Testissä aktiivisen perheen yhdistelmävaunut

 Yhteistyössä Jollyroom.fi kanssa
Nyt kun aurinkoa on alkanut enemmän näkymään, ollaan saatu myös vaunulenkkeihin ihan erilaista virtaa! Aivan superihanaa lähteä päivällä ulkoilemaan kun paistaa aurinko. Useimmiten tehdään päivittäin edes jonkinlainen lenkki, yleensä ehkä tunnin mittainen reipas kävely/hölkkä koira mukana, mutta nyt myös vähän lyhyempiäkin matkoja kun on tullut harrastettua muutakin liikuntaa. Paras taktiikka on lenkin lopussa tuoda hauva kotiin ja hoitaa vielä samalla reissulla kauppa- ja postikeikat samaan syssyyn niin ei tarvitse enää toiseen kertaan lähteä asioille 😀 Lähiaikoina ollaan myös käyty ekoja kertoja leikkipuistossa ihmettelemässä ja kokeiltu keinumista vauvakeinussa. Sepäs vasta onkin hauskaa puuhaa! Eipä siellä puistossa vielä näin pienelle oikein muuta olekaan.

Kieltämättä mulla on ollut pieniä haasteita alusta alkaen lenkkeillä vanhojen vaunujen kanssa, koska miksikään sporttivaunuiksihan ne eivät ole suunniteltu ja noin yleisessä liikkuvuudessa olivat kiinteät etupyörät vähän kinkkinen. Kyllähän niistä moni silloin alunperinkin sanoi, mutta ajattelin kiinteiden olevan juuri maastossa ja koirien kanssa helpompi. Eteenpäin on tietysti päässyt, mutta jo syksyllä tiirailin valikoimaa ihan virallisista juoksurattaista kun loppupeleissä tulee liikuttua paljon. Minulle tarjottiin kuitenkin Jollyroomilta mahdollisuutta päästä testailemaan juuri aktiiviselle perheelle sopivia Northin 13.5 Maxi Jogger 2017-yhdistelmävaunuja ja nuo ovatkin olleet nyt ensikokeilussa!

Pakko myöntää, että harvemmin enää pikkuvauva-ajan jälkeen olen lähtenyt yhdistelmävaunuilla kotoa minnekään muualle kun lenkille. Syy on yksinkertaisesti ollut se, että niillä on ollut todella hankala liikkua ja ennemmin olen aina napannut esimerkiksi kaupungille mukaan matkarattaat, vaikka kovin rämisevät ovatkin.. On todettava, että näiden sporttirattaiden kanssa on ollut kyllä niin paljon helpompi liikkua missä vaan! Suurin ero on ollut tietty kääntyvässä etupyörässä, joka mahdollistaa tosi näppärän liikkuvuuden. Näillä on siis tosi vaivaton päästä eteenpäin niihin vanhoihin verrattuna. Mikään vaunuexperttihän en missään nimessä ole näiden kaksien yhdistelmävaunujen ja yksien matkarattaiden perusteella, mutta eron kyllä huomaa. Ovathan nämä tosin eri tavalla suunniteltukin juuri aktiivisempaan menoon ja hyvä valinta juurikin paljon menossa olevalle perheelle.

Kuinkas tuommoiset varsinaiset sporttirattaat sitten eroavat liikkuessa perinteisistä? Erona noihin vanhoihin yhdistelmiin on lapsen istuinsuunta ratasosassa. Matkarattaissa meillä on ollut tietysti tämä sama systeemi, että vauva istuu minusta poispäin, mutta päärattaissa meillä on ollut istuinsuunta minuun päin. Pitääkin itseasiassa kokeilla, että saako ratasosan kumpaankin suuntaan. Näitä on varsin kevyt työntää ja esimerkiksi juuri juoksu onnistuu erinomaisesti.
Näitä yhdistelmävaunuja voi käyttää aivan pikkuvauvasta aina noin 3v ikään saakka, ratasosaahan suositellaan käytettäväksi noin 6kk iästä eteenpäin, mutta näihin on ostettavissa erikseen tuo vaunukoppa-osa. Me siirryttiin itse tuohon ratasosaan joskus ehkä vajaat pari kuukautta sitten ja kiva kun vauvakin näkee nykyään ulkona kunnolla maailman menoa istuaalteen.

Isoja plussia näissä on: 
Tilava tavarakori 
Helppo ohjattavuus + jousto maastossa 
Selkänojan saa ratas-osassakin täysin makuuasentoon 
Melko yksinkertainen koota kasaan paketista

Saa näppärästi pieneen kokoon esimerkiksi autoon

 Jos kiinnostaa miltä nämä yhdistelmät näyttävät vaunukopan kanssa, niin tässäpä kuvaa!

Nämä postausen vaunut näyttäisivät itseasiassa olevan juuri -49% alessa Jollyroomilla ja näiden lisäksi on läjä monia muitakin yhdistelmävaunuja huimassa alessa mikäli hankinta on ajankohtaista 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 18 kommenttia.

Mitä vauvalle mukaan kaukomatkalle?

Ennen reissua tuskailin useamman päivän ajan pojan matkatavaroiden pakkaamisen kanssa. Oli nimittäin niin paljon muistettavia ja mukaan otettavia asioita. Kunnes sitten päästiin perille kohteeseen ja tajusin, ettei se vauva siinä helteessä nyt ihan kamalasti olisi muuta tarvinnut kun muutaman lyhythihaisen bodyn, pyjaman, muutaman lelun ja vaippoja 😀 Tietysti myös soseet on varsin suositeltavaa kantaa mukana tai riippuu tietysti vähän minnepäin reissaa.

Oma pakkauslista vauvalle: 

– Vaippoja! Otettiin yksi kokonainen paketti mukaan kun ei oltu varmoja paikallisesta laadusta. Lisää joutui jokatapauksessa ostamaan.

– Vaihtovaatteita, tietysti. Oikeastaan kaikki pitkälahkeiset- ja hihaiset jäivät kohteessa käyttämättä kun poika viihtyi paljon vaippasiltaan, mutta useimmiten oli käytössä joku lyhythihainen body.

– Apteekkitavaraa, kuten desinfiointipyyhkeitä, kuumemittari, kynsisakset, kipulääkettä, vaippavoide, vanupuikkoja- ja lappuja..

– Aurinkolasit ja aurinkohattu!

– UV-asu. Ostettiin Helsinki Surf shopista semmoinen hupullinen vauvojen UV-asu, joka oli rannalla hyvä esimerkiksi uimiseen. Seychelleillä oli niin lämmin merivesi, että pienikin pääsi rantaan polskuttelemaan.

– Viltti/ makuupussi lentokoneeseen tai kohteeseen peitoksi. Meillä aina mukana äitiyspakkauksen makuupussi (koneeseen) ja sitten ohuempi viltti.

– Lempparilelut

– Kantoreppu. Välilaskuilla pelastus!!

– Gefilustipat. Just in case, eipä niistä haittaakaan ole! Harvemmin vauva ainakaan ruoasta mitään pöpöjä saa jos syö maitoa tai purkkiruokaa, mutta kun ne sormet aina kuitenkin työnnetään suuhun..

– Matkarattaat.

– Soseet + omat lusikat.

Imetyspiilo. Ihan must koneeseen ja rantsuun! Ehkä koko reissun käytetyin juttu 😀

Jotain varmasti taas unohtui tästä 😀

Lentokoneeseen pakkasin pojalle reippaasti vaippoja (noin 10 varulta :D), harso ja kahdet vaihtovaatteet. Matkustusaikahan meillä oli jotain melkein vuorokauden luokkaa, joten oli hyvä varautua ennemmin niin että tavaraa on liikaa kuin että vaipat tai vaihtovaatteet loppuisivat kesken. Ostin myös pienen paketin puhdistuspyyhkeitä, joka mahtui näppärästi mukaan kassiin. Lisäksi vielä muutama lelu viihdykkeeksi ja se äitiyspakkauksen makuupussi! Passia unohtamatta 😀 Kaikki muuten mahtui omien tavaroideni lisäksi varsin passelisti tuohon uuteen Minkoffin laukkuun! Tämmöiseen matkailuun aivan best. Tai siis juuri tähän tarkoitukseenhan sen ostinkin.

Edelleenkään poika ei muuten reagoinut lentoihin mitenkään erityisemmin. En oikein osaa sanoa missä vaiheessa se paine alkaa vaivaamaan (ehkä 1v hujakoilla?), mutta vissiin sen jälkeen kun pään aukile on sulkeutunut. Meillä on kaikenkaikkiaan takana nyt 12 lentoa vauvan kanssa ja kaikki meneet hienosti! Alkuun imetin aina nousut ja laskut, kunnes huomasin ettei poika ole moksiskaan vaikkei sitä tekisikään. Tuttia kun ei tosiaan syö, joka varmasti on monelle matkustelevalle pelastus. Poika on nyt lähiaikoina saanut välilllä kesken unien semmoisia hysteerisiä itkukohtauksia, jolloin ei meinaa hetkeen rauhoittua ja semmoinen tulikin yhdellä lennolla meidän kanssamatkustajien riemuksi. Itse lennon kanssa tuolla ei kyllä varmasti ollut mitään tekemistä. Muuta sen kummempaa ei kyllä ollut!

Noin yleisesti baby meni taas lennoilla sylissä paria lentoa lukuunottamatta kun saatiin baby bassinet, johon sai pistettyä hetkeksi nukkumaan. Nämä viimeisimmät lennot olivat kyllä huomattavasti helpompia aiempiin verrattuna siinä mielessä, että vauva jo istui itse sylissä ja tämän sai hetkeksi itsekseen istuskelemaan vaikka viereiselle vapaalle paikalle koneessa. Silloin pikkuvauvana kun tätä tuli pitää kokoajan makuulteen sylissä.

Poika on viimeinkin tottunut myös kantoreppuun. Meillä on ollut tuo Baby Björnin Baby carrier 1, joka soveltuu niskatuen kanssa ihan pikkuvauvasta alkaen, silloin ei toisaalta sitä vielä käytetty. Vauvan saa kyllä tosi tukevasti tuohon ja ainakin toistaiseksi jaksaa kyllä hyvin kantaa toista useitakin tunteja. Meillä oli mennessä 7h vaihto Berliinissä ja tuon kantorepun kanssa käytiin kaupungissa katselemassa nähtävyyksiä. Vauva kyllä viihtyi hyvin, tykkäsi kun näki samalla ympärilleen ja sai olla ihan lähellä 🙂 
Mulla on myös Tricot slenin kantoliina, mutta jotenkin tuo reppu on vaivattomampi kun vauvan saa suoraan sujautettua tuonne. Turvatarkastukset yms, olisi kiireessä raivostuttavaa alkaa jatkuvasti sitomaan uudelleen. Pikkuvauvalle liinalla saa varmasti hyvän tukevan sidonnan tehtyä, mutta itse ainakin nykyään koen tuon repun huomattavasti helpommaksi vaihtoehdoksi. Jos jotakuta kiinnostaa vihreä Tricot slen-kantoliina, niin olen pistämässä varmaan jossain vaiheessa myyntiin. Ostin itse myös käytettynä, mutta nyt kun koin tuon repun paremmaksi, ajattelin myydä pois varmaan 15 eurolla 🙂 Saa laittaa mailia jos kiinnostaa!

Abu Dhabin kentällä muuten sai lainaan vauvoille rattaita! Ihan superhyvä palvelu kyllä! Ja muutenkin pelastus meidän pitkälle vaihdolle paluumatkalla kun sai pojan makuulleen pötköttämään ja nukkumaan rattaisiin. En ole aikaisemmin nähnyt missään kentällä tuommoista palvelua. Tai sitten ei ole vaan kertakaikkiaan tullut kiinnitettyä huomiota 😀

Suurin painoerä matkalaukussa olivat nuo soseet 😀 Huhheijaa! Tämän ikäiselle ovat nuo purkkiruoat oikeastaan ainut vaihtoehto matkalle. Siis tietysti maidon lisäksi, mutta ihan säilyvyydenkin kannalta olisi täysi mahdottomuus ottaa kahdeksi viikoksi mukaan jotain itseväsättyjä soseita. Toisaalta meidän poika ei vielä ihan ”isojen ihmisten ruokaa” syökään, enkä olisi vielä muutenkaan uskaltanut paikallista ruokaa syöttää. Itse kuoritut hedelmät on yksi, jonka miellän turvalliseksi vaihtoehdoksi ja usein pieni saikin aamupalalla mutustaa aamiaispöydästä esimerkiksi banaania ja mössättyä papaijaa. Noin muuten mentiinkin sitten noilla purkkiruoilla ja rintamaidolla (jota muuten meni tuolla kuumuudessa ihan koko ajan, lisävettäkin tuli vähän annettua). Purkkiruokien ostaminen Seychelleillä olisi kyllä ollut täysi mahdottomuus 😀 Katsoin niitä korvikejauhepurkkejakin siellä ruokaputiikissa siihen malliin, että ovat kyllä jonkin aikaa seisoneet siinä hyllyssä. Jos meillä olisi ollut tarve korvikkeelle, niin en kyllä olisi uskaltanut niitä antaa!
Mainitsinkin jo aikaisemmin, että rokotteista otettiin hyvissä ajoin ennen reissua MPR ja influenssarokotus. Influenssarokote oli alunperin vähän kiikun kaakun tai siis en ole koskaan halunnut sitä itselleni ottaa ja jotenkin ajatus ylimääräisistä rokotuksista kauhistuttaa. Influenssa voi kuitenkin olla noin pienelle kovin raju, joten en halunnut ottaa mitään riskejä ja päädyin sen varmuuden vuoksi pojalle ottamaan. Tuolla reissussa sillä nyt ei sinänsä varmaan ollut merkitystä, koska rokote suojaa vaan tietyltä virustyypiltä, mutta ei missään nimessä haittaakaan. Hepatiittirokotteista aiotaan konsultoida lääkäriä sitten lähempänä vuoden ikää 🙂
Toistaiseksi vauvan kanssa reissaaminen onkin ollut tosi kivaa ja helppoa! Saapi nähdä millaiseksi se tästä muuttuu sitten kohta kun poika jo kävelee ja haluaa itse päästä joka paikkaan. En itse kokenut tätä kaukomatkaakaan mitenkään erityisen hankalaksi tai rankaksi, enkä koe että reissaaminen poikaakaan millään tapaa stressaisi. Tämä enemmänkin tykkää olla liikkeessä ja  nähdä uusia juttuja. Tietysti sekin on varmasti vähän vauvasta kiinni, miten nuo reissailut sujuvat. Nämä reissut ovat sujuneet niin ongelmitta, että voisin hyvinkin jo lähteä lentomatkoille pojan kanssa kahdestaankin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Muutama purkkivinkki vauvalle ja vähän asiaa pienen hoitorutiineista

Vauvan hoitotoimenpiteistä en ole tainnut täällä kirjoittaa ollenkaan, enkä kyllä tiedä kiinnostaako aihe ketään, mutta kokeillaan 😀 Meillä on täällä kotona hullunkurinen ilmiö, ei nimittäin tarvitse arvata kenen poika on kyseessä jos katsoo pojan erilaisia rasvoja, öljyjä, vauvasaippuoita sun muita purnukoita. Varsin harvoin loppupeleissä käytän pojalle mitään voiteita sun muita, mutta muutamat jutut ovat kuitenkin välillä ihan tarpeen. Ihan oikeastihan vauva nyt ei tarvitse ainuttakaan purkkia tai purnukkaa, vaan vesi, ilma ja kuivat pyyhkeet pitävät ihon puhtaana. Siitä huolimatta on muutama tuote, jotka suosittelen ostamaan pikkuvauvalle jemmaan varuilta 🙂

Esimerkiksi mitään kylpysaippuoita ei usein tule käytettyä, mutta välillä
pakko, koska: pojan pehko. Se nyt on ihan hervoton ja välillä kyllä
rasvoittuukin nopeasti ellei edes joskus pese hellävaraisella
saippualla. Joka pesussa en haluaisi vauvalle käyttää saippuaa, en siitä
syystä että niissä olisi hajusteita tai muita kemikaaleja, vaan lähinnä
ettei iho pääsisi kuivumaan. Tähän asti ollaankin selvitty varsin
hyvällä iholla! Poika peseytyy suihkussa noin pari kertaa viikossa,
päivittäin tehdäänkin sitten semmoiset pikkupesut hanan alla ja
vanulapuilla. Ihopoimut, kainalot, kaula yms mihin nyt yleensä kaikkea
nukkaa kertyy.

Ihan pikkuvauvana aloitimme pesut kylpemällä ja pääasiassa kylpy/suihku onkin ollut isän ja pojan yhteinen juttu. Mua jotenkin pitkään jännitti kylvettämiset alkuaikoina. Poika ei alusta alkaen tykännyt vedestä yhtään ja pesemiset olivat aina yhtä huutoa! Siirryttiinkin sitten aika nopsaa kylvyistä suihkuihin, jotka sujuivat vähän paremmin. Pikkuhiljaa vauvauinnin myötä vedestä on tullut mielekkäämpi juttu. Alkuun pelkäsimmekin, että mitäs siitä uimisesta sitten tulee jos pesukin on noin kamalaa!

Usein pestäänkin napero samaan aikaan kun itse käydään saunassa tai suihkussa, eikä se minullekaan ole enää mikään jännitysmomentt. Jotenkin tuntuu, että vauva on huomattavasti helpompi pestä suihkussa sylissä kuin ammeessa kylvettämällä. Pesuaineista olen tykästynyt tuohon Little Butterfly Londonin superhellävaraiseen puhdistusgeeliin, joka sopii shampooksi, kylpyvaahdoksi tai suihkugeeliksi ihan minkä ikäiselle tahansa. Tuote on luonnonkosmetiikkaa ja sopii herkimmällekin iholle, miksei myös itsellekin. Tuotetta löytyy Jolien verkkokaupasta. Little Butterfly Londonin putelit ovat niin suloisia ja mielestäni myös oiva lahjaidea tulevalle äidille 🙂

Ekat kuukaudet vauvan kanssa alkavat jo olla hämärän peitossa, mutta muistan kuinka iho vaippa-alueilta pääsi ärtymään jatkuvasta vaipparumbasta ja tuolloin tulivat vaippavoiteet kyllä varsinaisen tutuiksi. Olen käyttänyt vaippaihottumaan vaihdellen sekä vaippavoidetta, että sinkkivoidetta. Myös talkki on ollut kovalla käytöllä, vaippaihon lisäksi myös esimerkiksi jalkojen ihopoimuihin laitettuna, niihin kertyy usein kosteutta ja niistä voi seurata inhottavia haavaumia kun iho pääsee muhimaan.

Varsinkin kesällä ja reissuissa on talkki kyllä ihan ehdoton, muuten vauva helposti hikoilee nuo ihopoimujen sisälle jäävät alueet ärtyneiksi. Talkki pitää ne taas hyvin kuivana! Nytkin jouduimme ostamaan talkin kesken reissun, kun oli unohtunut pakata mukaan. Virallisista vaippavoiteista on enimmällä käytöllä ollut Pure Beginningsin tehokas ja hoitava Baby bum cream, jonka antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi sitä voi käyttää myös hyönteisen puremien ja pistojen hoitoon. Pure Beginningsin tuotteet ovat myös kaikki Ecocert-sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ja sarjaa myy Hyvinvoinnin Tavaratalo.

Kuvissa näkyvät putelit olen saanut blogin kautta ja niitä on oikeastaan pääasiassa luonnonkosmetiikkaa, sekä sitten luotettavia perusmerkkejä kuten Ainua ja Natusania. Kovimmassa käytössä meillä on ehdottomasti erilaiset vaippavoiteet, talkki ja kosteuspyyhkeet. Sanoisinkin, että jos ostaa syntyvälle vauvalle muutaman purkin vauvakosmetiikkaa ennakkoon, on esimerkiksi sinkkivoide, joku hoitava vaippavoide ja talkki ehdottomat. Usein kun erilaiset vaippaihottumat- ja ärtymät ovat alkuvaiheessa yleisiä kun esimerkiksi taas saippua ei usein ole alkuun tarpeen kun vauva kylvetetään pelkällä vedellä.

Tietty myös baby oil on aika perinteinen tuote jemmaan, monet vauvat kun kärsivät kuivasta ihosta. Ja mitä olen itse huomannut nyt talvella on järkky käsien kuivuminen kun joutuu kokoajan olemaan käsipesulla. Ihan kun tämä pakkasilma ei jo olisi tarpeeksi kuivattavaa! Käsirasvaa kuluu jatkuvasti ja se onkin ihan must jokapaikassa, yöpöydän laatikossa, käsilaukussa.. Nyt olen käyttänyt tuota Natusanin 24h kosteuttavaa käsirasvaa.

Itse ostin myös ennen vauvan syntymää jemmaan puhdistuspyyhkeitä ja ne ovat myös alusta asti olleet kyllä pelastus. Kaupungilla, matkoilla, kotonakin. Helpottaa niin paljon kun pesut ja ruokasotkut voi hoitaa välillä kosteuspyyhkeillä kun vesipesu ei ole mahdollinen. Usein pyrinkin suosimaan niistä sensitive-versioita, jotka ärsyttävät ihoa mahdollisimman vähän. Ainakin kerran päivässä tehdään myös vesipesu, joten tietysti pelkillä puhdistuspyyhkeillä ei mennä. Esimerkiksi nuo Natusanin Sensitive-pyyhkeet ovat huippuja kun pakkaus on suunniteltu niin, että sieltä tulee aina vain yksi pyyhe kerrallaan. Joistain paketeista kun tulee se kymmenen samalla repäisyllä ja koko homma onkin sitten pilalla kun saa sulloa ne sinne takaisin 😀

Ja yksi asia, johon tämän postauksen idea olikin kalastella vinkkejä on vauvan hiusten takkuuntuminen! Olen vaihtanut äitiyspakkauksen harjan pojalla jo ajat sitten omaan hellävaraiseen harjaani, totesin nimittäin ettei sitä kertakaikkiaan ole tehty noin tuuhealle ja pitkälle tukalle. Ei selvittänyt takkuja yhtään! Niitä takkuja nyt tulee kyllä silti takaraivolle. Näkisitte vaan tuon takaraivon, huhhei! Onko teillä mitään tuotevinkkejä niiden selvitykseen?? 🙂

Postaus sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

8kk vauvan ruoka- ja unijuttuja

Olimme viime viikolla pojan kanssa 8kk
neuvolassa ja sielläpä taas puheeaiheina syöminen, sekä nukkuminen.
Painoa ja pituutta ei ole enää tullut niin reippaasti, joka viittaa
siihen ettei nämä sosemäärät ja oma maito enää riitä pojan tarpeisiin. Aikaisemminkin kun olen täällä jauhanut siitä kun soseet eivät kertakaikkiaan meinaa kelvata, ei sormiruokakaan.
Minkäs teet kun toinen ei syö!

Paitsi, että neuvolan mukaan kyllä syö
soseita jos on nälkä. Varmaan siis jonkun oppikirjan mukaan, koska voin
kyllä kertoa että ei päde meillä! Myös yösyötöt pitäisi lopettaa ja
aloittaa se unikoulu, mutta minkäs teet kun toinen heräilee sen 30-60min
hysteerisenä huutamaan. Neuvolan mukaan muka nälkäänsä, mutta olen
kyllä ihan eri mieltä, joku kehitysvaihe noihin uniin vain nyt tulee
häiriköimään. Jos on juuri syönyt ison satsin iltapuuroa ja vielä päälle
maitoa, niin enpä usko että huuto tunnin päästä on nälkää. Se kun
olisikin helppoa aloittaa unikoulu siltä pohjalta, että vauva heräisi
vain sen 1-2 kertaa yössä kuten aikaisemmin!

Olen jo alkanut miettiä,
että voiko pojalla olla joku ruoka-aineallergia, joka öisin valvottaa. Tosin mitään muita oireita ei ole kun tuo heräily ja välillä ilmaa
vatsassa. Olen välillä pitänyt päiviä, jolloin en antanut esimerkiksi mitään viljoja, mutta nyt loppupeleissä en kyllä huomannut mitään eroa. Mutta nyt tätä postausta kirjoittaessa on pakko hengähtää helpotuksesta, meidän yöt ovat nimittäin vihdoin taas paranemaan päin ja poika nukkuu 3-4h pätkiä, huhheijaa!

Olin
jo toissaviikolla tulossa postailemaan tänne kuinka hyvin meillä menee
kun olen vihdoinkin saanut pojan syömään kiinteitä edes 3 kertaa
päivässä jonkin verran. Aamupala ei uppoa ikinä, vaikkei olisi saanut maitoakaan aikoihin. No, se neuvola kuitenkin lyttäsi senkin onnistumisen
fiiliksen. Ja koska tuo nyt kuulemma ei riitä (vaikkei paino/pituus
todella ole millään huolestuttavalla tasolla), niin meidän tulee tarjota
kiinteitä sen viiden kerran sijaan kymmenesti päivässä. Toisin sanoen
en siis sen neuvolakäynnin jälkeen muuta tehnytkään. Voin kertoa, että ”kyllä syö kun nälkä
tule” ei kyllä meillä päde. Imetystä olisi pikkuhiljaa tarkoitus tässä
vähentää ja viime viikolla tarjosin tuntikaupalla soseita+ omaa maitoa pullosta,
edellisestä rintaruokinnasta alkoi olla jo 6h aikaa, mutta kun ei kelpaa
niin ei kelpaa. Pelkkää huutoa kun näkeekin pullon.

Ei sitä sosetta
viitsi väkisinkään sinne suuhun työntää. Varsinkin kun poika yleensä
alkaa syömään enemmän iltaa kohden, vaikka olisi juuri saanut maitoa. Se
nyt vaan on hänen juttunsa. Se on niin helppo sanoa toiselle kuinka
joku asia tulisi tehdä, mutta aina eivät jutut mene ihan oppikirjan
mukaan tosielämässä. Harkitsin jo, että olisin yhteydessä johonkin
perhetyön työntekijään, siis semmoiseen ketkä tulevat kotiin ja auttavat
esimerkiksi näissä jutuissa. Saisi joku ”ammattilainen” nyt sitten
tulla näyttämään taitonsa, jos se nyt kerta on niin yksinkertaista tuo
soseiden lisääminen ja nukutusjutut. Huoh! Kaiken tämän jälkeen olen
myös varmasti paska äiti, koska neuvolan puheista sai sen käsityksen,
etten yrittäisi kaikkeani. Vaikka ihan tosissaan kyllä olen. Olisi mielenkiintoista kyllä nähdä kun joku
muu saa tämän toimimaan niiden neuvolan A4:sten mukaan. Sekin kun on
väärin, että yrittää vielä tässä ”harjoitteluvaiheessa” antaa aamupuuroa
klo 11, kun silloin olisi jo lounasaika. Huhheijaa! Kellonaika tässä
nyt on huolista pienin tässä vaiheessa. Hyväähän neuvola tietysti haluaa, mutta sen olen todennut jo ajat sitten, että kovin yksilöllistä ei tuo neuvolaohjaus ole. Vauvojahan on vaikka mihin lokeroon, ei koskaan löydy vauvaa jolle nuo yleiset neuvot olisivat aina ne täysin täsmälliset ja oikeat. Äitihän sen oman vauvansa loppupeleissä tuntee ja tietää, mikä tälle paras tapa 🙂

Yritän
nyt kuitenkin olla stressaamatta tästä(kin) asiasta ja antaa sen edetä
omalla painollaan eilisistä ”neuvolan” lyttäyksistä huolimatta.
Ilmeisesti olisi parempi vaan silmät kirkkaina vakuuttaa siellä, että
kaikki sujuu oikein hyvin. Saapi nähdä miten meidän rinnasta vieroitus + unikoulu
lähtevät sitten ensi kuussa etenemään. Siihen kyllä olisin valmis ottamaan
avuksi jonkun tyypin, joka tulisi meille kädestä pitäen kotiin
auttamaan pulloon totuttamisessa, kuulemma kun semmoista apua siis on
mahdollista tuolta jostain saada, vaikkei noin muuten olisi mitään
”todellisia ongelmia” perheessä. Tietysti nyt ensin yritän itse, mutta jos siitä kertakaikkisesti ei tule mitään. Ennemmin kuitenkin melkein nukun
jatkossakin huonosti kun menen mihinkään leikkipuistossa kokoontuvaan
vauvojen uniryhmään kuuntelemaan ”hyviä vinkkejä”, todennäköisesti niitä
samoja oppikirja-viisauksia jotka voi lukea kotona 10minuutissa läpi
noista neuvolan printatuista lappusista.

Nyt kun tuo neuvolakäynnin jälkeinen tuohtumus on päässyt vähän laantumaan, on itsekin huomannut, että eihän nämä asiat nyt niin huonosti olekaan. Poika syö kyllä kun se tälle itselleen sopii, eihän vauvaakaan voi pakottaa syömään. Ainakaan jos on tarkoitus saada se siitä innostumaan. Ennen tuota neuvolaakin olivat ne sosemäärät kyllä lyhyessä ajassa kasvaneet hurjasti, joten en todellakaan jaksa uskoa, ettei paino kehittyisi tällä meidän omalla systeemillä ihan ideaalisti. Tällä hetkellä mittaa siis 67cm, 8,3kg tai jotain sinne suuntaan (vajaa 8kk).

Aluksihan
sanoin, että aikomus olisi valmistaa kaikki ainakin suolaiset soseet
itse pojalle. Näinhän se alkuun menikin. Jossain vaiheessa alkoi
kuitenkin turhauttaa se, että kokkailet tunnin omin pienin kätösin
jotain sosetta, joka samantien lentää roskikseen ja sorruttiin sitten
ostamaan valmiita soseaterioita kaupasta, jotta ainakin voisi vähän
testailla mistä mauista toinen tykkää. Siinä vaiheessa kun neuvola kerta
toisensa jälkeen hiillostaa lisäämään kiinteitä, mutta poika on täysin
eri mieltä, on kyllä valmis kokeilemaan melkein mitä tahansa. Ja huhhei,
kylläpä helpotti hommaa, vaikka kuinka olisi ”teollista moskaa”. Kelpaa
nimittäin vallan mainiosti! En tässä vaiheessa kyllä jaksa kantaa
minkäänlaista syyllisyyttä siitä, että napero saa napaansa muutaman
lusikallisen valmissosetta päivässä. Pääasia, että syö jotain! Ehtiihän
niitä kotiruokia syömään myöhemminkin.

Aamupuuron
teen pojalle omasta puurostani, lusikallinen tavallista kaurapuuroa
mössätyn banaanin sekaan. Joskus menee alas lusikallinen, useimmiten ei
enempää, mutta ainakin yritetään. Päivällä ja illalla syödään jotain
suolaista sosetta ja ne niitä valmiita purkkiruokia. Ne ovatkin
osoittautuneet lemppareiksi! Ei olla annettu ollenkaan mitään punaista
lihaa pojalle, vaan pääasiassa ruokia, joissa on kanaa, kalkkuaa tai
lohta. Tarkoitus olisi myös alkaa testailemaan erilaisia puuroja, jospa
uppoaisivat paremmin kuin tuo kaurapuuro. Onko teillä vinkata jotain
hyviksi todettuja puurojuttuja?

Joku ihana teistä muuten vinkkasi The wonder weeks-sovelluksesta, jonka latasin. Sovelluksesta voi seurailla vauvan eri kehitysvaiheita, vaiheiden ”tuntomerkkejä”,  eri oppimiseen liittyviä kehitysaskelia yms. Pojalla vaihtui itseasiassa ihan juuri viikon sisällä uusi kehitysvaihe ja yöt paranivat heti!! 😀 Uskomatonta! Kyse siis ilmeisesti oli juurikin kirjaimellisesti jostain vaiheesta.

Ja tähän loppuun mainita, että se millä olen tässä reilun kuukauden aikana saanut kasvatettua niitä sosemääriä on sinnikkyys. Istutaan siis ruokapöydän ääressä jopa tuntikaupalla päivisin. Syön yleensä itse samalla ja yritän vaan jatkuvasti tarjota pojalle siinä samassa omaa ruokaansa. Aikaahan tähän on mennyt, mutta sehän nyt on selvää. Yleensä se sose alkaa jossain vaiheessa maistumaan kun ollaan istuskeltu se 30min ja pieni varmaan itsekin tajuaa ettei pääse pöydästä syömättä pois. Myös lelut ovat ihan must, että ruokahetkestä saadaan mieluisa.

No mutta tämmöisiä juttuja, huoh 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 45 kommenttia.

Pienen ihkaensimmäinen pulkka-ajelu

Yhteistyössä Jollyroom.fi kanssa
Oltiin odoteltu kovin innolla lumia takaisin, poika sai nimittäin sedältään
joululahjaksi vauvapulkan, eikä vielä oltu päästy sitä testailemaan! Viime viikolla tulikin sitten korkattua virallisesti pulkkailut ja olihan tuo pikkuiselle myös ensimmäinen kerta ikinä pulkan kyydissä. Kovin pitkälle ei vielä ensimmäisellä kerralla päästy, vaan lähinnä harjoiteltiin. Hauskaa puuhaa kuitenkin pienen mielestä tuo pulkan kyydissä istuskelu kun näkee ihan eri tyyliin ympärilleen 🙂

Ehkä suuremmista haasteista nyt talvella on ollut vauvan pukeminen. Tai lähinnä se, että osaa pukea sopivan määrän vaatetta ulos. Meidän poika on kyllä melkoinen kuumakalle muutenkin, joten haalarin alle tulee harvemmin ihan kamalaa kerrastoa puettua. Yritän kuitenkin kylmemmällä pukea poikaa vähän sillä silmällä, että ennemmin kuitenkin liikaa vaatetta kun liian vähän. Nyt tuohon pukemiseen on tietysti saanut jonkunlaisen tuntuman, mutta vielä alkusyksystä olin ihan pihalla siitä, miten pukea vauva. Pääasia nyt kuitenkin, ettei toiselle ainakaan vilu ole päässyt tulemaan 😀

Äitiyspakkauksen haalari on ollut meillä kovalla käytöllä kylmillä
keleillä, mutta toisen haalarin hankinta tuli ajankohtaiseksi kun
huomasi, että esimerkiksi yllättävien likaantumisten varalta on hyvä
olla varalla joku toinenkin lämpöinen haalari. Esimerkiksi juuri pari viikkoa taaksepäin jouti haalari pesuun ja koska kuivumisessa kestää ikuisuus, olisi ollut aivan pulassa jos olisi joutunut jonnekin vaunuilla lähtemään. Ulkoillaan myös paljon,
joten tuumailin että onkohan äitiyspakkauksen haalari sopivan lämmin
vaikka pulkassa jos pakkasta on enemmän kuin se muutama aste.

Blogiyhteistyön tiimoilta ajauduin tarkemmin selailemaan Jollyroomin lastenvaatevalikoimaa ja päädyin valitsemaan meidän poitsulle lopputalven haalariksi lämpimän Nordbjørnin Warm-haalarin
mustana. Ollaan nyt pojan kanssa melkeinpä tekstiilikaksoset kun puen
Canada goosen päälle! 😀 Otin haalarin koossa 74, joten tuo mahtuu hyvin
lopputalven. Nyt siis käytössä vaatteista suunnilleen koko 68, joistain
saattaa vielä 62 istua.

Kylläpä kelpaa pienen pulkkailla! En tiedä onko muillakin merkeillä noita vauvapulkkia (luultavasti?), mutta ainakin Stigalla olen nähnyt noita myynnissä vaikka missä.

Jos lopputalven haalariostokset ovat myös jollekulle toiselle ajankohtaisia, niin Jollyroomilta löytyy superlaaja valikoima haalareista ja nyt vielä melko roimalla alennuksella. Esimerkiksi äitiyspakkauksen haalariin verrattuna on tuossa iso plussa noista taitettavista hihansuista, tuossa kun saa käännettyä hihat tuolla tavalla suppuun. Myös kangas on todella jämäkkää ja vettä hylkivää.

Lisäksi heijastimet ovat tässä huomattavasti näkyvämmät, vaunuissa niitä nyt ei kovin huomaa muutenkaan, mutta jos pulkkailee hämärässä niin ovat heijastimet kyllä ihan pakollinen! Mikäli toinen haalari on ostoslistalla, niin voin ainakin lämpimästi suositella tätä Nordbjörniä 🙂

Olisipa viikonloppuna hyvät pulkkakelit!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 13 kommenttia.