Julkaistu

Luopuisinko lentämisestä?

Sain teiltä postausaiheen liittyen lentomatkailuun ja miten nykyään suhtaudun siihen, eli tänään olisi luvassa postaus tuosta ajankohtaisesta aiheesta. Sitä ennen haluan kuitenkin jorista hieman kevyemmistä jutuista. Olen nimittäin superinnoissani uudesta kesähameesta, jonka löysin viime viikolla UFF:ilta! En ole aikoihin tehnyt juurikaan mitään hyviä kirppislöytöjä, joka tekee tästä tietysti vielä kivemman. Talvella oli joku ennätysmäinen tuuri kirppisjuttujen suhteen. Löytyi juuri nappiin istuvat nahkahame, mokkahame, villahame, neuleita ja vaikka mitä, sitten hetkeen en taas onnistunut löytämään juuri mitään. Jos on  hakusessa joku erikoisempi hame kesäksi, niin käy kurkkaamassa kirppikseltä! Ainakin UFF:illa oli tuon tyylisiä iso rekki. Tämä omani oli tosin melko ”kallis” eli hurjat 8€ kun on tottunut niihin tasarahapäivien muutaman euron juttuihin.Nyt kun ajattelen, niin en tainnut tätä ennen edes omistaa mid-hametta, joten tämä oli myös sen suhteen kiva löytö.

Olen jonkin verran kirjoitellut vihreistä valinnoista, joita teen arjessani. Otan aina kauppaan mukaani kankaiset kauppakassit, suosin kotimaista aina kun mahdollista, en omista autoa, suosin hyötyliikuntaa, en polta, suosin eettisesti tuotettua luonnonkosmetiikkaa (ja muita hyödykkeitä), kannatan pieniä ympäristöystävällisesti toimivia yrityksiä, syön punaista lihaa melko harvoin ja oikeastaan aina kun tarvitsen uusia vaatteita, käyn ensin kiertämässä kirppiksellä. Jos en jotain halua tukea, on se semmoinen kertakäyttöteollisuus, jossa vaatteita ja sälää ostetaan vain kerran huvin vuoksi. Sanoisinko, että valtaosa vaatteistani on useita vuosia vanhoja. Esimerkiksi kuvan musta toppi on ostettu H&M:ltä vuonna 2009 ja edelleen käytössä. Itse pyrin juurikin siihen kestävään vaatekaappiin, vaikka toki välillä saatan jotain uuttakin ostaa. Pääasiassa pyrin siihen, että vaatteet kestävät käytössä vuosikausia. Mutta sitten.. Kyllä, matkustelen paljon ja yleisesti lentopäästöt ovat viime aikoina olleet melkoisen paljon tapetilla. Myönnän, että olen alkanut pohtimaan tätä asiaa enemmän ja tuntenut myös pientä huonoa omaatuntoa siitä, että suosin lentomatkailua.

Todella nostan hattua niille, jotka oikeasti pyrkivät välttämään lentämistä ihan vain ympäristösyistä. Hieman jännittää sanoa mielipiteeni tästä aiheesta, koska haluan sanoa tämän suoraan ja rehellisesti myönnän, etten itse pystyisi täysin lopettamaan matkustamista lentäen. Valitettavasti useimmat matkakohteeni vaativat sen lentomatkan ja itselleni matkustaminen on niin suuri henkireikä elämässä, että lopettamalla maailman näkemisen, kuolisi minusta sen myötä pala. Olen itse päässyt elämäni aikana näkemään paljon maailmaa yli neljässäkymmenessä maassa ja ilman muuta haluan tarjota samaa myös omalle lapselleni. Jos jollekulle toiselle on tärkeää opettaa lapselleen mahdollisimman monta kieltä sujuvasti, on itselläni taas se, että lapsi näkee eri kulttuureita, ihmisiä ja saa mahdollisuuden avarampaan maailmankuvaan. On täysin eri asia katsoa netistä kuvia suurkaupungista tai kauniista saaresta kun se, että pääsisit itse tuntemaan ja tutkailemaan paikan menoa jokaisella aistillasi. Tietty voisi käyttää lomapäivänsä matkaillen junalla Suomen sisällä, mutta ymmärrätte varmasti pointin, eihän se oikein ole sama asia (minulle)..

Koska ympäristöasiat ovat itselleni todella tärkeitä, pyrin siihen, että teen niitä vihreitä valintoja muilla osa-alueilla. Ja jos joku nyt tulee ilmoittamaan, että lentopäästöjen kompensoiminen millään muulla on lähes mahdotonta, hold your horses, olen tästä tietoinen. Silti jokainen ihminen tekee ne omat valintansa ja edistää asiaa niillä keinoilla, jotka ovat omaan tilanteeseen sopivimmat. Mielestäni asioiden ja ilmiöiden nostaminen esille on aina hyvä asia. Silloin ihmiset ajattelevat enemmän valintojaan ja miten niihin voisi omalla kohdallaan vaikuttaa. Siis juurikin itse. Jos sinä valitset olla seuraavat 5v lentämättä, on se minulle täysin ok, mutta ihminen ei voi vaatia samoja asioita toiselta. On minun mielestäni lapsellista kritisoida jonkun toisen valintoja vain sen tähden, että joku toinen tekee jotain, mitä itse ei tekisi. Aina riittää niitä, jotka tekevät toisen mielestä väärin, olipa asia sitten äitiys tai kokkaaminen. Jotakuta voi ärsyttää se, että ostat kaupasta ranskalaisia tai muita ruoka-aineita, jotka sisältävät sademetsiä tuhoavaa palmuöljyä tai luontoon päätyvät tupakan tumpit. Jos kaiken nostaa tapetille, tekee joku aina jotain väärin jonkun toisen mielestä ja elämä on yksinkertaisesti pelkkää kinastelua. Sen sijaan voisi sen ajan käyttää siihen, että miettii omalla kohdallaan asioita, joita kenties voisi tehdä paremmin tai toisin? Jokaiselta meiltä löytyy paheita, eikä kukaan meistä ole täydellinen.

Tottakai ymmärrän pointin, että esimerkiksi lentopäästöt ovat oikeasti globaali ongelma ja tämä on juuri asia, johon voi itse vaikuttaa. Kokonaiskuvassa näen kuitenkin, että se että teet yksittäisiä pieniä valintoja, on jo kokonaisskaalassa suuri vaikutus. Helposti ajattelee, että miksi minä korjaisin tuon roskan maasta kun ei kukaan muukaan niitä korjaa? Mitä väliä sillä on vaikka minä ostan muutaman näitä ketjuliikkeen polyesteritoppeja, ”ettei yhden ihmisen teko vaikuta”. Sehän se juju onkin, kun miljoonat ihmiset tekevät niitä ”omia pieniä vihreitä valintojaan” muuttuu maailma pala palalta. Enkä sano sitä, että aikoisin loputtomiin matkustaa lentäen. Mielipiteeni asian suhteen voi muuttua nopeastikin. Ensiaskel on asian tiedostaminen ja sen olen nyt kokenut. Vaikka en itse ole juuri tänään valmis lopettamaan lentomatkailua, ehkä joku teistä siellä ruudun toisella puolella pistää tämän postauksen innoittamana asian hautumaan mieleensä? Koen kuitenkin olevani ihminen, joka on tietoinen ympäristöasioista ja oikeasti tekee omalta osaltaan niiden eteen asioita päivittäisessä arjessa.

Sitten ihan muihin aiheisiin. Nuo rannekorut olen ostanut kivikauppa Seraphinesta ja ovat ranteessa melkeinpä päivittäin. Ensin ostin tuon roosan ruusukvartsisen aiemmin keväällä, mutta tykästyin siihen niin kovasti, että viime kerralla tarttui sitten matkaan myös tuo toinen koru ametistia. Tilasin itseasiassa joku aika sitten myös Etsytstä vähän tuon tyylisen, se on vielä tosin matkalla postissa.

Toppi / H&M

Hame / 2nd hand

Tennarit / Vans (nämä, juuri eri väreissä alessa 63e! )

Kello, Swatch

Mitä ajatuksia lentäminen ja ympäristöasiat herättävät teissä? Mitkä ovat teidän arjen vihreitä valintoja?

Olisitko itse valmis luopumaan lentomatkailusta?

Ps. Ja mitä tykkäätte hameesta? 😉

 

Kuvat Jutta. Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Julkaistu

Se on ohi nyt!

Se on ohi, loma nimittäin ja taas ollaan takaisin kotona. Tiedättekö, kerrankin en kokenut minkäänlaista kotiinpaluukriisiä palatessa reissusta – päinvastoin! Olin niin innoissani päästessäni kotiin, omalle terdelle, omien juttujen pariin ja ihanaan lämpöön! Koko eilisen olin aivan fiiliksissä, vaikka pieni väsymys kolkuttelikin.. Lento oli perillä klo 6 aamulla ja voitte kuvitella, ettei kumpikaan meistä isoista juurikaan nukkunut tuolla 5 tunnin lennolla. Poika veti sikeitä sylissämme välillä kieriskellen, mutta tämäkin oli perillä niin naatti, että käytiin koko perhe vielä nukkumaan 😀

Katsoin eilen tietty heti ihan fiiliksissä sääennusteen ja totesin, että tämä lämpö jatkuu vielä ainakin toistaiseksi. Ihan huippua! Toivon niin kovasti, että lämpö pysyy ja kesästä tulee aurinkoinen. Vietettiin eilinen terdellä hengaillen. Pieni polskutteli ammeessa, itse luin kirjaa ja neuloin (ah, vihdoin!), Tommi taas halusi illalla grillata. Aika kesämeno siis ja toivoin niin, että olisi ollut vasta lauantai ja vielä toinen vapaapäivä yhdessä edessä.

Siitä huolimatta olen ihan fiiliksissä myös toimistolle palaamisesta, pitkän (tai siis reilun parin viikon tauon jälkeen) ja myös kuukauden mittainen meikkilakko päättyy tänään, hahah! Tulossa on melko kiireinen viikko ja paljon hommaa, mutta hyvässä mielessä. Kerroin muuten aiemmin mietteistäni sen oman pipomalliston suhteen ja olen nyt alkanut tosissani hautomaan ajatusta. Lähiviikkoina olisikin tarkoitus alustavasti hieman miettiä millaisia pipoja haluaisin tehdä syksyksi ja millaisen erän 🙂

Näistä maisemista on nyt siis kotiuduttu ja luultavasti tämä on viimeinen matkapostaus nyt hetkeen. Tästä lähtien palataan siis blogissa taas niihin vanhoihin ”normaaleihin” aiheisiin.

Aika historiallinen juttu muuten, että pääsee piposta eroon siinä vaiheessa kun tulee reissusta kotiin, eikä päinvastoin 😀

Aurinkoista maanantaita!!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Bad habits x 11

En ole tehnyt hetkeen mitään ”faktapostauksia”, joten tänään ajattelin postailla muutamista huonoista tavoistani, iik! Tässä siis bad habitsejäni x 11.

Säästän kaikkea turhaa, kuten paperikasseja joita kertyy kaikkialta. Sitten kaapit tursuavat niitä.. Toisaalta noista kasseista on ollut myös paljon hyötyä, ilmaista paketointimateriaalia esimerkiksi postitettaviin kirppisjuttuihin 😀 Ajattelen kaikessa muussakin höpöhöpössä käytännöllisyyttä, ennen säästin niitä muovisia jäätelöpurkkeja, ravaan S-ketjun kauppoihin aina niiden minimaalisten bonusten toivossa ja muutenkin olen monessa jutussa jotenkin ihan äärisäästeliäs.

Toisaalta sitten kuitenkin ihme törsääjä, mitä nyt tulee esimerkiksi matkoihin ja kaikkeen mistä oikeasti pidän. Ei ole mikään ongelma tilailla satasella lankoja tai maksaa unelmien matkasta vaikka säästöillä, näissä jutuissa menen ihan toiseen ääripäähän. Silloin siis kun on kyseessä semmoisia asioita, joihin oikeasti haluankin panostaa. Joku toinen haluaa tiptop auton, minä taas reissata. Tämä nyt ei kai sinänsä ole edes huono tapa?

Välillä olen superlaiska pesemään hampaita illalla. Ihan nolottaa myöntää.. Jotenkin sitä on tuudittautunut aina siihen tilanteeseen, että kun ei koskaan ole ollut reikiä, voi ihan huoletta välillä laiskotella iltapesun kanssa. Hyi! Pojan hampaat pesemme aina aamuin illoin. Tähän on kuitenkin tullut muutos! Nyt kun aloitin oikomishoidon, niin hampaat on oikeasti pakko pestä sen kahdesti tai jopa kolmesti päivässä ja tästä en lipsu enää ikinä!

Olen todella nirso ruoan suhteen. Ette tiedä kuinka pitkä on lista ruoista, joita en syö tai ole koskaan maistanut. Veriletut, maksamakkara, maksalaatikko tai muutkaan veri- tai elinruoat. En ole koskaan edes maistanut ja ajatus näistä ällöttää. Toki, en voi tietenkään mennä mausta sanomaan, mutta en jaksa uskoa, että näistä tulisi suosikkejani. Esimerkiksi vuohenjuusto on niin pahaa, että on pakko sylkäistä jopa pois jos suuhun asti eksyy. Nirso olen ollut aina ja jos mieleni ei tee jotain ruokaa, en sitä syö. Koulussa saatoin piilottaa pahat ruoat servettiin ja se oli ihan kamalaa jos opet kyttäsivät, että syödäänkö kaikki varmasti pois. Jos tilaan ravintolassa ruoan, joka paljastuu pettymykseksi, jätän sen helposti syömättä. Tiedän, todella huono tapa nirsoilla ruoan suhteen, mutta jos ei maistu, niin ei maistu. Olen ottanut asiakseni kasvattaa pojastamme ei-nirson ruokailijan ja tähän saakka on mennyt hyvin. Pieni herra on melko kaikkiruokainen, tosin usein hieman epäileväinen alkuun uusille mauille.

Mikäli joku palvelu ei pelaa tai on jotain reklamoitavaa, niin valitan kyllä myös aina 😀 Jos maksan jostain tuotteesta tai palvelusta, eikä se vastaa luvattua, on mielestäni täysi oikeus antaa palautetta tai reklamoida. Joku ehkä sanoisi turhaksi nipottamiseksi, mutta itse en halua maksaa turhasta tai asiasta, joka ei vastaa sovittua.

Usein myös..

Unohdan pyykit koneeseen

Olen superlaiska viemään roskia

Teen kymmentä asiaa yhtäaikaa (nyt olen muuten opetellut tästä pois!)

Säästän turhia lippusia ja lappusia, joita laukku on sitten täynnä

Haaveilen liian kalliista laukuista ja kengistä..

Jos mulla tulee finni naamaan, en yksinkertaisesti voi olla näpräämättä

 

Kellään samoja? 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

”Miten teillä on varaa matkustaa?”

Ei ehkä tule yllätyksenä, että reissussa on tietty taas kerran mielessä seuraavat reissut. Olemme miettineet syksyn perhematkaa ja itse haluaisin niin kovasti lähteä yhdistetylle matkalle kahteen kohteeseen, joista toinen olisi ykkös-unelmapaikkani. Saa nähdä miten saisin Tommin päätä käännettyä ;D Pieni paljastus: Kevään aikana olen useaan otteeseen suunnitellut maailmanympärysmatkan reittiä.. Kerran raapustin muistikirjaan unelmareittini ja useaan otteeseen olen selannut lentoja. Niin monta vuotta olen myös haaveillut siitä, että lähtisi talveksi lämpimään tekemään hommia. Pakoon ahdistavaa kaamosta, kylmää ja talvi-ahdistusta. Mutta matka maailman ympäri olisi kyllä myös aivan mieletön juttu, toki paljon kalliimpikin..

Jotkut ovat jälleen kyselleet, että miten lomani (ja rahani) riittävät olla jatkuvasti reissussa. Malediiveilla olin toki ihan oikeasti lomalla ja revin reissuun säästöjä, mutta täällä teen viikoilla ihan normaalisti töitä. Kun tekee työtä, jota voi periaatteessa tehdä missä vain, voi pistää pystyyn toimiston mihin tahansa missä vain toimii nettiyhteys. Esimerkiksi vaikkapa Portugaliin tällä kertaa. Töitä teen täällä 7-15 välillä (plus iltaisin blogi) ja muina aikoina sitten ”lomailen”, toki myös viikonloppuisin. Täällä maksaa yleinen eläminen huomattavasti vähemmän kuin Suomessa, joten periaatteessa eläminen tulee edullisemmaksi. Tietty majoitus ja lennot maksavat, mutta puhutaan muutamista satasista. Malediiveille nostin itseasiassa ekaa kertaa vuosiin rahaa rahastoista, yleensä kun olen pyrkinyt siihen, että vaikka säästän periaatteessa rahastoihin myös matkailuun, yritän viimeiseen asti olla kajoamatta niihin ja kattaa matkat tilisäästöillä.

Omistusasunnon kanssa on kätevää kun on halutessaan mahdollisuus säädellä asumiskulujaan ja maksaa pienempää lyhennystä niinä kuukausina kun lähdössä matkalle, ikäänkuin viime hetken matkakassan kartuttamisena. Sitten seuraavana kuukautena voi vuorostaan maksaa lyhennystä vähän normaalia enemmän. Meillä on käytössä asuntolainassa semmoinen joustopalvelu, jolla voi itse säädellä lyhennyksen määrää. Toki sitä ei voi loputtomiin säädellä, mutta välissä kun maksaa lainaa pois, voi taas halutessaan jättää lyhennyksiä pienemmäksi. Vastikkeemme on alle satasen, joten siihen ei ihan kamalasti kulu rahaa. Toki 99% ajasta lyhennämme lainaa, mutta mahdollisuus joustoon on kätevä. Lyhennysjousto oli näppärä myös hoitovapaalla.

Ihmisiä kiinnostaa aina muiden rahankäyttö ja varsinkin se, miten jollakulla on rahaa johonkin. Laukkuun, autoon, hulppeaan asuntoon tai matkailuun. Olen kirjoittanut aiheesta useankin postauksen, esimerkiksi täällä ja täällä. Voin ihan omasta kokemuksestani kertoa, että ei todella tarvitse olla miljonääri reissatakseen Havaijille tai Malediiveille. Paljon onkin kiinni priorisoinnista. En omista autoa (tai edes ajokorttia itseasiassa), asumme vain niin isossa asunnossa kun on tarvis (vaikkakin Helsingin ulkopuolella asuisi hurjasti edullisemmin), vältän heräteostoksia, säästän kuukausittain lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, ostan lastenvaatteet 99% käytettyinä ja teen myös itselleni paljon second hand-hankintoja. Varaa on ollut matkustaa myös vuosia sitten, vaikka palkkatulot olivat huomattavasti pienemmät. En todellakaan saa vanhemmiltani rahaa edes juhlapäivinä tai ylinpäänsä koskaan, ole ikinä perinyt rahaa tai ottanut lainaa matkoihin (poikkeuksena tietty jos olen maksanut lennot luotolla ja siirtänyt rahat seuraavasta palkasta takaisin). Olen ihan normaalista keskituloisesta perheestä, joskin olemme perheen kanssa matkustaneet aina. Luultavasti matkasäästämisen opit ovat sieltä lähtöisin? En saanut teininä juurikaan kuukausi- tai käyttörahaa, saati sitten skootteria tai muitakaan ihmeellisyyksiä, mutta sitten taas välillä sain toivoa minne lähdemme seuraavalle lomalle. Olihan se kivaa!

On vaikea sanoa, että ostaako joku toinen kalliimpia hyödykkeitä, enemmän vaatteita itselleen, tarvikkeita lapselle, onko kalliita harrastuksia? Käytän itse esimerkiksi alkoholiin vuodessa noin 0€, joten itselläni ei kulu baarikeikkoihin ollenkaan rahaa. En myöskään polta. Olen muutenkin todella säästeliäs ja pihi, välillä suorastaan raivostuttaa jos joudun esimerkiksi reissussa ostamaan jotain akuuttia, mitä tiedän löytyvän kotoa. Sitä kuulee oikeasti yllättävän paljon, ”ettei ole varaa reissata”. Mutta onko se reissaaminen silloin niin tärkeää, että sen priorisoisi niin korkealle, että siihen löytyisi jostain rahaa?

Ehkä kyse onkin tietynlaisesta asenteesta matkustamiseen? Silloin kun se on oikeasti suuri juttu ja tärkeä asia, asiat ehkä tiedostamattakin järjestää niin, että rahaa riittää siihen. Kun säästää alkuun esimerkiksi muutamien tonnien puskurin (vaikkakin siihen menisi todella pitkä aika), tietää että muutaman reissun rahat ovat jemmassa ja kun ei ole ”tyhjän päällä” on säästäminen niihin tuleviin myös helpompaa kun ei tarvitse stressata. Ehkä matkailu ei jollekulle toiselle ole yksinkertaisesti niin tärkeää, että matkakassan eteen näkisi niin paljon vaivaa? Itse aloitan ennakoinnin matkoihin jo hyvissä ajoin. Siis suunnittelemalla menoja, laskemalla budjetteja. Lasken, paljonko rahaa tulee sisään ja menee ulos tulevina kuukausina, sekä miten paljon mahdolliseen reissuun menee rahaa. Näin koko potti ei tule yhtenä könttänä eteen, onhan se tottakai kallista miettiä matkaa kertakustannuksena. Mutta jos ostaa ensin lennot ja majoitukset muutaman kuukauden päästä, tasoittuvat kulutkin. Avainjuttu säästämisessä on siirtää rahat säästöön heti palkasta. Ei sen jälkeen kun on ostanut sitä ja tätä, vaan heti kun palkka tulee ja maksaa muut pakolliset kulut. Silloin kuukauden talouden suunnittelee sen mukaan, mitä tilillä on. Meillä on esimerkiksi asuntolainaa vain sen verran, ettei se aja meitä vararikkoon edes korkojen noustessa.

Seuraava saattaa kuulostaa ehkä ”hieman” oudolta, mutta tietyllä tavalla luotan myös tahdonvoimaan ja affirmointiin. Siis päätän, että haluan johonkin unelmakohteeseen ja kun olen asennoitunut saavuttamaan sen, palaset jotenkin loksahtelevat paikoilleen. Tietynlainen motivaatio siis ajaa ihmistä niitä haaveita kohden. Jos toivoo tarpeeksi, tekee myös alitajuisesti enemmän työtä sen eteen ja asiat toteutuvat. Ei nyt tietysti päde kaikkeen, mutta ihan totta, kyllä se selkeiden tavoitteiden asettaminen ja unelmointi toimii.

Sehän on kuitenkin fakta, ettei raha kasva puussa. Olen tehnyt vuosien kovan työn säästäessäni puskuria ja matkakassaa, eikä sillä ole mitään päämäärää, koska säästäminen on käynnissä kokoajan. Toki olen myös onnekas, että minulla on nykyään työ, jota ajoittain voi tehdä muualta kuin toimistolta käsin. Verkostoituminen, osaamisen hankkiminen ja oma-aloitteisuus ovat avaimia siihen, eikä mikään ole tullut helpolla. Tällä hetkellä teen käytännössä kahta työtä, joten tiedätte varmasti ettei se pienen lapsen äitinä aina ole helpoimmasta päästä. Kuka tahansa voi ottaa toisen ilta- tai viikonlopputyön, mikäli haluaa lisätienestiä tai kartuttaa matkakassaa vauhdikkaammin. Matkailu onkin itselläni se arjen kääntöpuoli: Keho ja mieli lepää ympäristöä vaihtamalla, sekä samalla saa viettää aikaa perheen kanssa. Rehellisyyden nimissä romahtaisin, jos joutuisin viettämään vuoden samoissa kotiympyröissä koti-toimisto-välillä ilman mitään vaihtelua. Vaikka pidänkin vakaasta ja rauhallisesta elämästä, on asioiden paikallaan junnaaminen kamalinta mitä tiedän. Silloin tunnen oloni kuin häkkiin suljetuksi linnuksi. Voisin jopa tehdä työtä puolet pienemmällä palkalla, jos voisin samalla elellä palmujen alla.

Pian kun poika täyttää 2, kasvavat tietysti matkakustannuksetkin kun tämä ei enää reissaa sylilapsena. Varsinkin pitkillä reiteillä ovat kustannukset toki paljon kovemmat. Hieman jännittää, mutta toisaalta reissailu osittain helpottaa kun tietää, että lapsella on aina se oma paikka ja enemmän tilaa lentokoneessa.

Mutta niin.. Miten teillä on varaa? Pihistättekö tietoisesti jostain vai oletteko valinneet panostaa esimerkiksi asumiseen?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 14 kommenttia.

Julkaistu

Mitä meille kuuluu?

Hei ihanat! Pahoittelen viime viikon hiljaisuutta blogissa. Välillä täytyy hieman priorisoida juttuja ja tämä oli homman nimi viime viikolla. Mies lähti jo reilu viikko sitten ennakkoon Portugaliin ja olin viime viikon pojan kanssa kahdestaan tehden töitä kotoa. Mies siis vietää nyt isyyslomiaan, jonka vuoksi myös napero pitää tarhasta lomaa.Työnteko taaperon kanssa on tosiaan hyvinkin mahdollista, mutta ei aina ihan niin helppoa. Päivät täytyy priorisoida tosi tarkkaan, herätä mielellään ennen lasta, laskea oma lounastauko tavallaan siihen, että käydään ulkona ja tehdä sitten illalla lapsen nukkuessa vielä joitain työhommia. Itselläni tarkka to-do-listojen teko on avainjuttu. Päikkäriaika onkin aina tehokasta työaikaa. Koskaan ei voi tietää millainen päivä on edessä ja kiukkupäivinä työnteko (tai minkä tahansa asian tekeminen) voi olla äärimmäisen haastavaa. Onneksi kuitenkin vältyttiin kiukuilta ja kaikki sujui hienosti. Olimme jopa yksi päivä pojan kanssa toimistolla yhdessä tekemässä hommia ja poika pääsi puuhastelemaan toimiston isompien poikien kanssa 😀 Nyt siis virallisesti testattu vetää myös kolme työpaltsua putkeen lapsen kanssa, onnistuin!

Kaikesta huolimatta viime viikko oli melko vauhdikas ja tehtiin pojan kanssa kaikkea kivaa. Käytiin Hoplopissa, burgerilla, ostamassa pari uutta lelua lentokoneeseen ja myös lempparijutulla ikinä: pizzalla. Halusin viettää mahdollisimman paljon aikaa pikkuisen kanssa ”tarhalomalla” ja siksi karsin kaikki muut hommat minimiin. Some ja blogi pysyivät siis melko hiljaisina, mutta täällä taas! Lensimme eilen myös pojan kanssa Portugaliin ja seuraavat pari viikkoa teen töitä täältä käsin. Kyllä kelpaa! Eilen juostiin kilpaa hiekkarannalla, käytiin syömässä herkkuruokaa ja ehdinpä jopa köllöttää hetken auringossa. Tänään kuitenkin taas viikonlopun jäljiltä paluu arkeen. Ajattelin tällä viikolla postailla ainakin Portugali-juttuja, joten jos kiinnostaa niin pysykää kuulolla.

Energistä viikkoa teille siis täältä Portugalista. Aamu on ollut melko pilvinen, mutta toivottavasti pian selkenee 🙂

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.