Syksyn sijoitussuunnitelmia

Kaupallinen yhteistyö: Nordnet

Tänään vuorossa pitkästä aikaa sijoitusjuttuja! Mainitsinkin aikaisemmin pähkäilleeni Teslan osakkeen myymistä jo pitkään, kunnes muutama viikko takaperin vihdoinkin laitoin myyntitoimeksiannon eteenpäin. Huhheijaa. Joidenkin ennusteiden mukaan Teslassa on edelleen nousupotentiaalia (ja itseasiassa se nousikin vielä kivasti myyntini jälkeen), mutta en uskaltanut itse jäädä odottelemaan mitä tässä tapahtuu, joten koin järkevänä nostaa tuotot ulos ja samalla myös tehdä pieniä muutoksia sijoitusuunnitelmaani. Aivan älytöntä, että tuosta yhdestä ainoasta osakkeesta ropisi tuottoa reilun 1200€ verran ja nuo tuotot onkin tarkoitus syksyn aikana sijoittaa porrastetusti uusiin kohteisiin, pääasiassa indeksirahastoihin. Ja tämäpä on muuten ensimmäinen blogipostaukseni indeksirahastoihin liittyen, vaikka instrumentti itselleni tuttu onkin!

Siirtyminen opiskelijaksi tarkoittaa näillä näkymin myös hieman pienempää työmäärää, sekä näin ollen myös hieman alhaisempaa tulotasoa kuin esimerkiksi viime vuonna. Nostan opintojen aikana ainakin ajoittain yrittäjän aikuiskoulutustukea, joka jo itsessään rajaa tulojen määrää. Säästämisestä ja sijoittamisesta en kuitenkaan luovu nyt tai jatkossakaan, mutta tarkoitus olisikin keskittyä suorien osakeostojen sijaan ennemmin ”varmoihin” ja vakaampiin sijoitusvaihtoehtoihin. Tästä syystä olenkin jo jonkin aikaa asteittain muuttanut salkkuni sijoitusjakaumaa lisäämällä mukaan esimerkiksi indeksirahastoja. Syksyllä olisikin tarkoitus säästää rahastoihin noin 200-400€ kuukausittain. Motiivini säästämiselle ja sijoittamiselle on oikeastaan aina ollut säästää ”muuten vaan”, koska viimeistään tämä vuosi on opettanut, ettei tulevasta voi tietää ja toivonkin, että siinä vaiheessa kun (sitten joskus) tulee eteen niitä uusia käyttöhaaveita säästöille, on valmiiksi jo kiva summa kasassa. Parin vuoden takaiseen maailmanympärysmatkaamme upposi melkoinen summa säästöistäni, jonka jälkeen aloitin säästämisen muutaman tonnin pesämunasta käytännössä alusta. Mistään matkahaaveista en tällä hetkellä uskalla edes unelmoida, mutta ehkäpä siitä syystä eletäänkin juuri nyt niitä parhaimpia ”muuten vaan” säästämisen hetkiä niille ajoille kun maailma taas ”normalisoituu”.

Alkuvuodesta kirjoittelin nostaneeni (juuri ennen koronaa) osan rahastosäästöistäni ulos, jonka jälkeen tein myös pieniä muutoksia sijoituskohteiden suhteen. Säästin koko kevään kuukausittain aloittaen kertamerkintöjen tekemisen heti pahimman kurssinotkahduksen jälkeen ja kokonaisuudessaan taitaa sijoitussalkkuni summa olla tällä hetkellä noin reilut 10 000€. Hajautettuna toki eri sijoitustuotteisiin, kuten osakkeisiin ja erilaisiin rahastoihin. Pääpaino on kuitenkin ehdottomasti erilaisissa rahastoissa. Ja kyllä, rahastot ovat helppouden ja monipuolisuuden vuoksi juurikin lemppareitani, vaikka välillä tykkään kikkailla myös suorien osakkeiden kanssa ja seurailla niiden kehitystä. Nyt tulevana syksynä en koe, että minulla olisi siihen juurikaan aikaa, joten tästäkin syystä on tarkoitus keskittyä niihin helppoihin vaihtoehtoihin, jotka seuraavat indeksin tapahtumia ilman, että minun tarvitsee huolehtia mistään. Rahastosäästäjä olen ollut jo pitkään ja vuosien varrella on tullut testattua monia erilaisia rahastoja. Yhdistelmärahastoja, osakerahastoja, paria ETF:ää ja juurikin niitä indeksirahastoja, joihin olen alkanut säästämään yhä aktiivisemmin tänä vuonna, oikeastaan heti alkuvuoden korona-pörssimyllerrysten jälkeen.

Tähän täytyy muuten mainita siitä kun kirjoittelin keväällä ”markkinapaniikista” ja moni muukin varmasti tuskaili koronanotkahduksen jälkeen, että uskaltaako sijoituksia vielä pitää sisällä? Omat sijoitukseni (eli siis ne, joita en nostanut ulos ennen koronaa) ovat elpyneet jo aikalailla notkahdusta edeltävälle tasolle ja osa jopa nousseet tuottojen osalta vielä korkeammalle. Sinnikkyys ja pitkäjänteisyys ovatkin seikkoja, joita säästämisessä tarvitaan! Itselläni tuottoja on lisännyt myös se, että ostin säännöllisesti rahasto-osuuksia koko kevään ja heti pahimman ”alennusmyynnin” aikana, jolloin sain osuuksia todella hyvään hintaan. Markkinalla nuo murheen hetket ovatkin monesti myös mahdollisuuksia! Tietystikään tämä taktiikka ei sovi kaikille ja osakepainotteisiin tuotteisiin sijoittajan tulisi aina tiedostaa, että suositeltu sijoitusaika (jolle parhaimmat tuotot on laskettu) on aina pitkä, useita vuosia. Vaikkakin myös lyhyemmällä ajalla voi saada jo kivoja tuottoja kasaan, kuten viime vuosina on osakemarkkinoilla nähty. Itse olen ollut myös yllättynyt siitä, kuinka tehokkaasti osakemarkkinat ovat elpyneet globaalista kriisistä, vaikka vaikutus maiden talouksiin onkin sitten aivan oma tarinansa.

Ja muistuttaisin taas, että tehtäväni ei ole antaa täällä sijoitusneuvontaa (enkä sitä edes saisi tehdä), vaan kertoa omia kokemuksiani ja sijoitustuotteista, jotka ovat itselleni tuttuja 🙂

Mikä sitten on indeksirahasto?

 

Indeksirahasto seuraa nimensä mukaisesti määriteltyä indeksiä ja sijoittaa osakekoriin indeksin painotuksen mukaan, joka siis määrittää indeksirahaston sisällön. Kun aktiivisesti hallinnoitun rahaston sisältö voi muuttua salkunhoitajan tehdessä muutoksia sen sisältöön tai sijoitusjakaumaan vaihtamalla esimerkiksi tietyn toimialan tai yrityksen pois, pysyy indeksirahaston (eli passiivisen rahaston) sijoitusjakauma aina määritellyn indeksin mukaisena, ellei itse indeksin kokoonpano muutu.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että indeksirahasto seuraa ja sijoittaa aina määriteltyyn indeksiin, esimerkiksi vaikkapa USA:ssa S&P 500-indeksi, joka sisältää 500 markkina-arvoltaan suurinta yritystä Yhdysvaltojen markkinoilla (näihin muuten lukeutuu mm. Apple, Microsoft, Amazon, Alphabet Inc (Google) yms). Helsingin pörssin OMX Helsinki 25-indeksi taas seuraa Helsingin pörssin 25:n vaihdetuimman osakkeen kehitystä.

Kun sijoitat indeksirahastoon, joka seuraa vaikkapa S&P 500-indeksiä, sijoitat samalla hajautetusti indeksin sisältämiin suuryrityksiin. Koska indeksirahastot ovat passiivisia, eli salkunhoitaja ei aktiivisesti muuta ja hallinnoi niiden sisältöä, ovat ne myös edullinen, kulutehokas ja järkevä vaihtoehto varsinkin pitkäaikaiseen rahastosäästämiseen. Indeksirahastoissa ei ole myöskään riskiä salkunhoitajan mahdollisista ”virhevalinnoista”. Indeksejä käytetään myös vertailemaan osakemarkkinoiden kehitystä muihin sijoituskohteisiin.

Nordnetin valikoimiin ilmestyi kesällä uusia indeksirahastoja, joita olen valinnut myös itselleni sijoituskohteeksi. Itseasiassa tein juuri viime viikolla edelliset kertamerkintäni Nordnetin salkussani ja kohteiksi valikoituivat Nordnet Indeksirahasto Maailma ja Nordnet Indeksirahasto USA, joilla lähdin säästämään myös kuukausittain. Uusia indeksirahastoja on neljä, joiden kautta sijoitusten hajauttaminen maailmanlaajuisesti tapahtuu helposti ja kulutehokkaasti jopa yhden rahaston kautta:

Nordnet Indeksirahasto Maailma sijoittaa maailmanlaajuisesti yli 1500 suuryritykseen. Pääpaino on Euroopan, Aasian ja USA:n markkinoissa, joihin pääseekin helposti käsiksi tämän yhden rahaston kautta.

Nordnet Indeksirahasto USA seuraa tuota jo aiemmin mainitsemaani S&P 500-indeksiä, eli Yhdysvaltojen 500 markkina-arvoltaan suurimman yhtiön kehitystä.

Nordnet Indeksirahasto Eurooppa sijoittaa Euroopan suuryhtiöiden kehityksen mukaiseen indeksiin, jossa päätoimialoina on mm. terveydenhuolto, kulutushyödykkeet ja teollisuus.

Nordnet Indeksirahasto Kehittyvät markkinat seuraa maailmanlaajuisesti 26 kehittyvän markkinan yli 1000 yhtiön kehitystä. Kiina on toki ollut jo pitkään kehittyvien maiden joukossa varsinainen ilmiö, mutta myös kehittyvät maat tulevat kovaa vauhtia perässä.

Tietoa näistä kaikista rahastoista löydät Nordnetin indeksirahastojen tietosivulta täältä.

Suurin osa sijoituksistani on keskitetty Nordnetiin, johon olen vuosien aikana tykästynyt juuri online-palvelun helppouden ja todella laajan valikoiman vuoksi. Sijoituksia nyt ei välttämättä olisi tarve valvoa aivan päivittäin (varsinkaan näin piensijoittajana :D), mutta oma jokapäiväinen aamurutiinini on kirjautua tiirailemaan Nordnet-tililleni kursseja ja tapahtumia. Erityismaininnan ansaitsee Nordnetin rahastovalikoima, josta itselleen sopivan sijoituskohteen valinta on helppoa ja valikoimaa löytyy laidasta laitaan. Tykkään itse muutenkin siitä, että sijoitukset ovat helposti hallinnoitavissa yhdestä paikasta, josta löytyy kattavasti tietoa ja myös apua sijoittamisen kysymyksiin, mikäli semmoista tarvitsee. Luen muuten myös aina sähköpostiin tupsahtavat Nordnetin uutiskirjeet, joista saa monesti ajankohtaista tietoa sijoittamisesta, markkinoista ja myös inspiraatiota sijoittamiseen. Ja itseasiassa juuri viime viikolla suosittelin viimeksi Nordnetiä eräälle tutulleni aiheesta keskustellessamme. Tilin avaaminen verkossa verkkopankkitunnuksilla on nopeaa ja helppoa.

 

Sijoitatteko te indeksirahastoihin?

Entä oliko käsite teille jo ennestään tuttu? 💰

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Kuukausisäästäminen lapselle – Miksi säästän lapselleni ja mihin?

Kaupallinen yhteistyö: Nordnet

Lapselle säästäminen ja lapsen tulevaisuuden pesämunan kartoittaminen on asia, jonka itse koen äitinä äärimmäisen tärkeäksi. Tästä syystä olenkin säästänyt omalle lapselleni jo pian neljän vuoden ajan pieniä summia kuukausittain, tähtäimenä pitkän aikavälin sijoittaminen ja kiva säästösumma lapselle käytettäväksi sitten aikuisuuden kynnyksellä johonkin harkittuun (ja toivottavasti yhdessä päätettyyn) kohteeseen, kuten esimerkiksi autokouluun, vaihto-oppilasvuoteen tai ensimmäisen omistusasunnon omarahoitusosuuteen.

Toki täysi-ikäistynyt lapsi saa itse päättää mihin rahansa ja säästönsä käyttää, siksi se onkin ollut myös ajoittain pienenä pelkonani, mutta onneksi tässä on ruhtinaallisesti aikaa motivoida lasta säästämisen tärkeydestä. Itselleni ei lapsena säästetty systemaattisesti, mutta jostain koin jo pienenä pankki-ja raha-asioiden hoidon jollain tapaa tärkeänä. Tullessani äidiksi pidinkin lapselle säästämistä aivan päivänselvänä asiana. Toiveeni onkin lähivuosina käydä asteittain pienen kanssa läpi jonkin sortin talouskasvatuksen alkeita, opettamalla rahan arvoa, säästämisen merkitystä ja vastuullista rahankäyttöä lapselle sopivassa muodossa. Olenkin jo miettinyt, että miten toteutan tämän käytännössä? Omassa lapsuudessani harjoittelin säästöpossun kolikoiden avulla miettimään, että mitä penneillä tai markoilla saa. Käteisen käytön vähetessä siirtyy varmasti tämäkin uusiin uomiin, onko teillä vinkkejä aiheeseen? 🙂

Tällä hetkellä säästän siis pojan lapsilisästä puolet tilille, johon minulla on puolison kanssa yhteiskäyttöoikeus ja puolet rahastoon poikimaan tuottoa pitkässä juoksussa. Koen hajauttamisen tärkeäksi myös lapselle säästämisessä ja siksi olen halunnut siirtää osan säästösummasta ainakin toistaiseksi myös tilille. Rahastokohteeksi on kuitenkin valikoitunut korkeariskinen ja osakepainotteinen vaihtoehto säästäajan pituuden vuoksi. Tavoitteena on ollut lähes 20 vuoden sijoitusaika, jolloin osakkeiden tuotto on pitkällä välillä suurella todennäköisyydellä huomattavasti suurempi kuin matalariskisemmissä vaihtoehdoissa, varsinkin tässä tapauksessa kun säästäminen on kuukausittaista, jolloin ajallinen hajautus toteutuu tehokkaasti, myös näinä talouden jännitysmomenttiaikoina.

Aikaisemmin olen sijoittanut lapselle yhteen valittuun sijoituskohteeseen (eli yhteen rahastoon), mutta nyt keväällä olen päättänyt hajauttaa sijoituksia valitsemalla toiseksi sijoituskohteeksi vastuullisen rahaston. Tämä syystä, että koen vastuullisuuden tärkeäksi aiheeksi myös kasvatuksen suhteen ja toivon sen olevan läsnä myös laittaessani lapsen rahoja poikimaan tuottoja. Olen viime vuosina sijoittanut pääasiassa Nordnetin online-sijoituspalvelun kautta ja tykästynyt erityisesti laajaan rahastovalikoimaan. Nordnetin rahasto-haun kautta voit suodattaa vastuulliset matalan hiiliriskin rahastot tai suodattaa pois tiettyjä toimialoja, kuten tupakka-, torjunta-aine-, sota-, tai hiilivoimateollisuutta ja näin ollen löytää helpommin omaan arvomaailmaan sopivia rahastovaihtoehtoja. Voit lukea lisää vastuullisesta sijoittamisesta täällä.

Itseäni kiinnostaa sijoitusmielessä erityisesti teknologia ja bioteknologia, näiden saralta ajattelin tehdä valinnan myös lapsen toisen rahaston osalta. Rahastosäästäminen onkin erityisen mainio vaihtoehto lapselle säästäessä, koska pitkällä aikavälillä realisoituu korkoa korolle-ilmiö tehokkaasti. Kuukausittainen rahastosäästäminen ei vaadi suuria alkupääomia tai suurta kuukausittaista säästösummaa, vaan alkuun pääsee jo 15€ kuukausisummalla, joka veloittuu automaattisesti hoitotililtäsi valittuna merkintäpäivänä ja helpottaa myös säästämisen ”muistamista”. Jos säästäminen lapselle kiinnostaa, löytyy siihen kattavasti lisätietoa ja apua säästämisen aloittamiseen Nordnetin sivuilta täältä. Rahastosäästäminen tai alkusijoitus rahastoon onkin mielestäni myös aivan loistava syntymäpäivä- tai ristiäislahja kummi- tai sukulaislapselle! Voit avata asiakkuuden Nordnetille verkossa verkkopankkitunnuksilla tunnistautuen.

Itse vertailen potentiaalisia sijoituskohteita myös Morningstarin ratingin (tähdet) perusteella, jossa rahastot on sijoitettu paremmuusjärjestykseen tuoton, riskiluokan ja kulujen mukaan. Tässä rajattu kategorioiksi uusi teknologia ja bioteknologia! Voit tehdä samanlaisen suodatuksen myös ETF-valikoiman osalta.

Toistaiseksi olen kokenut, että lapsilisän siirtäminen säästöön on ollut helppoa. Pieneen lapseen ei (ainakaan toistaiseksi) kulu suuria summia rahaa ja tästä syystä olenkin kokenut, että säästämisen aloittaminen aikaisin, eli heti syntymän jälkeen on ollut tärkeää ja myös ajankohtana otollista. Pyrin minimoimaan arjen menoja ostamalla lastenvaatteet ja tarvikkeet käytettyinä, yleensä parissa isommassa erässä pitkin vuotta, joten vaatteisiin ei kulu rahaa läheskään kuukausittain. Välillä tulee kuukausia, jolloin jätän säästämisen väliin esimerkiksi suuremman hankinnan edessä, mutta noin yleisesti pyrin siihen, että esimerkiksi koko talouden ruokaostokset ja muut hankinnat tehdään meidän vanhempien tuloista, ei lapsilisästä. Asiasta voi toki olla montaa mieltä ja osa mieltää asian niin, että jos lapsilisästä on mahdollista säästää ja sijoittaa, on se ”ylimääräistä” rahaa, jonka tarve koetaan kyseenalaisena. Itse koen kuitenkin asian niin, että raha joka säästetään, on poissa muista talouden menoista ja päivittäisestä kuluttamisesta, johon sen saisi helposti kulumaan nopeasti.

Noudatan siis lapsenkin säästämisen kohdalla samaa taktiikkaa kuin myös omassa säästämisessä, eli säästöt laitetaan ensin sivuun ja arjen perustarpeiden jälkeen tulevat ”ylimääräiset hankinnat” tehdään vasta sen jälkeen. Sen rahan, jonka käyttäisin omista tuloistani säästämisen lisäksi ”johonkin kivaan”, käytän siis lapsen arjen menoihin, joka taas mahdollistaa lapsilisän eriyttämisen säästämiseen. Ainakin vielä näin toistaiseksi lapsen ollessa pieni. Oma näkemykseni onkin, ettei lapsilisän säästäminen kerro välttämättä mitään tulotasosta, vaan enemmänkin menojen suunnittelusta ja pyrkimyksestä vähentää juuri niitä menoeriä, joita kenties itse pitää turhina tai ylimääräisinä. Mutta tässähän ei ole oikeaa tai väärää, koska jokainen tekee luonnollisesti päätöksen siitä, mihin rahansa käyttää ja säästääkö vai ei. Itse koen säästämisen kuitenkin hyvin tärkeänä asiana erityisesti juuri lapsen tulevaisuuteen varautumisen näkökulmasta.

Säästättekö te lapselle epäsäännöllisesti tai kuukausittain? Tilille vai rahastoon?

Entä onko vinkkejä lapsen ”talouskasvatukseen” näin digitaalisen rahan aikana? 💰

 

 

Ps. Blogissa on tässä kuussa ollut hieman harvempi postaustahti, palailen tähän ja syihin hieman myöhemmin!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

5 vinkkiäni sijoituspaniikkiin ja katsaus alkuvuoden sijoituksiini

Kaupallinen yhteistyö: Nordnet

Huhhei! Maaliskuu oli talouden suhteen melkoista myllerrystä. Mitä tulee osakemarkkinoihin, ovat viime viikot olleet historiallisia ja ennätyspitkän nousukauden jälkeen juuri siksi, ettei yhtä nopeaa laskua olla osakemarkkinoilla vielä tähän asti nähty. Kirjoittelin blogiin jo viime kesän puolella ajatuksiani mahdollisen taantuman ja laskusuhdanteen odottamisesta. Totuushan on, ettei mikään ole ikuista – kuten ei myöskään jatkuva nousukausi osakemarkkinoilla, vaikkakin markkinoihin voivat vaikuttaa myös varsin odottamattomat seikat, kuten nyt vaikkapa maailmanlaajuinen pandemia, joka tuskin on mennyt keneltäkään ohi. Tänään halusin kirjoittaa ajatuksiani pienestä ”sijoituspaniikista”, joka on viimeistään viime viikkoina tullut tutuksi yhä useammalle ja avata myös hieman alkuvuoden sijoitustoimiani.

Kerroinkin jossain maaliskuisessa postauksessa, että kotiutin osan rahastosijoituksiani helmikuun alkupuolella, mutta tein myös alkuvuodesta uusia pitkän aikavälin osakehankintoja, joihin en ole koskenut, enkä totisesti aiokaan. Itseasiassa olen myös näiden (tähän mennessä) pahimpien kurssinotkahdusten jälkeen tehnyt uusiakin sijoituksia. Ai miksikö? Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen on itseasiassa juuri tässä hetkessä itseasiassa jopa suositeltavaa. Viime aikojen tapahtumat ovat olleet myös uusi muistutus siitä, että taloutta ja osakekursseja on äärimmäisen vaikeaa tai oikeastaan aivan mahdotonta ennustaa. Kuten nyt ei yleisesti myöskään sitä, mitä maailmalla tapahtuu. Tämän on varmasti jokainen meistä huomannut tässä kuluneiden viikkojen aikana. Markkinat seuraavat poliittisia ja globaaleja tapahtumia, kuten myös maailmanlaajuisia pandemioita.

Itse olen ollut yllättävän rauhallinen tilanteen suhteen, vaikka pahimman alamäen kohdalla hieman kauhulla kursseja seurasinkin. Pyrin ajattelemaan, että tämän hetkinen tilanne on otollista aikaa tuleville tuotoille ja toki, onhan tämä vaatinut pientä epätietoisuudessa olemista, sekä ajatusta siitä, ettei tämän hetkisten sijoitusten kotiuttaminen nyt tai edes hetkeen ole ajankohtaista. Mutta! Nämä ovat oikeastaan juuri niitä hetkiä kun sijoittajien sinnikkyys ja riskinsietokyky testataan. Yksi sijoittamisen perusjutuista onkin juuri se jo kyllästymiseen saakka jauhettu fakta, että riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Sijoittaminenkaan ei voi olla ikuista nousua ja tuottoja – joskus mennään hetkellisesti myös alamäkeä, jolloin pyrin itse parhaani mukaan pysymään rauhallisena, välttämään panikointia ja harkitsemattomia toimenpiteitä. Itse olen vuosien varrella opetellut suhtautumaan laskuihin enemmänkin mahdollisuutena, kuin varmana katastrofina.

Mitä harrastelijasijoittajan vinkkejä itse antaisin ”kurssipaniikkia” lievittämään?

 

Pysy rauhallisena. Hätiköidyt päätökset sijoitusten suhteen johtavat monesti varmoihin tappioihin jos päädyt myymään osuuksia tai osakkeita juuri pahimman notkahduksen jälkeen. Sijoittamisessa vaaditaan kärsivällisyyttä ja varsinkin korkean riskin kohteisiin (kuten osakkeisiin) sijoittaessa riskinsietoa, sekä myös varautumista pitkään, useiden vuosien mittaiseen sijoitusaikaan. Jos tilanne ahdistaa, voit pitää pienen tauon kurssien seuraamista ja odotella tilanteen tasoittumista. Vaikka kurssien elpyminen veisi aikaa, on historiallisesti aina kuitenkin päädytty lopulta uuteen nousukauteen. Silti on karu fakta, että vaikka valtaosa yrityksistä elpyvät pahoista laskuista, eivät kaikki sitä kuitenkaan tee.

Älä lopeta säästämistä tai sijoittamista ”paniikin hetkellä”. Päinvastoin, yksi sijoittamisen perussäännöistä on, että ajallinen hajautus kannattaa myös laskusuhdanteissa, jolloin koittaa sijoittajien ”alennusmyynnit”. Kurssien lähtiessä laskun jälkeen taas nousuun, olet ostanut sijoituksia edulliseen hintaan. Paras vinkki tähän on säännöllinen kuukausisäästäminen rahastoon, jolloin merkitset osuuksia säännöllisesti ja hajautat sijoituksiasi myös ajallisesti. Itse teen usein ylimääräisiä rahastomerkintöjä kurssien laskettua, jonka tuloksen huomaan myöhemmin ehdottomasti sijoitusten tuotoissa. Osakkeiden ostaminen laskun jälkeen ”oikeaan aikaan” vaatii kuitenkin enemmän osaamista ja markkinoiden seuraamista, rahastojen kanssa on helpompi aloittaa ajallinen hajautus.

Tarkista kuitenkin tarvittaessa sijoitussuunnitelmasi. Onko sijoitustesi osakepaino (=riskitaso) hyvin korkea? Jos tämän hetkinen tilanne stressaa, voisitko tasata riskiä esimerkiksi vähentämällä osakepainoa ja lisäämällä vähempiriskisiä vaihtoehtoja tai korkopainoa?

Itse olen juuri nostanut kuukausisäästämisen summia, koska haluan ”ottaa kaiken irti” edullisista hinnoista. Eräänä rahastovinkkinä haluan antaa esimerkiksi Nordnetin Smart-rahastot, jotka ovat tehokkaasti hajautettuja rahastoja ja soveltuvat mainiosti myös aloittelijoiden kuukausittaiseen rahastosäästämiseen. Itse säästän Nordnet Smart 15 ja 5-rahastoihin.

Muista kuitenkin: Älä koskaan sijoita varoja, joita tarvitset lähikuukausina – tai edes vuosina. Sijoita vain rahaa, joka ei ole pois ns. pakollisista taloutesi menoista tai joita tarvitset välttämättömiin menoihin. !!!

Avasin joulukuussa itselleni osakesäästötilin Nordnetiin ja teinkin alkuvuodesta ensimmäiset pitkän aikavälin osakeostot OST:lle. Jos osakesäästötili kiinnostaa tarkemmin, tein aiheesta joulukuussa kattavan postauksen, joka löytyy täältä. Nordnet on Suomen suurin online-sijoituspalvelu ja olen itse sijoittanut Nordnetin kautta jo vuosia.

Mitä sitten hankin osakesäästötililleni?

 

Ja HUOM: Nämä ovat omia alkuvuoden sijoituksiani, eivät suosituksia tai vinkkejä mahdollista tuotoista!

Pyrin yksittäisiä osakkeita ostaessani harkitsemaan hankintoja pitkään. Toki, jos nyt saisin päättää, olisin ehkä mielummin ostanut nämä tässä hetkessä kuin alkuvuodesta, mutta kuten mainitsinkin, ovat nämä osakehankinnat niitä, jotka olen varautunut säilyttämään todella pitkässä juoksussa, eli useita vuosia ja joiden suhteen näen henkilökohtaisesti pitkän aikavälin potentiaalia.

Sampo on vakavarainen kotimainen konserni, jota olen itse pitänyt pitkään todella varmana hankintana (ja vakaana osingonmaksajana) osakesalkkuun. Hassua, että vaikka olin vuosikaudet harkinnut Sampoa, ostin sitä vasta tammikuussa. Euromääräisesti on osakesalkussani vuosien varrelta eniten Nordean osakkeita, jonka suurin omistaja on juurikin Sampo-konserni. Pidänkin näitä molempia sijoitusmielessä todella vakavaraisina pitkän aikavälin osakkeina ja erinomaisena hankintana OST-tilille. Fun fact: Olenpa ollut muuten töissä kolmessa Sampon omistamassa yrityksessä. Ehkäpä siitä johtuu osittain tämä Sampo-luotto.

Finnair. Vallitsevasta tilanteesta huolimatta uskon pitkässä juoksussa vahvasti Suomen turismin kasvuun ja kotimaisen ilmailualan kehitykseen. Henkilökohtaisesti koen Suomen matkailun kehityksen ja kasvun tärkeänä asiana taloutemme kannalta, joka on syy miksi olen nähnyt lentoalaan sijoittamisen järkeväksi. Finnair on yrityksenä yksi harvoista lentoyhtiöistä, joihin haluan sijoittaa, mutta koen yrityksen juuri yhtenä tulevaisuuden ”paremman” ilmailualan edelläkävijöistä ja yhtenä vastuullisimmista lentoyhtiöistä.

Marimekko. Heh, olen itse ollut aina HC Marimekko-fani ja yritys on mielestäni onnistunut viimeaikoina uudistumaan, sekä brändäämään itseään uudelleen juurikin nuoremman kohdeyleisön suosikiksi jättäen osittain taakseen mielikuvaa perinteisenä ”vanhemman ikäluokan” merkkinä. Itse uskon (edelleen) todella  vahvasti kotimaiseen designiin ja haluankin tukea sitä myös itse osakeostojeni kautta. Paljastus: Olen kokenut koko elämäni jonkinlaista tunnesidettä kotimaisista yrityksistä Finnairiin ja Marimekkoon, joka on osaltaan vaikuttanut päätökseeni sijoittaa näihin.

Savosolar. Uusiutuva energia ja aurinkoenergia on toimiala, johon haluan ehdottomasti tulevaisuudessa panostaa yhä enemmän sijoitusmielessä, koska näen uusiutuville energiamuodoille suuren potentiaalin. Savosolaria harkitsin jo viime kesänä ja on hankinnoistani edullisen osakehinnan vuoksi semmoinen ”katsotaan vuosien päästä mihin etenee”-tyyppinen hankinta.

Jos saisin nyt sijoittaa vaikkapa 2000€, ostaisin lisää Sampoa ja Marimekkoa, sekä lisäksi ehkäpä Metsoa.

Ps. Jos sijoittaminen kiinnostaa, mutta haluaisit kartuttaa osaamistasi enemmän, suosittelen lämpimästi Nordnetin oppi-kanavia, kuten sijoituskoulua, Trader’s Club-videosarjaa aktiivisille sijoittajille ja talous-aiheista #rahapodia. Oma suosikkini näistä on Trader’s Club, vaikka noin muuten olenkin äärimmäisen huono YT-videoiden katsoja. Suositus! Löytyy hyviä jaksoja esimerkiksi tähän viime viikkojen tilanteeseen liittyen 🙂

 

Onko markkinatilanne aiheuttanut teissä paniikkia? 💰

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Mitä kuuluu osakesalkun kasvattamiselle ja mikä ihmeen osakesäästötili?

Kaupallinen yhteistyö: Nordnet

Kirjoitettuani muutama viikko takaperin matkakassan kartoitus-projektistani ja 10 000€ euron säästämisestä, halusin tänään käsitellä säästämistä ja sijoittamista myös hieman eri näkökulmasta. Ja hei, mitä muuten tulee säästöprojektiin, on se nyt käynnistetty! Samalla saatoin ostaa salkkuuni myös kahta eri osaketta Nordnetin BF-tarjouksessa, jolloin suosituimpia USA- ja Cleantech-osakkeita oli mahdollisuus merkitä ilman merkintäpalkkioita. Ja niin, jahkailtuani kuukausitolkulla ostin nyt sitten sitä Teslaakin sitten (okei, yhden vain, koska en tällä erää enempää raaskinut), heh. Ainiin ja uusiutuvaa energiaa myös! Täytyy loppuvuotta kohden seurailla markkinoita, jospa uskaltautuisin jossain vaiheessa tekemään lisäoston uudelle osakesäästötililleni, jonka tällä viikolla vihdoinkin avasin. Osakesäästötili on puhututtanut sijoituskeskustelussa aikalailla koko vuoden 2019 ja olen itse jo keväästä saakka odottanut osakesäästötilin saapumista. Olen vuosia itse säästänyt mm. pojalleni vakuutuskuoren alle rahastoihin ja osakesäästötiliin perehdyttyäni hiffasin, että tämä on oikeastaan vähän sama homma, mutta vain suorilla osakkeilla.

Mikä ihme on osakesäästötili?

 

Tähän mennessä on osakkeiden ostaminen mennyt niin, että ostat osakkeita tililtäsi, jonka jälkeen osakkeet eli arvopaperit siirtyvät säilytykseen arvo-osuustilillesi. Myydessäsi osakkeita, maksat verot mahdollisista tuotoista aina verokauden ajalta, jolle myyntitapahtuma on ajoittunut. Osingot on tähän mennessä maksettu aina osakkeen omistajan tilille, jolloin näiden osalta iskee verotus kiinni heti verovuoden aikana. Osakesäästötilin idea lyhykäisyydessään on se, että voit tilin sisällä käydä kauppaa verotehokkaasti niin, että verot tuotoista ja osingoista maksetaan vasta, kun siirrät varoja ulos osakesäästötililtäsi.

Eli käytännössä: Voit siirtää osakesäästötilillesi rahaa tavalliselta tililtäsi, jotka voit sijoittaa kotimaisiin ja ulkomaisiin pörssiosakkeisiin. Osakesäästötilin idea on tehostaa korkoa korolle-periaatetta, koska tilin kautta on mahdollista sijoittaa osingot ja myyntivoitot kokonaisuudessaan uudelleen ilman, että verottaja ottaisi tässä vaiheessa omaa osuuttaan tuotoista, vaan vasta sitten kun nostat sijoituksiasi osakesäästötililtäsi omalle tilillesi. Osakesäästötilin kautta sijoitettujen osakkeiden osingot ja myytyjen osakkeiden voitto maksetaan siis oman pankkitilisi sijaan osakesäästötilile, josta niiden sijoittaminen eteenpäin on mahdollista ilman verotusta myynnin ja oston välissä.

Osakesäästötili voi olla hyvä valinta silloin kun sijoitushorisontti on pitkä, eikä osakesijoittamista muutenkaan suositella koskaan lyhyen aikavälin sijoittamiseen, poislukien toki shorttaajat ja todella ammattimaiset sijoittajat, jotka tietävät mitä tekevät. Vaikka itse säästänkin useaan eri kohteeseen ja tarkoitukseen, ovat osakesijoitukset semmoisia, jotka olen valmis pitämään todella pitkällä tähtäimellä, puhutaan siis 10-20 vuodesta.  Itselläni on osakesijoitusteni osalta vahva painotus kotimaisissa osakkeissa, joten mm. osinkojen suhteen koen omasta näkökulmastani osakesäästötilin oivaksi vaihtoehdoksi juurikin osinkojen uudelleen sijoittamisen suhteen. Vuosittain saamieni osinkojen euromäärä on suhteellisen pieni, joten ennemmin sijoitan ne jatkossa uusien osakesijoitusteni suhteen suoraan uudelleen sen sijaan, että ottaisin pankkitililleni.

Avasin itse osakesäästötilin tällä viikolla ja yllätyin kuinka nopea homma se oli, tili oli auki noin minuutissa. Kun avaat osakesäästötilin Nordnetin kautta 31.12.2019 mennessä, saat käydä kauppaa osakesäästötilillä tarjoushinnoin 3 kuukauden ajan (välityspalkkiot Helsingin pörssissä minimissään 3€/ toimeksianto). Lisäksi saat 29.2.2020 asti käyttöösi riippumattoman Inderesin Premium-osakeanalyysipalvelun. Ps. Itse tutkailen osakeanalyysejä aina juurikin Inderesin kautta, ihan paras! Huomioi, että osakesäästötilin voit avata täällä jo nyt, mutta kauppaa voit käydä 1.1.2020 alkaen. Nordnetillä et myöskään maksa osakesäästötilistä mitään kiinteitä kuluja ja osakesäästötilin avaus on maksutonta.

Osakesäästötille voi sijoittaa maksimissaan 50 000€ alkupääomaa ja tilin voi avata myös alaikäiselle. Olenkin tässä tuumaillut myös tekeväni pieniä muutoksia lapsemme sijoituskuvioihin. Mikäs olisikaan sen mukavampaa, kun alkaa kasvattaa todella pitkän tähtäimen sijoitussalkkua myös pienen tulevaisuuden varalle, nykyisten rahastosijoitusten ohella? Oman lapsen talouden turvaaminen aikuisvuosille on itselleni nimittäin todella tärkeää ja asiat, joissa haluan vanhempana ehdottomasti opettaa pientä, on oman talouden hallinta, rahan arvo ja yleisesti säästäminen.

Millainen osakesijoittaja olen itse?

 

Oma sijoitussalkkuni on lähes täysin osakepainoinen, tosin valtaosa on osakkeissa erilaisten rahastojen kautta. Ostan kuitenkin osakkeita silloin tällöin, omalla kohdallani vaatii ostopäätös kuitenkin pidempää tuumailua ja harkintaa. En halua tehdä päätöksiä osakeostoista hätiköiden. Itselleni osakkeet ovat aina todella pitkän aikavälin sijoitusmuoto ja esimerkiksi matkakassan sijoituskohteena ovat ne täysin poissuljettu vaihtoehto ainakin näin omalla kohdalla, koska sijoitushorisontti on enemmänkin 10-20-vuoden luokkaa. Pitkän aikavälin tavoitteeni onkin pikkuhiljaa kasvattaa virallista osakesalkkuani, toivon mukaan se olisi parinkymmenen vuoden päästä ihan kivalla mallilla, jos siis vain päätyy tekemään hyviä sijoituspäätöksiä. Jos suljetaan rahastot täysin pois, on pelkkien suorien osakkeiden salkkuni tällä hetkellä noin 2500€, eli mistään järisyttävästä osakesalkusta ei voida vielä toistaiseksi voida puhua, enkä tosin ole siihen pyrkinytkään, vaan ensisijaisesti osakesijoitusten hajauttamiseen rahastojen kautta.

Entäs sitten toimialat, jotka kiinnostavat itseäni sijoitusnäkökulmasta?

 

Ensi vuoden alussa kun nuo osakesäästötilin tarjoushinnat kaupankäyntikuluista astuvat voimaan, haluan tankata osakesalkkuuni muutamia kotimaisia osakkeita taas pitkästä aikaa. Seuraavat alat kiinnostavat minua tulevaisuudessa sijoittamisen kannalta. HUOM! En anna sijoitussuosituksia tai vihjaa, että kyseisiin kohteisiin kannattaisi sijoittaa, koska en ole sijoitusammattilainen. Nämä ovat vain omia näkemyksiäni!

Uusiutuva energia. Erityisesti aurinkoenergia kiinnostaa ja kesällä tutkailin pitkään erästä pientä aurinkopaneeleja valmistavaa kotimaista yritystä, mutta sitten homma jotenkin jäi. Tätä luultavasti ostan heti tammikuussa.

Metsäteollisuus ja puu-innovaatiot. Kotimaisista innovaatioista kiinnostaa tämä erityisesti! Ei nyt oikeastaan selluntuotannon suhteen vaan enemmänkin eri puupohjaisten innovaatioiden kannalta, joista on kehitteillä esimerkiksi muovia korvaavia materiaaleja.

Hyvinvointiteknologia ja terveysala. Lääketeollisuuteen en itse ole vielä toistaiseksi sijoittanut, koska koen sen eettisesti olevan ehkä ei-niin-arvojeni mukaista, mutta hyvinvointiteknologian kehitys kiinnostaa erityisesti.

Noin yleisesti uskon teknologian, tekoälyn ja sähköautojen kehitykseen, sekä uusiutuvaan energiaan. Nämä ovat myös sijoituskohteita, jotka ovat vahvasti korostettuina Nordnetin rahastosalkussani.

Mihin toimialoihin sijoittaisit itse, jos saisit 1000€ sijoitettavaa pääomaa?

 

Oletteko jo tutustuneet osakesäästötiliin?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Suhteeni rahaan: Raha ja ura vai vapaus?

Vuosi vuodelta huomaan suhtautuvani rahaan yhä enemmän ”raha on vain rahaa”-mentaliteetilla. Olen aikaisemmin kirjoittanut paljon rahasta, mutta totuushan on se, että raha kyllä puhuttaa aina. Monesti se tuottaa tavalla tai toisella myös ahdistusta ja stressiä. Varsinkin jos sitä on liian vähän. Kuten meistä varmasti jokainen työssäkäyvä tai pienyrittäjä voisi allekirjoittaa, ei rahaa koskaan ainakaan liikaa ole. Vuosi toisensa perään huomaan jollain tapaa lannistuvani yhä enemmän faktasta, että raha tosiaankin pyörittää oikeastaan kaikkea tässä maailmassa. Vaikka olenkin käsitellyt raha-asioita paljon esimerkiksi säästämisen ja sijoittamisen postauksissani, en silti koe itseäni kovin rahakeskeisenä ihmisenä. Se on selvää, että rahaa tulee mietittyä useinkin, mutta nykyään miettiessäni tulevaisuutta, en oikeastaan ensimmäisenä edes ajattele taloudellisia seikkoja tai rahaa, vaan ennemminkin kuinka voisin olla onnellinen ja elää perheeni kanssa stressitöntä, tasapainoista elämää ilman, että elämä pyörisi liikaa rahan ympärillä. No, toki siihenkin jossain määrin vaaditaan rahaa.


Mennäänpä ajassa taaksepäin vaikkapa reilut 10 vuotta. Parikymppisenä rakastin merkkivaatteita ja laukkuja. Olin todella tarkka sen suhteen minkä merkin farkut esimerkiksi ostan ja kyllä, käytin vaatteisiin, kenkiin ja asusteisiin aivan järkysti rahaa, enkä käytännössä säästänyt ollenkaan. Tilanne on varmasti monella nuorella vastaavanlainen, joskin nykypäivänä kulutukseen kiinnitetään aivan eri tavalla huomiota kuin tuolloin ”aikanaan” (:D), toki shoppailumaniaan saattoi tuolloin opiskeluaikoina vaikuttaa myös työpaikkani vaate- ja asustekaupoissa, joka osaltaan vaikutti ostamiseen. Ja niin, aika radikaalisti ovat kulutustottumukset tässä vuosien varrella muuttuneet.

Olen pienestä saakka ollut melko yrittelijäs. Osittain tämä varmasti johtuu siitä, etten lapsena ja nuorena lähes koskaan saanut rahaa, jolloin joutui itse keksimään keinoja sille, mistä saisi muutaman kolikon ostaakseen kerran viikossa kaupasta pari karkkia tai jäätelön. Alle kouluikäisenä saatoin joskus kaivaa säästöpossusta hyvällä lykyllä pari markkaa (yleensä vain 10- ja 20-pennisiä haha) ja miettiä, mitä saisin niillä ostettua. Alaluokilla aloin kehitellä erilaisia ”bisnesideoita”, Tukholmassa asuessamme teimme kaverini kanssa noin 8-vuotiaina kotona hajustettuja kirjepapereita, joita kiersimme myymässä pihapiirimme taloissa ovelta ovelle ja ne olivat menestys!

Ala-asteella teimme taas toisen kaverini kanssa semmoisia taiteltuja ”origameja” (tiedättekö ne mihin laitettiin sisälle numeroita tai nimiä, sitten sormet sinne origamiin ja ”arvottiin” joku luukku), joita monet meidän luokkalaiset halusivat ostaa ja tehtiin jopa semmoinen ”tilauslista”. Joskus 10-vuotiaana taas pidin usein kotona äitille ”ravintolaa”, tein ruokalistan johon listasin kaikkea simppeliä, jota osasin tehdä ja pyysin äitiä tilaamaan ruokaa, josta sitten laskutin rahaa 😀 Kyllä sitä keinot keksii! Ja oikeastaan tunnistan tavallaan tämän piirteen itsestäni edelleen siinä, että mietin jatkuvasti pieniä juttuja, jotka ehkä voisivat olla kivaa pientä puuhastelua yritystoimintani oheen. Konkreettisena esimerkkinä nyt vaikka pipomallistot. Ps. Ensi viikolla tulossa taas pieni erä pipoja <3

Palatakseni opiskeluaikoihin, olin todella rahaorientoitunut. Varsinkin tulevaisuuden suhteen. Mietin kaiken harjoitteluhausta lähtien sen mukaan, mikä yritys todennäköisesti takaisi myöhemmin parhaimman palkan. Ja kuten olen aikaisemminkin todennut, ei rahoitusala kyllä ole oikea paikka, jos haluaa tuntuville ansioille, ainakaan siis uransa alkuvaiheessa. Opiskeluaikoina kurkkailinkin vähän väliä työpaikkoja pienistä investointipankeista ja yhteen johon olimme työstäneet erästä projektia olin jo menossa harjoitteluun, kunnes heillä tulikin budjetti vastaan. Saatuani lopulta palkallisen harkkapaikan Mandatumilta ja kimmokkeen muuttaa Helsinkiin, olin about NÄIN onnessani! Edelleen muuten yksi lempparityöpaikoistani ikinä! Ajattelin melko samalla tavalla vielä pankkivuosinani ja äitiys olikin itselläni melkoinen herätys tämän suhteen. Ettei elämä ole pelkkää vakavasti otettavaa uraa ja fokus jatkuvasti vain yhä suuremmassa palkkapussissa. Välillä hämmästelen itsekin, kuinka paljon olen muuttunut tämän suhteen. Koskaan ei voi sanoa ei koskaan ja kuka tietää, ehkä vielä joskus haluankin palata entiseen vain kokeillakseni, että voisiko se sittenkin olla minua varten? Jossain määrin houkuttelee finanssiala nimittäin edelleen.


Nykyään tuloni ovat todella epätasaiset ja tuleva aina jossain määrin epävakaa. Mutta vaikka alkuvuonna 2019 tienasin useana kuukautena vähemmän kuin aikoihin, olin tuolloin onnellisempi ja vähemmän stressaantuneempi kuin koskaan. Ja juuri tämä onkin saanut minut miettimään rahaa jälleen aivan uudesta näkökulmasta. Kun nykyään tunnen olevani stressaantunut, alkavat hälytyskelloni heti soimaan ja muistuttavat siitä, ettei elämän täydy olla tämmöistä. Ei raha ole sen arvioista, että joutuisit olevaan viikkoja, jopa vuosia stressaantunut vain saadaksesi hyvää tiliä. Ihmisiäkin toki löytyy erilaisia, joku toinen saattaa nauttia ja elää stressistä tai haastavasta työstä, toki pieni stressi voi joskus olla myös hyvä asia, mutta pitkässä juoksussa harvemmin. Kirjoittelen lähiviikkoina enemmän ajatuksiani ulkomaille muutosta, jotka ovat tässä viime kuukausina hautuneet mielessä yhä enemmän. Palo ulkomaille on kova, mutta muuttaminen myös tietysti haastavaa varsinkin EU:n ulkopuolelle. Kuitenkin se, mikä on yhä enemmän alkanut ahdistaa on se tietynlainen suomalainen oravanpyörä, jossa elämä monissa tapauksissa uhrataan työlle ja yrittäjyydelle. Entä jos haluaakin kaikkea muuta kuin sitä?


Täytyy hieman nolona mielipiteenä todeta, että olen välillä myös suhtautunut rahaan ehkä hieman itsestäänselvyytenä. Tiedättekö, että ”kyllä rahaa aina jostain saa kasaan”. Uskon, että tähän myös vaikuttaa se, että olen aina ollut aktiivinen työnhaun ja projektien keksimisessä, jolloin ne usein ovat sitten jossain välissä tuottaneet tulosta. Eipä sitä rahaa ole tähänkään päivään mennessä mistään tupsahtanut syliin tekemättä mitään, saati sitten vanhemmilta, mutta olen silti jollain ihmeen tavalla aina onnistunut säästämisprojekteissani. Johtuen ehkä myös siitä, että olen aina ollut säästämiseen todella sitoutunut ja myös alitajuisesti vähentänyt ostelua, sekä turhaa kuluttamista säästöprojektin tähden.

Nuorena haaveillessani omaan asuntoon muutosta, torppasi äiti haaveet täysin väittämällä, etten ikinä pärjäisi rahallisesti yksin. Olin juuri täyttänyt muutama kuukausi aikaisemmin 18 vuotta ja kuulin lukiokaveriltani eräästä meidän koulua vastapäätä vapautuvasta heidän tuttavansa asunnosta. Kävin katsomassa asuntoa salaa, kuljin virastot läpi kyselemässä kaiken maailman tuista, tein laskelmia ja kävin jopa sosiaalitoimistossa (:D) kysymässä, että maksavatko he takuuvuokrani jos muutan ja vanhempani eivät suostu. Ja kyllä maksoivat. Selvittelyn jälkeen allekirjoitin vuokrasopparin ja ilmoitin kotona muuttavani, joka oli toki järkytys. Mutta kertaakaan en joutunut muutettuani tilanteeseen, jossa olisin joutunut ruinaamaan vanhemmilta rahaa. Yleensä olenkin luottanut siihen, että asiat ja (raha) kyllä järjestyy kun ottaa asioista selvää, sekä tekee niiden eteen töitä. Tämmöinen tarina tähän loppuun, heh.

Olisi mielenkiintoista kuulla millainen teidän suhteenne rahaan on?

 

Ahdistaako raha vai tunnistatteko itsenne tuosta ”vanhasta minästä”, joka eli uralle? 💰

 

Ps. Kuvien nahkahame on lempparilöytöni UFF:ilta viime kesänä ja neulepaita omatekoinen, sen helppo ohje löytyypi täältä 🙂

 

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.