Toivepostaus: Kurkistus kauppakassiin

Postaustoive, jonka olen saanut muutamaan kertaan jo kauan aikaa sitten, on ollut ruokaostoksistani! Heh, ihanaa (ja niin totta), että yleensä juuri ne kaikkein tavallisimmat jutut ovat niitä, jotka loppupeleissä kiinnostavat eniten. Kuten nyt vaikkapa, että mitä muut ostavat ruokakaupasta! Otin itseasiassa jo viime kesänä kuvan tehdäkseni tämän postauksen, mutta jostain syystä unohdin sitten tietysti koko homman, kunnes taannoin muistin ottaa uuden kuvan ruokaostosten yhteydessä 🙂 Saamme edelleen osan talouden ruoista miehen työn kautta, yleensä syövätkin mies ja poika illallisen näistä ruoista, itse tosin kokkailen usein arjessa omia ruokia etäpäivien lounaaksi ja päivälliseksi. Koska olen perheessämme ainoa, joka syö arkena aamiaisen kotona, kannan myös kaupasta niitä aamiaistarvikkeita. Siltä osin kertoo juuri tämä kauppakassi ehkä hieman harhaanjohtavasti sen, mitä perheemme syö ja enemmänkin sen, mitä minä itse syön.

Tänään siis aiheena ruokaostokset ja mitä itse yleensä ostan kaupasta?

Tässä on tyypillinen kauppakassini silloin kun lähden hakemaan kaupasta ”vähän kaikkea”. Tietyt ”peruselementit” ovat niitä, joita ostan kaupasta lähes aina. Useimmiten esimerkiksi kasvikset, kuten tomaatti, kurkku ja kauden kasvikset, joka tällä hetkellä on ruusukaali. Ketodietiltä jäi ruokavalioon vahva ”kaalipainotteisuus” ja ostankin edelleen aina kaupasta kukkakaalia, ruusukaalia tai parsakaalia, kesällä taas on painotus kesäkurpitsassa. Kasviksista pyrin aina ensisijaisesti ostamaan kotimaista, erityisesti tomaatin ja kurkun suhteen. Banaanit ostan lähes poikkeuksetta luomuna. Silmusalaatti on myös asia, jota ostan oikeastaan joka viikko! Kesällä innostuin idättämään itse ituja, kunnes totesin homman olevan loppupeleissä melko työlästä, ottaen huomioon että kaupasta saa reilulla 2 eurolla paketin valmiita ituja. Syön ituja päivällisen seurana tai aamupalaksi munakkaan ja kasvisten kanssa.

Olemme jo pitkään pyrkineet karsimaan maitotuotteita, mutta tietyiltä osin ostan vielä joitakin maitopohjaisia juttuja, kuten esimerkiksi juustoja. Rakastan fetajuustoa, joten tietyt herkut sallin itselleni ja esimerkiksi ajoittain purkin raejuustoa. Esimerkiksi lehmänmaitoa emme kuitenkaan enää ole ostaneet pitkiin aikoihin, vaan kahvimaitona toimivat yleensä Alpron kasvipohjaiset juomat. Oma suosikkini kahvin sekaan on tuo manteli-kookosmaito! Pojan suosikki on Alpron vaniljajogurtti, jota löytyy meiltä kaapista melkein aina. Välillä hivutan pienen lautaselle myös Yosan vanilja-kaurajugua, joka uppoaa myös hyvin (jossei napero satu näkemään pakkausta :D).

Olin viime kesään saakka lähes 15 vuotta syömättä keitettyä tai paistettua kananmunaa, kunnes vihdoinkin viime vuonna totuttauduin syömään paistettuja munia. Siitä asti ne ovatkin olleet lähes jokapäiväinen aamupala-suosikkini. Nykyään kannan siis munia about joka kauppareissulla, itse valitsen kauppareissulla vapaan kanan munat.

Yleensä suosin peruselintarvikkeiden ja taloustuotteiden suhteen esimerkiksi Rainbowta tai Pirkkaa, joista tykkään kovin, haha! Olenhan tämmöinen tarkan markan nainen 😀 Suosin voin ja oliiviöljyn suhteen useimmiten luomu-versiota, vaikkakin kuvien kerralla näköjään valitsinkin perus-oliiviöljyn. Rypsiöljyä emme käytä ollenkaan. Myös pesuaineista suosin yleensä edullisinta, vaikkakin välillä saattaa iskeä joki hifistely-into ja valitsen hyllystä jotain muuta.

Vegaaniset riisipiirakat ovat meidän perheessä kovassa kulutuksessa. Jos saan vinkata ehkä maailman parhaimmista valmis-riisipiirakoista, ovat ne nuo maidottomat HoviRuoka vege-riisipiirakat. Ihan superhyviä!! Ovat jugun kanssa useimmiten pojan iltapala-suosikki ja itsekin syön niitä silloin tällöin. Niitä ostammekin lähes joka kauppareissulla.

Kanan tai kalan suhteen pyrin yleensä ostamaan punaisen lapun juttuja, jotka muuten menisivät roskiin. Haluaisin ostaa enemmän esimerkiksi kotimaista kirjolohta (jota muuten juurikin usein on punaisella tarralla), mutta harmikseni on kirjolohi monesti maultaan tosi mutaista. Harmittaa! Välillä silti lappaan ostoskoriin sitäkin ja yritän unohtaa järven maun.

Näiden lisäksi eksyy kauppakassiin viikonloppuisin kiitettävästi herkkuja, välillä broilerinakkeja pojalle, satunnaisesti leipää (pojalle, itselläni ei kuulu leipä ruokavalioon oikeastaan lainkaan, pojalle ostan monesti ruisleipää tai jotain kasviksia sisältävää jyvä- tai siemenleipää), koiranruokaa tietty ja kaikkea sekalaista.

Asiat, joita taas en osta oikeastaan koskaan, ovat pakasteet (okei, paitsi joskus jäätelöt :D), limsat, valmisruoat tai säilykkeet. Jossain vaiheessa yritin innokkaasti kannustaa poikaa syömään enemmän kasviksia ujuttamalla lisukkeeksi höytytettyjä tai keitettyjä pakastekasviksia, koska koin, että olisi turha ostaa tuoreena jotain, mikä todennäköisesti useimmiten ei päädy lapsen suuhun asti. Eipä ollut loppupeleissä siis kovinkaan menestys tämä kokeilu. Lapsen suosikkikasvis on edelleen kurkku 😀

 

Mitkä jutut kuuluvat teidän vakio-ostoksiin ruokakaupasta?

 

Onko joku näistä teidänkin vakkari? 🥦🥒🧄

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Keto-ohje: Vähähiilariset sämpylät

Lupailin aikaisemmin julkaista ohjetta keto-sämpylöihin ja unohdin viime viikolla koko homman. Viikko takaperin tosin julkaisin chia-tuorepuuron ohjeen, joten ettei menisi aivan ruokaohjeiden jakamiseksi, niin ehkä näin kerta viikkoon on passeli väli resepteille. Tässäpä siis vähähiilarista leipomisinspistä viikonlopulle!

Tein näitä (todella helppoja) ketosämpylöitä pari viikkoa sitten ja siihen asti olin syönyt tämän vajaan parin kuukauden ketoilun aikana vain siellä Santorinin herkkulomalla ja huh kuinka oudolta tuntuikaan syödä leipää! Pidän leivästä, mutta en ole koskaan ollut kuitenkaan mikään leivän suurkuluttaja. Ennen ketodiettiä ostin kaupasta todella harvoin leipää, mutta toki se silloin tällöin uppoaa. Olen itse enemmänkin esimerkiksi näkkäreiden ystävä ja täytyykin yrittää kaivella jos löytyisi joku ohje esimerkiksi siemennäkkileipään, jota voisi kokeilla tai muokata keto-ystävälliseksi. Seuraavaksi olisi myös tarkoitus testata tehdä sämpylöitä keto-hamppareihin. Tämä postauksen sämpylöiden ohje on napattu Keto Kickstart- Keto reseptejä – kirjasta. Jätin alkuperäisestä ohjeesta pois ksantaanikumin (1/2 tl), koska edes Ruohonjuuri ei tiennyt kyseisestä ainesosasta ja ajattelin, että antaapi olla. Tällä ohjeella syntyy noin 8 sämpylää.

Ainekset:

 

230g juustoraastetta

100g Philadelphia-tuorejuustoa

1/2tl psylliumia

120g mantelijauhoja

1 rkl hamppujauhoja (itse käytin hampunsiemenrouhetta)

2 tl leivinjauhoja

1 kananmuna

hyppysellinen suolaa

Ohje: Sekoita kaikki muut ainekset kulhossa ja laita sulamaan mikroon, kananmunaa lukuunottamatta. Kun ainekset ovat aavustuksen sulaneet, sekoita huolellisesti. Anna jäähtyä hetki ja lisää mukaan kananmuna. Laita taikina jääkaappiin noin 15-20 minuutiksi. Esilämmitä uuni noin 180 asteeseen. Muotoile taikina sämpylöiksi ja paista uunin keskitasolla noin 20-30min, kunnes sämpylät ovat saaneet hieman väriä pintaan. Herkuttele lämpimänä voin kanssa! 🙂

Oletteko jo testanneet keto-sämpylöitä? Lähteekö resepti toteutukseen?

 

Jos teillä on vinkkailla muista ohjeista keto-leipään niin otan mielelläni ohjeita vastaan 🙂

 

Kivaa viikonloppua 💕

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.

Keto-ohje: Bulletproof-rasvakahvi

Postauksen tuotteet saatu / sisältää kaupallisia linkkejä

Ketogeenisen ruokavalion myötä olen ottanut aamuihini mukaan myös paljon hypetetyn bulletproof-kahvin. Vaikka kahvista onkin kohistu jo vuosia, en itse ole aikaisemmin tätä testaillut, vaikkakin olen joskus aamukahviini lusikallisen kookosöljyä sekoittanutkin. Rasvakahvi antaa energiaa, mutta pitää samalla verensokerin tasaisena ja auttaa kahvin kofeiinia imeytymään tasaisemmin, ilman kofeiinipiikkiä. Sen onkin sanottu tehostavan rasva-aineenvaihduntaa ja keskittymiskykyä.

Itse olen tykästynyt rasvakahviin ja ellen aivan joka aamu jaksa tätä blenderiin saakka sekoittaa, lisään kuitenkin kahviini rasvoja ja kaadan sekaan lorauksen manteli-kookosmaitoa, joka nykyään toimii kahvimaitonani. Kahvi pitää kylläisenä useamman tunnin ja kyllä, saa myös aivot pelaamaan heti aamusta. Erinomainen siis varsinkin, jos kaipaa heti aamusta fyysistä tai kognitiivista suorituskykyä!

Rasvakahvin pääraaka-aineena on kahvin lisäksi nopeasti imeytyvä MCT-öljy ja kirkastettu voi, ghee. Itse löysin joskus netistä hieman erilaisen ohjeen rasvakahviin, jonka myötä olen lisäillyt mukaan myös lucuma-jauhetta ja macaa. Halutessaan voi ne jättää pois.

Mitä tarvitset?

1-2 kuppia kahvia, itse valmistan aamukahvini pressopannulla

1 rkl Foodin MCT-öljyä 

1 rkl Foodin kapryylihappoa

1 rkl Foodin Ghee-voita

0,5 tl Foodin Supermaca-jauhetta

0,5-1 tl Foodin Lucuma-jauhetta luonnolliseksi makeuttajaksi

 

Mittaa ainekset blenderiin ja sekoita noin 10-20 sekunnin ajan. Valmis kahvi on vaahdonnut lattemaiseksi juomaksi 🙂

 

Kuuluuko rasvakahvi teidän aamuihin? ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Testissä ketogeeninen ruokavalio

En olisi voinut vielä joku aika takaperin kuvitellakaan itseäni kirjoittamassa tätä postausta, saati tästä aiheesta. Tutkimustyön jälkeen päätin nimittäin noin reilu viikko takaperin aloittaa ketogeenisen ruokavalion. Minä, joka en ole oikeastaan ikinä noudattanut sen kummemmin mitään erityistä ruokavaliota. Täytyy myöntää, että olen aina suhtautunut todella skeptisesti tiukkoihin ruokavalioihin ja dietteihin. Aivan äärimmilleen viedyt fitnessdietit ja rajoitetut ruokavaliot ovat tuntuneet jopa sairaalloiselta. Nolottaa jopa myöntää, että ketogeenisestä ja paleo-ruokavaliosta taas oli kuva jonkin asteen ruokavaliohihhulointina (vaikkakin nämä poikkeavat toisistaan), mutta tämä johtui paljolti siitä, etten ollut perehtynyt näihin juuri ollenkaan. Tässä siis taas yksi seikka, miksi ei pitäisi tuomita jotain, mitä ei itse ole kokeillut tai mistä ei yksinkertaisesti tiedä tarpeeksi. Ja painotan, etten todellakaan ole mikään ravitsemusalan asiantuntija, joten kerron aiheesta tässä postauksessa lähinnä omien kokemusteni ja lähtökohtien pohjalta. En siis käy aihetta kovin syvällisesti läpi, joten jos ketogeeninen ruokavalio kiinnostaa, suosittelen perehtymään aiheeseen syvällisemmin. Se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi toiselle. Ja sanottakoon myös, että tämä viikko on äärimmäisen lyhyt aika ruokavaliomuutoksille, mutta olen itse kokenut positiivisia hyötyjä jo nyt, joten halusin siksi käsitellä aihetta pintapuolisesti jo tässä vaiheessa 🙂

Olen vuosien varrella ajoittain karsinut hiilihydraatteja, alkuvuodesta luovuin punaisesta lihasta, mutta noin muuten olen vuosia syönyt aika sekalaisesti kaikkea. Ruokaa, jota tekee mieli ja jolla jaksaa. Syyni ruokavaliomuutokseen tai oikeastaan tämmöiseen testijaksoon ovat pääasiassa tiettyjä ”oireita”, joista olen kärsinyt ajoittain jo vuosia. Kroppani kerää helposti jopa kilokaupalla nesteitä, olen ajoittain ihan mieletön napostelija ja herkkuhiiri, mieleni tekee todella usein pastaa, perunaa ja kaikkea todella hiilihydraattista ruokaa, joka sitten taas ei pidä nälkää kovinkaan pitkään. Varsinkin talvisin olen erityisesti aamuisin ajoittain todella pöhöttynyt ja uupunut. Verensokerini laskee usein todella äkillisesti, niin että tulee heikotus ja ruokaa on saatava HETI. Yksi motiiveistani edes testata erilaista ruokavaliota onkin juuri ajatus tasaisemmasta energiankulutuksesta ilman järkyttäviä nälkäkiukkuja tai heikotuskohtauksia.

En ole koskaan rajoittanut hyvien rasvojen saantia, vaan oikeastaan päinvastoin kokenut, että rasvainen ruokavalio sopii omalle keholleni erityisen hyvin. Kolesteroliarvoni olivat esimerkiksi ”parhaimmillaan” silloin kun söin eniten punaista lihaa. Vaikka nyt en enää punaista lihaa syökään niin uskon, että on paljon perimästä ja kehosta kiinni, kuinka elimistö reagoi eri ravintoaineisiin ja rasvoihin. Toki, rasvojenkin laadulla on suuri merkitys! Henkilökohtaisesti uskon, että eri kehoille sopivat eri jutut. Toisen keho voi toimia paljosta rasvasta, toinen taas hiilareista, raakaruoasta tai mistä ikinä. Itse olen esimerkiksi vuosien mittaan huomannut, ettei vatsani kestä suurissa määrin salaatteja ja tiettyjä raakoja kasviksia. Jotkut kasvikset menevät, mutta parhaiten sulattaa kehoni esimerkiksi aavistuksen kypsennetyt uunikasvikset. Ja sitten taas, olen täysin varma, että jokaiselle on myös olemassa se oikealla ruokavaliolla saavutettava ”optimitila”, jolloin keho toimii kuten pitääkin, eikä oireile. Luettuani paljon ketogeenisestä ruokavaliosta heräsi ajatus siitä, että mitä jos tämä olisikin itselleni se optimaalisin tapa syödä? Ei voi tietää, ellei kokeile!

Tärkkelyspitoisten kasvisten, kuten esimerkiksi perunoiden, viljojen ja riisin viljely, sekä suurissa määrin hiilihydraattipitoinen ruokavalio on ihmisten historiassa verraten ”uusi juttu”. Ennen maanviljelyn yleistymistä keskittyi ravinnonsaanti metsästykseen, kasvien hyötykäyttöön, sekä keräilytalouteen. Toki, en ole historioitsija tai ravitsemustieteilijä, mutta oma mielipiteeni jo ihan pelkällä maalaisjärjelläkin on, että ihmiskeho on alunperin luotu juurikin käyttämään ravintona puhtaita ja ravintorikkaita raaka-aineita luonnosta. Kasviksia, kalaa, sieniä, pähkinöitä ja marjoja, eikä niinkään paljon prosessoituja, tehotuotettuja ruoka-aineita tai vain vähän ravintoaineita sisältäviä nopeita hiilihydraatteja. Vaikka muinaiset esi-isämme varmasti ajoittain kärsivätkin nälästä, en jaksa uskoa, että heidän aikanaan kärsittiin samanlaista terveysongelmista tai kansantaudeista, jotka ovat myöhemmin tehotuotannon myötä astuneet kehiin ja ovat pääosin elintapojen aiheuttamia. Ja täytyy todeta, että nyt kun olen kiinnittänyt ruokavalioon enemmän huomiota, täytyy vain ihmetellä sitä, kuinka paljon olen aikaisemmin syönyt hiilarihöttöä. Eipä ihme, että on turvottanut ja ollut jatkuvasti nälkä.

Mikä on ketogeeninen ruokavalio?

 

Ketogeeninen ruokavalio on vähähiilihydraattinen ruokavalio, jossa nautitaan maltillisesti proteiinia, mutta runsaasti rasvaa. Ruokavaliosta 70% koostuu rasvasta, 20% proteiineista ja 10% hiilihydraateista. Tiukimman alkuvaiheen aikana pyritään hiilihydraatit karsimaan enintään 20 grammaan päivässä. Keho  muuntaa normaalisti ruoasta saatavat hiilihydraatit glukoosiksi elimistön käyttöön, mutta kun glukoosivarastoja ei pitkässä juoksussa ole saatavilla, alkaa elimistö hiljalleen käyttää polttoaineena kehon omia rasvavarastoja, eli maksan tuottamia ketoaineita. Tällöin puhutaan ketoosista, johon ruokavalio tähtää. Tällöin pysyvät kehon energiatasot tasaisina, koska ravintoa on ”aina saatavilla”. Itseäni kiinnostaa ketogeeninen ruokavalio myös terapeuttisessa mielessä, sillä on esimerkiksi sanottu olevan soluja suojaava ja vanhenemista hidastava vaikutus. Ketoruokavalio ei ole VHH- tai Atkinsin dietti, vaikkakin nämä kaikki saman tyyppisiä ovatkin. Atkins on proteiinipainotteinen, kun taas ketogeenisessä ruokavaliossa pyritään pitämään proteiinimäärät maltillisina, koska proteiini  muuttuu kehossa suurissa määrin glukoosiksi. Ketolla ei pitäisi tuntea oloa nälkäiseksi ja mikäli näin on, tulee rasvojen määrää todennäköisesti lisätä.

Ensimmäisen viikon huomioita:

 

On tyypillistä, että keho voi reagoida vahvastikin hiilihydraateista luopumiseen, koska aivot ovat tottuneet käyttämään glukogeenivarastoja energianlähteenä. Ensimmäiset 3-4 päivää olin todella väsynyt ja kärsin myös lievästä päänsärystä, nämä ovatkin todella tyypillisiä oireita muuntovaiheen alussa. Ensimmäisen viikon aikana olen ollut ruokailun jälkeen aivan eri tavalla kylläinen, en ähky, mutta silti sopivan täynnä. Kylläisyyden tunne on myös kestänyt pitkään, aikaisemmin kun olin jo viimeistään tunnin päästä ruokailusta kaivelemassa kaapeista naposteltavaa. Ensimmäisten päivien aikana juoksin myös normaalia useammin pissalla, koska ruokavalio on juuri nestettä poistava. Huomasin turvotusten vähenevän jo ensimmäisten parin päivän aikana, eikä vatsa ollut ruokailun jälkeen ollenkaan turvoksissa.

Olen syönyt paljon vihreitä kaaleja (parsakaali, lehtikaali, ruusukaali), kasviksia, kalaa, tofua ja pähkinöitä (mantelit, hassel- ja saksanpähkinät). Aamupalan vaihtaminen kaurapuurosta kreikkalaiseen juguun pähkinöillä ja mustikoilla tuntui alkuun oudolta, mutta eron huomasi nopeasti: Puuro ei tosiaan ole pitänyt kylläisenä yhtä kauaa, kuin mitä tuo jogurttiaamiainen. Noin yleisesti ainoa asia, joka on jollain tapaa ”harmittanut”, on marjojen radikaali vähentäminen ja hedelmistä luopuminen. Noin muuten on ketogeeninen ruokavalio tuntunut todella omalta ja oudolla tavalla luonnolliselta. Pelkäsin alkuun, että tuntisin itseni jatkuvasti nälkäiseksi, mutta päinvastoin! Myös turvotukset ovat nyt viikon jälkeen tiessään. En ole myöskään kertaakaan saanut nälkäkiukkua tai äkkiheikotuksia, edes treenin jälkeen, jolloin ne aikaisemmin olivat perusjuttu. Tuntuu, että olen jo tämän ensimmäisen viikon jälkeen tuntenut oloni huomattavasti energisemmäksi ja ”omaksi itsekseni”, vaikka ensimmäiset 3-4 päivää olivatkin ne vaikeimmat kehon sopeutuessa hiilihydraattien poistumiseen. Vielä ei luultavasti olla lähelläkään mitään virallista ketoosia, mutta minulle on ollut ilo huomata, että jo viikon aikana on tapahtunut näin hyviä muutoksia.

Haluan painottaa, etten halua kenenkään tekevän päätöstä ketogeenisen ruokavalion aloittamisesta, varsinkaan perehtymättä aiheeseen. Itse jatkan ruokavaliota, koska ainakin toistaiseksi koen sen sopivan itselleni erinomaisesti ja toki myös kiinnostaa nähdä, kuinka oma keho sopeutuu tähän pitkässä juoksussa kun varsinainen ketoositila lähtee päälle. Raporttia tulee sitten myöhemmin 🙂 Jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa lukaista esimerkiksi Hannamari Rahkosen ja Katja Kokon kattavat postaukset aiheesta. Löytyvät täältä ja täältä.

 

Noudattaako joku teistä ketogeenista ruokavaliota? 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 20 kommenttia.

Viikonloppuvinkki: 3 x Helppo DIY-terveystee

Olen viime viikkoina innostunut hauduttamaan erilaisia yrttijuomia, vieläpä semmoisia, joiden raaka-aineet poimii helposti jopa omalta pihalta. Aamukahvi on jokaisen aamuni pelastus, mutta sen jälkeen välttelenkin kofeiinia ja pyrin iltapäivisin juomaan pääasiassa kofeiinittomia juomia. Ja mikäs sen kivempaa, kuin hyödyntää keittiössä tehoaineita, joita ei tarvitse etsiä erikoiskaupoista?

Kerättyjen kasvien, yrttien ja kukkien keittely nyt ei ole mikään uusi juttu, pienenä nimittäin puuhastelin kasveista vaikka mitä, kuten kerran yritin tehdä omaa hajuvettä liuottamalla keskenään kuumassa vedessä ruusun terälehtiä, nokkosta ja kaikkea sekalaista mitä ulkoa löytyi, haha. Näistä teejutuista en ole kuitenkaan innostunut kuin vasta tänä vuonna. Ehkäpä tässä pikkuhiljaa vieläkin enemmän!

Tässä kolme helppoa ja terveellistä DIY-teetä..

 

Minttutee

 

Mintturuukku löytyy meiltä keittiöstä ja omani taitaa olla jokin mojito-lajike. Taannoin pähkäilin Viherpajassa vaikka minkä lajikkeiden välillä! Oli esimerkiksi suklaaminttua, mansikkaminttua ja lajikkeiden tuoksuissa oli kyllä selvä ero. Mintun sanotaan auttavan erityisesti ruoansulatusongelmiin. Lisäksi sanotaan sillä olevan rentouttavia ominaisuuksia, eli illalla hörpitty minttutee voi auttaa saamaan paremmin unta.

Ohje: Nypi pieni kukkurallinen mintunlehtiä kuppiin ja kaada päälle kuumaa vettä. (Anna veden mielellään jäähtyä ihan hetki keittämisen jälkeen). Hauduta haluamasi aika, esimerkiksi 3-5 minuuttia. Periaatteessa ei mintunlehtiä tarvitse edes nyppiä pois, koska ei mielestäni vaikuta makuun 🙂

Kuusenkerkkätee

 

Olen parina keväänä keräillut kuusenkerkkiä kotipihastamme ja pääasiassa napsinut semmoisenaan. Nyt ajattelin kokeilla tehdä niistä myös teetä ja keräsinpä myös pienen satsin pakkaseen talveksi. Kuusenkerkkien paras kausi onkin juuri parhaillaan käynnissä, joten rasia mukaan iltalenkille 🙂 Kuusenkerkkä on siis se vaaleanvihreä ”uusi osa”, joka kuuseen kasvaa keväisin. Ne sisältävät enemmän C-vitamiinia, kuin appelsiini ja lisäksi runsaasti myös antioksidantteja, A-vitamiinia, sekä muita hivenaineita. Kuusenkerkkää on käytetty vanhan kansan hoitona esimerkiksi väsymykseen, tulehdustiloihin, vatsavaivoihin ja flunssaoireisiin. Sellaisenaan syömisen lisäksi sopivat kuusenkerkät käytettäväksi teeksi haudutettuna, smoothieihin, jauhettuna ruoanlaittoon tai oikeastaan mihin tahansa keksiikään.

Ohje: Nypi haluamasi määrä tuoreita, kuivattuja tai pakastettuja kuusenkerkkiä mukiin. Kaada päälle kuumaa vettä (ei kiehuvaa, vaan mielellään noin 70c C-vitamiinin säästämiseksi) ja anna hautua noin 3-5 minuuttia.

Nokkostee

 

Vaikka olenkin jo lapsesta saakka kuullut nokkosen terveyttä edistävistä vaikutuksista, on se silti ollut itselleni pitkään se inhottava pistävä kasvi, jota piti aina varoa ulkona. Nokkosen pistävä osa on pääasiassa varsissa, mutta kannattaa silti aloittaa varovasti myös lehtien kanssa ja käyttää aina hanskoja niitä poimiessa. Nokkonen on oikea superkasvi, joka mm. parantaa verenkiertoa, edistää vastustuskykyä, tehostaa ruoansulatusta ja jopa lievittää kipua. Haluaisin kesän aikana poimia nokkosta myös kuivattavaksi!

Ohje: Nypi tuoreita nokkosenlehtiä kuppiin ja kaada päälle kuumaa (noin 70c) vettä. Anna hautua noin 3-5 minuuttia, liian kauan hautuessa voi maku muuttua kitkeräksi.

Neljäntenä täytyy testata myös nestettä poistavaa koivunlehdistä haudutettua teetä. En onnistunut löytämään äkkiseltään sopivaa koivua meidän lähimaastosta, joten jäi pois tästä 🙂

 

Oletteko testanneet jotain näistä? Uskallatteko kokeilla?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.