Kootut vinkkini Balille

Lupasin listata muutamia Bali-vinkkejä, vaikkakin moni näistä saattaa olla jo ennestään Balilla reissanneille melkoisia itsestäänselvyyksiä. Mieheni on joskus aikanaan asunut hetken Balilla ja sen myötä olemme yhteisillä reissulla päässeet hyvin mukaan myös paikallisten suosimiin paikkoihin ja juttuihin. Tosin, tällä tyttöjen reissulla oli tarkoitus tehdä juttuja ihan fiiliksen mukaan ja nähdä ainakin muutama paikka, silti mistään nähtävyyksistä stressaamatta. Kokosin yhteen omia perusvinkkejäni Balille oman kolmen reissuni (2013, 2015 ja 2019) pohjalta. Tarkoitus ei ollut listata mitään maailman kummallisempia hidden gem-juttuja, vaan melkolailla perusjuttuja Balille rentoutumaan matkaavalle.

Canggu. Boheemi Canggu oli minulle pakollinen etappi Balilla, siellä en ollut aikaisemmin käynyt. Ja tykkäsin hurjasti! Kivoja kuppiloita, ravintoloita ja aivan ihania pieniä putiikkeja. Lisäksi sopivan etäisyyden päässä Kutan ja Seminiyakin vilinästä, jossa pääsi jo riisipeltojenkin äärelle. Harmittaa, ettei ehtinyt olla Canggussa kauempaa. Ainakin tähän aikaan kaudesta oli vielä melko rauhallistakin.

Suuri suositus Shady Shackille Canggussa! Tosi hyvää kasvispainotteista ruokaa. En muista oliko kokonaan vege, mutta itse söin tempe bowlin ja valinta oli todella vaikea, koska oli niin monta hyvää vaihtoehtoa!

Ubud. Riisipeltoja, vehreyttä ja henkeäsalpaavat maisemat. Suosittelen Ubudia ehdottomasti kaikille Balille reissaaville, edes kerran. Itselleni oli tämä ensimmäinen kerta Ubudissa, jota kutsutaan myös balilaisen kulttuurin kehdoksi. Jos taide, käsityöt ja temppelit, sekä yleinen zen-meno kiinnostavat, suuntaa Ubudiin. Olin ehkä ajatellut Ubudia vieläkin rauhallisempana, mutta ytimessä oli melkoisesti menoa ja melskettä. Hyppäämällä pienemmille sivukujille löysi heti aivan toisen maailman.

Spa- ja kauneushoidot. Balilla kannattaa ehdottomasti hemmotella itseään, koska ihania hoitoja saa Suomen mittapuulla aivan pikkuhintaan. Olen jokaisella Balin reissussa käynyt hieronnoissa, joskus myös ottanut kynsiin geelilakkauksia ja aina ollut todella tyytyväinen palvelun tasoon. Tällä reissulla maksoin tunnin hieronnoista noin 15€ ja perinteinen balilainen hieronta on äärimmäisen tehokasta. Kävin reissun aikana kolmessa kokovartalohieronnassa ja kasvohoito olisi vielä kutkuttanut, jos olisi ehtinyt.

EBW:n ekokosmetologini Emilia suositteli Ubudissa perinteistä balilaista spa:ta Nur Salonia, joka oli toki testattava ja pakko myös suositella eteenpäin. Aivan ihana paikka! Nur Salonin käyttämät tuotteet eivät sisällä kemikaaleja ja ovat heidän itse paikan päällä valmistamiaan. Hoitolan yhteydestä löytyy myös majatalo. En meinannut päästä hoidosta seuraavana aamuna sängystä ylös, joten oli ilmeisen tehokas. Valikoimista löytyy erilaisia vartalo-, kasvo-, ja hiushoitoja hemmotteluun. Aikavaraus suositellaan tehtävän ennakkoon ja varasin itse ajan sähköpostitse. Sivut ovat tosin hieman hassut, eikä hintatietoja ole listattuna, mutta oli mielestäni todella kohtuuhintainen. Oma 1,5h hoitoni (sisältäen tunnin kokovartalohieronnan, vartalonaamion ja kylvyn) oli muistaakseni 350 000 rupiaa, eli noin 20€. Yleisesti oli tunnin hierontojen hinnat noin 200 000 rupiassa, eli siinä 12-15€ tienoilla. Halvemmallakin varmasti löytyy.

Ihanat villat, Airbnb:t ja hotellit. Täällä jos jossain kannattaa ehdottomasti panostaa majoituksiin, ainakin siis jos pitää seikkaa tärkeänä. Jos lomabudjetti ei jousta ottamaan hintavaa majoitusta koko reissun ajalle, voi olla kiva idea hemmotella itseään parin yön ajan esimerkiksi Ubudin vierailulla. Me otimme Ubudista kaksi ihanaa spa-hotellia, jotka kustansivat yöltä noin 150-200€/ yö / huone. Loppupeleissä olivat majoituskustannukset noin vajaat 500€ / hlö (8 yötä), mikä toki on Balin mittapuulla paljon, mutta monen muun kohteen rinnalla pikkusumma ottaen huomioon majoitusten tason. Jos pitää hyviä majoituksia tärkeänä, saa Balilla ehdottomasti vastinetta rahoilleen. Me tasapainottelimme majoituskustannusten kanssa niin, että puolet reissusta yövyttiin edullisemmissa majoituksissa ja sitten toiseen puoliskoon panostettiin. Kurkin myös Balin Airbnb-tarjontaa ja täytyy sanoa, että melkoisia timantteja löytyy! Ainiin ja kauttani Airbnb:lle rekisteröityvät saavat 30€ alennuksen ensimmäisestä varauksesta 🙂 Aikaisemmin olemme vuokranneet Balilla villan Tommin paikallisen ystävän kautta ja liikkuneet skootterilla. Koska en itse omista edes ajokorttia, liikuimme tällä reissulla paikasta toiseen takseilla ja paikallisten kuskien kyydeillä.

Ubudissa yövyimme ensin Kupu Kupu Barong Villas & Tree Spa:ssa ja Pita Maha Resort & Spa:ssa, joista en ehkä ensimmäiseen menisi enää uudestaan, mutta Pita Mahaan kyllä! Jos etsii todella kaunista hotellia rentoutumiseen ja erinomaista palvelua, suosittelen. Hotellin ravintola ei ollut kovin häävi, mutta aamupala todella hyvä ja parin tunnin välein meni ilmainen kyyti Ubudin ytimeen. Canggusta täytyy kehua Frii Bali Echo Beach Hotellia, joka oli todella hyvä, keskitason hintaluokan hotelli! Asiakaskunta pääasiassa nuoria, hyvä allas, siistit huoneet ja kiva aamiainen. Rantaan käveli noin 10min, tosikaan lähiranta ei ollut kovin kummoinen. Huone maksoi yöltä noin 40€ ja hinta-laatusuhde tässä ehdottomasti kohdillaan.

Uluwatussa yövyimme pinkissä hotellissa PinkCoco Balissa, joka oli aivan ihana!! Kaikki oli pinkkiä, palvelu todella hyvää ja iltaisin tuotiin huoneeseen tuoksulyhty ja aromaattinen öljy, ah! Jos itse perustaisin majoituspaikan, olisi se ehdottomasti juuri tämmöinen (vähän ehkä myös kristalleja mukana ofc 💎). PinkCoco maksoi noin 60€/yö ja kuulemma tuo on sesonkina usein täyteen buukattu, joten huone kannattaa varata hyvissä ajoin. Hotellilta käveli kuuluisalle Padang Padang beachille muutaman minuutin. Ainoana majoituksena ei tähän kuulunut aamupalaa, mutta läheltä löytyi monia kivoja aamiaispaikkoja. Jos täytyy jotain moittia, niin huonoa nettiä.

Rannat. Ihan suoraan sanoen ei (minun mielestäni) kannata Balille tulla ensisijaisesti maailman upeimpien rantojen perässä, vaan enemmänkin kulttuurin ja luonnon. Akselilla Kuta-Seminyak-Canggu eivät rannat mielestäni ole kovin kummoisia ja tarkoitan nyt lähinnä näitä yleisimpiä turre-alueita, jonne yleensä suunnataan. Balihan on melko laaja käsite ja vähemmän tunnetuilta alueilta löytyy varmasti aivan upeita secret beacheja. Jos Balin ulkopuolella suosittelisin upeita rantoja, löytyy semmoisia ehdottomasti Lombokilta ja Gileiltä. Ehkä kauneimmat, autioimmat ja pisimmät hiekkarannat olen Indonesiassa kokenut juurikin Lombokilla, jonka voi helposti yhdistää kohteeksi pidempään Balin lomaan esimerkiksi yhdessä Gili-saarten kanssa.

 Yritin etsiä, mutta en näköjään ollut tehnyt juurikaan postauksia edelliseltä Indonesian reissulta vuodelta 2015, varmasti johtuen järkystä alkuraskauden pahoinvoinnista ja väsymyksestä.  Vuoden 2013 reissusta Balilla, Gilillä ja Jaavalla löytyy vanha postaus täältä. Jokatapauksessa, yksi kauneimmista rannoista Balilla, jolla olen käynyt on äärimmäisen kaunis vaalea hiekkaranta Balangan Beach. Ei ehkä aallokon vuoksi parhaimpia rantoja uimiseen, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen. Söin Balanganin rantahökkelissä myös reissun parhaimman nasi gorengin, hintaa 2€. Näin jälkeenpäin jäi ehkä vähän kaivelemaan, että Nusa Penida jäi näkemättä. Se oli ollut myöskin Bali-listallani jo pitkään.

Padan Padang Beach nousi kuuluisaksi Eat, Pray, Love-leffasta. Rannalle laskeudutaan jyrkät portaat ja on kallioiden piilossa. Rannalle on pieni pääsymaksu (taisi olla jotain euron luokkaa) ja on perinteinen nähtävyys Uluwatussa. Rannalla on melko paljon porukkaa ja täytyy sanoa, etten tiedä olisiko Padang Padang noussut suosituksi ilman leffaa, koska mielestäni ei ole rantana nyt loppupeleissä mikään niiin ihmeellinen, mutta silti kiva paikka nähdä.

Ostokset. Sisustustavarat, käsityöt, korut, puuesineet ja tekstiilit ovat juttuja, joita kannattaa ehdottomasti tiirailla Balilla. Itse rakastan bongailla käsityö- ja taidekamaa. Olen ostanut Balilta useita saronkeja, käsikoruja, sekä puu- ja koriste-esineitä. Myös macrameita löytyi nyt aivan mielettömiä Ubudin taidemarkkinoilta! Ah, Bali on kyllä ostosparatiisi, jos kaikki tämmöinen boho-kama kiinnostaa. Teen myöhemmin vielä ostospostauksen omista löydöistäni.

Ruoka. Itse rakastan indonesialaisia riisi- ja nuudeliruokia. Jään aina kaipaamaan niitä kotiin reissatessa, eivätkä meidän kotona väkertämät mie gorengit ole koskaan vetäneet edes lähelle vertoja Balilla syödyille! Omasta mielestäni kannattaa nasi- ja mie gorengit jättää väliin paremmissa ravintoloissa, oman kokemukseni mukaan ne ovat kaikkein parhaimpia (ja halvimpia) paikallisten suosimissa, ehkä suomalaisten mielestä hieman epämääräisen näköisissä warungeissa. Itse olen syönyt ehkä parhaimman nasi gorengin aikanaan night marketilla todella hämyisessä kojussa. Maksoi 10 000 rupiaa, eli alle euron 😀 Itse en pelkää syödä reissuissa kojuissa, kunhan ruoka on hyvin kypsennettyä. Sen sijaan, jos haluaa olla erityisen tarkka ruoan kanssa, välttelisin ehkä kypsentämättömiä kasviksia, raakaa kalaa ja maitotuotteita. Probiootit on ihan must! Ekalla Balin reissulla sain viikkoja kestävän kampylobakteerin, mutta noin muuten ei ole koskaan ollut mitään perus bali bellyä kummempaa ongelmaa.

Tähän saakka olen jostain syystä pitänyt Balia hygieniatason ja kaoottisen liikenteen vuoksi hieman hasardina matkakohteena lapsen kanssa. Pojan lähennellessä 3v ikää ja nähtyäni paljon perheitä pienten lasten kanssa, rohkaistuin vähän myös Balista perhelomakohteena. Ja olenhan itsekin ollut Balilla 2,5v ikäisenä 🙂

 

Oliko tuttuja juttuja? Onko teidän joukossa paljon Balilla reissanneita? 🌴✨

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Viidakkomaisemia ja vesiputouksia

Jätimme eilen Ubudin taaksemme ja suuntasimme reissun viimeiseen kohteeseen Uluwatuun. Rakastuin Ubudiin aivan hurjasti ja täytyy todeta, että se on heittämällä yksi kauneimmista paikoista, joissa olen koskaan käynyt. Aikaisemmin olen hifistellyt täysillä vain rantapaikkoja, mutta nyt viime vuosina ovat juurikin tämmöiset rauhalliset ja luonnonläheiset kohteet alkaneet kiehtoa yhä enemmän. Ubud veti näköaloillaan ehdottomasti vertoja Moorean vuorimaisemille. Ubud on juuri semmoinen paikka (kuten Mooreakin), jossa voi uppoutua ikuisuudeksi vain ihailemaan maisemia sen koommin mitään pähkäilemättä ja vain rentoutua ilman huolen häivää.

Heittämällä olisin viihtynyt Ubudissa viikonkin verran, mutta voin kuvitella, että joku muu saattaisi kyllästyä jo parissa päivässä. Toki, nähtävää kyllä riittää jos on retkien ja aktiviteettien perään. Paljon onkin kiinni siitä missä majoittuu ja mitä haluaa nähdä. Lyhyen matkan päästä löytyy riisipeltoja, temppeleitä, taidemyyjäisiä ja vesiputouksia. Aivan ehdoton suositus kuitenkin kaikille Balille matkaaville! Harmittaa, ettei ole tullut käytyä Ubudissa aikaisemmin. Ehdottomasti #happyplace -tägien arvoinen! ;D Rauhallisten päivien ja luontomaisemien jälkeen oli jopa outoa palata takaisin ihmisvilinään ja liikenteen keskelle. Mitä ”vanhemmaksi” tulee, alkaa kaivata yhä enemmän niitä todella rauhallisia matkakohteita ilman kamalaa ryysistä.

Laitan vielä myöhemmin koottuna hotellivinkkejä, mutta tämä Ubudin Pita Maha Resort & Spa oli aivan ihana. Ei tosin aivan halvimmasta päästä, mutta näistä kannattaa bongailla tarjouksia! Me halusimme panostaa hotelleihin juurikin Ubudissa ja valita semmoiset hotellit, joissa luonto olisi läsnä ja saisi rentoutua kaikessa rauhassa. Tuo allas oli upea ja vitsit mitkä maisemat oli istuskella tuossa altaan reunalla lukemassa tai ihan vain ihmettelemässä!

Poikkesimme matkalla kuskimme suosittelemana Tegenunganin vesiputouksella, joka on kuulemma Balin suurin ja ihmismäärästä päätellen myös ruuhkaisin. Pari kuvaa etäämmältä ja pois – ruuhkaiset nähtävyydet eivät ole minua varten ja luinkin nyt myöhemmin netistä, että vesiputouksille kannattaisi suunnata heti aikaisin aamusta. Sen jälkeen kun bongaili Tahitilla spontaanisti luonnon vesiputouksia sieltä täältä, ei tämmöiset tuhannen ihmisen ihmettelykohteet ja väenpaljous jaksa inspata, vaikkakin toki vaikuttava näky olikin. Silti luulen, että Balilta löytyisi varmasti monia vähemmän tunnettuja vesiputouksia?

Olen itse paljolti semmoinen, että ennemmin jätän ne perinteiset ja ruuhkaisimmat nähtävyydet matkoilla väliin, keskittyen niiden sijaan vaikka luontoon tai aivan yksinkertaisiin pieniin juttuihin. Poikkean kivalle pikkukujalle tai rauhoitun rannalla. Loppupeleissä kun tuntuu monesti, että niille nähtävyyksille raahautuu vain kuvien vuoksi, eikä muista keskittyä itsessään siihen elämykseen. Tai sitten vain kokee, että joku paikka on ”pakko nähdä”, koska kaikki muutkin. Olen itsekin paljon stressannut sitä, että pitäisi reissuilla nähdä sitä ja tätä, mutta mitä vikaa loppupeleissä on sillä, ettei suunnittele kamalasti ennakkoon? Uskon itse, että kun menet fiiliksen mukaan, koet juuri ne kivoimmat jutut ja näet itsellesi parhaimmat asiat.

Tänään vietämme vielä päivän täällä Uluwatussa ja sitten kotiin! Täällä olisi viihtynyt kyllä taas pidempäänkin, mutta mielelläni olisin napannut myös miehen ja naperon messiin 🙂

 

Rentouttavaa sunnuntaita 💕✨

 

 

Kuvat minusta Jutta

Sisältää kaupallisen linkin

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Horoskooppimerkkinä leijona x 14

Bongasin Jutan blogista hauskan postausaiheen, jonka näin horoskooppihulluna päätin itsekin toteuttaa. Jutta kirjoitti omasta merkistään kaksosista 15 asiaa, jotka täsmäävät omaan luonteeseen ja postaus löytyypi täältä. Olen horoskoopiltani kesän lapsi leijona, mutta mitkä tyypilliset leijonamaiset piirteet sitten tunnistan itsessäni?  Vaikka horoskoopit saattavatkin jonkun mielestä olla suurinta humpuukia ikinä, uskon itse vahvasti varsinkin luonnehoroskooppeihin. En muista varmasti kenenkään ikinä sanoneen, ettei tunnistaisi itseään oman horoskooppinsa tuntomerkkeihin. Toki, terve järki mukaan näissäkin 😀 Pidän itseäni kuitenkin melko tyypillisenä leijonana, mutta millainen tämä sitten on?

Tässä 14 leijonalle tyypillistä ominaisuutta, jotka ehdottomasti allekirjoitan itsessäni..

 

Johtajatyyppi. Minulle on tärkeää, että minulla on ohjakset käsissäni ainakin mitä tulee omiin asioihin. Otan usein johtajan roolin porukassa, varsinkin jos kukaan muu ei siihen ryhdy. Tietyllä tavalla on huonona puolenani ehkä tietynlainen määräilevyys ja halu saada oma tahtoni läpi. Tästä huolimatta olen kuitenkin hyvin joustava ja otan muut ihmiset, sekä heidän mielipiteensä huomioon.

Mukavuudenhalu ja elämästä nauttiminen. Menen monessa asiassa ehdottomasti mukavuus edellä ja rakastan hemmotella itseäni, sekä muita. Odotin esimerkiksi tätä Balin reissua erityisen innolla juuri tästä hemmotteluloma-syystä. Kerrankin varasimme pari huippuluokan hotellia, joissa on tarkoitus yksinkertaisesti vain nauttia olosta. Lisäksi tietysti tavata hieronnoissa ja spa-hoidoissa kun kerran pikkurahalla saa, ah! Nautiskelu on kyllä elämän suola!

Pidän vahvasti omia ja läheisteni puolia, ihan jopa leijonaemon tavoin. Olen ehdottomasti oikeudenmukaisuuden ja reiluuden kannattaja. Epärehellinen meininki ja epäoikeudenmukaisuus ovat asioita,  joita en siedä ollenkaan. Reiluus ja rehellisyys ovatkin minulle todella tärkeitä arvoja.

Suorapuheisuus. Sanon usein ääneen sen, mitä joku toinen ei ehkä uskaltaisi. Jos vaikka hotellin palvelu ei pelaa, löytyy kyllä pokkaa antaa palautetta. Joskus olen saattanut olla liiankin suorapuheinen, mutta aikuistuessa olen opetellut pitämään mölyt mahassa ja tunnistamaan tilanteet, joissa on ehkä vain parempi olla hissun kissun omien mielipiteidensä kanssa.

Rohkeus. En juurikaan pelkää mitään tai pidä suuriakaan haasteita elämässä mahdottomana. En pelkää luottaa vaistoni, tavoitella unelmiani ja tehdä juuri niitä asioita, joita tahdon. Leijonille voi olla tyypillistä olla jopa uhkarohkea, mutta itseni tunnistan enemmänkin rohkeaksi realistiksi.

Anteliaisuus. Olen välillä liiankin antelias ja teen paljon ystävieni ja muiden eteen, vaikken saisikaan teoilleni vastinetta. Joskus olen kokenut tätä valitettavasti myös käytettävän hyväksi esimerkiksi pitämällä itsestäänselvänä kiltteyttäni ja sitä, että olen aina valmis auttamaan muita.

Tarve haasteisiin elämässä. Liian tasapaksu ja tylsä elämä saisi minut kyllästymään alta aikayksikön. Rakastan kehittää uusia projekteja ja haasteita, jotka motivoivat arjessa, pitävät hyvällä tavalla kiiteisenä ja antavat inspiraatiota. Elämä ilman haasteita olisi turhauttavaa!

Sosiaalisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus. Vaikka pieni introverttius on yhä enemmän nostanut viime vuosina päätään, olen kuitenkin aina ollut sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Viihdyn kyllä yksinkin, mutta saatan myös pitkässä juoksussa ahdistua sosiaalisen elämän puutteesta. Jos en ehdi nähdä ystäviäni säännöllisesti, pidän heihin kuitenkin oikeastaan päivittäin yhteyttä viestien tai ääniviestien välityksellä.

Lämpö ja aurinko hallitsevat leijonan merkkiä, eikä varmasti tule suurena yllätyksenä, että koen myös itse olevani parhaimmillani juuri lämmössä ja auringossa. Kesän lapsi 4 life siis!

Luovuus on usein jollain tapaa esillä leijonan luonteessa ja allekirjoitan tämän täysin! Olen aina ollut jollain tapaa luova tekijä. Piirtänyt, maalannut, tehnyt käsitöitä, valokuvannut, kirjoittanut tai laulanut. Jotenkin luova tekeminen on itselleni tehokas itseilmaisun keino ja keino lievittää stressiä.

Kunnianhimo ja suorittaminen. Usein leijona pyrkii pitkäjänteisesti saavuttamaan tavoitteitaan ja voi olla myös hyvin suorituskeskeinen. Jep! Liiasta suorittamisesta olen myöskin yrittänyt pyrkiä eroon, mutta toki tunnistan tietynlaisen suorittamisen jo luonteenpiirteenänikin. Asia, joka ajaa tuota kunnianhimoa on juurikin motivaatio saada asioita aikaan ja tehdä muutosta asioihin, sekä omaan elämäänsä. Käsite päämäärätietoisuus kuvaakin leijonaa oivallisesti.

On myös sanottu, että leijona on herkkä stressaantumaan juurikin semmoisen ”sata rautaa tulessa”-asenteen ja suorittamisen vuoksi. Siksi tulisi leijonan opettaa itselleen armollisuutta, sekä juuri sitä, ettei kaikki aina ole niin justiinsa. Ja jep, pieni stressi-erkki myös täällä näppiksen äärellä.

Oma tyylini on minulle tärkeä ja leijonalle onkin tyypillistä kulkea omaa polkuaan myös pukeutumisen suhteen. Ulkonäköseikkana voisinkin todeta, että minulle on aina kotoa poistuessa todella tärkeää, että hiukset ovat hyvin ja olen pukeutunut vaatteisiin, joissa koen itseni mukavaksi ja itsevarmaksi. Kotona en sitten toisena ääripäänä välitä oikeastaan lainkaan miltä näytän 😀

Leijonaa kutsutaan usein myös turhamaiseksi ja kyllä, joltain osin allekirjoitan tämän. Vaikka olenkin säästeliäs, on makuni tietyllä tapaa myös vaativa ja kallis. Usein olen esimerkiksi reissumajoitusten suhteen melko tarkka ja vaadin mukavuutta siinä missä joku toinen ei välitä ollenkaan siitä, yöpyykö jaetussa dormissa vai yksityisessä villassa.

Muita leijonia? Samaistutteko? ✨

 

Ps. Yritän huomenna kirjoitella taas Bali-kuulumisia!

Osa kuvista Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Minä sijoittajana ja 4 faktaa rahastosäästämisestä

Kaupallinen yhteistyö: Nordnet

Ah, olen aivan innoissani päästessäni pitkästä aikaa kirjoittelemaan sijoitusjuttuja, tällä kertaa tämän Nordnetin yhteistyön tiimoilta, jonka myötä olen innolla odottanut alkavaa huhtikuuta. Samalla ajattelin kertoa hieman omasta säästämisestäni ja siitä, miten oma sijoittamiseni aikoinaan lähti käyntiin.. Pakko kyllä todeta, että nyt viimeisen vuoden aikana on naisten sijoittamisesta tullut meillä Suomessa jopa buumi, joka on aivan mielettömän hieno juttu!! Hyvä me  💕 Ei sijoittaminen tosiaankaan ole vain pukuherroja varten, heh 😉

En itse ole säästänyt rahaa käyttötilille enää vuosiin, poikkeuksena erikoistapaukset kun rahoille on ollut lähikuukausina tiedossa jotain konkreettista käyttöä, kuten lomamatka tai suurempi hankinta. Sijoittaminen on totisesti koukuttavaa puuhaa ja kun siinä pääsee vauhtiin, ei säästöihin tule edes kuuloonkaan kajota – päinvastoin, nälkä kasvaa syödessä ja näin myös säästämisen suhteen! Oikeastaan innostuin ensimmäisiä kertoja sijoittamisesta ammattikorkeassa suuntautuessani opinnoissani finanssialaan ja rahoitukseen.

Sitä ennen olin toki ollut ajatuksesta kiinnostunut, mutta monien muiden tapaan ollut siinä olettamuksessa, että sijoittaminen on vain niille, joilla on paljon valmista pääomaa sijoitettavaksi. Ensimmäiset rahastosäästöni pistin kuitenkin poikimaan vasta vuosia myöhemmin, heti aloitettuani pankissa 2012. Tuolloin oli aivan päivänselvä oletus, että hei, nyt sinulle rahastosäästöt poikimaan ja äkkiä! Siitä se sitten lähtikin, melko pienillä summilla ja kuukausisäästämisellä noin alkuun, enkä sen jälkeen ole kertaakaan heittänyt hanskoja tiskiin rahastosäästämisen suhteen – päinvastoin. Vuosia taaksepäin hoidin ja setvin ympäri maailmaa istuvien instituutioasiakkaideni suuria osakekauppoja Tanskan osakemarkkinalla ja tuolloin tulivat erityisesti Tanskan osakkeet melkoisen tutuksi 😀

Kun säästän, haluan itse ehdottomasti, että rahani tuottavat jotain. Tilisäästämisessä kun on lähes mahdotonta kerryttää järkeviä tuottoja säästöille. Jos säästät pitkällä aikavälillä tai yleisesti säännöllisesti tulevaisuuden varalle, kannattaa aivan ehdottomasti valita tuottoisampi vaihtoehto perinteiselle pankkitilille. Itse olen vuosien varsilla säästänyt ja sijoittanut pääasiassa erilaisiin rahastoihin, mutta nyt viime kuukausina olen itseasiassa intoutunut taas pitkästä aikaa myös osakesijoittamisesta ja tarkoitus olisikin nyt pikkuhiljaa alkaa kartuttamaan ahkerammin myös osakesalkkuani. Tästä kirjoitan myöhemmin ja voin samalla avata hieman oman osakesalkkuni sisältöä!

Olen myös tähän asti ollut melko ”laiska” sijoittaja ja varsinkin alkaessani rahastosäästäjäksi olin iloinen vaihtoehdoista, joissa salkunhoitaja hallinnoi sijoitusten kohteita ja hajautusta puolestani, koska en yksinkertaisesti ehtinyt aina tiirailla markkinoita sen koommin. Valmiiksi räätälöity, hajautettu ja hallinnoitu rahasto on erinomainen valinta esimerkiksi aloittelevalle sijoittajalle tai kun tuntuu, että sijoituskohteiden päättäminen ja riittävä hajauttaminen on liian aikaavieviä tai päänvaivaa aiheuttavaa hommaa. Tällöin voi olla huojentava ajatus, että salkunhoitaja hoitaa hajautuksen ja sijoituskohteiden hallinnoinnin puolestasi.

Avasin itse sijoitussalkun Nordnetiin muistaakseni vuonna 2013 ja itse pidän palvelua erinomaisena kaikille sijoittajille ja siitä kiinnostuneille. Sijoitussalkun avaaminen Nordnetiin on todella helppoa ja nopeaa verkon kautta. Sivuilta löytyy lisäksi paljon tietoa sijoittamisesta, vinkkejä, laskureita ja digitaalinen rahastoneuvoja, joka auttaa löytämään sinulle parhaiten sopivia vaihtoehtoja sijoittamiseen. Nordnetin kautta voit sijoittaa erilaisiin rahastoihin, sekä osakemarkkinoille ympäri maailman. Itselläni on Nordnetissä rahasto-osuuksia, sekä osakkeita arvo-osuustilillä.

Nordnetin valikoimaan tuli loppuvuotena uutena tuotteena Nordnet Smart-salkut, joita on valittavissa ammattimaisia, valmiiksi räätälöityjä ja tehokkaasti hajautettuja valmiita sijoittamisen paketteja erilaisille säästäjille. Smart-salkkujen sijoitusstrategia perustuu indeksisijoittamisen hyötyihin. Salkkujen sisältöjä hallinnoidaan markkinoiden mukaan, esimerkiksi lisäämällä tai vähentämällä osake- tai korkopainotusta aina markkinatilanteen mukaan, fokuksena tietysti optimaalinen tuotto rahasto-osuuksien omistajille. Smart-salkkujen sisältö on hajautettu globaalisti korko-, osake- ja kiinteistömarkkinoille, sekä luottoihin ja hyödykkeisiin, joka tarjoaa tehokkaasti hajautetun sijoituskohteen, jollainen on aikaisemmin ollut saatavilla vain suuremmille instituutiosijoittajille. Smart-salkkujen sijoituskohteisiin ja spekseihin voit tutustua esimerkiksi täällä. Tämä on ehdottomasti tuote, jota aion itse kevään mittaan kokeilla 🙂

Smart-salkkuja löytyy erilaisia sen mukaan, millaista riskiä on valmis sietämään ja millaista tuottoa hakee. Nämähän kulkevat luonnollisesti käsi kädessä. Enemmän korkopainoa sisältävä sijoitustuote on usein riskiltään pienempi, koska korkomarkkinoiden heilahtelut ovat osakemarkkinoita maltillisempia. Mutta toisaalta, korkopainotteisten tuotteiden tuotto-odotukset ovat toki myös pienempiä, kuin tuotteiden, joissa osakepaino on korkeampi. Nordnet Smart-rahastoja löytyy kolmea erilaista: Nordnet Smart 5, Nordnet Smart 10 ja Nordnet Smart 15. Näistä maltillisimman riskin tuote on Smart 5 (korkopaino 40%, osakepaino 30%) ja korkeimman riskin / tuotto-odotuksen tuote Smart 15 (korkopaino 5%, osakepaino 75%), Smart 10 taas on näiden välimuoto. Tarkemmat allokaatio- ja jakaumatiedot, sekä viime vuoden tuottoindeksin löytät täältä. Sivuilla voit myös testata, mikä Smart-salkuista sopisi parhaiten sinulle.

4 kysymystä faktaa rahastosäästämisestä:

 

Mikä rahasto on?

Rahasto on sijoitusinstrumentti, joka voi sijoittaa osuudenomistajien pääomaa esimerkiksi korkoihin, osakkeisiin, joukkolainoihin, valuuttoihin tai kiinteistöihin. Rahastoja löytyy erilaisia, kuten korko-, osake-, yhdistelmä-, ja indeksirahastoja, jotka eroavat toisistaan sen perusteella, mihin rahasto sijoittaa. Korkorahasto sijoittaa korkomarkkinoihin, osakerahasto osakemarkkinoille, kun taas indeksirahasto  on sidoksissa osakeindeksiin ja noudattaa maantieteellisesti esimerkiksi tietyn maan pörssin liikkeitä, esimerkiksi Helsingin Pörssiä ja näinollen kotimaisen osakemarkkinoiden kehitystä. Yhdistelmärahasto voi taas pitää sisällään sekä korkoja, osakkeita, kuin muitakin sijoitusinstrumentteja hajautetusti. Kun merkitset rahastoa, omistat siitä osuuksia, joiden arvo vaihtelee markkinoiden kehityksen mukaan.

Miksi kuukausisäästäminen kannattaa?

Aloittelevalle sijoittajalle on kuukausittainen rahastosäästäminen erinomainen keino päästä mukaan sijoittamiseen ja samalla oppia perusjutut. Yleinen harhaluulo on edelleen, ettei pienillä summilla tai ilman suurta alkupääomaa ole asiaa sijoittajaksi, mutta päinvastoin! Olen itsekin aloittanut sijoittamisen aikoinaan juurikin pienillä kuukausisummilla. Jopa 50 eurolla kuussa voi päästä hyvin alkuun (kertamerkinnät rahastoihin voivat olla tätäkin pienempiä, yleesä minimissään 15€), huomioiden ettei tässäkään tosiaan ole oikotietä onneen, vaan rahastosijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa, mutta ennen kaikkea sinua itseäsi varten. Olen itse mahdollistanut säästöilläni vaikka mitä, kuten esimerkiksi nyt viimeisimpänä perheemme maailmanympärysmatkan. Aikanaan se toi tietynlaista turvaa esimerkiksi hoitovapaalla ja nyt taas yrittäjänä on helpottava tietää, että takana on puskurirahastoa. Suosittelen ehdottomasti piensijoittamisen aloittamista tulevaisuutta varten, vaikkei mikään selvä käyttökohde olisikaan vielä mielessä. Varallisuuden kartuttaminen ei ole koskaan huono idea, oli se sitten käsirahaa ensi- tai sijoitusasuntoa varten, matkakassaa unelmien lomaa varten, sapattivuotta varten tai sitten ihan muuten vaan.

Kun merkitset (=eli ostat rahasto-osuuksia) rahastoja säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain tai jokatoinen kuukausi, hajautat sijoituksiasi myös ajallisesti. Tällöin ostat osuuksia eri markkinatilanteissa, joka tasaa pitkässä juoksussa arvonvaihtelua. Tällöin et koskaan ”osta väärään aikaan”, koska merkitset pitkällä aikavälillä eri arvoisia rahasto-osuuksia. En väitä, että suuremmatkaan yksittäiset rahastomerkinnät olisivat huono vaihtoehto, mutta mikäli teet yhden ainoan 1000€ rahastomerkinnän kurssien ollessa ennätysmäisen korkealla, ovat sijoitukset alttiimpia arvonvaihtelulle kuin silloin, kun ostaisit pienissä erissä, mutta säännöllisesti. Tämän vuoksi säästän itse rahastoihin juurikin kuukausittain, sekä teen ajoittain lisämerkintöjä, esimerkiksi ”markkinoiden alemyyntien” aikaan.

Mikä ihmeen hajauttaminen?

”Ei kaikkia munia samaan koriin”, kuuluu melko yleinen viisaus mitä tulee sijoittamiseen. Hajautus onkin kaiken a ja o. Kaikkia säästöjään ei tule koskaan laittaa yhden yrityksen tai toimialan varaan, vaan hajauttaa hyvin eri kohteisiin. Tällöin yksittäinen osake tai toimialaan sijoittava tuote ei notkahda niin radikaalisti, jos vastaan tulee laskusuhdanne tai esimerkiksi kotimaiset osakkeet lähtevät laskuun ja olet laittanut kaikki säästösi niihin. Hajauttaminen tuo siis tietynlaista turvaa ja tasapainoa sijoittamiseen. Sekä sijoituskohteiden, että ajallinen hajauttaminen ovat molemmat todella tärkeitä! Itse olen hajauttanut säästöni osake-ja korkomarkkinoihin, eri toimialoihin, sekä maantieteellisesti eri maiden osakemarkkinoille.

Voinko menettää kaikki rahastoihin sijoittamani rahat?

Täysin rehellisesti, periaatteessa kaikki on tässä maailmassa mahdollista, tosin kaikkien sijoitusten menettäminen aivan äärimmäisen epätodennäköistä ja tarkoittaisi käytännössä pahimman maailmanluokan pankkikriisiä ja sitä, että (toivottavasti) hyvin hajautetun sijoitussalkun kaikki sijoituskohteet menisivät nurin, jonka mahdollisuus on melko vähäinen. Lähes mahdoton. Silti sijoittajan tulee aina tiedostaa riski ja mahdollisuus kurssin vaihteluihin suuntaan tai toiseen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että välillä käydään miinuksella ja sitten taas noustaan plussalle. Pelin henki on, että markkinat elävät ja mikäli arvonvaihtelu stressaa, kannattaa valita matalan riskin sijoituskohde, kuten esimerkiksi osakepainoltaan pieni rahasto. Itse en ole vuosien varrella menettänyt pääomaa, vaikka laskusuhdanteen aikana ovatkin tuotot ajoittain sulaneet, kunnes markkina on taas normalisoitunut.

Loppuun muutama yleinen vinkki rahastosijoittamiseen:

Paras kikka on olla tiirailematta kursseja liian tiuhaan. Pahimmillaan tämä voi osakekurssien notkahtaessa aiheuttaa vain turhaa päänvaivaa. Sijoittamisessa maltti on valttia ja vaikka välillä tulisikin laskusuhdanne, lähdetään todennäköisesti taas pian uuteen nousuun. Ja hei, laskusuhdanteiden ”alemyynnit” ovat oivallinen aika merkitä rahastoja! Olin itse miettinyt loppuvuodesta nostavani rahastosäästöjäni reissuamme varten ja siitäkin syystä tuli hieman tiirailtua markkinoita, että milloin olisi sopiva aika myydä. No, loppuvuosi oli markkinoilla todella huono ja loppupeleissä päädyin pitämään säästöt sisällä ja merkitsemään lisää. Alkuvuoden aikana päästiinkin taas ihan kivoihin tuottoiden markkinoiden tasaannuttua, vaikka ajoittain vähän rassasikin kun tuotot hupenivat useilla sadoilla euroilla  🙂

Jos on herkkä stressaamaan rahojaan, kannattaa ehdottomasti säästää kuukausittain, mutta yrittää pitää pää kylmänä, eikä tuhlata liikaa aikaa kurssien pähkäilemiseen. Vaikka tuntuisikin hullulta, kannattaa ehdottomasti ostaa silloin kun hinnat ovat halvat, eikä jättää kuukausisäästämisen merkintöjä vain niille kuukausille, kun rahaston käyrät näyttävät plussaa. Silti, jos riski jännittää tai suunnitelmissa on säästää lyhemmällä aikavälillä (sanotaan alle 5 vuotta), kannattaa puntaroida matalariskisempää vaihtoehtoa. Osakepainotteisissa tuotteissa suurimmat tuotto-odotukset on aina laskettu suurimmiksi juuri pitkällä aikavälillä.

Jos stressaa, älä tutkaile säästöjäsi liian tiuhaan! Kerta-pari kuukaudessa on ihan riittävä, jos haluaa tietää missä mennään. Moni katsastaa sijoitusten tilanteen esimerkiksi vain muutaman kerran vuodessa tietääkseen missä mennään.

 

Sijoitatteko te tai oletteko jo rahastosäästäjiä? 💰

 

Jos sijoittamisen aloittaminen tai sijoittajana kehittyminen houkuttaa, onnistuu sijoitussalkun avaaminen Nordnetiin täältä jo vaikka heti tänään 🙂

 

Osa kuvista Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Mitä tyylini merkitsee minulle?

Olen pikkutytöstä asti rakastanut muotia. Pyytänyt äitiä pukemaan minut rimpsumekkoihin, asustanut Barbie-klaaniani, leikellyt muotilehdistä inspiskuvia ala-asteella ja piirtänyt jopa paperille oman muotimallistoni joskus, haha. (Pitää joskus etsiä ja kuvata se tänne blogiin!) Ensimmäisellä tai toisella luokalla eräs koulukaverini Tukholmassa kysyi, että miksi käytän koulussa joka päivä eri vaatteita ja pukeudun niin ”hienosti”? Poikia vartenko? Tuo kysymys sai minut nolostumaan, enkä oikein osannut itsekään vastata siihen. Tai no, miten sitä nyt selittäisi jollekulle ehkä tyylistä piittaamattomalle (ja olimmehan me vielä lapsia), että minä vain tykkään miettiä kivoja asukokonaisuuksia, pukeutua ja ilmaista itseäni tyylin avulla. Kyllä, ihan jo lapsesta lähtien, heh. Mutta mitä muoti merkitsee minulle? Onko itsensä ilmaiseminen tyylin ja pukeutumisen avulla sitten vain silkkaa pinnallisuutta?

Nykyään muoti monesti yhdistetään melko mustavalkoisesti siihen, että se on yhtä kuin kulutushysteria ja materialismi. Okei, materialismia se toki osittain onkin, mutta sen jälkeen kun vuosia sitten aloitin kestävämmän vaatekaapin rakentamisen, oivalsin erään asian: Ei muodin tarvitse olla jatkuvaa uuden ostamista, kertakäyttövaatteita ja fast fashioniä. Oman tyylin voi rakentaa myös kestävämmän pohjan päälle, ilman sitä brändikeskeisyyttä. Perustana siis kestävä tyyli, jossa oikeasti viihdyt ja olet ”oma itsesi” sen sijaan, että pitäisi jatkuvasti ostaa uutta ja olla mukana kaikissa muotivillityksissä. Ei minusta ainakaan ole siihen. Ja täytyy todeta, etteivät brändit enää juurikaan merkitse minulle mitään. Jos ennen tuumasin, että kaiken täytyy olla Acnea aina pipoista lähtien, ei tuommoisilla asioilla ole nykyään kyllä suoraan sanottuna mitään merkitystä, oikeastaan vain farkut ovat tässä poikkeus, niiden suhteen olen edelleen tarkka ja luotan enimmäkseen ennestään hyviksi todettuihin merkkeihin. Kiinnitän vaatteissa ja asusteissa pääasiassa huomiota materiaaliin ja istuvuuteen sen sijaan, että ajattelisin pelkän brändin tuovan jotain statusarvoa. Haluan, että jokainen omistamani vaatekappale on omalla tavallaan minulle tärkeä. Oli se sitten itse tekemäni tai kirppikseltä hyvällä tuurilla bongattu.

Minulle muoti on sitä, että tunnen itseni tyylissäni itsevarmaksi ja ”minuksi”, enkä yritä olla kukaan muu. Olin kerran eräissä kuvauksissa, joissa minulle valittiin asu, joka ei ollut lainkaan omaa tyyliäni. Kieltämättä se oli kauheaa! Vaikka tyyli tuskin olisi kenenkään muun silmään näyttänyt sen erikoisemmalta, tuntee eron heti kun pukee päällensä jotain, mikä ei ole ”minua”. Tyylini ei ole vuosien varrella kokenut mitään ihan kamalia muutoksia. En ole muuntautunut rokkarista hoppariksi ja siitä gootiksi, vaan ollut aikalailla aina tämmöinen samanlainen. Oma tyyli on kuitenkin viime vuosina ehkä hioutunut semmoiseen pysyvään uomaan, jossa olen pyrkinyt kestäviin elementteihin ja pois niistä yhden kauden villityksistä.

Ostan uusia vaatteita melko harvoin, sanoisinko muutamia kertoja vuodessa. Tällöin panostan erityisesti materiaaleihin, kestävyyteen ja siihen, että vaate kestää myös aikaa, mielellään vähintään 5-10 vuotta. Ja kyllä, se on yleisin kiertokulku omassa vaatekaapissani, mutta onpa vaaterekissäni myös vaatteita, jotka ovat olleet minulla reippaasti yli tuon 10 vuodenkin ajan. Myönnän, että ostan edelleen ajoittain joitain vaatekappaleita H&M:stä ja Gina Tricotista ihan rehellisesti siitä syystä, että joitain juttuja on hankala löytää muualta, saati sitten käytettynä. Esimerkiksi kashmirvillahousuja olen ostanut parit Hennesiltä, koska en vuosien etsinnän jälkeen onnistunut muualta löytämään. T-paidat ostan monesti Gina Tricotin Organic-mallistosta, koska en yksinkertaisesti raaski maksaa t-paidoista ihan kamalasti ja olen todennut, että nuo kestävät juuri sitä vuosien käyttöä. Minulle t-paidat ovat juuri niitä, joita käytän vaatekaapin peruselementtinä ja hankin semmoisia, jotka kestävät tyylinsäkin puolesta aikaa.

Tiettyjä juttuja kannattaa ehdottomasti käydä etsimässä kirppiksiltä, näitä ovat esimerkiksi nahka- ja mokkahameet, asusteet, erikoisemmat kankaiset printtihameet ja rennot neuletakit. Nämä kaikki vaatekaapin peruspilarit olen itse onnekkaana onnistunut löytämään käytettynä ja vieläpä kotimaista laatua. Esimerkiksi näiden kuvien nahkahameen olen ostanut kirppikseltä, samoin tuon sinisen villaneuletakin.

Toki, pipot, asusteet, neuleet ja villapaidat pyrin parhaani mukaan tekemään itse, mutta nyt olen pyrkinyt siihen, että aina kun tarvitsen jotain uutta, yritän joko valmistaa sen itse tai ostaa käytettynä. Aina tämä ei tietysti ole mahdollista, enkä nyt edes lähtisi ostamaan alusvaatteita käytettynä, myös farkut olen todennut omalla kohdallani hankala löytää 2nd handinä, mutta mahdollista ehdottomasti! Esim Köpiksessä oli varmaan jokaisessa 2nd hand-putiikissa vinot pinot Acnen ja muiden merkkien käytettyjä farkkuja. Farkuissa panostan erityisesti laadukkaisiin merkkeihin, jotka kestävät käytössä vuosia. Vanhimmat käytössä olevat farkkuni ovat vuonna 2007 ostamani Tiger of Swedenin farkut, jotka aikanaan päivitin nykypäivään leikkaamalla lahkeet nilkkamittaan. Olisi ihana päästä taas 2nd hand-shoppailureissulle Köpikseen <3 Helsingissä käyn lähes poikkeuksetta Fredan UFF:issa. (Ainiin, siellä oli juuri viime viikolla iso rekillinen kivoja nahkahameita!!!) Tällä viikolla eksyin sattumalta Roban Fidaan, josta löysin kivan farkkuhameen kesäksi, jonka ehdinkin jo vilauttaa IG Storiesissa (@iines) 🙂

Merkkilaukut ovat aina olleet minulle se heikkous, siinä missä toisen pahe saattaa olla kenkien hamstraus. Ostin ensimmäisen Louis Vuittonin laukun 14-vuotiaana vuonna 2001 todella pitkän haaveilun jälkeen, enkä silloin ajatellut sitä siltä kantilta, mitä muut ajattelisivat, päinvastoin. Arviolta 99,9% ikäisilläni nuorilla Jyväskylässä ei ollut mitään hajua mikä Louis Vuitton on ja sain kuulla monilta, kuinka ruma Monogram Pochetteni on. Noh, monen mielipide on varmasti muuttunut melkoisesti sen jälkeen kun LV:stä tuli hitti. Itselleni ei tämmöiset jutut kuitenkaan merkinneet edes tuolloin mitään, koska koen pukeutuvani itseäni varten. Ja sinänsä hassua, että tässä reilun vuoden aikana olen huomannut päässeeni eroon myös tästä jonkinlaisesta laukkufetissistäni! En edes muista milloin olisin viimeksi haaveillut jonkun merkkilaukun ostamisesta 😀 Nykyään pakkaan tavarat useammin kangaskassiin, kuin laukkuun lähtiessäni jonnekkin.

Mitä tyyli merkitsee teille? Toimiiko se itseilmaisun keinona? 🦄

Ja hei! Oletteko te jo panostaneet kestävään tyyliin ja vaatekokoelmaan? 💫

 

 

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.