Viikonloppuvinkki: Korvapuustit!

Eräs asia, josta vahvasti tietää, että olen lomalla on se, että intoudun leipomaan! Kai sitä kerran vuodessa voi korvapuustit kyhätä ja viime viikolla olikin ihan kamalissa korvapuusti-himoissa pakko alkaa tekemään taikinaa. Näitä onkin sitten sen jälkeen napsittu ihan kohtalaisesti pakastimesta ”välipalaksi” 😀 Pakko myöntää, että korvapuustit ovat oma paheeni. Saatan pahimmissa pullahimoissa usein ostaa viikonlopuksi pussin niitä Gifflar-pikkupullia, joita pystyn helposti vetämään melkein pussin hetkessä.. Muita erityisherkkujani leivonnaisista ovat letut ja piirakat, erityisesti mustikka, omena ja raparperi. Mistään överimakeista cupcakeista, macaronseista tai brownieista taas en välitä ollenkaan. Tai mistään, missä on hilloa.

Blogissa on ollut tällä viikolla kunnon mammaviikko, mutta näin perjantain kunniaksi oli aivan pakko postailla tänään pullakuvia. Jospa joku intoutuisi viikonloppuna leipomaan esimerkiksi näitä korvapuusteja. Vaikka leipominen ei olekaan minulle mitään jokaviikkoista puuhaa, pitäisi sitä kieltämättä tehdä useammin. Leipomista voi verrata helposti vaikkapa neulomiseen, semmoinen tietynlainen käsillä tekeminen on todella rentouttavaa ja tuo hyvää mieltä. Oikeastaan en edes tiedä miksi ei tule leivottua useammin? Ehkä siksi, että en itse ole ihan kamala sokerihiiri, kuten ei meidän muukaan perhe ja toisaalta sitten taas, jos niitä leivonnaisia lojuisi keittiössä ympäri viikkoa, niitä varmasti kyllä söisi ihan jatkuvasti.

Leivontalistallani vielä kesän aikana ovat omenapiirakka, mustikkapiirakka ja ehkä myös raparperipiirakka. Ja tietty myös ekaa kertaa ihan liian pitkään aikaan ne maailman parhaimmat muffinsit. Jos teillä on heittää näistä edellämainituista piirakoista oma lempireseptinne (mielellään joku melko vaivaton) niin antakaa tulla!

Itse korvapuustien ohje nyt ei ole mitenkään erikoinen, ihan siis perusohje, jonka olen löytänyt netistä ja josta itseasiassa viime vuonna postailin kun intouduin leipomaan pullaa ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Löytyypi siis tästä postauksesta!

Viikonloppuna voisikin siis taas olla leivontajuttuja jos vain osaisi päättää: Omenapiirakka, mustikkapiirakka vai jotain muuta?!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Ohje: Kotitekoinen helppo pestokastike

Kotitekoinen pesto on yksi lemppariherkuistani ja samalla vielä todella helppo semmoinen. Kuitenkin samalla yksi niistä, joita tulee tehtyä aivan liian harvoin. En edes muista milloin viimeksi olisin tehnyt itse pestoa, mutta jostain syystä oli lähiviikkoina iskenyt kamalat pestohimot (ja nimenomaan semmoiset itsetehdyn peston), joten pakkohan sitä oli lähteä hakemaan aineksia kaupasta. Aiemmin olen tehnyt pestoa myös rucolasta, joka hoituu siis yksinkertaisesti korvaamalla basilika rucolalla. Nyt tosin tein ihan tämmöisen perinteisen basilika-peston. Kastikkeen koostumusta voi itse säädellä oliiviöljyn määrällä. Lisäämällä reippaasti öljyä, tulee pestosta luonnollisesti juoksevampaa.

Muistin, että olen itseasiassa jakanut blogissani myös aikaisemmin peston ohjeen, mutta tehdäänpä nyt sitten toinenkin 😀

Tarvitset:

Pinjansiemeniä (50g)

Basilikaa (1 ruukku)

Oliiviöljyä (noin 0,5-1dl)

Parmesanjuustoa

Suolaa ja pippuria

Ohje on varsin yksinkertainen: Basilikasta nypitään lehdet ja muut ainekset kaadetaan kulhoon. Koko höskä möyhennetään sauvasekoittimella. Jos haluat koostumuksesta juoksevampaa, lisää sekaan öljyä.

Omatekoinen pesto on pastan lisäksi täydellistä leivän päällä tai semmoisten ruisnappien. Ooh! Seuraavaksi täytyykin kyhätä esimerkiksi paistetun kanan kaveriksi, nami. Itse keitin peston kanssa Italian tuliaisena tuotua pastaa, joka oli aivan superhyvää!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Sopivan makeat banaani-nutellamuffinit

En ole leiponut aikoihin mitään, mutta sairastelusta kyllästyneenä panin eräänä päivänä tuumasta toimeen ja ajattelin piristää itseäni (ja tietysti perhettäni ;D) leipomalla jotain helppoa ja nopeaa. Pöydällä lojui pari tummunutta banaania, joista innostus taisi lähteäkin. Ennen tein muffinseja melkein joka viikonloppu ja ehdottomasti maailman parhaimmat muffinsit ovat edelleen ne mustikka-valkosuklaa-muffinit, joista olen monesti postaillutkin. Noiden rasva- ja sokeripommien ohje löytyy täältä!

Nyt kun haluaa leivonnaistenkin suhteen miettiä hieman vähemmän makeita juttuja, ajattelin tehdä banaanimuffinsit huomattavasti vähemmällä sokerilla. Ja noh, onhan banaanissa itsessään jo melkoisesti makeutta, joten näiden kohdalla voi sokeria helposti karsia pois. Kesken ainesten sekoittelun hoksasin, että meiltähän löytyy kaapista Nutellaa, joten myös sitä ajautui taikinaan mukaan. Mikään terveysresepti tämä ei virallisesti ole, mutta huomattavasti vähemmällä sokerilla kuitenkin. Jälkeenpäin mietin, että joskus täytyy testata näitä samoja myös laittamalla muffinin sisälle nokare maapähkinävoita 🙂

Näitä tarvitset…

Kuiva-ainekset:

Vehnäjauhoja 3,5dl

Leivinjauhetta noin 1 rkl (en mitannut :D)

Hieman vaniljasokeria ja hyppysellinen tavallista sokeria (yhteensä alle 0,5dl kun normaalisti ohjeet neuvovat jopa pari desiä)

Muut ainekset:

Munia 3

Sulatettua voita tai margariinia noin 0,5dl

Loraus maitoa

Pehmeitä banaaneja 2

Nutellaa oman maun mukaan, noin 2-3 rkl

Sekoita ensin valmiiksi kaikki kuivat ainekset. Riko toiseen kulhoon munat ja niiden rakenne. Lisää mukaan banaanit, jotka mössätään haarukalla munien sekaan mössöksi. Lisää loraus maitoa (jos haluaa tästä vähemmän terveellistä, niin myös kerma käy) ja sulatettu rasva, sekä Nutellaa sekoittaen tasaiseksi mössöksi. Tämän jälkeen sekoita mössö sekaisin kuiva-aineseoksen kanssa. Annostele taikina muffinsivuokiin (muista kohoamisvara) ja paista uunin alatasolla 200c noin 15-20 minuuttia uunin tehosta riippuen.

Ja sitten vain herkuttelemaan, nam!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Superhelppo rahkapiirakka karviaismarjoista

En ollut leiponut oikeastaan koko kesänä, mutta toissa viikonloppuna päätin pitkästä aikaa tehdä nopean ja helpon piirakan. Instaan ehdinkin tuolloin leipomisesta postaamaan! Pihassamme kasvaa nimittäin karviaispuska ja koska olen kaiken kirpeän perään, niin olen ahkeraan tahtiin ollut lähiviikkoina sen puskan kimpussa napsimassa marjoja 😀 Sitten ajattelinkin kokeilla, millaisen kirpeän piirakan niistä saisi.

Olen joskus aikaisemmin postaillut blogiin mustikka-versiosta tästä maailman helpoimmasta piirakasta, olen myös tainnut kokeilla myös omena- ja vadelmaversioita. Sanotaanko, että joskus 5v takaperin leivoin tällä ohjeella piirakkaa tosi usein ja aivan paras versio tulee kyllä kun korvaa maitorahkan smetanalla 😀

Tosi kätevä tarjoiluehdotus kuitenkin esimerkiksi vieraita varten silloin kun ei välttämättä ole aikaa alkaa mitään työlästä leipomaan. Itse ostan tähän useimmiten valmistaikinan, koska helppous. Joskus olen itsekin vaivannut taikinan ja siis mitään kovin työlästähän ei sekään ole. Valmistaikina on kuitenkin hyvä silloin kun haluaa päästä oikeasti todella helpolla.

Tähän tarvitset:

Makea piirakkataikina (pakaste)

Karviaismarjoja (tai muita marjoja oman maun mukaan)

1 muna

1 purkki rahkaa (Valion pinkki esimerkiksi)

Loraus maitoa

Sokeria ja vaniljasokeria

Sekoita kaikki ainekset sekoitetaan tasaiseksi seokseksi. Itse lisään lirauksen maitoa, jotta koostumuksesta tulee hieman juoksevampaa, jolloin se levittyy helpommin marjojen päälle. Painelen sulaneen valmistaikinan vuokaan, kaadan päälle marjat ja niiden päälle taas rahkaseoksen. Paistan uunissa 200c noin 30-35min tai kunnes taikina alkaa näyttää reunoilta sopivan kypsältä. Anna jäähtyä!

Melkoisen kirpsakka tästä tuli (ei tosin itseäni haitannut :D),  mutta vaniljakastike toi kivaa makeutta. Periaatteessa piirakan voi tehdä mistä tahansa marjoista, itse siis olen aina vaihtelevasti iskenyt mitä milloinkin tuon rahkatäytteen alle.

Kaikkein parasta tämä on ehdottomasti seuraavana päivänä kun taikina on yön yli kylmettynyt kaapissa. Nami!!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Enemmän kasviksia

Ruokajuttuja toivottiin yhdessä vaiheessa hurjasti ja viime aikoina en ihan juurikaan ole niitä ehtinyt tekemään eilistä hampparijuttua lukuunottamatta. Tässäpä kuitenkin taas ruokapölinää!

Kerroinkin lyhyesti ”kevennyskuuristani”, jonka myötä on nyt imetyksen loputtua tarkoitus lisätä ruokavalioon enemmän kasviksia. Pyrin ehdottomasti suosimaan tuoreita kasviksia, suuntaan pakastehyllylle yleensä ihan viimeisenä vaihtoehtona. Jostain syystä vetiset pakastevihannekset ällöttää, mutta myönnän kyllä joskus ostavani niitäkin, jos haluaa päästä erityisen halvalla vaikkapa wokin tai vihreiden papujen suhteen, silloinhan semmoinen valmis wokkisekoitus nyt on äärimmäisen helppo. Ja halpa.

Onhan se kylmä totuus, että tuoreet kasvikset maksavat loppupeleissä yllättävän paljon, varsinkin jos haluaa niitä mahdollisimman monipuolisesti syödä. Perus salaatinlehti-tomaatti-kurkku-porkkana-tekniikalla nyt voi vielä päästä edullisesti, mutta sitten kun alkaa poimimaan ostoskoriin sitä lehtikaalia, ituja, paprikoita, niin johan pomppaa hinta yhdelle illalliselle.

Saatankin siis lounaaksi väkertää vaikka simppelin quinoasalaatin tomaatin, kurkun ja lehtikaalihötön kanssa, sekaan voi kätsysti heittää mukaan vaikka jämiä oliiveista tai fetasta. Ehdoton lempparini on lehtikaali ihan jo monipuolisuudenkin vuoksi! Se on superhyvää niin salaateissa, paistettuna, kuin tietysti myös supernamien lehtikaalisipsien muodossa. Olenkin pyrkinyt ostamaan aina kaappiin perus-salaattisettien lisäksi myös aina lehtikaalia 🙂

Noista So fine-tofukuutioista postailin joskus Snapiin ja niitä ostetaan usein. Tuommoinen rasia maksaa noin 2e ja löytyy ihan esimerkiksi Alepoista. Melko edullinen ja helppo proteiininlähde esimerkiksi nyt niihin wokeihin tai tämmöisiin muihin sekalaisiin kasvisruokiin! Tämän kuvien kasvishötön maustoin Urtekramin Provencen yrtit-mausteseoksella ja chili-oliiviöljyllä. (saatu)

Mulla on myös tullut kamala himo herkkusieniin! Outoa kyllä, ettei juuri tässä ruoassa ollut niitä mukana, yleensä kun tulee nykyään tungettua niitä melkein joka ruokaan. Niillä saa suht edullisesti kuitenkin täyttävyyttä kasvisruokaan ja paistetut herkkusienet toimivat loistavana lisukkeena ihan semmoisenaankin 🙂

Sen huomaa nykyään kyllä selvästi kuinka ”pärjää” helposti kevyemmällä ruoalla. Imettäessä kun keho suorastaan vaati niitä hiilareita, eikä salaattilounas olisi omalla kohdallani tullut kyseeseenkään. Itse luotan vahvasti ruokavalion suhteen siihen, että keho kyllä kertoo mitä tarvitsee. Jos se huutaa enemmän hiilihydraatteja ruokavalioon, niin siihenkin varmasti on syynsä.

Kivaa sunnuntaita!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.