Keto-ohje: Vähähiilariset sämpylät

Lupailin aikaisemmin julkaista ohjetta keto-sämpylöihin ja unohdin viime viikolla koko homman. Viikko takaperin tosin julkaisin chia-tuorepuuron ohjeen, joten ettei menisi aivan ruokaohjeiden jakamiseksi, niin ehkä näin kerta viikkoon on passeli väli resepteille. Tässäpä siis vähähiilarista leipomisinspistä viikonlopulle!

Tein näitä (todella helppoja) ketosämpylöitä pari viikkoa sitten ja siihen asti olin syönyt tämän vajaan parin kuukauden ketoilun aikana vain siellä Santorinin herkkulomalla ja huh kuinka oudolta tuntuikaan syödä leipää! Pidän leivästä, mutta en ole koskaan ollut kuitenkaan mikään leivän suurkuluttaja. Ennen ketodiettiä ostin kaupasta todella harvoin leipää, mutta toki se silloin tällöin uppoaa. Olen itse enemmänkin esimerkiksi näkkäreiden ystävä ja täytyykin yrittää kaivella jos löytyisi joku ohje esimerkiksi siemennäkkileipään, jota voisi kokeilla tai muokata keto-ystävälliseksi. Seuraavaksi olisi myös tarkoitus testata tehdä sämpylöitä keto-hamppareihin. Tämä postauksen sämpylöiden ohje on napattu Keto Kickstart- Keto reseptejä – kirjasta. Jätin alkuperäisestä ohjeesta pois ksantaanikumin (1/2 tl), koska edes Ruohonjuuri ei tiennyt kyseisestä ainesosasta ja ajattelin, että antaapi olla. Tällä ohjeella syntyy noin 8 sämpylää.

Ainekset:

 

230g juustoraastetta

100g Philadelphia-tuorejuustoa

1/2tl psylliumia

120g mantelijauhoja

1 rkl hamppujauhoja (itse käytin hampunsiemenrouhetta)

2 tl leivinjauhoja

1 kananmuna

hyppysellinen suolaa

Ohje: Sekoita kaikki muut ainekset kulhossa ja laita sulamaan mikroon, kananmunaa lukuunottamatta. Kun ainekset ovat aavustuksen sulaneet, sekoita huolellisesti. Anna jäähtyä hetki ja lisää mukaan kananmuna. Laita taikina jääkaappiin noin 15-20 minuutiksi. Esilämmitä uuni noin 180 asteeseen. Muotoile taikina sämpylöiksi ja paista uunin keskitasolla noin 20-30min, kunnes sämpylät ovat saaneet hieman väriä pintaan. Herkuttele lämpimänä voin kanssa! 🙂

Oletteko jo testanneet keto-sämpylöitä? Lähteekö resepti toteutukseen?

 

Jos teillä on vinkkailla muista ohjeista keto-leipään niin otan mielelläni ohjeita vastaan 🙂

 

Kivaa viikonloppua 💕

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

Keto-ohje: Bulletproof-rasvakahvi

Postauksen tuotteet saatu / sisältää kaupallisia linkkejä

Ketogeenisen ruokavalion myötä olen ottanut aamuihini mukaan myös paljon hypetetyn bulletproof-kahvin. Vaikka kahvista onkin kohistu jo vuosia, en itse ole aikaisemmin tätä testaillut, vaikkakin olen joskus aamukahviini lusikallisen kookosöljyä sekoittanutkin. Rasvakahvi antaa energiaa, mutta pitää samalla verensokerin tasaisena ja auttaa kahvin kofeiinia imeytymään tasaisemmin, ilman kofeiinipiikkiä. Sen onkin sanottu tehostavan rasva-aineenvaihduntaa ja keskittymiskykyä.

Itse olen tykästynyt rasvakahviin ja ellen aivan joka aamu jaksa tätä blenderiin saakka sekoittaa, lisään kuitenkin kahviini rasvoja ja kaadan sekaan lorauksen manteli-kookosmaitoa, joka nykyään toimii kahvimaitonani. Kahvi pitää kylläisenä useamman tunnin ja kyllä, saa myös aivot pelaamaan heti aamusta. Erinomainen siis varsinkin, jos kaipaa heti aamusta fyysistä tai kognitiivista suorituskykyä!

Rasvakahvin pääraaka-aineena on kahvin lisäksi nopeasti imeytyvä MCT-öljy ja kirkastettu voi, ghee. Itse löysin joskus netistä hieman erilaisen ohjeen rasvakahviin, jonka myötä olen lisäillyt mukaan myös lucuma-jauhetta ja macaa. Halutessaan voi ne jättää pois.

Mitä tarvitset?

1-2 kuppia kahvia, itse valmistan aamukahvini pressopannulla

1 rkl Foodin MCT-öljyä 

1 rkl Foodin kapryylihappoa

1 rkl Foodin Ghee-voita

0,5 tl Foodin Supermaca-jauhetta

0,5-1 tl Foodin Lucuma-jauhetta luonnolliseksi makeuttajaksi

 

Mittaa ainekset blenderiin ja sekoita noin 10-20 sekunnin ajan. Valmis kahvi on vaahdonnut lattemaiseksi juomaksi 🙂

 

Kuuluuko rasvakahvi teidän aamuihin? ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Testissä ketogeeninen ruokavalio

En olisi voinut vielä joku aika takaperin kuvitellakaan itseäni kirjoittamassa tätä postausta, saati tästä aiheesta. Tutkimustyön jälkeen päätin nimittäin noin reilu viikko takaperin aloittaa ketogeenisen ruokavalion. Minä, joka en ole oikeastaan ikinä noudattanut sen kummemmin mitään erityistä ruokavaliota. Täytyy myöntää, että olen aina suhtautunut todella skeptisesti tiukkoihin ruokavalioihin ja dietteihin. Aivan äärimmilleen viedyt fitnessdietit ja rajoitetut ruokavaliot ovat tuntuneet jopa sairaalloiselta. Nolottaa jopa myöntää, että ketogeenisestä ja paleo-ruokavaliosta taas oli kuva jonkin asteen ruokavaliohihhulointina (vaikkakin nämä poikkeavat toisistaan), mutta tämä johtui paljolti siitä, etten ollut perehtynyt näihin juuri ollenkaan. Tässä siis taas yksi seikka, miksi ei pitäisi tuomita jotain, mitä ei itse ole kokeillut tai mistä ei yksinkertaisesti tiedä tarpeeksi. Ja painotan, etten todellakaan ole mikään ravitsemusalan asiantuntija, joten kerron aiheesta tässä postauksessa lähinnä omien kokemusteni ja lähtökohtien pohjalta. En siis käy aihetta kovin syvällisesti läpi, joten jos ketogeeninen ruokavalio kiinnostaa, suosittelen perehtymään aiheeseen syvällisemmin. Se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi toiselle. Ja sanottakoon myös, että tämä viikko on äärimmäisen lyhyt aika ruokavaliomuutoksille, mutta olen itse kokenut positiivisia hyötyjä jo nyt, joten halusin siksi käsitellä aihetta pintapuolisesti jo tässä vaiheessa 🙂

Olen vuosien varrella ajoittain karsinut hiilihydraatteja, alkuvuodesta luovuin punaisesta lihasta, mutta noin muuten olen vuosia syönyt aika sekalaisesti kaikkea. Ruokaa, jota tekee mieli ja jolla jaksaa. Syyni ruokavaliomuutokseen tai oikeastaan tämmöiseen testijaksoon ovat pääasiassa tiettyjä ”oireita”, joista olen kärsinyt ajoittain jo vuosia. Kroppani kerää helposti jopa kilokaupalla nesteitä, olen ajoittain ihan mieletön napostelija ja herkkuhiiri, mieleni tekee todella usein pastaa, perunaa ja kaikkea todella hiilihydraattista ruokaa, joka sitten taas ei pidä nälkää kovinkaan pitkään. Varsinkin talvisin olen erityisesti aamuisin ajoittain todella pöhöttynyt ja uupunut. Verensokerini laskee usein todella äkillisesti, niin että tulee heikotus ja ruokaa on saatava HETI. Yksi motiiveistani edes testata erilaista ruokavaliota onkin juuri ajatus tasaisemmasta energiankulutuksesta ilman järkyttäviä nälkäkiukkuja tai heikotuskohtauksia.

En ole koskaan rajoittanut hyvien rasvojen saantia, vaan oikeastaan päinvastoin kokenut, että rasvainen ruokavalio sopii omalle keholleni erityisen hyvin. Kolesteroliarvoni olivat esimerkiksi ”parhaimmillaan” silloin kun söin eniten punaista lihaa. Vaikka nyt en enää punaista lihaa syökään niin uskon, että on paljon perimästä ja kehosta kiinni, kuinka elimistö reagoi eri ravintoaineisiin ja rasvoihin. Toki, rasvojenkin laadulla on suuri merkitys! Henkilökohtaisesti uskon, että eri kehoille sopivat eri jutut. Toisen keho voi toimia paljosta rasvasta, toinen taas hiilareista, raakaruoasta tai mistä ikinä. Itse olen esimerkiksi vuosien mittaan huomannut, ettei vatsani kestä suurissa määrin salaatteja ja tiettyjä raakoja kasviksia. Jotkut kasvikset menevät, mutta parhaiten sulattaa kehoni esimerkiksi aavistuksen kypsennetyt uunikasvikset. Ja sitten taas, olen täysin varma, että jokaiselle on myös olemassa se oikealla ruokavaliolla saavutettava ”optimitila”, jolloin keho toimii kuten pitääkin, eikä oireile. Luettuani paljon ketogeenisestä ruokavaliosta heräsi ajatus siitä, että mitä jos tämä olisikin itselleni se optimaalisin tapa syödä? Ei voi tietää, ellei kokeile!

Tärkkelyspitoisten kasvisten, kuten esimerkiksi perunoiden, viljojen ja riisin viljely, sekä suurissa määrin hiilihydraattipitoinen ruokavalio on ihmisten historiassa verraten ”uusi juttu”. Ennen maanviljelyn yleistymistä keskittyi ravinnonsaanti metsästykseen, kasvien hyötykäyttöön, sekä keräilytalouteen. Toki, en ole historioitsija tai ravitsemustieteilijä, mutta oma mielipiteeni jo ihan pelkällä maalaisjärjelläkin on, että ihmiskeho on alunperin luotu juurikin käyttämään ravintona puhtaita ja ravintorikkaita raaka-aineita luonnosta. Kasviksia, kalaa, sieniä, pähkinöitä ja marjoja, eikä niinkään paljon prosessoituja, tehotuotettuja ruoka-aineita tai vain vähän ravintoaineita sisältäviä nopeita hiilihydraatteja. Vaikka muinaiset esi-isämme varmasti ajoittain kärsivätkin nälästä, en jaksa uskoa, että heidän aikanaan kärsittiin samanlaista terveysongelmista tai kansantaudeista, jotka ovat myöhemmin tehotuotannon myötä astuneet kehiin ja ovat pääosin elintapojen aiheuttamia. Ja täytyy todeta, että nyt kun olen kiinnittänyt ruokavalioon enemmän huomiota, täytyy vain ihmetellä sitä, kuinka paljon olen aikaisemmin syönyt hiilarihöttöä. Eipä ihme, että on turvottanut ja ollut jatkuvasti nälkä.

Mikä on ketogeeninen ruokavalio?

 

Ketogeeninen ruokavalio on vähähiilihydraattinen ruokavalio, jossa nautitaan maltillisesti proteiinia, mutta runsaasti rasvaa. Ruokavaliosta 70% koostuu rasvasta, 20% proteiineista ja 10% hiilihydraateista. Tiukimman alkuvaiheen aikana pyritään hiilihydraatit karsimaan enintään 20 grammaan päivässä. Keho  muuntaa normaalisti ruoasta saatavat hiilihydraatit glukoosiksi elimistön käyttöön, mutta kun glukoosivarastoja ei pitkässä juoksussa ole saatavilla, alkaa elimistö hiljalleen käyttää polttoaineena kehon omia rasvavarastoja, eli maksan tuottamia ketoaineita. Tällöin puhutaan ketoosista, johon ruokavalio tähtää. Tällöin pysyvät kehon energiatasot tasaisina, koska ravintoa on ”aina saatavilla”. Itseäni kiinnostaa ketogeeninen ruokavalio myös terapeuttisessa mielessä, sillä on esimerkiksi sanottu olevan soluja suojaava ja vanhenemista hidastava vaikutus. Ketoruokavalio ei ole VHH- tai Atkinsin dietti, vaikkakin nämä kaikki saman tyyppisiä ovatkin. Atkins on proteiinipainotteinen, kun taas ketogeenisessä ruokavaliossa pyritään pitämään proteiinimäärät maltillisina, koska proteiini  muuttuu kehossa suurissa määrin glukoosiksi. Ketolla ei pitäisi tuntea oloa nälkäiseksi ja mikäli näin on, tulee rasvojen määrää todennäköisesti lisätä.

Ensimmäisen viikon huomioita:

 

On tyypillistä, että keho voi reagoida vahvastikin hiilihydraateista luopumiseen, koska aivot ovat tottuneet käyttämään glukogeenivarastoja energianlähteenä. Ensimmäiset 3-4 päivää olin todella väsynyt ja kärsin myös lievästä päänsärystä, nämä ovatkin todella tyypillisiä oireita muuntovaiheen alussa. Ensimmäisen viikon aikana olen ollut ruokailun jälkeen aivan eri tavalla kylläinen, en ähky, mutta silti sopivan täynnä. Kylläisyyden tunne on myös kestänyt pitkään, aikaisemmin kun olin jo viimeistään tunnin päästä ruokailusta kaivelemassa kaapeista naposteltavaa. Ensimmäisten päivien aikana juoksin myös normaalia useammin pissalla, koska ruokavalio on juuri nestettä poistava. Huomasin turvotusten vähenevän jo ensimmäisten parin päivän aikana, eikä vatsa ollut ruokailun jälkeen ollenkaan turvoksissa.

Olen syönyt paljon vihreitä kaaleja (parsakaali, lehtikaali, ruusukaali), kasviksia, kalaa, tofua ja pähkinöitä (mantelit, hassel- ja saksanpähkinät). Aamupalan vaihtaminen kaurapuurosta kreikkalaiseen juguun pähkinöillä ja mustikoilla tuntui alkuun oudolta, mutta eron huomasi nopeasti: Puuro ei tosiaan ole pitänyt kylläisenä yhtä kauaa, kuin mitä tuo jogurttiaamiainen. Noin yleisesti ainoa asia, joka on jollain tapaa ”harmittanut”, on marjojen radikaali vähentäminen ja hedelmistä luopuminen. Noin muuten on ketogeeninen ruokavalio tuntunut todella omalta ja oudolla tavalla luonnolliselta. Pelkäsin alkuun, että tuntisin itseni jatkuvasti nälkäiseksi, mutta päinvastoin! Myös turvotukset ovat nyt viikon jälkeen tiessään. En ole myöskään kertaakaan saanut nälkäkiukkua tai äkkiheikotuksia, edes treenin jälkeen, jolloin ne aikaisemmin olivat perusjuttu. Tuntuu, että olen jo tämän ensimmäisen viikon jälkeen tuntenut oloni huomattavasti energisemmäksi ja ”omaksi itsekseni”, vaikka ensimmäiset 3-4 päivää olivatkin ne vaikeimmat kehon sopeutuessa hiilihydraattien poistumiseen. Vielä ei luultavasti olla lähelläkään mitään virallista ketoosia, mutta minulle on ollut ilo huomata, että jo viikon aikana on tapahtunut näin hyviä muutoksia.

Haluan painottaa, etten halua kenenkään tekevän päätöstä ketogeenisen ruokavalion aloittamisesta, varsinkaan perehtymättä aiheeseen. Itse jatkan ruokavaliota, koska ainakin toistaiseksi koen sen sopivan itselleni erinomaisesti ja toki myös kiinnostaa nähdä, kuinka oma keho sopeutuu tähän pitkässä juoksussa kun varsinainen ketoositila lähtee päälle. Raporttia tulee sitten myöhemmin 🙂 Jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa lukaista esimerkiksi Hannamari Rahkosen ja Katja Kokon kattavat postaukset aiheesta. Löytyvät täältä ja täältä.

 

Noudattaako joku teistä ketogeenista ruokavaliota? 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 19 kommenttia.

Viikonloppuvinkki: 3 x Helppo DIY-terveystee

Olen viime viikkoina innostunut hauduttamaan erilaisia yrttijuomia, vieläpä semmoisia, joiden raaka-aineet poimii helposti jopa omalta pihalta. Aamukahvi on jokaisen aamuni pelastus, mutta sen jälkeen välttelenkin kofeiinia ja pyrin iltapäivisin juomaan pääasiassa kofeiinittomia juomia. Ja mikäs sen kivempaa, kuin hyödyntää keittiössä tehoaineita, joita ei tarvitse etsiä erikoiskaupoista?

Kerättyjen kasvien, yrttien ja kukkien keittely nyt ei ole mikään uusi juttu, pienenä nimittäin puuhastelin kasveista vaikka mitä, kuten kerran yritin tehdä omaa hajuvettä liuottamalla keskenään kuumassa vedessä ruusun terälehtiä, nokkosta ja kaikkea sekalaista mitä ulkoa löytyi, haha. Näistä teejutuista en ole kuitenkaan innostunut kuin vasta tänä vuonna. Ehkäpä tässä pikkuhiljaa vieläkin enemmän!

Tässä kolme helppoa ja terveellistä DIY-teetä..

 

Minttutee

 

Mintturuukku löytyy meiltä keittiöstä ja omani taitaa olla jokin mojito-lajike. Taannoin pähkäilin Viherpajassa vaikka minkä lajikkeiden välillä! Oli esimerkiksi suklaaminttua, mansikkaminttua ja lajikkeiden tuoksuissa oli kyllä selvä ero. Mintun sanotaan auttavan erityisesti ruoansulatusongelmiin. Lisäksi sanotaan sillä olevan rentouttavia ominaisuuksia, eli illalla hörpitty minttutee voi auttaa saamaan paremmin unta.

Ohje: Nypi pieni kukkurallinen mintunlehtiä kuppiin ja kaada päälle kuumaa vettä. (Anna veden mielellään jäähtyä ihan hetki keittämisen jälkeen). Hauduta haluamasi aika, esimerkiksi 3-5 minuuttia. Periaatteessa ei mintunlehtiä tarvitse edes nyppiä pois, koska ei mielestäni vaikuta makuun 🙂

Kuusenkerkkätee

 

Olen parina keväänä keräillut kuusenkerkkiä kotipihastamme ja pääasiassa napsinut semmoisenaan. Nyt ajattelin kokeilla tehdä niistä myös teetä ja keräsinpä myös pienen satsin pakkaseen talveksi. Kuusenkerkkien paras kausi onkin juuri parhaillaan käynnissä, joten rasia mukaan iltalenkille 🙂 Kuusenkerkkä on siis se vaaleanvihreä ”uusi osa”, joka kuuseen kasvaa keväisin. Ne sisältävät enemmän C-vitamiinia, kuin appelsiini ja lisäksi runsaasti myös antioksidantteja, A-vitamiinia, sekä muita hivenaineita. Kuusenkerkkää on käytetty vanhan kansan hoitona esimerkiksi väsymykseen, tulehdustiloihin, vatsavaivoihin ja flunssaoireisiin. Sellaisenaan syömisen lisäksi sopivat kuusenkerkät käytettäväksi teeksi haudutettuna, smoothieihin, jauhettuna ruoanlaittoon tai oikeastaan mihin tahansa keksiikään.

Ohje: Nypi haluamasi määrä tuoreita, kuivattuja tai pakastettuja kuusenkerkkiä mukiin. Kaada päälle kuumaa vettä (ei kiehuvaa, vaan mielellään noin 70c C-vitamiinin säästämiseksi) ja anna hautua noin 3-5 minuuttia.

Nokkostee

 

Vaikka olenkin jo lapsesta saakka kuullut nokkosen terveyttä edistävistä vaikutuksista, on se silti ollut itselleni pitkään se inhottava pistävä kasvi, jota piti aina varoa ulkona. Nokkosen pistävä osa on pääasiassa varsissa, mutta kannattaa silti aloittaa varovasti myös lehtien kanssa ja käyttää aina hanskoja niitä poimiessa. Nokkonen on oikea superkasvi, joka mm. parantaa verenkiertoa, edistää vastustuskykyä, tehostaa ruoansulatusta ja jopa lievittää kipua. Haluaisin kesän aikana poimia nokkosta myös kuivattavaksi!

Ohje: Nypi tuoreita nokkosenlehtiä kuppiin ja kaada päälle kuumaa (noin 70c) vettä. Anna hautua noin 3-5 minuuttia, liian kauan hautuessa voi maku muuttua kitkeräksi.

Neljäntenä täytyy testata myös nestettä poistavaa koivunlehdistä haudutettua teetä. En onnistunut löytämään äkkiseltään sopivaa koivua meidän lähimaastosta, joten jäi pois tästä 🙂

 

Oletteko testanneet jotain näistä? Uskallatteko kokeilla?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Tehoa aineenvaihduntaan ja ruoansulatukseen Molkosanilla

Kaupallinen yhteistyö: Vogel

Erilaiset prebioottiset ja probioottiset juomat ovat viime vuosina nousseet hyvinvointibuumin myötä supersuosioon. Olen varsinkin reissuissa bongaillut näitä tuotteita varsin innokkaasti ja täytyy myöntää, että tämä on aidosti loistava villitys. Maitohapot ovat nimittäin äärimmäisen tärkeintä suoliston toiminnalle ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Mutta hetkinen, eihän tämä mikään aivan uusi keksintö ole – eräs jo klassikoksi muodostunut tuotehan on perustanut tehonsa L+-maitohappojen vatsalle tuomaan suojaan jo useiden vuosikymmenten ajan. Mitäs jos sittenkin pitäytyisi hyvinvointijuomien suhteen aidossa ja alkuperäisessä?

Yksi Vogelin tunnetuimmista tuotteista on nimittäin heratiiviste Molkosan, joka on varmasti monelle suomalaisellekin tuttu tuote aina vauvasta vaariin. Tuote on ollut markkinoilla jo 60 vuoden ajan, eli jo kauan ennenkö keskustelu prebiooteista ja vatsan hyvinvoinnista oli lähelläkään sillä tasolla, kuin tänä päivänä. Vogelin ydinarvoina on pyrkimys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja luonnon ainesosien hyödyntämiseen kestävän kehityksen mukaisesti. Terveyden ylläpitoon tehokkaita keinoja ovat ravintorikas ruokavalio, tasapainoiset elintavat ja luonnonmukaisten tuotteiden suosiminen. Nämä arvot ovat olleet osa Vogelin menestystarinaa jo vuodesta 1923 lähtien. Olenpa kuullut myös kehuja Molkosanin käytöstä ulkoisesti esimerkiksi ärtyneen ihon ja hiuspohjan hoidossa. Kerran meille vinkattiin Molkosanista myös koiramme tassun hiivatulehduksen hoitoon. Kyseessä onkin monipuolinen tuote, enkä yhtään ihmettele, miksi tämä on pysynyt suosikkina jo vuosikymmenten ajan.

Molkosan sopii erinomaisesti käytettäväksi päivittäin ylläpitämään yleistä hyvinvointia, sekä erilaisten vatsaoireiden, kuten turvotuksen hoitoon. Monet ovat myös saaneet Molkosanista avun esimerkiksi aineenvaihduntaongelmiin. Kuurina käytettäessä suositellaan tuotteen säännöllistä käyttöä vähintään 7 päivän ajan. Heratiiviste on valmistettu Alppien luonnonvaraisilla niityillä onnellisesti laiduntavien lehmien luomumaidosta. Luomumaidosta poistetaan valmistusprosessissa maitoproteiini, rasva ja hiilihydraatit.

Perinteinen Molkosan on saanut uutena tuotteena rinnalleen hyvänmakuisen Molkosan Fruitin, joka sisältää tiivistetyn maitoheran lisäksi marja-aroniaa, granaattiomenaa ja stevioliglykosidejä hedelmäisenä lisänä. Myös Molkosan Fruit sisältää runsaasti L+-maitohappoja, joka ylläpitää hyvää bakteerikantaa suolistossa. L+-maitohapot toimivat prebiootteina, eli hyvien suolistobakteerien ravintona, sekä tukevat maitohappobakteerien toimintaa. Mitä enemmän ruokavalio sisältää prebiootteja, sitä paremmin voi ja kasvaa myös suoliston hyvä bakteerikanta. Juomaan on lisätty myös kalsiumia, joka tehostaa ruoansulatusentsyymien toimintaa.

Molkosanin teho perustuukin juuri runsaaseen L+-maitohappojen määrään. Huonot bakteerit nimittäin hylkivät L+-maitohappoja ja täten edistää Molkosanin säännöllinen käyttö tehokkaasti kokonaisvaltaista hyvinvointia. Mitä enemmän suolistossa on hyvää bakteerikantaa, sitä paremmin vatsa, ruoansulatus ja koko elimistö toimivat. Suolistoa ei nimittäin turhaan kutsuta toisiksi aivoiksemme, epätasapainossa olevasta suolistosta on esimerkiksi ravintoaineiden imeytyminen usein häiriintynyttä, joka voi johtaa erilaisiin puutostiloihin ympäri kehoa. Ruoansulatuselimistön bakteerikantojen epätasapaino voi myöskin oireilla kehossa monin eri tavoin ja altistaa useille oireille tai infektioille. Vatsan ja suoliston terveyteen panostaminen on tärkeää ympäri vuoden, mutta erityisesti esimerkiksi keväisin, sekä syksyisin kun erilaiset tartuntataudit jylläävät ja vastustuskyky kaipaa lisätehoa.

Minulla on ollut Molkosan Fruit-kuuri käynnissä nyt reilun viikon ajan. Sekoitan aamulla  1,5 ruokalusikallista heratiivistettä isoon lasilliseen vettä ja hörpin aamun mittaan. Tämä sopii erinomaisesti myös janojuomaksi pitkin päivää nautittavaksi sekoittamalla tiivistettä kannulliseen vettä. Nyt olenkin lähipäivinä siirtynyt tähän tekniikkaan ja hörppinyt seosta pitkin päivää. Molkosan-kuurin myötä on aineenvaihdunta ehdottomasti tehostunut, vatsan toiminta ollut tasapainoista, enkä ole kärsinyt minkään sortin ruoansulatusongelmista. Normaalisti pyrin käyttämään prebiootteja arjessa säännöllisesti, mutta käytin edellisen kuurin loppuun Balin reissulla. Matkan jälkeen kärsin pitkästä aikaa erilaista vatsakivuista, mutta ne ovat kadonneet tyystin nyt Molkosan-kuurin myötä.

Molkosan Fruitin maku hedelmäisen mehumainen ja maistuu makunsa puolesta helpommin myös perheen pienimmille ylläpitämään vatsan hyvinvointia. Yksi Molkosanin plussista on ehdottomasti myös kilpailukykyinen hinta. 200 ml tiiviste on suositushinnaltaan noin 8€ ja suurempi 500ml pakkaus noin 15€.

 

Ellet ole jo testannut, suosittelen lämpimästi! Monet ovat saaneet Molkosanista avun moneen vaivaan. Löytyykö sieltä Molkosanin tehoon luottavia? 🙂

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.