vaikka nykyään pyrinkin kuikuilemaan uusia juttuja ensisijaisesti kirppiksiltä. Näitä en ollut kuitenkaan onnistunut sieltä löytämään. Tuon Minkoffin laukun taas löysin talvella Havaijilta todella hyvään hintaan alesta. En juurikaan omista värikkäitä laukkuja, joten tämä oli siinä mielessä kiva poikkeus. Sopii todella kivasti kesälaukuksi! Huomasin muuten, että tätä myydään hyvään alehintaan eri väreissä täällä 🙂

T-paita / Monki 

Housut / Zara

Camotakki / 2nd hand kirppikseltä

Flipflopit / Havaianas

Laukku / Rebecca Minkoff (alessa eri väreissä täällä!)

Kaulakoru / Glitter

Nykymaailma on yhä enemmän suoritusyhteiskunta. Asioita täytyy saavuttaa yhä enemmän, suunnitellaan, laaditaan listoja ja keskitytään ehkä kehittämään itseämme osittain väärillä tavoilla. Loppupeleissä yllättävän moni asia lähtee siitä, että olet tyytyväinen nykyhetkeen ja siihen, millainen olet. Menneisyyttä ei voi muuttaa, sitävasten tulevaisuuteen voi vaikuttaa, mutta kaikki lähtee kuitenkin siitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Mitä valintoja teet, miten käyttäydyt muita ihmisiä kohtaan ja kuinka hyvin teet hommasi juuri tänään.

Kuvien paidassa lukee choose peace, mutta siinä voisi yhtä hyvin lukea choose yourself 😉

Kumpaan joukkoon itse kuulut? Viisivuotispläänien laatijoihin vai niihin, jotka lompsivat eteenpäin sydämen mukaan?

 

Kuvat Jutta. Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Julkaistu

Suora mielipiteeni x 5

Huomenta! Toivottavasti viikonloppunne meni mukavissa merkeissä. Juuri eilen sanoin Tommille, että tämä oli ihanin viikonloppu aikoihin. Vaikkei edes tehty mitään kovin kummallista. Olimme kotona, hengailimme omalla pihalla, söimme kaikkea hyvää ja ihan vain rennosti vietimme aikaa yhdessä. Eilen ajoimme vielä alkuillasta Classic Pizzaan vetämään sunnuntai-illan mätöt, hehe. Tänään olisi jokatapauksessa tietynlaisen mielipidepostauksen vuoro. Tässäpä siis suora mielipiteeni muutamista asioista..

 Humalaiset ihmiset ärsyttää aivan suunnattomasti. On jotain niin kiusallista olla itse selvinpäin ja kuunnella semmoista kännijankkaamista. Järkevistäkin ihmisistä tulee monesti kännissä supernoloja ja humalaisten ihmisten ympärillä tulee itselleni semmoinen olo, että pakko päästä pois. Eri asia tietty olla pienessä hiprakassa kun semmoisessa kiusallisessa ”Anna mä kerron yhden jutun.. Oot tosi hyvä tyyppi tiiäks”-kunnossa. Ei, ei, ei! Myös itsestäni tulee juodessa tosi dorka, saatan juoda helposti liikaa, tehdä tempauksia, joita en muuten tekisi, unohdella ja hukkailla tavaroita, sekä kaikki vielä ihan järkyn krapulan kera, joten ennemmin olen yksinkertaisesti juomatta. En en edes pidä minkään alkoholijuoman mausta, joten en näe syytä miksi joisin silloin tällöin edes lasillisen. Tiedättekö, jos siis voin olla juomattakin. Ennemmin olen täysin selvänä ja ilman alkoa. Tämän tosin kerroinkin jo viime viikon alkoholi-postauksessa.

En voi sietää epärehellisyyttä ja valehtelua. Joskus saatan itse olla jopa yltiörehellinen (joka ei sekään tietysti aina ihan paras juttu). Jos joku esimerkiksi kysyy erikseen, että olenko ollut tyytyväinen asiaan x, enkä ole ollut, kerron sen kyllä. Miksi sitten kysytään, jossei haluta oikeasti kuulla? Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että millainen ihminen valehtelee? Ajattelevatko valehtelijat, että ovat muita ihmisiä fiksumpia, eikä valheita vain huomata? Vai onko se vain pakkomielteistä? Uskovatko he itsekin siihen, mitä sanovat? Onneksi nyt aikuisena harvemmin törmää kovin epärehellisiin ihmisiin, mutta silloin siinä on kyllä jotain sitäkin oudompaa.

En ymmärrä niitä, jotka menevät lähijunissa istumaan paikoille, jotka ensisijaisesti ovat varattu vaunujen kanssa matkustaville. Varsinkin kun juna on puolityhjä ja paikkoja olisi muualla vaikka muille jakaa. Sama juttu busseissa. Sitten kun tulet itse junaan vaunujen kanssa, nämä tyypit eivät meinaa korvaansa lotkauttaa vapauttaakseen vaunupaikan vaunuille. Haloo! Omasta mielestäni nuo vaunupaikat ovat muutenkin maailman rasittavin paikka istua, enkä ymmärrä miten joku menisi siihen vapaaehtoisesti istumaan? Sama ärsyttävä ilmiö on tyypit, jotka esimerkiksi aamun ruuhkajunassa blokkaavat joko keski- tai ikkunapaikan tyhjäksi niin, että kenenkään on hankala päästä sinne. Ja sitten katsotaan äreästi kun joku uskaltaa kysyä, että pääsisikö tuonne istumaan? Välillä olen meinannut kysyä, että onko kenties joku syy, miksi tuo paikka tuolla on tyhjillään..?

Olen miettinyt jo kauan, että haluaisin jollain tapaa auttaa syrjäytymisvaarassa olevia tai jo syrjäytyneitä nuoria. En vain tiedä miten lähtisin liikkeelle? Olen ollut aina kiinnostunut esimerkiksi päihdeongelmaisten taustoista. Mitä tapahtuu ja mitä asioita siellä ihmisen sisällä velloo, joka saa nuoren elämän suistumaan raiteiltaan? Joskus tekisi mieli mennä haastattelemaan näitä tyyppejä jonnekin steissille ja kysyä, että millaista teidän elämä on? Oletteko onnellisia? Mitä teille kuuluu? En tietenkään uskalla. Se miten haluaisin auttaa, olisi kuunnella, antaa näille vinkkejä kuinka hakea töihin ja opiskelemaan, sekä tietty jollain tapaa auttaa ymmärtämään, että vaikka on vaikeaa, niin jokainen on loppupeleissä oman elämänsä käsikirjoittaja, mutta avun pitäisi ehdottomasti olla helpommin saatavilla. On aivan sairasta miettiä, että kun itse oli nuori otti porukka ehkä tilkan viiniä vanhempien kaapista ja nykypäivänä taas suurinpiirtein aletaan vetämään kovia huumeita heti ensimmäisenä, koska niitä vaan on niin helppo saada esimerkiksi alkoholiin verrattuna. Huhheijaa. Ja sitten vastustetaan jotain keskivahvojen alkoholijuomien tuomista päivittäiskauppoihin kun fokuksen ehkä pitäisi olla joissain aivan muissa ongelmissa. Suomi on tottakai paras paikka asua, mutta välillä havahtuu siihen, että täällä sokaistutaan niille todellisille ongelmille ja keskitytään miettimään jotain naurettavia yhden henkilön päähänpistoja. Näitä kategorian ”kielletäänkö olutpanimoiden logoiset aurinkovarjot terasseilta”, jotka eivät ainakaan itselläni ole aiheuttaneet koskaan, ikinä minkäänlaista oluthimoa. Jep jep.. No, asioista voi aina olla montaa mieltä.

Omien aatteiden liiallinen tuputus on asia, joka saa minulla hieman niskakarvat pystyyn.  Oli sitten kyseessä uskonto, elämäntapa tai muu aate, saa semmoinen ”Toimi samoin tai olet huono”-asenne minut vihaiseksi. Tottakai kukin saa uskoa mitä itse tahtoo ja kannatan toki mielipiteen vapautta, mutta siinä vaiheessa kun se menee syyllistämisen puolelle, tulee jo stoppi vastaan. Uskon itse vahvasti siihen, että jos itse haluan johdattua jollekin tielle tai jonkin asian äärelle, se varmasti tapahtuu ilman mitään erityistä käännytystyötä. Liiallinen omien aatteiden tuputtaminen aiheuttaa enemmänkin melkein allergiaa, joka saa reagoimaan kyseiseen asiaan negatiivisesti. Esimerkkinä nyt vaikka kuvitteellinen tapahtuma, jossa kerron syöväni nykyään melko vähän punaista lihaa ja kun jonkin kerran sitä sitten söisin, saisin lokaa niskaan siitä, että olen murhaaja. Ymmärrättekö? Tai jos joku tulisi kertomaan, että joudun helvettiin kun uskon astrologiaan, olen paska ihminen kun ostan nahkaiset kengät tai kun syötin lapselleni illalliseksi kaupan purkkiruoan.. Vain koska ”Minä itse en ikinä tekisi x…” Lista voisi jatkua loputtomiin. Omia aatteita voi suitsuttaa myös tavalla, joka ei ärsytä muita ihmisiä tai ole epäkunnioittava toisen omia valintoja kohtaan. Maailman paras juttu onkin, että ihminen saa valita omat tapansa toimia ja onneksi hyvistä valinnoista voi kertoa myös tavalla, joka ei syyllistä toista. Ero näillä on se, että edellä mainittu ei saa toista tuntemaan oloansa huonoksi, koska nyt sattuu ehkä ajattelemaan toisin.

Paita / Twist & Tango (ikivanha)

Farkut / Topshop

Flipflopit / Havaianas

Kello / Swatch

Samaa mieltä jostain kohdasta?

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.