Elämää hetkessä vai kalenterin kautta?

Ekaa kertaa aikoihin istuin tässä kuuden jälkeen kahvini kanssa ja mietin monta minuuttia, että mistä ihmeestä kirjoittaisin? Kummallinen ajatus, että vielä muutama vuosi taaksepäin aloitin jokaisen blogikirjoituksen täysin puhtaalta pöydältä, päivittäin. Uusi päivä, uusi blogiteksti. Huh, oliko aamuissani oikeasti niin paljon aikaa? Tuntuu, että nykyään yrittää sohia kaikki aamuhommat kokoon mahdollisimman nopeasti pojan nukkuessa. Minä, joka olen aina ollut aamuihminen, joka nauttii aamuista ja herää pirteänä kukonlaulun aikaan, olen ollut tämän talven aikana aivan äärimmäisen aamuväsynyt! Ovat aamut edelleenkin niitä mukavia päivän rauhallisia ja hiljaisia hetkiä muun maailman vielä nukkuessa, mutta hieman jo odottelen niitä vieläkin valoisampia kevätaamuja.

 Sitten takaisin alkuperäiseen aiheeseen. Mitä tulee siihen hetkessä elämiseen, olivathan blogit ennen enemmän juuri sitä hetkessä elämistä. Sen sijaan, että suunnittelisin seuraavan kolmen päivän postaukset ennakkoon (ihan vain säästääkseni aikaa), meni homma ennen huomattavasti enemmän fiilispohjalla. Mikä tänään mietityttää, mikä fiilis ja mistä kiinnostaisi kirjoittaa? Läppärin kansi auki ja naputtelemaan. En nyt väitä, etteikö hetkessä bloggaaminen olisi enää ollenkaan mukana, tottakai päivitän tänne ajatuksenvirtaa, mutta olen huomannut, ettei se ole enää niin hetken mielijohteesta tehtyä kuin ennen. Nykyään jopa hieman stressaannun siitä kun muistan, etten ole luonnostellut aamun postausta valmiiksi ja joudun aloittamaan homman ”tyhjästä”. Tämä oma aikani aamulla pojan nukkuessa on kuitenkin melko rajallista, joten siinä mielessä on valmistautuminen ja suunnitelmallisuus vain järkevää.

Ja oikeasti, tämä aamuinen ajatuksenvirta on todella rauhoittavaa. Rakastan kirjoittamista ja asioiden pähkäilemistä ja jos se vain olisi mahdollista, voisin mielelläni työskennellä kotoa etänä ja käyttää päivästä ne pari tuntia, jotka saan kulumaan työmatkoihin, meikkiin ja vaatteiden valitsemiseen, juuri tähän hetkessä tapahtuvaan ajatusvirtaan. Ehkäpä vietän kevään tullen muutaman tuommoisen päivän terassimme auringossa. Elämän liiallinen suunnitelmallisuus pistää välillä ehkä aavistuksen ahdistamaan. Tiedättekö kun kaikki on kovin aikataulutettua, kalenteri täynnä menoja seuraavat kolme viikkoa, välillä joku reissu buukattu jonnekin kuukausien päähän ja ennalta lukkoon lyödyt lomat tai vapaat häämöttävät jossain kuukausien päässä. Lapsiperheenä (tai yleisesti työssäkäyvänä) nyt voi harvemmin olla ihan kamalan impulsiivinen ja tehdä suuria juttuja hetken mielijohteesta, mutta kieltämättä joskus houkuttelisi rikkoa kaavaa. Ei nyt mitään kovin radikaalia, mutta varata hetken mielijohteesta lennot unelmakohteeseen muutaman viikon päähän tai ostaa se laukku, johon on säästänyt ikuisuuden. Tiedättekö mitä tarkoitan?

Onhan elämän tarkoitus olla seikkailua ja jokaisella on kuitenkin vastuu juuri omista valinnoistaan, mutta ennen kaikkea kuitenkin oikeus tehdä niitä valintoja. Haluaisin olla jatkossa enemmän se tyyppi, joka tekee juttuja hetken mielijohteesta, rikkoo arjen suunnitelmallisuutta ja elää enemmän hetkessä, eikä kalenterin mukaan. Enkä missään nimessä tarkoita, etteikö arkemme olisi ihanaa. Toki nautin turvallisesta ja vakaasta perhearjesta, muutenkin olen paljon rutiinien kautta eläjä, tavat ja rutiinit ovat kuitenkin niitä, jotka myös tietyllä tapaa tuovat elämään turvallisuuden tunnetta. Pienillä jutuilla on kuitenkin mahdollista tuoda jännitystä elämään ja hei, unelmointi on ehdottomasti elämän suola! Ja tosiaan, kotiäiteys oli itselleni juuri semmoista päivässä ja hetkessä elämistä. Jokainen päivä oli uusi tyhjä sivu ja uudet seikkailut. Se oli kyllä ehdottomasti ihana asia kotimammailussa. Sanoisinko, että tämmöisessä työt, tarha ja muut menot -kombossa tietynlainen ajanhallinta ja suunnitelmallisuus on kyllä ihan must. Ihan jo pelkästään ajankäytön vuoksi. Sen kyllä myönnän, että tuo reilu vuosi kotona pikkuisen kanssa oli ehdottomasti elämäni paras vuosi.

Kerroin muuten pari viikkoa sitten tilanneeni sen meikkipeili-valosysteemin. Se on tämä. Aivan loistava ostos! Peilin takana on siis himmennettävä LED-valo ja USB-liitännät, joilla onnistuu meikatessa esimerkiksi puhelimen lataaminen (tämä nyt ehkä vähän turha ominaisuus). Tähän muuten toimii se Elloksen uuden asiakkaan tarjous, joka on nykyään -30% alennus ja tulee kailleimmasta tuotteesta koodilla 379601! Jos peilisysteemi kiinnostaa, niin on tosiaan tämä.

Ja hei, sain tehtyä tämän tekstin alusta loppuun ennenkö napero heräsi. Jee! Ehkäpä yritän jatkossa olla stressaamatta vähemmän postausten suunnitelmallisuudesta ja antaa aamun intuition johdattaa aiheeseen, joka sinä päivänä on relevantti.

Oma extreme-suunnitelmani arjen irtiotoksi olisi varata lennot ainakin Tahitille, pakata läppäri ja perhe mukaan suunnaten sinne samalla töitä tehden muutamaksi kuukaudeksi. Ajatuksella unelmointi suorastaan kutkuttaa vatsassa! Ja ei sillä, että se arki olisi yhtään sen kummallisempaa pitkässä juoksussa toisella puolella maailmaa, mutta yksi asia on selvä: Menestys ja onni elämän eri osa-alueilla heijastuu kokonaisuuteen. Jos menestyt työssäsi ja teet mistä nautit, vaikuttaa se varmasti energiaa tuovana asiana myös perhe-elämään, jos eläisit arkea perheesi kanssa ympäristössä, joka on sinulle täyttä unelmaa, vaikuttaisi se ihan varmasti koko tuohon palettiin. Onnellisuus on kuitenkin monen tekijän yhteissumma, joten miksei tavoittelisi sitä? 🙂

 

Mikä on teidän extempore-unelma?

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Kahden viikon kulutuspäiväkirjani

Olen tehnyt blogissani kulutuspäiväkirjan tätä ennen tasan yhden kerran. Muistaakseni tuo taisi olla vuonna 2009, joten ehkä on jo aikakin uusia kyseinen aihe täällä. Välissä vierähtänyt kuitenkin jo melkein kymmenisen vuotta. Tarkkailen kulutustani säännöllisesti, mietin mihin rahaa kuluu ja harkitsen turhia ostoksia, silti haluan mahdollisuuden ostaa silloin tällöin myös niitä ”turhia” juttuja. Kunhan niistä ei tule pitkällä aikavälillä suurta menoerää. Take-away-kahvit, limsat, tekstariliput ovat juttuja, joihin mielelläni en käytä rahaa. Toki poikkeuksia on ja syönkin lähes päivittäin lounaan ulkona, se onkin juuri asia, josta periaatteesta voisin säästää, mutten halua. Joskus saatan myös napata mukaan työmatkalla smoothien tai tehdä pieniä heräteostoksia, mutta näiden kohdalla tarkkailen lähinnä sitä, paljonko näihin kuluu rahaa pitkässä juoksussa.

Viikko 1

Maanantai: Söin poikkeuksellisesti kalliimman lounaan Roslundilla, 18€. Maanantaina ei kulunut rahaa muuhun.

Tiistai: Kävin lounaalla ramenilla, johon kului 10€. Tämä oli ihan pirun kylmä päivä ja neulotut sormikkaani hajosivat, jostain oli saatava uudet. Kävin ostamassa tarjouksesta uudet nahkahanskat (59€), jotka toivon mukaan kestävät seuraavat vuodet käyttöä. Päivän kulutus siis 69€.

Keskiviikko: Kotona ei ollut oikein kunnolla syötävää ja pienen lounaan jälkeen jäi nälkä. Nappasin ennen pilatestuntia Jungle Juice Barista mukaan smoothien, joka maksoi 5,90€. Pilateksen maksoin liikuntasetelillä (4€), jonka jälkeen maksettavaa jäi 1€. Lisäksi löysin UFF:ilta 6€ neuletakin, jota en raaskinut jättää rekkiin. Keskiviikko oli aikamoinen törsäyspäivä, hurjat 12,90€!

Torstai: Söin aamiaisen kotona ja nappasin ennen paltsuun lähtöä kotoa salaatin jämät. Laukkuun otin mukaan banaanin evääksi. Päivän aikana rahaa ei mennyt kertakaikkiaan mihinkään. Päivän kulutus: 0€

Perjantai: Söin lounaaksi hampparin Naughty BRGR:issa, 13,50€. Maksoin vitosen joogan liikuntasetelillä (4€), maksettavaksi jäi 1€. Ruokaostoksiin kului 10€. Päivän kulutus yhteensä siis: 24,50€.

Lauantai: Brunssi Relovessa, 19,50€. Päivän saldo: 19,50€.

Sunnuntai:  Käytiin perheen kesken syömässä ulkona, jonka maksoin. Ravintolaan meni 28€. Paluumatkalla kävin kaupassa hakemassa banaaneja, maitoa ja leipää. Ostosten hinta yhteensä 8€, mutta käytin 5€ Plussa-setelin, eli maksettavaa jäi 3€. Päivän suurin kulu oli kuitenkin Adlibriksen lankatilaus, johon meni 135€. Päivän saldo siis 166€, huhhuh..

Tällä viikolla sain myös palkan ja siirsin lainanhoitotilille noin 500€, sekä maksoin muutamia laskuja, joihin meni yhteensä noin 50€.

Viikko 1 kulutus yhteensä: 309, kiinteiden kulujen (asuntolaina, vastike, puhelinlasku, jotka nyt sattuivat tälle viikolle) kanssa noin 859€.

Saatoitte ehkä huomata, ettei ruokaan mene juurikaan rahaa.. Tämän suhteen saamme olla onnekkaita, nimittäin saamme suurimman osan kotona syötävistä ruoista viikolla puolison työn kautta. Käytännössä ruokaostokset ovat niitä Wc-paperi, banaanit ja maito-tyylisiä. Myönnän, etten muutenkaan ihan kamalasti nauti ruokaostosten tekemisestä.

Viikko 2

Maanantai: Kävin ostamassa pipo-projektiin yhden lankakerän lisää, 10,90€. En enää muista missä kävin lounaalla (ehkä ramenilla :D), mutta olen kirjannut ylös, että siihen meni 10,30€. Yhteensä siis 21,20€.

Tiistai: Rahaa ei kulunut mihinkään. Söin aamiaisen kotona ja otin myös lounaaksi mukaan jämiä. 0€!!

Keskiviikko: Kävin pilateksessa, jonka maksoin liikuntasetelillä (4€), maksettavaksi jäi 1€.  Kotimatkalla kävin kaupassa ostamassa maitoa, banaaneja, voita ja muuta sälää, yhteensä noin 15€. Keskiviikkona meni siis rahaa noin 16€.

Torstai: Jouduin käymään lääkärissä, johon kului yksityisellä noin 170€ kaikkiaan. Minulla on vakuutus ja saan koko summan sieltä takaisin, joten käytännössä tuo ei ollut kulu. Kävin myös lounaalla, hinta 13,50€.

Perjantai: Olin etänä, joten söin aamiaisen ja lounaan kotona. Kävin viemässä Ärrälle paketin postitukseen ja samalla latasin matkakortille kautta, vaikka oikeasti kausi olisi loppunut vasta seuraavalla viikolla. Yhteensä meni näihin 60€. Perjantain ruokaostoksiin meni noin 10€ (lähinnä siis herkkuja :D). Yhteensä meni perjantaina siis noin 70€.

Lauantai: Käytiin täydentämässä kaappeja ruokakaupassa, ostosten summa 15€.

Sunnuntai: Sunnuntaisin saatetaan käydä perheen kesken jossain syömässä tai laiskana tilata ruokaa kotiin. Tänä sunnuntaina syötiin Fafa’sia, perheen ruoat 28€. Muuhun ei kulunut sunnuntaina rahaa.

Viikko 2 kulutus: 126,5€. Tästä suurin investointi oli ehdottomasti matkakortin lataus, johon meni yli 50€.

Kahden viikon aikana kulutin siis kaiken kaikkiaan 435,50€, ilman asumisen kuluja ja muita ylempänä mainittuja kiinteitä kuluja. Kuten ehkä huomata saattaa, suurin osa rahoistani on mennyt: Ulkona lounastamiseen / perheen kanssa syömiseen ja lankoihin 😀 Toisaalta, nämä ovat niitä mihin sallitusti käytän rahaa. Jos haluaisin pihistellä ja olla himosäästäjä, en söisi ulkona ja keksisin harrastuksia, jotka eivät maksa mitään (nuo euron joogat ovat aika lähellä :D), mutta haluan käyttää rahaa juuri niihin juttuihin, jotka ovat tärkeitä ja yrittää välttää esimerkiksi turhia heräteostoksia.

En oikein tiedä ostanko muihin verrattuna vähän asioita? Toki välillä saattaa mennä jollain viikolla parikymmentä euroa kirppikselle tai tarttua mukaan jotain muuta akuuttia, kuten nuo hanskat, mutta en koe, että nämä olisivat niitä juttuja, mihin se talous kaatuu. Toki, tämäkin seuranta sai hieman hahmotettua, että kuinka paljon rahaa oikeasti kuluisi, jos esimerkiksi tekisin aina kotona lounaan mukaan töihin.

Mihin teillä kuluu eniten rahaa ja jos oma ”sallittu törsäyskohteeni” on ulkona lounastaminen, mikä on teidän?

 

Kuvat Jutta.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 18 kommenttia.

Kuinka tehdä blogista työ?

Palkkapostauksen kommenteissa toivottiin postausta aiheesta kuinka tehdä blogista työ. Noh, vaikkei blogini minulle pääasiallinen työ olekaan, sanoisinko sitä kuitenkin ehdottomasti osa-aikatyöksi ja toki, olenhan saanut päivätyöni juurikin blogin ansiosta. Yleisestikin teen töitä somen parissa, joten melko läheltä liippaa kuitenkin. Eli, olen hankkinut blogin kautta kokemusta, joka taas on mahdollistanut minulle uuden ammatin ja työn. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen lukemaan myös seuraavat postaukseni: Ammattina Some ja Kuinka tienaan blogillani.

Vaikka pitäisit blogia pelkässä harrastusmielessä, kerryttää homma arvokasta kokemusta jos sosiaalinen media alana kiinnostaa. Blogiyhteistyöt, sometilien käyttö, tavoittavuus ja yleisesti sisällöntuotanto eivät todella ole kaikille itsestäänselviä juttuja. En usko, että olisin itse tällä alalla, jossen olisi koskaan perustanut blogia ja ollut mukana somen kasvussa kuluneiden vuosien aikana.

Sitten itse aiheeseen, eli kuinka tehdä blogista työ? Noh, kaikkihan tietysti lähtee siitä, että rakennat kiinnostavan blogin, jota kasvatat pikkuhiljaa työksi. Ei lukijoita, ei myöskään tuloja. Harvemmin homma kantaa pitkälle, jos blogin pitämisen ainut tavoite ja fokus on tehdä rahaa. Homma on turhaa ilman oikeaa paloa ja inspistä. Loppupeleissä kävijämäärien kasvattaminen ja lukijoiden saaminen ei ole kovin helppoa. Varsinkaan nykypäivänä kun blogeja on niin paljon, ettei meinaa perässä pysyä. Lisäksi blogin pitäminen on oikeasti melko aikaavievää.. Uskoisin, että monen aloittelevan bloggaajan tie päättyy siihen, että tajuaa juuri haastavuuden verrattuna siihen, ettei homma pitkään aikaan välttämättä palkitse millään tapaa kun lukijakunnan kerääminen kestää ja saatat joutua väkertämään kuukausikaupalla postauksia ”nollayleisölle”. Helppoahan homma ei siis alkuun ole. Laskeskelin itseasiassa juuri tällä viikolla, että käytän itse viikossa blogiin tunteja noin vajaat 30. Sisältäen siis kirjoittamisen, sometilien päivittämisen, kuvauksen, kommentteihin vastaamisen ja kaiken muun sälän, mitä tähän liittyy. Tämä siis päivätyöni lisäksi ja vain siksi, että oikeasti tykkään tästä hommasta!

Kun teet mistä tykkäät, näkyy se myös sisällössä. Blogin täytyy koostua aiheista, jotka sinua itseäsi kiinnostavat, mistä tiedät tai ainakin haluaisit tietää (aina voit nimittäin ottaa selvää ja kehittää itseäsi, itse olen blogin myötä tutkinut hurjasti ties mitä uusia juttuja aina probiooteista kosmetiikan ainesosiin). Kiinnostava sisältö, tietynlainen sisällön ja aihepiirien johdonmukaisuus, sekä säännöllinen postaustahti ovat perusjutut menestyvään blogiin. Josset ole aito, täysillä mukana ja ainut fokus on raha, näkyy se usein myös sisällöstä. Aidointa ja kiinnostavinta on sisältö, josta heijastuu kirjoittajan oma persoona ja kädenjälki, ei kenenkään kannata yrittää olla muuta kun mitä on tai yrittää menestyä jonkun asian kanssa, johon ei oikeasti tunne intohimoa.

Olen itse tienannut blogillani enemmän tai vähemmän nyt noin 7v. Kuka tahansa voi tienata blogin kautta rahaa esimerkiksi affiliatemarkkinoinnin kautta, joka on helppouden lisäksi tosi kätevä keino esimerkiksi siksi, että saat itse bloggaajana päättää kaikki affiliaten raamit. Mistä postaat, milloin postaat ja miten postaat. Toki, onhan sillä vaikutusta kuinka kiinnostavista tuotteista kirjoitat, onko kohderyhmä oikea ja toki täytyy lukijoitakin olla jo jonkin verran, jotta voi jotain tienata. Olen kertonut affeista jo aikaisemmin, mutta kiteytettynä menee homma niin, että voit tehdä affiliatelinkkejä esimerkiksi kauneuden verkkokaupan tuotteisiin ja jos joku ostaa jotain linkkisi kautta, saat siitä tietyn prosenttiosuuden, esim 10%. Itse olen esimerkiksi kauneuden ohjelmien (eleven, Bangerhead, Naturelle, Hyvinvoinnin yms..) kanssa julkaisijana Performissionilla.

Hoidan itse omaa ”mediamyyntiäni” eli olen välillä yhteydessä yrityksiin ehdottaakseni yhteistyötä. Onhan blogikin ”mainostilaa” siinä missä mikä tahansa muukin sivusto. Erona vain, että yleisö on huomattavasti kohdennetumpaa ja mainonta ”samaistuttavampaa”. Välillä yhteistöitä myös ehdotetaan suoraan minulle ja valitettavasti usein joutuu kieltäytymäänkin, vaikka olisikin rahaa tiedossa. Yhteistöiden suhteen olen todella tarkka. En halua mainostaa tai edustaa tuotteita tai aihealueita, joiden takana en voi täysin seisoa. Tästä olen aikaisemmin kirjoittanutkin ja maininnut, etten esimerkiksi tekisi yhteistyötä pikavippien tai verkostomarkkinoinnin yritysten kanssa. Toisaalta teen päivätöitä, joten yhteistöillekin on tietty kapasiteetti blogissani, koska pääasiassa haluan tuottaa tietysti sitä normaalia sisältöä.

Kuten varmasti useimmat bloggaajat (ainakin toivottavasti), olen minäkin hinnoitellut työni ja arvioinut sen, minkä arvoiseksi sen koen. Noudatan yhteistöiden suhteen tiettyä ”hinnastoa” ja tietyn summan alle en yhteistyöhön lähde, koska yksinkertaisesti koen vapaa-aikani arvokkaammaksi. Edelleen satelee silloin tällöin niitä ”haluatko hilavitkuttimen x sitä vastaan, että kirjoitat siitä ja huom. saat jopa pitää sen itselläsi”-tyylisiä ehdotuksia, mutta ei, minäkään en edellenkään tee töitä tai markkinointia yrityksille ilmaiseksi, ihan kun ei varmasti kukaan muukaan menisi ilmaiseksi tekemään töitä. Vielä tänäkin päivänä löytyy vaikka millä mitalla ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sosiaalisen median voimaa ja ovat jotenkin aivan pihalla koko alasta. Ne vuodet kun postailtiin hyvää hyvyyttään ilmaisista shampoopulloista, ovat olleet historiaa jo vuosikaudet. Enkä nyt väitä, että vaatisin aina rahaa näkyvyyttä vastaan. En tietenkään, blogini sisältö on suunnilleen 90% ei-kaupallista ja teen paljon postauksia kosmetiikan lemppareistani ilman että saisin siitä penniäkään. Tottakai haluan suositella hyviä juttuja, mutta jos asiakkaan kanssa sovitaan tietynlaisesta sisällöstä tai asiakas asettaa raamit, miten postaus tulee toteuttaa, puhutaan jo sovitusta yhteistyöstä ja siten myös rahallisesta palkkiosta.

Omat vinkkini yhteistöiden hankkimiseen:

 

Lähesty yrityksiä, joiden arvot ovat linjassa blogisi kanssa. Kerro miksi juuri sinun blogisi olisi hyvä mainospaikka heidän tuotteilleen ja brändeilleen.

Kerro itsestäsi, mitä teet, kuka blogiasi lukee ja paljonko se tavoittaa yleisöä? Jos kohdejoukkosi on todella spesifi (esimerkiksi äiti-ihmiset) ja mahdollinen yhteistyökumppani esimerkiksi lastenvarusteita myyvä yritys, kerro se! Mitä kohdennetumpi, sitä tehokkaampi.

Mieti valmiiksi idea, joka sinulla olisi yhteistyölle. Eihän kukaan lähde mukaan ”Joo, olisi kiva tehdä jotain yhteistyötä, en kyllä keksi vielä mitä se voisi olla”-juttuihin, joten mieti ehdotus etukäteen. Millaisen tarinan voisit kertoa brändistä ja onko sinulla yrityksen tuotteista jo ennestään omakohtaisia positiivisia kokemuksia?

Arvioi hintasi. Hinnoista voi aina neuvotella, mutta jos haluat tehdä kaupallisia yhteistöitä, mieti mikä on ehdoton kipurajasi yhteistyölle? Älä hinnoittele itseäsi liian alas, mutta toisaalta älä myöskään ylihinnoittele. Hinnoittelua auttaa hahmottamaan se kun paloittelee työn tunteihin, paljonko hommaan kuluisi kokonaisuudessaan aikaa?

Kiteytettynä: Kun teet mahdollisimman valmiin ehdotuksen ja viimeistellyn paketin ideoineen, on siihen helppo sanoa joo tai ei.

Ja sitten viimeinen pointti! Vaikka blogisi olisi työ, karkoittaa liiallinen kaupallisuus lukijoita. Tasapaino siis mainosten ja sen normaalin sisällön välillä.

Ja joo, onhan tähän loppuun todettava, että kaikella työllä on hyvät ja huonot puolensa. Bloggaaja on loppupeleissä töissä melkeinpä aina, itsekin olen joutunut miettimään tietyt rajat, koska välillä tuntuu, että some pyörii jollain tapaa mielessä ihan jatkuvasti. Työmatkoilla päivitän instaa, editoin kuvia, mietin ideoita blogiin tai päivätyöhöni, jollain ajalla täytyy ehtiä myös yleisesti tutkailla mitä ”somessa tapahtuu”, jotta pysyisi edes hieman hollilla.

Tuttuja juttuja vai jotain uutta?

 

Ja hei, kun työaiheista usein tykätään, niin postaustoiveita saa aina heittää jos on joku erityinen toive 🙂 Ihanaa viikonloppua!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Piensijoittamisen ABC / Mihin itse säästän ja sijoitan?

Vaikka paljon säästämisestä ja sijoittamisesta kirjoitankin, en muista olenko tarkemmin avannut aihetta mihin itse säästän ja sijoitan. Todella yleiset kommentit säästämisaiheisissa postauksissa ovat kuitenkin niitä ”Säästäminen kiinnostaa, mutten oikein tiedä kuinka sen kanssa lähtisi vauhtiin?”. Usein neuvon varaamaan aikaa omaan pankkiin, jossa osataan kartoittaa juuri omalle riskinsietokyvylle sopiva vaihtoehto. Usein asiat myös selkiintyvät kun käydään läpi diagrammeja, laskelmia ja on mahdollista esittää pankkivirkailijalle ihan myös niitä ”tyhmiä kysymyksiä”. En halua latoa kenellekään täällä sijoitusvinkkejä, mutta voisin hieman avata sitä, mihin omat rahani oikein menevät säästöön ja samalla hieman kertoa, mistä rahastosijoittamisessa oikein on kaikessa yksinkertaisuudessaan kysymys.

Säästän kuukausittain vaihdellen noin 200-500 euroa rahastoihin. Säästöt menevät noin 50/50 suoriin rahastoihin ja verotehokkaamman sijoituskuoren alle. Olen lisännyt sijoituskuoren alle säästämistä, koska yritän välttää suorien rahastomerkintöjen kuluja. Tämän lisäksi säästän tilille matkakassaa ja hätäkassaa, koska oma periaatteeni on, etten halua kajota sijoituksiin kun ihan äärimmäisen hädän edessä. Rahasto-osuuksien ja tilisäästöjen lisäksi olen sijoittanut muutaman yrityksen osakkeisiin, yhteensä siis noin parillasadalla. Osakesijoittamisen kulut ovat todella korkeat ja toki myös riskit, siksi en missään nimessä suosittele aloittavalle sijoittajalle/säästäjälle osakkeita. Jos haluaa osakkeista tuntuvat tuotot, täytyy hieman perehtyä osakemarkkinoihin ja sijoittaa suurempia summia, jolloin tuotto kattaa ainakin kulut. Oma mielipiteeni on, että pankin yhdistelmärahastot ovat hyvä ja helppo tapa tutustua sijoittamiseen ja päästä alkuun. Pankin omilla rahastoilla on usein salkunhoitaja, joka tekee sijoituspäätökset puolestasi ja hallinnoi rahaston sisältöä jatkuvasti sen mukaan, mitä kannattaa sillä hetkellä ottaa sisään ja mitä vaihtaa pois. Tällöin voi itse vain ottaa rennosti, eikä sijoitustensa vuoksi tarvitse menettää yöuniaan.

Mikä on rahasto?

 

Rahasto on sijoituspaketti, joka sijoittaa rahojasi osuuksina eri kohteisiin. Näitä voivat olla osakkeet, muut rahastot, joukkolainat ja ihan melkein mitä vain. Usein rahastot sisältävät niin paljon eri kohteita, toimialoja ja instrumentteja, ettei esimerkiksi yhden yrityksen tai edes toimialan raju notkahdus juurikaan vaikuta rahastoon merkittävästi.  Kun ostat osakkeita, ostat palan tiettyä yritystä, mutta rahastoa ostaessasi (eli merkitessäsi) ostat osuuden, joka sijoittaa todella moneen kohteeseen. Varmasti yleisin kysymys pankkivuosinani oli: Voinko menettää kaikki rahani? Noh, periaatteessa kyllä, ainahan kaikki on mahdollista, mutta käytännössähän tuo tilanne vastaisi suunnilleen jo maailmanloppua, siis että kaikki hajautetun rahaston sisältämät osakkeet menettäisivät arvonsa ja koko maailmantalous romahtaisi. Tietysti arvonvaihtelu täytyy aina tiedostaa ja sijoituskohde valita sen mukaan, kuinka paljon riskiä on valmis ottamaan. Tuotto-odotukset osakkeita sisältävissä tuotteissa on aina pitkän aikavälin odotuksia. Siis sanotaan vuosien. Osakkeiden arvot heiluvat hurjasti, mutta pitkällä aikavälillä on osakemarkkinoiden suunta usein noususuuntainen. Kukaan ei voi odottaasadan euron sijoitukselleen muutamassa kuukaudessa järisyttäviä tuottoja, usein puhutaan ehkä eurosta-parista ja suuremmat tuotot alkavat kertyä vasta vuosien sinnikkään sijoittamisen tuloksena, kun korko kasvaa korkoa ja pääoma kasvaa.

 

pankin Yhdistelmärahasto vai indeksirahasto?

 

Tämähän on jatkuva puheenaihe. Monet ovat sitä mieltä, etteivät yhdistelmärahastot kannata, esimerkiksi sen vuoksi, että usein hallintapalkkio on korkeampi, eikä tuotto kulje aina markkinoiden mukaan. Indeksirahasto on siis offline-rahasto, joka seuraa suoraan markkinoiden tapahtumia. Jos sijoitat Suomen osakemarkkinoiden indeksirahastoon ja markkinaa hallisevien suurten yritysten osakkeet lähtevät laskuun, seuraa lasku usein myös indeksirahastoa. Yhdistelmärahastossa on taas salkunhoitajalla mahdollisuus vaihtaa sisältöä lisäämällä esimerkiksi hyvän tuotto-odotuksen omistuksia ja vaihtaa pois niitä laskusuhdanteen. Toisaalta voi salkunhoitaja tehdä huonoja valintoja ja toki hallituissa rahastoissa on aina hallinnointipalkkio, joka tosin on niin minimaalinen ja leivottu sisään tuottoon, ettei sitä konkreettisesti huomaa.

Mihin sitten itse sijoitan?

 

Juurikin niihin yhdistelmärahastoihin ja muihin pääasiassa hallinnoituihin rahastoihin. Enemmistö osuuksistani ovat esimerkiksi seuraavanlaisissa rahastoissa: Pankin Oma 75/25 (75% osakemarkkina, 25% korkomarkkina, suurin sijoitusosuuteni on tässä), Pankin oma 25/75 (sama toisinpäin, eli 25% osakkeet, 75% korot). Melkeinpä kaikilla pankeilla on vastaavanlaisia rahastoja. Mitä enemmän osakepainoa, sitä suurempi riski arvonvaihteluun, mutta toisaalta myös sitä suurempi tuotto-odotus. Suorien rahastojen lisäksi olen viime vuosina pääasiassa sijoittanut pankin sijoituskuoren alle rahastoon ja muihin instrumentteihin. Nämä tuotteet yleistyivät muutama vuosi sitten ja tuolloin itsekin lähdin hommaan mukaan. Erona rahastoihin on se, että sijoituskuoren sisällä voi vaihdella kohteita kesken sijoituksen, ilman että sinun tarvitsee nostaa säästöjä ulos ja samalla mahdollisesti maksaa niistä veroa. Jos haluat viiden vuoden matalan riskin sijoittamisen jälkeen lisätä riski- ja tuotto-odotuksen tasoa, voit itse hallinnoida sijoitusten jakaumaa. Itse olen esimerkiksi laittanut pienillä prosenttiosuuksilla kuoren sisällä muutamaan osakekoriin ja niitä olen pari kertaa käynyt vaihtamassa, sekä hieman tilanteesta riippuen tasapainoitellut korkojen ja osakemarkkinoiden välillä. Lisäksi yksi lempparirahastoistani on ollut Maailma Osinko A, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti osakemarkkinoille, erityisesti erityisen hyvää osinkoa maksaviin yrityksiin (tosin todella hajautetusti).  Muutama vuosi sitten kun Euroopan talous oli vielä huonommassa jamassa, laitoin muutamaan otteeseen Euroopan osakemarkkinoille sijoittamaan rahastoon ja se on kehittynyt hurjasti! Harmittaa, etten laittanut siihen silloin kuukausittain 😀 Sijoituskuoren sisällä taas on näiden aikaisemmin mainittujen lisäksi Pohjoismaihin sijoittava rahasto, sekä osakekoreja, muistaakseni ainakin esimerkiksi Sampo ja sitten joku mm. asuntomarkkinoille sijoittava tuote. Pitäisikin katsoa kuoren tilanne taas ja päivittää kohteet!

Itse suosin pankin omia tuotteita juuri siksi, että olen varsin laiska seuraamaan markkinoita ja kohteita. Haluan itse tuotteet, joita joku pitää yllä ja hallinnoi. Siti olen miettinyt, että pitäisi kyllä itsekin perehtyä enemmän indeksirahastoihin. Itse olen sijoittajana melko kylmähermoinen, enkä stressaa rahojeni menetyksestä, koska tiedän, että todennäköisyys on varsin pieni. Silti myönnän tunteneeni pientä painetta reilut pari vuotta taaksepäin kun kurssit vuonna 2015 heiluivat melko rajusti. Tuolloin mietinkin jo tosissani sijoitusten nostamista. Noh, sen sijaan päätinkin pistää vieläkin enemmän likoon ja ostaa lisää osuuksia ”alennusmyynnistä”. Kun kurssit ovat laskussa, saa halvemmalla osuuksia, jotka taas noususuhdanteessa nostavat enemmän arvoaan.

Piensijoittamisen suhteen kärsivällisyys on kuitenkin kaiken a ja o. Jos aloittaa pienillä summilla, voi homma alkuun tuntua turhauttavalta, koska säästöt tuntuvat kertyvän niin hitaasti. Kun aloittaa piensijoittamisen, kannattaakin asennoitua siihen, että alkamassa on pitkän aikavälin projekti. Sinnikkäästi säästämällä kertyy pienistäkin kuukausittaisista summista vuosien saatossa tuottoineen suuret säästöt. Itse haluan säästämällä ja sijoittamalla varautua tulevaan, kartuttaa varallisuutta ja tietysti saada säästöille huomattavasti tiliä paremman tuoton. Oma vinkkini empivälle ja aloittavalle säästäjälle, joka tähän saakka on säästänyt tilille: Aloita pienellä summalla kuussa, esimerkiksi 50€. Säästä esimerkiksi vuosi ja yritä antaa säästämisen mennä omalla painollaan, vuoden tai asettamasi tavoitteen jälkeen voit tutkailla tuottoja ja toivottavasti olet jo innostunut hommasta enemmän. Pienet summista ne suuret potit kertyvät! 😀 Toinen vinkkini on säästää vain semmoisilla summilla, jotka itse ovat kohtuullisia. Muista, ettei pitkän aikavälin säästöjä ole tarkoitus nostaa pois heti tiukan paikan tullen, vaan säästä semmoinen summa, joka ei kaada kuukauden talouttasi.

Olen myös itse ollut ensiasuntoon säästäjä ASP-tilillä, esimerkiksi tässä vanhassa postauksessa kerron enemmän ASP:ista ja ensiasuntoon säästämisestä. Näiden vuosien aikana on varmasti tosin tullut siihenkin paljon muutoksia, mutta jos aihe kiinnostaa, niin käy lukaisemassa tuo ikivanha postaus!

Oliko tässä teille uusia juttuja?

Rahasto vai tili, kumpaan itse säästät?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 13 kommenttia.

Kaikki tähänastiset työpaikkani ja paljonko olen niissä tienannut?

Blogeissa pyöri joskus postauksia aiemmista työtehtävistä ja siitä, millaista palkkaa niistä on saanut. Yleisesti olen kirjoittanut paljon työelämästä ja myös palkasta, mutta varsinaisesti en ole koskaan eritellyt täällä työtehtäviäni ja paljonko niistä on tienannut.

Neule / omatekoinen (ohje täällä)

Housut / Gina Tricot (ostettu 2011)

Nilkkurit / Acne

2006-2007. Eka työpaikkani oli myyjänä Spirit Storessa ja tuolloin samaan ketjuun kuuluneessa Warehousessa. Tykkäsin kyllä myyjän työstä ihmisten parissa, sekä varsinkin muotibrändien kanssa. Diesel, Tiger of Sweden, Killah, Vagabond, J. Lindeberg, G-Star ja mitä kaikkia noita merkkejä silloin olikaan valikoimissa vaatteista kenkiin ja asusteisiin. Ja kyllä, tämä oli ihkaensimmäinen työpaikkani. En siis tätä ennen ollut tehnyt edes kesätöitä. Enkä edes tiedä miksi, koska olen kuitenkin aina ollut kunnianhimoinen ja ”haaveillut” työnteosta. Toki olin ollut yläasteella TET:issä ja panostin aina TET-paikoissa ihan täysillä, jotta saisi hyvät arvostelut. Ehkä sitä halusi keskittyä kouluun ja sitten chillailla kesät. Lukion jälkeen meni kesä pääsykokeisiin (muka) lukien, mutta sen jälkeen pidin välivuoden ja menin töihin. Spiritissä tein noin 30h työviikkoa. Palkka oli vielä tuolloin kaupan alalla todella vaatimatonta, olikohan tuntipalkkani jotain 7-8e. Käteen jäi verojen jälkeen ehkä jotain tonnin hujakoilla, ehkä hieman reilu tonni.

Ekan työni jälkeen opiskelin hetken välivuoden jälkeen ammattiopistossa matkailuvirkailijaksi, joka oli joku ihmeen hetken päähänpisto sen jälkeen kun ovet kielitieteisiin eivät laiskan lukemisen jälkeen ihan auenneet. Tuo koulu oli lukion jälkeen kyllä yhtä pelleilyä ja jätin koulun kesken noin puolen vuoden jälkeen saatuani muita töitä. Koulun aikana ehdin tosin tehdä lyhyen harjoittelun Sokos Hotellin aamupalalla ja lounaalla. Sen jälkeen voin sanoa, että ravintola-ala ei ole minun juttuni, vaikken työn suhteen kovin nuuka sinänsä ole ollut.

2008. Hetken amistelun jälkeen pääsin osa-aikaiseksi Jyväskylään uuteen Gina tricotiin, joka oli silloin 20-vutoiaana ihan unelmien täyttymys! Tein muistaakseni yleensä noin 1-4 vuoroa viikossa. Spiritiin verrattuna oli työ todella erilaista, koska työporukka oli sen verran isompi ja työtehtävät enemmän pilkottu osiin. Oli kassavuoroa, sovarivuoroa, varastovuoroa.. Sinänsä tosi kivaa, että päivissä oli vaihtelua ja tuolloin tuli kyllä ostettua melkoisesti vaatteita… Kaupan alallahan palkka nousee kokemusvuosien myötä ja tällöin taisin saada jotain 9-10e tuntipalkkaa. Kuussa ehkä 400-800e tilejä, joilla ei kyllä juhlittu, koska en tehnyt ohella myöskään muita töitä, enkä nostanut mitään tukiakaan. Jotenkin sitä vaan tuli toimeen todella pienellä. Toisaalta oli vuokrakin tuolloin jotain 200e paikkeilla. Ehdin olla Ginassa noin 6kk, kunnes pääsin ammattikorkeaan kuluttajarestonomi-opintoihin ja samalla hain ystäväni vinkkaamana paikkaa Glitteristä paremmalla tuntisopparilla ja pääsinkin sinne.

2008-2011. Noh, Glitter vasta olikin parhautta! Todella ihana pieni työporukka, ihanan kannustava esimies ja yleisesti aivan loistava yrityskulttuuri. Yleensä meitä oli hieman kiireestä ja päivästä riippuen 2-3 henkilöä töissä ja työpäivät vierähtivät usein tosi nopsaa. Tykkäsin hurjasti olla Glitterissä ja siellä vierähtikin reilut 3 vuotta. Sinä aikana tein myynnin ja esillepanon lisäksi esimiehen lomituksia, tilauksia ja olin myös mukana liikkeen uudistusproggiksessa. Tein vaihdellen noin 10-30h viikossa amk-opintojen ohella ja olivathan ne viikot melko pitkiä. Kasiin kouluun, koulusta töihin ja kotiin siinä 20:30 aikoihin illalla. Ympäri kellon siis. Niinä päivinä kun en ollut töissä, oli toki pidempää koulupäivää ja muita kouluhommia. Ja tässä vaiheessahan kirjoitin jo ahkerasti blogiakin. Olin tuntipalkalla, joka oli noin 10e/h (vitsi kun en enää edes muista!) ja sain kuukaudessa palkkaa useimmiten ehkäpä 400-700e, hieman kuukaudesta ja vuoroista riippuen. Ihan kivaa lisää siis opintoihin. Näinä vuosina aloin myös tienata pieniä summia blogilla, sanotaanko että liikuttiin ehkä alkuun semmoisessa 100e/kk. Ja Glitter-vuosien aikana vaihdoin amk-opinnnot tradenomi-puolelle, jonka koin restonomipuolta huomattavasti kiinnostavammaksi.

2011-2012. Muutin Helsinkiin harjoittelupaikan perässä. Olin niin innoissani, vaikka olikin haikeaa ottaa loparit Glitsusta. Työskentelin Mandatum Lifessa henkilövakuutusten parissa. Maksoin ihmisille korvauksia henkilövakuuutuksista, neuvoin ja laadin päätöksiä. Aivan ihana työpaikka ja työporukka! Harjoitteluni kesti 5kk, jonka jälkeen tarjottiin vuorotteluvapaasijaisuutta toiselta osastolta. En voinut ottaa paikkaa vastaan, koska en vielä koulun kirjoilla voinut listata itseäni työttömäksi työnhakijaksi. Sain saman konsernin sisältä vakkaripaikan muualta, jonne sittemmin menin töihin. Pitkät työmatkat Espooseen, kuormittava työ ja yleinen viihtymättömyyden fiilis. Ainoa paikka ikinä, jossa en ole tykännyt olla töissä. Muutaman kuukauden jälkeen lopetin, sain uuden työpaikan pankista loppukesälle ja siihen asti työllistin itseni kesän 2011 ainoastaan blogilla. Vakuutusalalla sain kokopäivätyöstä palkkaa muistaakseni noin reilut 2200-2300e/kk+ lounasetu. Lisäksi tein myös muutamia keikkavuoroja Glitteriin täällä Helsingissä, mikä nyt sinänsä oli kyllä hölmö päähänpisto, koska oikeasti ei olisi edes ollut aikaa. Työnarkomaaniko?

2012. Aloitin pankin konttorityössä Nordeassa. Alusta alkaen tykkäsin hurjasti varsinkin siitä, että pääsin tapaamaan erilaisia ihmisiä. Myös kiinnostus rahoitusalaan kasvoi tässä vaiheessa hurjasti, myös henkilökohtaisella saralla. Pankkityöstä itsessään olen tehnyt postauksen täällä. Olin kaksi vuotta konttorityössä, ensin ihan perus ”nappineukassa”, sitten ajanvarauksessa ja viimeisenä avainasiakaskonttorissa, jolloin otin välillä vastaan asiakkaita ja hoidin pääasiassa back office-juttuja, asiakaskontaktointia ja myynnin tukea. 2013 valmistuin tradenomiksi ja seuraavana vuonna alkoi konttorihomma ottaa päähän. Hain muita hommia talon sisältä ja sain paikan Account Managerina Tanskan osakemarkkinan osakekaupan selvityksestä (I know, ei kerro varmasti mitään…). Asiakkainani oli instituutioita ympäri maailmaa, jotka halusivat treidata tanskalaisia osakkeita. Tykkäsin työstä hurjasti ja meillä oli ihan mieletön porukka. Hulluteltiin töissä ja keksittiin mitä älyttömämpiä juttuja ja jäyniä, töihin oli ihan mielettömän kiva mennä. Työn vaativuuteen ja vastuuseen nähden oli palkka mielestäni äärimmäisen huono, 2500e. Työkieleni oli Englanti ja välillä joutui selvittelemään ties mitä monimutkaisia kuvioita toiselle puolelle maailmaa. Olin myös töissä pyhinä, jolloin markkina oli auki Tanskan pyhien mukaan.

Osastolle tuli yllättäen YT-uhka, sen myötä hain paikkaa muualta ja pääsin rahapesun asiantuntijaksi. Kuulostaa niiiin paljon mielenkiintoisemmalta, kun mitä todellisuudessa on, mutta ihan ok perushommaa. Palkka oli siihen astisista hommista paras (muistaakseni 2800e), tosin silti todella huono ottaen huomioon, että työtehtävä oli määritelty rahoitusalan asiantuntijatehtäväksi. Aiempi osakemarkkina-työni oli ollut kuitenkin huomattavasti vaativampaa, mielenkiintoisempaa ja haastavampaa, vaikka palkka olikin huonompi. Hassu kuinka välillä menee niin päin. Tässä vaiheessa tulin raskaaksi ja ehdin olla tässä työssä loppupeleissä noin 8kk, kunnes jäin äitiyslomalle. Äitiysloman jälkeen hoitovapaalle, jonka jälkeen sanouduin irti, koska paluu tuohon työhön ei inspiroinut ja olin kevään mittaan haistellut uusia uratuulia.

Syyskuun alussa aloitin virallisesti nykyisessä työssäni. Tein tammikuussa postauksen nykyisestä työstäni ja se löytyy täältä. Teen siis tulospohjaista onlinemarkkinointia ja myös vaikuttajaviestintää. Päivät ovat todella vaihtelevia, välillä teen työtä myös kellonaikoihin, joina en välttämättä haluaisi töissä, esimerkiksi ideoinnin ja ajatuksen tasolla. Noh, paras työ ikinä ja jokainen päivä on aina yhtä kiva. Tällä hetkellä saan kuukausipalkkaa ja lisäksi tienaan epäsäännöllisen säännöllisesti jotain tuloja blogistani, yhteensä noin nelosella alkavan summan. Asia, joka äitiysloman aikana herätti, oli se kuinka palkat oikeasti vaihtelevat alan mukaan. Jos haluaa oikeasti tienata, ei esimekiksi rahoitusalan perusduuni ole tosiaan se paikka. Itselläni oli opiskeluaikoina se kuva, että rahoitusalalla tienaa, mutta noup. Ei ainakaan niissä paikoissa, joissa itse olen ollut.

Loppupeleissä työ on melko vaativaa ja tavoitteet ovat korkeat, silti palkitseminen ei ole ehkä (omasta mielestäni) ihan samalla tasolla. Enkä tarkoita, että se menisi niin, että mitä suurempi palkka, mitä parempi työ. Olen todella tehnyt työtä, jota olisin voinut tehdä pienemmälläkin palkalla ja sitten sitä, joka on ollut sen verran tympiinnyttävää, ettei ole kokenut palkan olevan samassa linjassa työn kanssa. Tietysti palkat ovat aina siinä määrin suhteellisia, että joku toinen voi olla täysin tyytyväinen summaan x, kun sama palkka on toiselle ”huono”. Onko palkalla nyt oikeasti edes väliä? Itselleni tärkein juttu työssä on edelleen se, että tekee jotain mistä pitää, hyvien tyyppien seurassa. Toki, kyllä se palkkakin aina motivoi, ainakin minua.

Noh, nyt saa anonyymisti puhua palkoista. Kerroin omistani, joten kertokaa te omanne! Mitä teette ja paljonko tienaatte?

 

Kuvat Jutta.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 75 kommenttia.